MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
|
|
- Ilmari Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL VAASA MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Aluksi Mielipiteessämme olemme kiinnittäneet huomiota vain niihin ympäristöohjelmassa oleviin puutteisiin, jotka mielestämme vaativat tarkennusta. Samalla olemme tuoneet esille ne seikat, jotka puuttuvat ohjelmasta. Lopuksi olemme kirjoittaneet mielipiteemme suunnitelmista ottaa Teerineva turvetuotantokäyttöön. Yleisenä havaintona arviointiohjelmasta voidaan todeta, että ohjelma keskittyy lähinnä toiminnan vaikutusten arviointiin tuotantoalueella. Mielestämme tämä ei ole riittävän laaja arvioinnin lähtökohta. Vaikutusten arvioinnissa on korostettava toiminnan vaikutusta koko alapuoliselle vesistölle ja tässä Lestijärvi matalana ja herkkänä vesistönosana on nostettava erityisen tarkastelun kohteeksi. Teerinevan kuivatus ja 1980-luvun alussa tapahtunut laskeutusaltaan sortuminen ovat vaikuttaneet Lestijärveen ratkaisevalla tavalla. Järvi ei ole vieläkään toipunut onnettomuudesta. Tämän vuoksi järven sietokyky on heikko eikä kestä enää lisäkuormitusta. Ohjelmassa ei ole lainkaan esitetty vaikutusten arviointia tuotannon päätyttyä. Koska turvetuotannon arviointi on tehtävä toiminnan aiheuttavan kokonaiskuormituksen vaikutuksia arvioimalla, ei jälkikäytön vaikutusten arviointia voi mitenkään unohtaa. Muutos- ja lisäysesitykset arviointiohjelmaan Seuraavassa olemme esittäneet arviointiohjelman sisällysluetteloa noudattaen mielipiteemme ja muutos/ lisäysesitykset arviointiohjelmaan. Lisäykset ja muutosesitykset ovat tekstissä tummennettuna. Ohjelman kohta 3. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot Ohjelmassa on esitetty vain kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat 0-vaihtoehto ja turvetuotannon toteuttaminen.
2 2 Ohjelmaan on lisättävä 0+ vaihtoehto, jossa Teerineva palautetaan luonnontilaan. Arviointiselostuksessa on oltava esillä ne hyödyt, jotka nevan luonnontilaan palauttamisella saavutetaan. Ohjelman kohta 3.1 Toteuttamatta jättäminen Ohjelmassa on esitetty, että 0- vaihtoehto toimisi toteuttavan vaihtoehdon arvioinnin pohjavaihtoehtona. Näin ei voi olla, koska ohjelmassa ei ole huomioitu sitä, että Teerinevan ojitukset ovat jo vaikuttaneet ratkaisevasti ympäristöön. 0-vaihtoehdosta on poistettava maininta vaihtoehto toimii toteutettavan vaihtoehdon vaikutusten arvioinnin pohjana. Pohjavaihtoehtona on käytettävä luonnontilaisista vesistöistä saatavaa tietoa. Ohjelman kohta Vesiensuojelumenetelmät Ensimmäisessä kappaleessa on maininta Vesiensuojelujärjestelyllä pyritään minimoimaan vesistöön kohdistuva kuormitus. Kun huomioidaan alapuolisen vesistön, erityisesti Lestijärven, sietokyky, ei pelkkä pyrkiminen kuormituksen minimointiin riitä. Ohjelmassa vesiensuojelun tavoitteena on oltava turvetuotannon vesistökuormituksen poistaminen kokonaan. Kolmannessa kappaleessa on virke: Menetelmien valintaan ja mitoitukseen vaikuttavat maaston suomat rakenteiden toteutusmahdollisuudet, vaadittu puhdistusteho, käsiteltävän veden määrä ja laatu sekä kustannukset. Vesienkäsittelymenetelmän valinnalle ei voi asettaa mitään muita perusteita kuin puhdistustehovaatimus. Näin toimitaan myös jätevesijärjestelmien puhdistusmenetelmiä valittaessa. Jos maasto ei mahdollista menetelmää, jonka avulla päästään vaadittuun puhdistustehoon, niin hankkeesta on luovuttava. Menetelmä on valittava pelkästään vaaditun puhdistustehon perusteella. Valittu menetelmä on mitoitettava kuormitushuippujen mukaan. Ohjelman kohta Jälkikäyttö Ohjelman mukaan suon omistaja ratkaisee suopohjan jälkikäytön. Ohjelmassa mainitaan, että soille tehdään jälkikäyttösuunnitelma 3-5 vuotta ennen tuotannon loppumista. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei todella tiedä mitä suolle lopulta tapahtuu. Yleisen käsityksen mukaan turvetuotannosta poistuneet suot ovat ympäristöongelma. Ei riitä, että suon jälkikäyttö jää omistajan ratkaistavaksi.
3 3 Suon jälkikäytön suunnitelma ja jälkikäytön haitat ja hyödyt on esitettävä arvioinnin yhteydessä. Ohjelman kohta 3.3 Muut vaihtoehdot ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Ohjelman mukaan arvioinnissa tarkastellaan löytyykö realistisia mahdollisuuksia haittojen vähentämiseksi Vapo Oy:n kuivatussuunnitelmassa esittämien toimenpiteiden lisäksi. Mitä tarkoitetaan realistisilla vaihtoehdoilla? Kaikki vaihtoehdot, joilla voidaan poistaa ympäristöhaitat, on oltava käytettävissä. Ohjelmassa mainitaan haittojen tarkasteltavina ehkäisyvaihtoehtoina mm. turvetuotantoalueiden sijoitus ja määrä. Nämä ovat tässä tapauksessa turhia tarkasteltavia, ellei sitten hankkeesta luovuta kokonaan. Arvioinnissa on lähdettävä siitä, että Vapon kuivatussuunnitelmassa esittämien toimenpiteiden lisäksi tarkastellaan kaikki ympäristöhaittojen ehkäisyvaihtoehdot, joilla estetään tuotantotoiminnan vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Ohjelman kohta 5.1 Kaavoitus ja maankäyttö Ohjelmassa viitataan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaan. Koska vaihekaavassa ei ole käsitelty turvetuotantoa, niin ohjelmassa oletetaan, että Teerinevalle ei ole sen vuoksi esitetty kaavamerkintää. Tämä on ohjelman tekijän olettamus eikä perustu kaavoitustietoon. Koska maakuntakaava on kokonaisuudessaan työn alla ja koska kaavan turvetuotantoa käsittelevä osa ei ole vielä valmis, niin maakuntakaavaan merkittävistä turvetuotantoalueista ei ole vielä riittävästi tietoa. Siten ohjelmaan on otettava maininta maakuntakaavan kannanotosta Teerinevasta turvetuotantoalueena. Ohjelmaan tähän kohtaan on lisättävä mainita maakuntakaavan valmiusasteesta ja siihen sisällytettävistä turvetuotantoon vaikuttavista suunnitelmista. Ohjelman kohta 5.3 Vesistöt ja veden laatu Ohjelmassa kuvataan Lestijärven nykytilaa lainaamalla julkaisua Turvetuotanto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa (luonnos ). Tiedossa olevat havainnot Lestijärven happipitoisuuksien vaihtelusta puuttuvat ohjelmasta. Kuitenkin Lestijärven tämän hetkistä tilaa ja sietokykyä kuvaa konkreettisesti juuri järven suuret happipitoisuuksien vaihtelut. Järven mennessä hapettomaksi pohjan ravinteet vapautuvat ja järvi on menetetty. Näin ollen pohjassa oleva liete on todellinen riski.
4 4 Ohjelmassa on esitettävä arviot Lehtosenjoen ja erityisesti Lestijärven sietokyvystä. Ohjelman kohta 5.4 Virkistyskäyttö Virkistyskäyttö on kuvattu vain hankealueen osalta. Ohjelmassa ei ole lainkaan kuvattu vaikutusalueella olevien Lestijärven ja Lestijoen merkitystä virkistyskäytössä. Näiden merkitys puhtaina vesistöinä on koko Keski-Pohjanmaan alueelle erittäin tärkeä. Tätä kuvaa pelkästään jo sekin, että järven ympärillä on satoja lomamökkejä ja kaksi matkailuvaunualuetta. Niin Lestijärvi kuin Lestijokikin ovat merkittäviä urheilukalastuskohteita. Ohjelmaan on lisättävä erillinen kuvaus sekä Lestijärven että Lestijoen virkistyskäytöstä. Ohjelman kohta Vaikutukset vesistöihin Arviointimenetelmät Ohjelman mukaan vesistövaikutusten merkittävyyden keskeiset tekijät ovat 1. Kuormituksen osuus alapuolisten laskuvesistöjen kokonaiskuormituksesta 2. Vesistöjen luonnontaloudellinen merkitys Ohjelma jättää kokonaan huomiotta vastaanottavan vesistön sietokyvyn. Pelkkä kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ei kuvaa kuormituksen vaikutusta vesistön laatuun. Kuormituksen vaikutusten arviointi on arvioitava Teerinevan turvetuotannon aiheuttaman kokonaiskuormituksen mukaan. Lestijärven viipymä on kaksi vuotta, joten tuleva lisäkuormitus jää kuormittamaan Lestijärveä pitkäksi aikaa. Ohjelmassa on myös mainittu, että kevään ylivirtaamakautena turvetuotannon määrällinen osuus kasvaa, mutta suhteellinen osuus pysyy tuolloinkin samana hajakuormituksen kasvaessa vastaavasti. Tämä on harhaanjohtava mielikuva. Vastaanottavan vesistön, erityisesti järven, kannalta kuormituksen määrä on ratkaiseva. Myös ylivirtaamakautena tuleva kuormitus jää pysyvästi kuormittamaan järveä. Ohjelman mukaan vesistövaikutusten arvioinnin nykytilannetta arvioidaan kesällä 2004 otettavilla näytteillä. Tämä ei anna oikeaa kuvaa Teerinevan turvetuotannon kokonaisvaikutuksesta vesistöön. Näin menettelemällä tuotantoalueella jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutus jää arvioimatta. Näytteistä analysoidaan ohjelman mukaan ravinteista vain kokonaisarvot. Todellisen vaikutuksen saamiseksi vesinäytteistä on analysoitava
5 5 myös liuenneet ainesosat. Tieto liuenneista aineosista tarvitaan myös vesiensuojelumenetelmää valittaessa, koska mekaaniset menetelmät eivät puhdista liuenneita kuormitustekijöitä. Kiintoaineen osalta on muistettava, että kiintoaine on merkittävä vesiensuojelullinen ongelma turvetuotantoalueilla. Turvetuotantoalueen valumavesien kiintoaine on pääasiassa orgaanista. Orgaaninen kiintoaine on huonosti laskeutuvaa ja lisää orgaanista hapenkulutusta ja voi näin aiheuttaa talvisia happikatoja. Ohjelmaan on lisättävä vesistövaikutusten merkittävyyden keskeisimmäksi tekijäksi vastaanottavan vesistön sietokyky, joka arvioinnissa on tutkittava. Lisäksi nykytilannetta arvioitaessa on arvioitava aiemmin tehtyjen tuotantoa valmistelevien toimenpiteiden vaikutus erityisesti Lestijärveen. Arviointi on tehtävä tuotannon aiheuttamaa kokonaiskuormitusta arvioimalla. Vesistönäytteiden analyyseihin on lisättävä liuenneiden ainesosien tutkiminen. Ehdotus tarkastelualueeksi Jos Lestijärvi menee turvetuotannon aiheuttaman lisäkuormituksen vuoksi hapettomaksi, tarkoittaa se käytännössä Lestijärven rehevöitymistä ja näin ollen myös Lestijoen yläosan vedenlaadun ratkaisevaa huononemista. Näin ollen Lestijoen yläjuoksu kuuluu ehdottomasti vaikutusalueeseen. Vesistövaikutusten arvioinnin vaikutusalueeseen on lisättävä Lestijoen yläjuoksu. Ohjelman kohta Vaikutukset pohjaveteen ja hydrologisiin oloihin Ohjelmassa todetaan, että hydrologiset vaikutukset rajoittuvat metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Ohjelmassa on kokonaan jätetty mainitsematta se, että alue on tulvaherkkää aluetta ja että soiden ojitukset lisäävät ylivirtaamia. Ylivirtaamat taas lisäävät eroosiota ja sitä kautta kiintoaineskuormitusta Ohjelmaan on lisättävä arvio tuotantoalueen tulvaherkkyydestä ja vaikutuksista ylivirtaamiin. Ohjelman kohta Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Ohjelmassa on lueteltu kalastovaikutusten suuruuteen vaikuttavat keskeiset tekijät: kuormituksen suuruus ja osuus vesistön kokonaiskuormituksesta
6 6 kuormituksen ajoittuminen vesistön kalastollinen merkitys ja vesistön herkkyys muutoksille Jo aiemmin olemme tuoneet esille sen, että kuormituksen osuudella kokonaiskuormituksesta ei voi tehdä vaikutusten arviointia. Myöskään kuormituksen ajoittumisella ei ole merkitystä kuin jokivesistössä. Järvivesistössä merkitystä on vain tuotannon aiheuttaman kokonaiskuormituksen suuruudella. Vesistön kalastollisen merkityksen arviointi on esitetty tehtäväksi kyselyllä vain alueen kalastuskunnille. Tämä tuntuu oudolta, kun Lestijärven rannoilla on satoja lomamökkejä ja kaksi asuntovaunualuetta. Kysely on ehdottomasti lähetettävä myös mökkiläisille ja asuntovaunualueiden käyttäjille. Kalastovaikutusten arviointimenetelmissä tuotannon aiheuttaman kuormituksen osuuden arviointi kokonaiskuormituksesta on turhaa. Vesistön kalastollisen ja kalastuksellisen merkityksen arvioinnissa on kysely tehtävä myös mökkiläisille ja muille vesistöä virkistyskalastuskohteena käyttäville. Ohjelman kohdat 6.5 Vaikutukset virkistyskäyttöön Ohjelma keskittyy vain tuotantoalueen virkistyskäytön arviointiin. Kuitenkin virkistyskäytön kannalta nimenomaan Lestijärvi on alueen merkittävin virkistysalue. Ohjelmaan on lisättävä toiminnan vaikutusten arviointi myös Lestijärven virkistyskäytölle. Ohjelman kohdat 6.6 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Ohjelmassa on unohdettu kokonaan Lestijärven mökkiasutuksen ja matkailun taloudellisen merkityksen arviointi. Arvioitaessa taloudellisia vaikutuksia on muistettava, että jo pelkästään alueen lomamökkien arvo on vähintään miljoonaa euroa. Ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen ja loma-asuntojen lisääntyvä ympärivuotinen käyttö kasvattavat alueen mökkien taloudellista merkitystä entisestään. Teerinevan turvetuotannon negatiiviset vaikutukset laskevat lomamökkien arvoa. Ohjelmaan on lisättävä arvio lomamökkien taloudellisesta merkityksestä.
7 7 Lopuksi Lestijärven merkitystä Lestijärven kunnan olemassaolon edellytyksenä ei voi liikaa korostaa. Voidaan sanoa, että Lestijärveä kuntana ei varmasti olisi ilman järveä. Tuntuu huolestuttavalta, että Pietarsaaren ja Kokkolan energiatarpeen tyydyttämiseksi asetetaan Keski-Pohjanmaan tärkeimmän järven olemassaolo kyseenalaiseksi. Mitkään taloudelliset arvot eivät voi olla niin suuria, että järvi tulee uhrata niiden vuoksi. Toisaalta järveä ei voi sen mahdollisesti tuhouduttua korjata minkäänlaisilla taloudellisilla uhrauksilla. Vapo Oy:n tulee luopua Teerinevan turvetuotantosuunnitelmista ja saattaa suo luonnontilaan. Haapajärvellä juhannuspäivänä Heikki Salonsaari DI, tekninen johtaja, mökkiläinen ja Lestijärven ahkera käyttäjä Siiponkoskentie HAAPAJÄRVI Puh , Raija Salonsaari Toimistosihteeri, Lestijärvellä syntynyt nykyinen mökkiläinen ja Lestijärven ahkera käyttäjä Siiponkoskentie HAAPAJÄRVI Puh , Maria-Elisa Salonsaari Ylioppilas, Lestijärvestä nauttija Finninmäenkatu 4 C TAMPERE Puh Leena- Marjukka Salonsaari Fil. yo Pihlajatie 46 A33 HELSINKI Riikka-Tiina Salonsaari Lääketieteen kandidaatti Sarvijaakonkatu 16 TAMPERE
Paikka Vaasa. Päiväys
L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Paikka Vaasa Päiväys Dnro 4.11.2004 LSU-2004-R-19(53) Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä Viite
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotIlmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotPOHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013
POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotKuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.
MRa/JHu 10413 25.11.2010 VOIMAVAPRIIKKI OY FORSSAN KIIMASSUON TUULIVOIMAPUISTO LISÄYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN JOHDANTO Voimavapriikki Oy:n Forssan ja Tammelan kuntien alueelle suunniteltua
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu
19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE
Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotTURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho
Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotAjankohtaista turvetuotannossa
Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotVAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy
VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
LisätiedotLiikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.
Page 1 Arviointitaulukko VE0 VE1 VE2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset maankäyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Jako-Muuraissuo muuttuu melko luonnontilaisesta suoalueesta
LisätiedotIso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9
maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotOlli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI
2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
LisätiedotSorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011
Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUE
Lestijärven kunta LAUSUNTO Lestintie 39, 69440 Lestijärvi 27.5.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus Viite: lausuntopyyntönne 27.4.2004, LSU-2004-R-20 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUE
LisätiedotTurvetuotannon sijoittaminen
Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10
1 KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 Tekninen lautakunta 18.10.2017 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Muut saapuvilla olleet 18.10.2017 klo 17.00 Kunnanviraston kokoushuone
LisätiedotYmpäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä
Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten
LisätiedotSuosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava
Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370
LisätiedotVALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE
VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016
Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely 2016 ISBN 978-951-766-333-5 (nide) ISBN 978-951-766-334-2 (pdf) ISSN 1239-0607
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotEtelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi
Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
VETELIN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Koskee 15.4.2014 päivättyä Patanan tekojärven Kettusaaren ranta-asemakaavaa Vetelin kunnassa Asemakaavanlaatija Dipl.ins. Mauno Vähämäki Kaavan hyväksymiskäsittelyt:..
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 25.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-375
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotSuonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen
Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotYHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA KOSKIEN VAPO OY:N TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUETTA LESTIJÄRVEN KUNNASSA
L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Paikka Vaasa Päiväys Dnro 24.9.2004 LSU-2004-R-20(53) Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Viite Asia
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotPiuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotTEERINEVAN TURVETUOTANTOALUE LESTIJÄRVI
TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUE LESTIJÄRVI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 23.4.2004 Vapo Oy 2 (37) 1. JOHDANTO... 4 2. TIEDOT HANKKEESTA... 6 2.1 HANKKEEN SIJAINTI... 6 2.2 HANKKEEN TARKOITUS JA HYÖDYT...
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotYMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna
YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI 3.9.2013 Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotSUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE
Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotSiilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL
LisätiedotYhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen YVA-selostuksessa
1(6) Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen YVA-selostuksessa Yhteysviranomainen on antanut Vapo Oy:n Jako-Muuraissuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausunnon
LisätiedotVOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE
VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotEtelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.
SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.
LisätiedotMaailma tarvitsee bioenergiaa
Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa
LisätiedotYhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.
Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä
LisätiedotSuodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto
Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari 8.12.2016. Kalle Karosto Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (VETU)- hanke Maastokokeet Hankkeen
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii
1 PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotTurvetuotannon kuormitus
Turvetuotannon kuormitus Kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä TASO Turvetuotannon kuormitus - Kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio
LisätiedotSUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotYhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016
1 Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016 1. Taustatietoja Uusia ympäristölupia myönnettäessä
LisätiedotYmpäristön tila alkuvuonna 2013
NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2011
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Äijönnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 31/05/2 lupamääräyksen muuttaminen, Haapavesi
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotMiten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015
LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt
LisätiedotSOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali
SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA Kansalaispaneelin taustamateriaali Suot tarjoavat ekosysteemipalveluja 1 Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia aineellisia ja aineettomia
LisätiedotEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 Vaasa sposti: vaasa.hao@oikeus.fi DNRO ESAVI/467/04.08/2010
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaava 1. osan muutos Pullikanjärvi, oikeusvaikutteinen 10-403-13-162, 10-403-13-133, 10-403-13-81, 10-403-13-100, 10-403-13-101 ja
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
Lisätiedot