No 362/17 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

Transkriptio

1 No 362/17 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 27 päivänä helmikuuta 2017 Matti Vaittinen tutkija

2 SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

3 Parikkalan Simpelejärveä kuormittavat Parikkalan kunnan jätevedet. Siikalahdelle jätevesiä johdettiin vuoteen 1983 asti ja Särkisalmen meijeri johti jätevetensä suopuhdistamon läpi Koiraojaa myöten Lemmikonselälle vuoteen 1978 asti. Lisäksi Lemmikonselälle on aikanaan johdettu Jantusen huopatossutehtaan jätevedet. Vuodesta 1983 alkaen kaikki jätevedet on käsitelty Särkisalmen jätevedenpuhdistamossa, joka laskee jätevetensä Särkisalmen länsipuolelle. Tarkkailuohjelmaa on uusittu vuonna 1979, jolloin Särkisalmen länsipuoliset näytepisteet tulivat tarkkailun piiriin. Seuraava tarkkailuohjelma oli voimassa vuodesta 1992 lähtien (svsy 2155/92/pl) Kymen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymiskirjeellä 0492A262/111. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus teki ohjelmaan tarkistuksen vuonna 1998 (0498Y ). Simpelejärveä tarkkailtiin vuonna 2016 tarkkailuohjelman Ramboll mukaisesti. Ohjelmassa on poistettu edelliseen tarkkailuohjelmaan kuuluneet kaksi vesistöreitin ylimmäistä näytepistettä ja analyyseihin on lisätty kiintoaine, BOD7-ATU, liukoinen fosfori ja ammoniumtyppi. Vedenlaatutarkkailun lisäksi Simpelejärveltä tutkitaan kasviplanktonia, pohjaeläimiä ja kalastoa. Vuoden 2016 tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä. Kouvolan Anjalan havaintoasemalla keskilämpötilan poikkeama oli yli -6 astetta vuosien keskiarvosta. Tammikuun sademäärä oli hieman tavanomaista vähäisempi. Helmikuu puolestaan oli lauha ja hyvin sateinen. Lämpötilan poikkeama oli tammikuun tapaan kuusi astetta, mutta nyt lämpimämpään. Maaliskuu oli niin ikään keskimääräistä lämpimämpi, mutta vähäsateinen. Huhtikuun keskilämpötila oli tavanomaisella tasolla, noin asteen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Sademäärä oli poikkeuksellisen runsas. Toukokuu oli hyvin lämmin, sademäärän ollessa vähäinen. Tämä näkyi luonnollisesti korkeina pintavesien lämpötiloina. Kesä-, heinä- ja elokuu mentiin lämpötilojen puolesta pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa. Kesäkuun sademäärä oli tavanomainen, mutta heinä- ja elokuu olivat sateisia. Anjalan havaintoasemalla syyskuu oli pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi, kuten on ollut koko maankin tasolla jo kahdeksan vuotta peräkkäin. Sademäärä oli keskimääräistä vähäisempi. Lokakuu oli koko maassa varsin kuiva, mutta Kaakkois-Suomessa poikkeama keskiarvoon oli muuta maata pienempi. Lokakuun keskilämpötila oli Anjalan havaintoasemalla hieman keskimääräistä matalampi. Marraskuun alkupuoli oli poikkeuksellisen kylmä, joka johti pienten järvien ja suojaisten lahtien hyvin aikaiseen jäätymiseen. Marraskuun sademäärä oli tavanomainen. Joulukuu oli pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi ja hyvin vähäsateinen. (Taulukko 1) 3 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4 Taulukko 1. Kouvolan Anjalan säähavaintoaseman keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2016 sekä vuosien keskilämpötilojen ja sademäärien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen sää-asemien arkisto). Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Anjala Tammikuu -12,8-6, Helmikuu Maaliskuu -0,5-2, Huhtikuu 4,7 3, Toukokuu 13,6 10, Kesäkuu 15,6 14, Heinäkuu 17,5 17, Elokuu 15,7 15, Syyskuu 11,8 10, Lokakuu 4,4 5, Marraskuu -1,4-0, Joulukuu -1,5-4, Keskiarvo 5,5 4, Vuoden 2016 vesitilannetta leimasi sekä alueellinen että ajallinen vaihtelevuus. Vuonna 2016 sadanta oli koko maassa melko lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Vuoden sateisimmat kuukaudet olivat helmi-, kesä- ja elokuu. Kuivinta puolestaan oli maalis- sekä erityisesti lokakuussa. Lunta, jäätä ja routaa oli maan eteläosassa talvella vähän, pohjoisessa melko tavanomaisesti. Alkuvuonna sekä pinta- että pohjavedet nousivat ajankohdalle epätyypillisesti. Kevättulvat jäivät varsin vähäisiksi vuonna Vuoden 2016 alkaessa puolet Suomesta oli lähes lumetonta. Tammikuun aikana lunta saatiin melkein koko maahan, mutta Etelä-Suomessa luminen kausi jäi lyhyeksi ja lunta oli keskimääräistä vähemmän. Vuosi alkoi kovilla pakkasilla, mutta sään lauhduttua vesisateet sekä lumien sulaminen nostivat vedenpintoja ja kasvattivat virtaamat helmikuussa harvinaisen suuriksi erityisesti maan eteläosassa. Valtaosa Suomen järvistä oli vuoden 2016 alkaessa jäässä. Tammikuun alun kovat pakkaset jäädyttivät myös etelän järvien selkävedet ja vahvistivat jäänpaksuuksia. Helmikuussa jäät pysyivät keskiarvoa ohuempina maan etelä- ja keskiosassa. Vuoden 2016 alussa pohjavesien pinnat olivat keskimääräistä ylempänä. Vuoden 2016 alussa routaa esiintyi vähän maan pohjoisosia lukuun ottamatta, kunnes tammikuun pakkasjakso edisti roudan muodostumista. Tammi helmikuun vaihteessa routaa oli koko maassa keskimääräistä vähemmän. Helmikuun aikana routa suli pääosin etelärannikolla, ja muuallakin routaa oli tavallista vähemmän. Tavallista aikaisempi lumien sulaminen keväällä täydensi pohjavesivarastoja, ja niiden pinnat olivat suuressa osassa maata yli ajankohdan keskiarvojen. Valtaosassa maata pohjavesien pinnat nousivat sateiden vaikutuksesta kesällä tavallista korkeammalle. 4 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5 Etelässä järvien jäät alkoivat sulaa maaliskuun puolivälin jälkeen. Jäiden lähtö oli koko maassa pari viikkoa pitkän ajan keskiarvoa varhaisempi. Maalis-huhtikuussa roudan syvyys läheni ajankohdan keskiarvoja. Routakerros suli maan keski- ja itäosissa toukokuussa ja pohjoisessa kesäkuussa. Järviveden lämpötilat vaihtelivat kesäkaudella keskiarvojen molemmin puolin. Toukokuussa vedet olivat jopa ajankohtaan nähden erittäin lämpimiä. Kesäkuun alkupuolella järvivedet olivat puolestaan poikkeuksellisen viileitä ajankohtaan nähden. Kesäkuun puolivälin jälkeen pintaveden lämpötilat nousivat hitaasti, mutta käväisivät kesä-heinäkuun vaihteessa selvästi keskiarvoja ylempänä. Suurimman osan heinäkuuta veden lämpötilat olivat maan eteläosassa ajankohdan keskiarvoa alempia tai sen tuntumassa. Kesän korkeimmat järviveden lämpötilat mitattiin koko maassa heinäkuun lopulla, jolloin vedet olivat maan etelä- ja keskiosassa yli 20-asteisia. Elokuun alkupuoliskolla vedet alkoivat jäähtyä, ja viilenivätkin alkuun nopeasti. Loppusyksyn aikana vedet jäähtyivät tasaisesti ja ajankohdalle tyypillisesti. Syksy oli valtaosassa maata vähäsateinen pitkälle marraskuuhun asti, ja monessa järvessä veden pinta laski selvästi tavanomaista syksyä alemmas. Marraskuun loppupuolella vesisateet nostivat vesiä reilusti lähes koko maassa. Pohjavesien pinnat olivat suuressa osassa maata marrasjoulukuussa vuodenaikaan nähden keskimääräistä alempana. Etelä-Suomessa oli marraskuun alkupuolella harvinaisen runsasluminen jakso. Joulukuun alussa lunta oli lähes koko maassa. Kuukauden loppupuolella lumet kuitenkin sulivat maan länsi- ja eteläosista. Joulukuussa vedenpinnat olivat Pohjois- ja Itä-Suomessa talviseen tapaan laskussa, mutta muualla maassa säät ja niiden myötä myös vedenkorkeus ja virtaama jatkuivat vaihtelevina. Vuoden vaihtuessa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Kuukauden keskivirtaamat olivat päävesistöissä enimmäkseen keskimääräistä pienempiä. Routaa muodostui marras joulukuun taitteessa lähes koko maahan. Marraskuun alkupuolen pakkaset jäädyttivät pieniä ja keskisuuria vesistöjä aina etelästä Lappiin. Etelässä jäät sulivat osin ja jäätyivät marras-joulukuussa muutamaan otteeseen. Maan eteläosan suurten järvien selät pysyivät osin sulina tai erittäin heikkojäisinä vuoden loppuun saakka. Vesitilannekatsaukset: Jätevesikuormituksen yhteenvetoraportti vuodelta 2016 on toimitettu erillisenä (284/17). Parikkalan Särkisalmen jätevedenpuhdistamolta Simpelejärveen kohdistuneet vesistökuormitukset on esitetty taulukossa 2. 5 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6 Taulukko 2. Parikkalan Särkisalmen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (kg/d) vuosina COD Cr (kg/d) BOD 7ATU (kg/d) kok.p (kg/d) kok.n (kg/d) kiintoaine (kg/d) ,3 21 3, ,4 0, , , ,4 0, , ,9 0, ,2 0, , ,6 0, , ,6 0, ,8 0, ,2 0, , ,4 0, ,5 0, , ,8 0, ,9 0, ,5 keskim. 30,71 3,91 0,42 24,93 6,24 Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforin (kok.p) neljännesvuosijaksolle laskettu jäännöspitoisuus ylitti ja puhdistusteho alitti puhdistamon lupamääräyksissä asetetut raja-arvot. Muilta osin neljännesvuosijaksolle asetetut lupamääräykset saavutettiin. Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) yhdyskuntajätevesiä koskeva näytekohtainen kiintoaineen puhdistusteho vaatimus jäi saavuttamatta maaliskuun alun tarkkailukerralla (9.3.). Muilta osin asetuksen näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin neljännesvuosijakson kolmella tarkkailukerralla. Vuoden 2016 toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat puhdistamon lupamääräyksissä neljännesvuosijaksolle asetetut raja-arvot. Kokonaisfosforin puhdistusteho ei saavuttanut jaksolle asetettua vähimmäisvaatimusta. Muilta osin puhdistustehot saavuttivat jaksolle asetetut vaatimukset. Myös asetuksen (888/2006) näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin. Jaksojen aikana raportoitiin laitoksella hiekkasuotimen ohitusta. Eli ohitettu vesi oli hiekkasuodinta lukuun ottamatta puhdistusprosessin läpikäynyttä vettä. 6 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

7 Simpelejärven talvinäytteet otettiin 2.3. Koko tarkkailualueella kiintoainepitoisuudet ja BOD7-ATUpitoisuudet olivat hyvin pieniä. Ainoastaan Lemmikonselän (15) alusvedessä kiintoainepitoisuus oli hieman kohonnut. Lemmikonselän happitilanne oli suhteellisen hyvä. Tällä alueella on huonoina vuosina mitattu happikatojakin pohjan lähellä. Alusvesi oli samentunut ja ravinnepitoisuudet sekä väriluku jossain määrin kasvaneet. Päällysvesi oli kirkasta ja COD-pitoisuuus (orgaaninen aines) kohtuullisella tasolla. Hygieenisesti vesi oli puhdasta. Särkisalmen länsipuolella veden laatu oli heikoin purkuputken edustalla (7). Se näkyi kaikissa vedenlaatuparametreissa: eniten typessä, vähiten hygieenisessä laadussa. Veden laatu parantui länteen päin mentäessä. Kaunissaaren (11) näytepisteen montussa happea oli 15 metrin syvyydellä niukasti, mutta 10 metrin syvyydellä jo melko runsaasti. Pohjan läheinen vesikerros oli samentunut melko voimakkaasti ja ravinnepitoisuudet kasvaneet maltillisesti. Päällysvesi oli väriltään kirkasta ja fosforipitoisuudeltaan lähes karua. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Kirkkoselän näytepisteellä 12 oli pohjan lähellä kohtalaista hapen vajausta. Alusvesi oli samentunut ja fosfori- ja typpipitoisuus koholla. Päällysvesi oli kirkasta ja fosforipitoisuus lievästi rehevälle vesialueelle/karulle vesialueelle ominainen. Näytepisteellä 13 fosforipitoisuus oli lievästi rehevälle vesialueelle ominainen koko vesimassassa. Muutoin veden laatu oli erinomainen. Kurhonselällä (16) happitilanne oli erinomainen. Pintavesi oli tummentunut humusaineiden vaikutuksesta, samentunut ja fosforipitoisuus oli Kurhonselälle korkea 15 µg/l. Alusveden laatu oli erinomainen. Verrattuna talveen 2015 veden kokonaislatu oli nyt hieman parempi Lemmikonselällä ja hieman huonompi Kurhonselällä. Simpelejärven kesänäytteet otettiin Koko tarkkailualueella BOD7-ATU-pitoisuudet olivat matalia. Kiintoainepitoisuus oli Kurhonselällä avovesiajalle melko matalalla tasolla ja muilla näytepisteillä hieman koholla, mutta ei haitallisella tasolla. Lemmikonselän alusvedessä on tavattu happikatoa ja -vajetta kesäkerrostuneisuuden aikana. Tällä tarkkailukerralla vastaavaa ei havaittu. Vesimassa oli muiden vedenlaatuparametrien perusteella sekoittunut, joten hyvä happitilanne selittyy sillä. Lemmikonselän fosforipitoisuus ilmensi rehevää vesialuetta, kuten myös klorolylli-a pitoisuus. Vesi oli sameaa ja tummaa. Särkisalmen länsipuolella fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat suurimmat purkuputken läheisyydessä, ja kuten aiempina kesinä, vesi laimentui etelään päin mentäessä. Myös Särkisalmen länsipuolella vesimassa oli sekoittunut, josta johtuen happitilanne oli kautta linjan kaikilla näytepisteillä hyvä 7 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

8 koko vesimassassa. Kaikkiaan Särkisalmen länsipuolen vesi oli sameaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää ja lievästi tummunutta. Veden hygieeninen laatu oli heikointa näytepisteillä 7 ja 11, mutta myöskään muilla näytepisteillä (12 & 13) vesi ei ollut moitteetonta (E.Coli ja/tai Enterokokkihavaintoja). Kurhonselällä syystäyskierto ei ollut vielä tapahtunut. Happivaje alkoi 10 ja 20 metrin väliltä, mutta varsinaista happikatoa ei havaittu. Vesi oli väriltään kirkasta, mutta sameaa. Klorofyllipitoisuus oli karulle vesialueelle ominainen ja fosforitaso lievästi rehevällä tasolla. Veden laatuluokitus oli Lemmikonselällä ja Särkisalmen länsipuolen pisteillä edelliskesää parempi, Kurhonselällä puolestaan laatuluokitus oli hieman heikompi. On kuitenkin huomioitava, että vuonna 2015 vastaavat näytteet otettiin elokuun alussa, kun taas vuonna 2016 elokuun lopussa. Veden laadun pitkäaikaistarkastelussa käytetään koko vuoden ja koko vesimassan keskimääräisiä pitoisuuksia. Hapen osalta tarkastelu keskittyy kuitenkin alusveteen. Talvella 2010 ei saatu näytteitä kuin Särkisalmen länsipuolelta. Muilta paikoilta näytteet otettiin ainoastaan toukokuussa kevätkierron aikana, jolloin vesi oli hapettunutta. Kevään hapet eivät ole verrannollisia talven happitilanteeseen. Veden kokonaislaatua kuvaamaan on käytetty matemaattista laatuluokitusmallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Mallissa käytettävät vedenlaatumuuttujat ovat happi, väriluku, sameus, kokonaisfosfori, COD Mn ja sähkönjohtavuus. Malli antaa indeksiluvun, joka voi saada arvoja välillä 1-6, jossa 1 = erinomainen ja 6 = erittäin huono. Lemmikonselälle tuli Koirajoen kautta meijerin jätevesiä vuoteen 1978 asti ja tämä näkyi myös veden laadussa monin tavoin. Kun jätevedet alettiin johtaa Särkisalmen puhdistamolle, alkoi veden laatu parantua. Lemmikonselän alusvedessä on säännöllisesti ollut happivajetta kerrostuneisuuskausien lopulla (kuva 1). Happipitoisuuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia aikavälillä , mutta vuonna 1996 happitilanne oli keskimääräistä selvästi huonompi. Tämän jälkeen happitilanne on kohentunut ja on ollut tarkkailun alkuvuosia parempi. Vuoden 2002 jälkeen happitilanne on parantunut vuosi vuodelta, mutta ollen vuonna 2008 taas selvästi huonompi. Vuonna 2010 elokuussa pohjan läheinen vesikerros oli käytännössä hapeton, mikä näkyi myös vuosikeskiarvossa. Sama toistui vuonna 2012 elokuun lopussa sekä vuonna 2014 heinäkuun lopussa. Vuonna 2015 keskimääräinen alusveden happipitoisuus koheni edellisvuodesta ja vuosi 2016 oli seurantahistorian paras. Hyvä keskimääräinen happipitoisuus selittyy sillä, että elokuun lopussa näytteenottohetkellä vesimassa oli sekoittunut. 8 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

9 Lemmikonselkä oli fosforipitoisuudeltaan hyvin rehevä vesialue 1970-luvun puolessa välissä (kuva 2). Jätevesien johtamisen loputtua vesialue on karuuntunut, aluksi voimakkaammin, sitten hitaammin. Vuosina 1997 ja 2002 fosforipitoisuus oli enää vain lievästi rehevöityneelle vesialueelle ominainen. Vuodesta 2002 lähtien fosforipitoisuus on ollut vuosi vuodelta hitaassa kasvussa ja vuonna 2010 elokuun happikadon vuoksi pohjasedimentistä oli liuennut hyvin paljon fosforia alusveteen. Vastaava fosforipiikki on havaittavissa vuonna Vuonna 2015 kokonaisfosforipitoisuus laski selvästi. Myös vuoden 2016 fosforikäyrä jatkoi laskua hieman pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Kokonaistyppipitoisuus oli suurimmillaan meijerijätevesien kuormituksen aikana (kuva 3). Typpipitoisuus oli laskusuunnassa kuormituksen loppumisen jälkeen, mutta sen jälkeen typpipitoisuus on taas lievästi kasvanut. Vuoden 2007 typpipitoisuus 805 µg/l oli aikasarjan kolmanneksi suurin. Myös vuosina typpipitoisuus on ollut lähellä heikoimpien vuosien tasoa. Vuonna 2015 oli havaittavissa selkeä typpipitoisuuden alenema, joka jatkui vuonna Kokonaisfosforin tapaan myös kokonaistyppi oli tarkkailujakson keskiarvon alapuolella. COD Mn -pitoisuus oli vuosina 1975 ja 1982 korkeahko, mutta laski sen jälkeen noin 6 mg/l tasolle (kuva 4). Vuodesta 1999 lähtien COD Mn -pitoisuus on jälleen kasvanut ollen useana vuotena yli 7 mg/l. Vuodesta 2008 COD Mn -pitoisuus on ollut selvästi keskimääräistä korkeampi 1975 alkaneessa aikasarjassa. COD Mn -pitoisuus on ollut useana vuotena yli 8 mg/l. Myös COD Mn -pitoisuus aleni vuonna 2015, mutta kohosi jälleen hieman Lemmikonselällä vesi on ollut vuosina välillä kirkasta, välillä lievästi tummunutta (kuva 5). Vuoden 2003 jälkeen vesi on tummunut. Vuosina 2010 ja 2014 vesimassan keskiarvona mitattuna vesi oli ennätyksellisen tummaa johtuen osittain pohjasedimentin rautafosfaattipurkaumasta. Vuosina 2015 ja 2016 väriluku on ollut keskimäärin noin 40 mgpt/l, eli pitkäaiakaisen keskiarvon yläpuolella. Vuodesta 1996 lähtien Lemmikonselän sameus on kasvanut Sokkiiselän tavoin lähes lineaarisesti ja oli huipussaan vuonna 2014 (kuva 6), jolloin koko vesimassa oli sameaa sekä keväällä että elokuussa. Pohjasedimentin hapettomuus vielä lisäsi sameutta alusvedessä loppukesällä. Vuosina 2015 ja 2016 sameusarvo on kääntynyt selvään laskuun, ollen kuitenkin edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Sähkönjohtavuus on kehittynyt muutoin samalla tavalla kuin muillakin selillä, mutta vuonna 1985 mitattiin erillinen sähkönjohtavuuden maksimi (kuva 7). Vuoden 2004 sähkönjohtavuusmaksimi ei ollut niin selkeä kuin muilla tarkkailupisteillä. Vuonna 2010 sähkönjohtavuus pieneni muitten selkien tavoin, jonka jälkeen se on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla vuoteen 2015 saakka. Vuonna 2016 keskimääräinen sähkönjohtavuus oli koko mittaushistorian matalin (10 ms/m). Veden kokonaislaatu parantui meijerin kuormituksen loppumisen jälkeen, mutta senkin jälkeen veden laatu on vaihdellut hyvästä tyydyttävään. Laatuluokitus on 1990-luvun loppupuolella lähtenyt jälleen heikkenemään ja on edelleen jatkanut nousevaa kehitystä ollen vuonna 2014 maksimiarvossa 3,93 (välttävä). Heikkenemiseen vaikuttivat huono happitilanne sekä pitemmällä aikavälillä COD Mn -pitoisuuden, fosforipitoisuuden, sameuden ja väriluvun kasvu. Vuonna 2015 indeksiluku parani selvästi. Sama kehitys jatkui vuonna 2016, jolloin vedenlaatuindeksi osoitti parempaa vedenlaatua kuin yhdeksän aiempaa vuotta. Parantunutta veden kokonaislaatua selittää erityisesti 9 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

10 alusveden hyvä happitilanne, joka johtui vesimassan aikaisesta sekoittumisesta. Tästä johtuen vuoden 2016 tulos ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden. Särkisalmen länsipuolelle jätevesiä on laskettu vuodesta 1983 lähtien. Jätevesien lisäksi tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat myös Lemmikonselältä tulevan veden laatu ja erilaiset oja- ja hulevedet. Kaunissaaren länsipuolella olevassa montussa vesimassa kerrostuu helposti aiheuttaen usein happivajauksesta johtuvaa sisäistä kuormitusta. Vesistötarkkailu alueella alkoi vuonna Särkisalmen länsipuolella on alusvedessä ollut usein huomattavaa happivajausta. Kaunissaaren länsipuolen näytepisteellä on ollut happikatojakin. Happitilanne heikkeni vuodesta 1979 vuoteen 1984 asti, mutta on sen jälkeen kohentunut heiketäkseen jälleen hieman 2000-luvulla (kuva 9). Vuonna 2010 happitilanne heikensi alusveden pienet happipitoisuudet elokuussa. Tämän jälkeen keskimääräinen happipitoisuus on kohentunut, ollen vuosina 2014 ja 2015 seurantahistorian maksimitasolla. Vuonna 2016 Särkisalmen länsipuolen vesimassa oli Lemmikonselän tapaan sekoittunut, josta johtuen keskimääräinen alusveden happipitoisuus oli ennätystasolla. Fosforipitoisuus oli suurimmillaan vuosina 1981 ja 1982 (kuva 10), jolloin se oli selvästi rehevälle vesialueelle ominainen. Sen jälkeen fosforipitoisuus laski tasolle 20 µg/l ja vuonna 1996 pitoisuus oli enää 12 µg/l. Tämän jälkeen fosforipitoisuus on ollut hitaassa kasvusuunnassa. Vuonna 2016 kokonaisfosforipitoisuus oli 2000-luvun keskiarvossa. Kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut välillä µg/l paitsi vuosina , 2000, 2002 ja 2014, jolloin se oli alle 500 µg/l (kuva 11). Vuoden 2000 jälkeen typpipitoisuus on hieman kasvanut ja oli vuonna keskimääräistä korkeampi. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 typpipitoisuus aleni huomattavasti edeltävistä vuosista. COD Mn -pitoisuus on 2000-luvun alkuun asti vuosia 1980 ja 1981 lukuun ottamatta ollut välillä 4 6 mg/l (kuva 12). Vuoden 2003 jälkeen pitoisuus on kasvanut ja on ollut vuosina erityisen korkea, vuonna 2013 jopa 7,31 mg/l. Tarkkailun alkuaikoina vesi on ollut tummimmillaan vuonna 1982, jolloin keskimääräinen väriluku oli 34 mgpt/l (kuva 13). Muutoin väriluku on ollut yleisesti välillä mgpt/l vuoteen 2003 saakka, eli vesi on ollut kirkasta. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana vesi oli tummenemaan päin ja oli tumminta vuonna 2013 (37,2 mgpt/l). Tämän jälkeen väriluku on ollut laskussa aina vuoteen 2016 saakka. Väriluku oli silti edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Särkisalmen länsipuolella sameus on myös kasvanut huomattavasti 1990-luvun lopulta kuten muuallakin (kuva 14). Vuosina vesi on ollut erityisen sameaa. Sameus on nelinkertaistunut vuoden 1996 minimiin nähden. Vuonna 2011 sameudessa oli alenemaa, mutta tämän jälkeen sameuskäyrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Viimeiset viisi vuotta sameusarvo on pysytellyt arvon 2 (FTU) yläpuolella. 10 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

11 Sähkönjohtavuus oli keskitasoa korkeampi vuosina ja 2004 ja keskitasoa alempi vuosina 1989 ja 2009 (kuva 15). Vuodesta 2010 sähkönjohtavuus on ollut pitkäaikaista keskiarvoa matalampi, kuten muuallakin Simpelejärvellä. Veden laatuluokitus on ollut Särkisalmen länsipuolella keskiarvoa heikompi vuosina 1981, 1982 ja 1988, jolloin indeksiluku 3,00 ylittyi (kuva 16). Vuosina veden laatu oli selvästi aikaisempia vuosia parempi, mutta sen jälkeen veden laatu on heikentynyt ja on nykyisin jälleen tyydyttävä. Vuonna 2008 luokitus oli aikasarjan heikoin (3,3). Veden verrattain heikkoon laatuun vaikuttivat sameus, väriluku, COD, kokonaisfosfori ja happi. Vuodesta 2008 kokonaisvedenlaatua kuvaava indeksiluku on ollut hitaasti paranemaan päin, ollen edelleen tyydyttävällä tasolla. Simpelejärven alaosaan kuuluva Kurhonselkä on tunnettu puhtaana vesialueena, jossa Särkisalmelta tulevat jätevedet ovat jo laimentuneet lähes huomaamattomiksi ja jonka valuma-alueen hajakuormitus on hyvin vähäinen. Silloin tällöin yksittäisissä tarkkailuissa havaitut vedenlaatumuutokset esimerkiksi ravinnepitoisuuksissa ja hygieenisessä laadussa ovat kuitenkin kertoneet, ettei vesialue ole aivan koskematon. Kurhonselän vesistötarkkailu alkoi vuonna Kurhonselän alusvedessä on havaittu lievää happivajetta kerrostuneisuuskausien lopulla (kuva 17). Kurhonselkä ei ollut sekoittunut muiden tarkkailtavien alueiden tapaan kesän 2016 näytekierroksella, joka näkyi alusveden happipitoisuuden alenemana. Fosforipitoisuus on Kurhonselällä ollut useimmiten pieni ja karulle vesialueelle ominainen (kuva 18). Vuoden 2004 jälkeen pitoisuus on ollut kuitenkin lievässä kasvusuunnassa ja oli vuonna 2010 lähes 10 µg/l. Vuonna 2013 keskimääräinen fosforipitoisuus ylitti 10 µg/l ensimmäisen kerran seurantahistorian aikana. Vuonna 2016 saavutettiin ensimmäisen kerran kokonaisfosforin keskimääräisessä pitoisuudessa 11 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on useimpina vuosina ollut µg/l (kuva 19). Fosforipitoisuuden tavoin myös Kurhonselän typpipitoisuus on ollut kymmenkunta vuotta kasvusuunnassa, aina vuoteen Vuoden 2010 jälkeen typpipitoisuus on lähtenyt jälleen laskuun ollen vuonna 2016 hieman yli 400 µg/l. Kurhonselän vesi sisältää niukasti humusta ja COD Mn -pitoisuus on yleensä ollut alle 4 mg/l (kuva 20). Vuosina pitoisuus on ollut yli 4 mg/l ja vuonna 2013 erityisen suuri (5,76 mg/l). Orgaanisen aineen pitoisuus on Kurhonselällä ollut selvästi kasvusuunnassa. Joskin viimeiset kolme vuotta COD Mn -pitoisuus on pysytellyt samalla tasolla (noin 5 mg/l). Kurhonselän vesi oli tarkkailun alkupuolella hyvin kirkasta, väriluku oli alle 10 mg Pt/l (kuva 21). Vesi tummui selvästi vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen väriluku kääntyi laskuun. Vuonna 2016 vesi oli melko väritöntä (14 mgpt/l). 11 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

12 Kurhonselän veden sameus oli hyvin vähäistä 1990-luvulla (kuva 22). Vuoden 1996 jälkeen sameus on kasvanut lähes lineaarisesti ja kasvu on jatkunut vuoteen 2016 saakka. Sameus on yli kolminkertaistunut tarkkailun aloittamisesta. Sähkönjohtavuus on pysynyt melko vakaana vuoteen 2009 saakka. Tämän jälkeen sähkönjohtavuus on hitaasti alentunut, kuten muuallakin Simpelejärvellä. Kurhonselän veden laatuluokitus oli vuosina erinomainen. Sen jälkeen laatuluokitus on ollut hyvän ja erinomaisen välimaastossa, mutta vuosina enää hyvä. Veden laatua ovat heikentäneet ennen kaikkea kasvanut COD Mn -pitoisuus ja sameus. Simpelejärveltä on yhtenäistä vedenlaatutietoa jo vuodesta 1975 lähtien. Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa: talvella ja loppukesällä. Tarkkailukohde on sikäli mielenkiintoinen, että järvi koostuu toisiinsa yhteydessä olevista altaista ja jokaisella on oma kuormitushistoriansa, joskin vuonna 2016 kaksi pitkäaikaista seurantapistettä jäi tarkkailusta pois (Joensuunselkä ja Sookkiiselkä). Yleisesti ottaen veden laatu on heikentynyt Simpelejärvellä. Siihen on vaikuttanut viimeisen viidentoista vuoden aikana sameuden lähes lineaarinen kasvu ja viimeisinä vuosina myös COD Mn - pitoisuuden ja väriluvun nousu. Myös kokonaisfosforipitoisuus ja -typpipitoisuus ovat lievästi kasvaneet eli vesistö on rehevöitynyt. Viime vuosina kesäisin kerrostuneisuuskauden lopulla Kurhonselkää lukuun ottamatta on havaittu säännöllisesti voimakasta hapen vajausta, jopa happikatoa. COD Mn -pitoisuuden, sameuden ja väriluvun nousua on havaittu myös muissa vesistöissä eli ilmiö ei koske pelkästään Simpelejärveä. Lemmikonselän veden laatu parantui meijerijätevesien kuormituksen loputtua. Happitilanne on parantunut ja kokonaisfosforipitoisuus on nykyisin pienentynyt jo lievästi rehevälle vesialueelle ominaiseksi, mutta sameuden, väriluvun ja COD Mn -pitoisuuden kasvu ovat johtaneet veden kokonaislaadun heikkenemiseen. Vuosien 2010 ja 2014 kesäkerrostuneisuuskausien lopulla pohjasedimentistä purkautui alusveteen runsaasti rautafosfaattia huonon happitilanteen vuoksi. Typpipitoisuus on kohonnut viimeisen viiden vuoden aikana, joskin vuosina 2015 ja 2016 havaittiin selkeä lasku kokonaistypessä. Veden laatu on nykyisellään vaihdellut tyydyttävän ja välttävän välillä. Särkisalmen länsipuolella veden laatu oli huonoimmillaan 1980-luvun alussa. Erityisen puhdasta vesi oli vuosina , jolloin veden laatua voitiin pitää hyvänä. Vuoden 1999 jälkeen veden laatu on ollut lähempänä tyydyttävää kuin hyvää ja vuosina ja 2013 tyydyttävän rajaarvona pidetty indeksiluku 3,00 ylittyi. Ravinnepitoisuuksien kasvu on ollut suhteellisen pientä, mutta sameus, väriluku ja COD Mn -pitoisuus ovat nousseet voimakkaasti. Kurhonselän veden laatuluokitus oli vuosina erinomainen. Sen jälkeen laatuluokitus on ollut hyvän ja erinomaisen välimaastossa, mutta vuosina enää hyvä. Veden laatua ovat heikentäneet ennen kaikkea kasvanut sameus, väriluku ja COD Mn -pitoisuus. Myös kokonaisfosforipitoisuus on ollut lievässä kasvusuunnassa. 12 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

13 Kokonaisuutena Simpelejärven vedenlaatu on heikentynyt selvästi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Ilmiötä on havaittu muuallakin, mutta Simpelejärvellä muutos on ollut huomattavan nopeaa. Lauhat roudattomat alkutalvet ja sateiset kesät ja syksyt ovat osaselityksiä, mutta eivät yksinään selitä muutosta. Sokkiiselän ja Lemmikonselän kalastorakenne on erittäin huono koekalastustulosten perusteella. Pohjaa pöllyttävien (bioturbaatio) kalojen suuri määrä, petokalojen suhteellinen vähyys ja yleiskalojen ahvenen ja särjen pieni kokorakenne edistävät rehevöitymistä. Myös Joensuunselältä on saatu viitteitä kalaston huonosta kunnosta. On myös havaittu, että aiemmin siikavetenä tunnettu järvi on muuttunut yhä enemmän kuhavedeksi. Siika kärsii rehevöitymiskehityksestä muun muassa kutualueiden liettymisen takia ja särkikalojen lisääntymisestä johtuvasta koventuneesta ravintokilpailusta. Vedenlaatukuvaajat Tuloskooste Simpelejärven tarkkailusta vuodelta 2016 Näytepistekartta JAKELU TIEDOKSI Parikkalan kunta / Tekninen lautakunta Imatran seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Järvenpään osakaskunta 13 (13) SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

14 Liite 1. Simpelejärven vedenlaatukuvaajat Kuva 1. Lemmikonselän alusveden happikyllästys % vuosina Kuva 2. Lemmikonselän kokonaisfosforipitoisuus vuosina

15 Kuva 3. Lemmikonselän kokonaistyppipitoisuus vuosina Kuva 4. Lemmikonselän COD-pitoisuus vuosina

16 Kuva 5. Lemmikonselän veden väriluku vuosina Kuva 6. Lemmikonselän veden sameus vuosina

17 Kuva 7. Lemmikonselän sähkönjohtavuus vuosina Kuva 8. Lemmikonselän veden laatuluokitus vuosina indeksilukujen tulkinta 6 = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen

18 Kuva 9. Särkisalmen länsipuolen alusveden happikyllästys % vuosina Kuva 10. Särkisalmen länsipuolen kokonaisfosforipitoisuus vuosina

19 Kuva 11. Särkisalmen länsipuolen kokonaistyppipitoisuus vuosina Kuva 12. Särkisalmen länsipuolen COD-pitoisuus vuosina

20 Kuva 13. Särkisalmen länsipuolen veden väriluku vuosina Kuva 14. Särkisalmen länsipuolen veden sameus vuosina

21 Kuva 15. Särkisalmen länsipuolen sähkönjohtavuus vuosina Kuva 16. Särkisalmen länsipuolen veden laatuluokitus vuosina indeksilukujen tulkinta 6 = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen

22 Kuva 17. Kurhonselän alusveden happikyllästys % vuosina Kuva 18. Kurhonselän kokonaisfosforipitoisuus vuosina

23 Kuva 19. Kurhonselän kokonaistyppipitoisuus vuosina Kuva 20. Kurhonselän COD-pitoisuus vuosina

24 Kuva 21. Kurhonselän veden väriluku vuosina Kuva 22. Kurhonselän veden sameus vuosina

25 Kuva 23. Kurhonselän sähkönjohtavuus vuosina Kuva 24. Kurhonselän veden laatuluokitus vuosina Indeksilukujen tulkinta 6 = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen

26 TULOSKOOSTE SIMPELEJÄRVEN TARKKAILUSTA VUODELTA 2016 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nilämpöti *O2 *O2 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *BOD7atu *Kok.N *Kok-P *Kok-P,liu *PO4-P *NH4-N *NNO3+N0a-Chl Kasvipl *Kolif36 *E.Coli *Enter.al *EnteroVar C mg/l % FTU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100mMPN/100m pmy/100ml pmy/100ml SIMP ,6 11,7 81 0,95 <0,6 10,3 7,3 15 5,7 < < SIMP ,1 85 1,7 0,7 10,7 7,3 30 7,1 < < SIMP ,2 11,5 81 1,5 0,6 10,9 7,3 20 6,5 < < SIMP ,2 9,3 67 1,8 0,9 11,3 7,2 25 5,8 < < SIMP ,8 28 4,2 1, ,9 < < SIMP ,8 12,8 90 0,57 <0,6 10,2 7,5 10 5, < SIMP , ,61 <0,6 10,1 7,5 10 5,5 < < SIMP ,4 12,4 88 0,76 <0,6 10,1 7,4 10 5, < SIMP ,5 76 1,3 0,6 10,5 7,3 15 5,6 < < SIMP ,8 51 1,8 1 10,8 7,1 20 5,4 < < SIMP ,8 13,5 95 0,57 <0,6 10,2 7,5 10 5,2 < < SIMP ,2 13,5 95 0,64 <0,6 10,1 7,5 10 5,5 < < SIMP ,4 12,5 89 1,2 <0,6 10,5 7,4 15 6,3 < < SIMP ,8 11,2 80 1,6 0,7 10,9 7,3 20 6,3 < < SIMP ,9 77 1,5 <0,6 10,6 7,4 25 7,3 < < SIMP ,4 12,2 87 1,9 0,6 10,8 7,3 30 7,4 < < SIMP , ,3 1 11,4 7,2 30 7,2 < < SIMP ,9 9,8 73 3,6 2,2 11,7 7,1 45 7,1 < SIMP , ,84 <0,6 9,57 7,4 30 7,3 < < SIMP ,9 93 0,48 <0,6 9,64 7,5 10 4,8 < < SIMP ,4 12,3 89 0,62 <0,6 9,75 7,5 10 4,9 < < SIMP ,6 10,7 79 0,89 0,6 9,87 7, < < SIMP 7 1 0,9 11,8 82 1,7 0,8 10,5 7,2 30 7,2 < < SIMP ,4 66 1,8 0,8 10,6 7,2 30 7,2 < < SIMP ,1 6, SIMP ,1 9,5 99 2,3 3,2 9,64 7,4 30 6,2 < < SIMP , ,4 3,2 9,65 7,5 30 6,4 < SIMP ,7 3,2 9,64 7,5 30 6,5 < SIMP ,1 95 2,6 4 9,6 7,5 30 6,3 < SIMP ,7 4 9,61 7,5 30 6,3 < SIMP , SIMP ,3 8, ,6 9,63 7, < < SIMP , ,1 3,6 9,66 7,5 30 6,2 < SIMP ,3 8,9 93 2,7 3,4 9,64 7, < SIMP ,3 8,9 93 2,5 3,6 9,67 7, < SIMP ,2 8,9 93 2,5 3,8 9,61 7,5 30 5,7 < SIMP ,3 4,4 P SIMP ,3 8,8 91 2,4 3,6 9,66 7, < < SIMP ,4 8,8 92 3,2 3,6 9,65 7, < SIMP ,4 8,5 89 3,1 3,6 9,61 7,5 30 6,1 < SIMP ,4 8,6 90 3,5 3,8 9,64 7,5 30 5,4 < SIMP ,4 P SIMP ,8 9,75 7,5 50 8,2 < < SIMP ,8 91 4,2 4,8 9,75 7,5 50 8,2 < SIMP ,9 92 4,2 4,6 9,72 7,5 50 8,1 < SIMP ,8 8,8 90 4,2 4,6 9,73 7,5 50 8,1 < SIMP , SIMP ,2 96 1,5 1,6 9,23 7,6 10 5,1 < <2 5 < SIMP ,1 94 1,5 1,3 9,25 7, < < SIMP ,4 6,5 58 1,6 1,6 9,45 7,1 15 4,8 < < SIMP ,4 55 1,6 1,7 9,56 7,1 15 4,7 < < SIMP ,8 12, SIMP ,8 9,4 97 3,6 4,6 9,83 7,6 40 8, < SIMP ,8 9,4 97 3,2 4,6 9,82 7,6 50 7,9 <

27 PARIKKALAN SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU