Mölynsoiden turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini ja Saarijärvi

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 213/2012/1 Dnro LSSAVI/517/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Mölynsoiden turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini ja Saarijärvi Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mölynsoiden 72,7 ha:n tuotannossa olleen ja 11,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Soinin ja Saarijärven kunnissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Turvetuotanto Mölynsoilla on aloitettu vuonna Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Mustassuon-Mölynsuon turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 97/2008/4. Tällä päätöksellä lupa myönnettiin 63 ha:n alueelle ja hylättiin 75 ha:n alueelta. Hylkäämisen peruste oli puutteellinen kuivatusvesien käsittely. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Mustassuon-Mölynsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostamista koskevan ympäristölupapäätöksen nro 132/2011/1. Nyt vireillä olevassa hakemuksessa Vapo Oy hakee lupaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston aiemmassa päätöksessä nro 97/2008/4 hylätyn Mö- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 lynsoiden alueen turvetuotantoon (lohkot 1, 2, 12 ha lohkosta 5 ja lohko 6) ja uudelle 11,6 ha:n alueelle (lohko 7). Vapo Oy:llä on Mölynsoilla hallussa alueita yhteensä 171,9 ha. Hankealue on vuokramaata, jonka vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2013 ja Hakija on tehnyt pintavalutuskenttäsopimuksen Mölynlammesta Vehunperän osakaskunnan kanssa vuoteen 2030 saakka ja vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa vuoden 2039 loppuun. Soinin kunnan alueella olevalla hankealueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Mölynsoiden turvetuotantoalue sisältyy turvetuotantovyöhykkeeksi rajattuun alueeseen. Myös Saarijärveen kuuluva hankealueen osa on Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Maakuntakaavassa on annettu määräys, että turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Purkuvesistössä Maintaisen ja Ulvotuisen alueella on voimassa Soinin rantayleiskaava. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hankealue on laajennusaluetta lukuun ottamatta toiminnassa ollutta turvetuotantoaluetta. Tuotanto on aloitettu vuonna 1988 ja osia alueesta on poistunut tuotannosta turpeen loppumisen vuoksi. Tuotantoalueen länsipuolella lohkoon 1 rajoittuva lisäalue on harvapuustoista ojitettua rämesuota. Hankealue koostuu viidestä lohkosta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala auma-alueineen on alkuperäisessä hakemuksessa ollut 84,3 ha. Hakemuksen täydennyksessä hakija on todennut, että lohkon 6 tuotanto- ja aumaalue on luovutettu maanomistajalle takaisin ja hakemusalue on pienentynyt 4,7 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittamisessa on otettu huomioon 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Mölynsoilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja imuvaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Tuotannon on arvioitu päättyvän noin vuonna Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Jyväskylässä ja Jämsänjokilaaksossa sijaitsevat voimalaitokset. Vähäisiä määriä tuotannosta käytetään ympäris-

3 töturpeena kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia alueita, ne luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajille. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttönä voi olla metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Hankealueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien päisteputkirakenteet, sarkaojien lietetaskut, virtaamansäätöpadot ja kolme laskeutusallasta. Kuivatusvedet johdetaan Mölynlammen kasvillisuuskentälle. Mölynlampeen johdetaan kuivatusvedet koko Mustassuon-Mölynsoiden tuotantoalueelta kolmella laskuojalla. Kasvillisuuskentän pinta-ala on noin 10 ha ja valuma-alue hakemuksen täydennyksessä korjattuna noin 190 ha. Kentän koko on 6,8 % koko Mustassuon-Mölynsoiden tuotantoalueesta ja 5,3 % valuma-alueesta. Kuivatusvedet johdetaan Mölynlampeen kolmea ojaa, joista hankealueen kuivatusvedet johdetaan ojiin 1 ja 3. Ojan 1 valuma-alue on 80,1 ha ja vedet pumpataan Mölynlampeen. Ojasta 3 vedet virtaavat lampeen painovoimaisesti 73,1 ha:n alueelta. Vesien arvioidaan levittäytyvän tasaisesti lammen pohjoispäähän ennen purkautumista laskuojaan 1. Mölynlampi on pohjanmyötäisen umpeenkasvun seurauksena muodostunutta varsinaista saranevaa ja varsinaista rimpinevaa, jonka keskiosassa on noin 0,3 m:n syvyisiä ja 2 m 2 :n kokoisia rimpiä. Kasvillisuuden valtalajit ovat jouhisara ja luhtavilla. Pieniä vapaan veden alueita lukuun ottamatta lammen pohjakerrosta peittää lähes yhtenäinen sararahkasammalmatto. Arvio hankealueen kuivatusvesien ja koko Mölynsoiden (hankealue ja Mustassuo-Mölynsuo, 138 ha) kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta yhteensä nettoarvona (kg/a) on seuraava: Lisäalueen kuntoonpano Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Hankealue Koko alue Hankealue Koko alue Hankealue Koko alue Tuotanto Tyystänjoen valuma-alueella on Vapon Puntarisuon-Konttisuon tuotantoalueesta 25,7 ha. Tämän alueen keskimääräinen kuormitus on vuosien 2008 ja 2009 tarkkailutulosten perusteella arvioituna ollut 700 kg/a kiintoainetta, 150 kg/a typpeä ja 4,5 kg/a fosforia. 3

4 4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöjä pääasiassa kesän tuotantokaudella ja muulloin lähinnä turpeen lastauksen yhteydessä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulisuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tutkimustulosten perusteella pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle tuotantoalueesta. Yli m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Koska turvepöly on tummaa, se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotantoalueilla työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Avoimessa maastossa tehtyjen mittausten mukaan turpeen jyrsintä ja nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Yöllä 50 db:n melutaso ulottuu 500 m:n etäisyydelle. Kun tuotantoalueen ja asutuksen välissä on puustoa, jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db:n meluvaikutus jää noin m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella yhdessä tai kahdessa jaksossa. Mölynsoiden hankealueen vuosittainen turvetoimitusten määrä on m 3 turvetta, joka vastaa noin 350 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaatietä ja metsäautotietä ja maanteiden 7140, 58 ja 18 kautta Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Polttoöljyn kulutus tuotantokaudella on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia. Säiliöt sijoitetaan niin, että

5 aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluöljyjä käytetään noin 250 l ja muita voiteluaineita noin 55 kg. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 250 l, kiinteää öljyjätettä 55 kg, akkujätettä 13 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 2,1 t ja metalliromua 170 kg. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään kierrätettäväksi. Aumamuovi paalataan ja hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Toiminnasta jää kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaata ja lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaiden lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytettäväksi muihin tarkoituksiin. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Hankealue on lisäosaa lukuun ottamatta kokonaan valmisteltu turvetuotantoon ja on jo ollut tuotantokäytössä. Tuotantoalueesta osa on poistunut tuotannosta turpeen loppumisen vuoksi. Lisäalue on harvapuustoista, ojitettua rämesuota. Mölynsoiden alue sijaitsee Soinin kunnan Kivijärven kylässä ja Saarijärven kaupungin Paajalan kylässä noin 23 km Soinin keskustasta kaakkoon. Hankealueen lähiympäristö on metsä- ja maatalousmaata. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta ei ole asuinkiinteistöjä. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee noin 900 m hankealueen eteläpuolella ja lähin lomaasunto 1,3 km etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen lisäosalla kulkee kaakko luode suuntainen Fingrid Oyj:n omistama voimalinja. Hakija on arvioinut, että turvetuotannon aiheuttama melu ei asuinkiinteistöjen pihapiirissä ylitä valtioneuvoston päätöksessä 993/92 asetettuja melutason ohjearvoja. Tuotantotoimista pidättäydytään, jos ilmenee, että pöly leviää haitallisesti asutuksen suuntaan. Aumat on sijoitettu yli 400 m:n päähän asuinrakennuksista. Hakija on arvioinut, että Mölynsoiden turvetuotannon aiheuttamat pölyvaikutukset ovat vähäisiä. 5

6 6 Luontoselvitys Suojelualueet ja kohteet Mölynsoiden turvetuotantoaluetta lähin Natura-alue on 1,5 km:n päässä sijaitseva Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju. Se on kangasmaiden, aapasoiden, pienten lampien ja niitä yhdistävien purojen kokonaisuus. Luontotyypit ja lajisto Pohjavesialueet Hakemusalueesta 72,7 ha on tuotantokäytössä jo olevaa aluetta. Lisäalue jonka pinta-ala on 11,6 ha, on suurimmaksi osaksi ojitettua rämettä. Ojien kuivattavan vaikutuksen vuoksi pääosa suotyypeistä on muuttumia. Lisäalueen laidoilla ja pohjoisosan keskiosassa on isovarpurämeitä ja isovarpurämemuuttumia valtalajeina suopursu, juolukka ja variksenmarja. Pohjoispään itäosa on lyhytkorsirämemuuttumaa, jossa kenttäkerroksen valtalajit ovat tupasvilla, hilla, variksenmarja ja suokukka. Lisäalueen eteläosassa esiintyy lyhytkorsinevamuuttumaa, jonka mätäsväleissä kasvaa tupasvillaa, tupasluikkaa ja leväkköä. Lisäalueella pesi lintuselvityksen mukaan 9 lintulajia. Lajisto koostui tyypillisistä metsälajeista, joista yleisimmät olivat peippo, metsäkirvinen ja pajulintu. Varsinaisia suolajeja ei kartoituksessa tavattu. Lisäalueella tai sen lähiympäristössä ei tavattu luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä, luontodirektiivin liitteeseen IV(b) kuuluvia lajeja, erityisesti suojeltavia lajeja eikä uhanalaisia lajeja. Alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Vesistö Mölynsoiden lähin pohjavesialue, Korpiniitynkangas, sijaitsee noin 1,5 km lounaaseen tuotantoalueesta. Vesistö ja sen tila Hankealue sijaitsee Tyystänjoen valuma-alueella (35.475) ja osin Valkkunan valuma-alueella (14.673). Kaikki puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Tyystänjokeen Tervapuron, Ulvotuisen, Alajoen, Maintaisen, Maintaisenjoen ja Tyystänjärven kautta. Tyystänjoen valuma-alue on 64,5 km 2, Maintaisen 18,5 km 2 ja Ulvotuisen 13,2 km 2. Tyystänjoen valuma-alueella sijaitsee myös Vapon Puntarinsuon-Konttisuon tuotantoalue, jonka pinta-ala on 25,7 ha.

7 7 Keskimääräiset virtaamat ovat olleet seuraavat: Tervapuro, havaintoasema Ulvotuinen, luusua Maintainen, luusua Maintaisenjoki laskussa Tyystänjärveen F km 2 Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s Keskivirtaama MQ m 3 /s Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 6,0 0,17 0,06 0,01 13,2 0,38 0,14 0,02 18,5 0,53 0,19 0,03 32,5 0,93 0,34 0,06 Tervapuro on perattu uoma, johon on rakennettu kosteikko maatalouskuormituksen vähentämiseksi. Ulvotuisen pinta-ala on 0,7 km 2, keskisyvyys 1,5 m ja suurin syvyys 5,5 m. Valuma-alue on 13,2 km 2 ja viipymä 100 vrk. Järven veden korkeutta säädellään Alajokeen rakennetulla pohjapadolla. Hankealueen osuus Ulvotuisen valuma-alueesta on 6,4 %. Hankealueen ja Mustassuon-Mölynsuon yhteinen osuus Ulvotuisen valuma-alueesta on 11,2 %. Ulvotuisen vesi on runsasravinteista ja runsashumuksista. Vuosina Ulvotuisen keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut 4,8 mg/l, fosforipitoisuus 68 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Orgaanisen aineen hapenkulutus (COD Mn ) on ollut keskimäärin 38 mg/l. Klorofyllitulokset, µg/l, kuvaavat voimakasta rehevöitymistä. Maintainen on matala läpivirtausjärvi. Sen suurin syvyys on 1,25 m ja viipymä noin 10 vrk. Järvi jäätyy usein lähes pohjaan saakka. Maintaisen pinta-ala on noin 0,3 km 2. Hankealueen osuus järven valuma-alueesta on 4,6 % ja turvetuotannon kokonaisosuus 9,4 %. Maintaisen vesi on ruskeaa ja runsasravinteista. Vuosin Maintaisen keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut 7,2 mg/l, fosforipitoisuus 77 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Erityisesti ammoniumtypen suuri osuus kuvastaa kuormittuneisuutta. Orgaanisen aineen hapenkulutus (COD Mn ) on ollut keskimäärin 37 mg/l. Keskimääräinen klorofylliarvo on ollut 44 µg/l, joka ilmentää voimakasta rehevyyttä. Rehevyydestä on aiheutunut happipitoisuuden alenemista. Maintaisen kunnostamiseksi on tiivistetty pohjasedimenttiä pitämällä järvi kuivana ja sen jälkeen nostamalla veden korkeus aiempaa ylemmäs. Kalasto ja kalastus Mölynsoiden alapuolisessa vesistössä ei ole tutkittu kalaston rakennetta ja määrää. Kalastustietojen perusteella yleisimmät saalilajit ovat hauki, lahna

8 ja ahven. Alajokeen ja Ulvotuiseen on istutettu kirjolohia ja jonkin verran kuhia. Järvissä ei tiettävästi ole rapuja. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Mölynsoiden kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisen vesistön vedessä nettoarvoina laskettuna ovat seuraavat: Kiintoaine mg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Tervapuro 1, Ulvotuinen 0, Maintainen 0, Maintaisenjoki 0, Konttisuon ja Mölynsoiden kuivatusvesien yhteisesti aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä ovat seuraavat: 8 Kiintoaine mg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Maintainen 0, ,8 Maintaisenjoki 0, ,07 Ympäristöriskit Hakija on arvioinut, että koska Mölynsoiden vesien käsittelyä tehostetaan käsittelemällä kaikki kuivatusvedet kasvillisuuskentällä, hanke edistää alapuolisen vesistön tilan paranemista. Vesienhoitosuunnitelma Tervapuron, Ulvotuisen ja Maintaisen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Ähtärin reitillä tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelman toimintaohjelmassa on esitetty Ähtärin reitille ensisijaiseksi turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseksi kuivatusvesien käsittelyä ensisijaisesti pintavalutus- tai kasvillisuuskentällä ja toissijaisesti kemiallisella käsittelyllä. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastus- ja ympäristöviranomaiset tekevät tarkastuksia työmaalla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hätätilanteissa nou-

9 datetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovastuuvakuutuslain mukaisesti.. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Hakija on esittänyt käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamista osana Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Suunnitelma kattaa hankealueen lisäksi aiemmin luvan saaneen Mustassuon Mölynsuon osan. Päästötarkkailun havaintopaikka on Mölynlammen alapuolelle asennettavalla mittapadolla neljä kertaa vuodessa kahtena peräkkäisenä vuonna ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kahtena peräkkäisenä vuonna ennen lupakauden päättymistä. Toiminnan vesistövaikutuksia on esitetty tarkkailtavaksi Tervapurosta, Ulvotuisesta ja Maintaisesta kaksi kertaa vuodessa. Hakija on esittänyt kalataloustarkkailun toteuttamista osana Tyystänjoen kalataloudellista tarkkailua, jonka Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt toistaiseksi voimassa olevana. Hakija ei ole pitänyt melu- ja pölytarkkailua tarpeellisena, koska hankealueen lähellä ei ole asutusta. Mahdolliset valituksen kirjataan ja valittajille vastataan. Hakija on esittänyt kalataloudellisen haitan korvaamista 400 euron kalatalousmaksulla. 9 Korvaukset Hakija on katsonut, että Mölynsoiden turvetuotannosta ei kalatalousmaksun lisäksi aiheudu muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakijalla on tarvetta tuotannon jatkamiseen tuotantokuntoisella alueella ja kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen lisäalueella, koska käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on kasvavaa. Tuotantokunnossa olevalla alueella tehostetaan vesienkäsittelyä. Hakija on esittänyt vakuudeksi euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.

10 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydennyksessään ilmoittanut, että hankealueen lohkon 6 tuotanto- ja auma-alue on luovutettu takaisin maanomistajalle. Hakija on täydentänyt hakemusta tiedoilla vuokrasopimusten kestosta ja vaikutusalueen kiinteistöjen omistuksesta sekä purkuvesistön virtaamatiedoilla. Hakija on lisäksi esittänyt tarkemmat tiedot Mölynlammen kasvillisuuskentästä ja Soinin rantaosayleiskaavasta. Hakija on selvittänyt mahdollisuutta rakentaa pintavalutuskenttä ojittamattomalle suoalueelle ja esittänyt asiantuntija-arvion hankealueen soveltuvuudesta luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5 mainittujen lajien elinympäristöksi. Hakija on täydennyksessä ilmoittanut, että Mölynlammen valuma-alue on noin 190 ha. Kasvillisuuskentän pinta-ala on 5,3 % valumaalueesta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Soinin kunnassa sekä Saarijärven ja Ähtärin kaupungeissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ähtärinjärven Uutisnuotassa ja Sampolehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Soinin kunnalta, Saarijärven kaupungilta ja Soinin kunnan, Saarijärven kaupungin sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Soinin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että turvetuotanto on Ähtärin Pihlajaveden reitin vesistöjen hyvän tilan kannalta uhkatekijä. Alueen vedet ovat humuspitoisia mutta jokseenkin kirkkaita. Turvetuotannon lisääminen alueella ei ole vesienhoidon tavoitteiden mukaista. Kyseessä on kuitenkin pääosin tuotannossa ollut alue, jonka hyödyntäminen loppuun on järkevää. Hakemuksessa on esitetty Mölynsoilta lähtevä kuormitus. COD:n kuormitusarviota ei ole esitetty, mutta Etelä-Pohjanmaan alueella tehtyjen velvoitetarkkailujen perusteella COD-kuorman voidaan arvioida olevan n. 600g/d/ha eli noin 18 t/vuosi. Kasvillisuuskentän pinta-ala on yli 5 % valuma-alueesta. Kentältä on toimivuuden selvittämiseksi otettu vuoden 2012 elokuussa ja syyskuussa vesinäytteet. Tulosten perusteella typen ja fosforin reduktiot ovat olleet keskimäärin noin 30 % ja kiintoainereduktio noin 75 %. Kentän voidaan olettaa

11 toimivan kohtuullisesti ja etenkin kiintoainetta kenttä vaikuttaa poistavan hyvin. Kasvillisuus kattaa kentän tasaisena rahkasammalmattona eikä avovesialueita juuri ole. Kentän alueella pystyy liikkumaan ja sammal on kantavaa. Veden levittäytyminen kentälle vaikuttaa hyvältä. Mölynsoiden vedet voidaan käsitellä suunnitellulla Mölynlammen kasvillisuuskentällä. Mölynlammen toimivuutta valumavesien puhdistajana tulee tarkkailla lupahakemuksessa esitetyistä paikoista. Koska kyseessä on umpeenkasvanut lampi, jollaisen käytöstä kasvillisuuskenttänä on vähän kokemusta, tulisi tarkkailua olla lupajakson aikana useampana kuin neljänä vuotena. ELY-keskus on katsonut että asuinkiinteistöt sijaitsevan niin kaukana tuotantoalueesta, ettei niille aiheudu melu- ja pölyhaittaa. Toiminnan aloittamiselle voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti lupa muutoksenhausta huolimatta. Lupahakemuksen mukainen alue on 11,6 ha:n lisäaluetta lukuun ottamatta ollut tuotannossa ja koko alueen vesienkäsittely on jo rakennettu lähes lupahakemuksen mukaiselle tasolle, kun vanhan tuotantoalueen vedet tulevat kasvillisuuskentälle ja vain niiden reitti osittain muuttuu. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Tervapuron, Ulvonjärven ja Maintaisen ekologista tilaa ei ole luokiteltu mutta tarkkailutulosten perusteella kyseisten vesistöjen vedenlaatu on huono. Tilanteen parantamiseksi tulisi ainekuormitusta vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta. Hakemuksen mukaan Mölynlammen kasvillisuuskentälle johdetaan 147 ha tuotantoalueen kuivatusvedet ja laskelmien mukaan Mölynlammen kasvillisuuskentälle tulee tulvien ja rankkasateiden aikana 3:sta laskuojasta kuivatusvesiä yhteensä noin 380 l/s, mikä on paljon. Kasvillisuuskentän toimintaa ja toimivuutta ei ole toistaiseksi tarkkailtu, joten ei tiedetä, riittääkö kentän teho edellä mainitun vesimäärän käsittelyyn. Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi on pyrittävä rakentamaan vielä pintavalutuskenttä, johon osa kuivatusvesistä voitaisiin johtaa ja näin pienentää Mölynlammen kasvillisuuskentälle johdettavien kuivatusvesien määrää. Paras mahdollinen pintavalutuskenttä on ojittamaton suo, jollainen sijaitsee hankealueen ulkopuolella. Kasvillisuuskenttä on hoidettava siten, että sen puhdistustehokkuus kaikissa tilanteissa on paras mahdollinen ja vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista puhdistustasoa. Mölynlammen käytössä vesienkäsittelyalueena on erityisesti kiinnitettävä huomiota mahdollisten oikovirtauksien estämiseen. Turvetuotantotoiminnan kuivatusvedet aiheuttavat alapuolisissa vesistönosissa ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä kasvavia virtaamavaihteluja, jotka varsinkin vähävetisinä aikoina vaikuttavat haitallisesti vedenlaatuun ja kalojen toimeentulomahdollisuuksiin. Turvetuotantotoiminta vaikut- 11

12 taa lisäävästi alapuolisten purojen ja järvien rehevöitymiskehitykseen ja vähentää siten vesistöalueen kalataloudellista arvoa. Ympäristölupa voidaan myöntää vanhalle jo tuotannossa olleelle 72,7 ha tuotantoalueelle. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Luvan saajan on vuosittain maksettava 930 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa. 4) Soinin kunta on ilmoittanut, että kunnanhallituksen kanta sisältyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaavoitusviranomaisen lausuntoihin. 5) Soinin ympäristölautakunta on todennut, että Maintaisen kunnostushanke on loppusuoralla. Hankkeessa on nostettu järven vedenpintaa ja parannettu järven virkistyskäyttöä kunnostamalla uimaranta. Kunnostustöiden vuoksi on erityisen tärkeää, ettei järveä kohtuuttomasti kuormiteta. Mölynsoiden vesistövaikutusten vähentämiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja mitoittaa toimet niin, että ylivirtaaman aikana vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. Vesistöön aiheutuvaa kuormitusta tulee seurata ja vesienkäsittelymenetelmiä parantaa, mikäli kuormitus oleellisesti lisääntyy. Lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa voidaan myöntää vesiensuojelurakenteiden kuntoonpanolle. 6) Soinin kunnan kaavoittaja on todennut, että Mölynsoiden alue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihekaavan alueella. Soinin kunta on yhdessä Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan kanssa käynnistänyt tuulivoimayleiskaavan valmistelun, johon ympäristöministeriö on myöntänyt avustusrahoituksen. Näin ollen tuulivoiman sijoittuminen alueelle olisi hyvä huomioida myös alueen muussa suunnittelussa. Mölynsoiden ympäristössä on melko vähän asutusta, joista lähimmät keskittymät ovat Ulvon ja Aution kylissä. Lounaispuolella sijaitsevassa Ulvon 12

13 kylässä on melko tiheästi sekä maalaistaloja että uudempia omakotitaloja. Ulvon järvien alueella on voimassa useita pieniä järviä koskeva rantayleiskaava. Lähialueilla ei ole maankäyttöä ohjaavia kaavoja eikä alueella ole merkittävää merkitystä haja-asutuksen tiivistämiselle. 7) Ähtärin kaupunki ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että Mustassuo-Mölynsuon turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät tulee mitoittaa turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa ei tulisi heikentää. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksiin on kirjattu, että valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luonnonarvoja. Lupaa myöntäessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston hyväksymien vesienhoito suunnitelmien luokiteltujen tavoitetasojen saavuttamisen vuoteen 2015 mennessä. Lupaa ei tule myöntää ennen luvan lainvoimaisuutta, koska suoluontoa ei voida ennallistaa jos kuntoonpanovaihe aloitetaan lisäalueella. Hakijan tulee laatia erillinen ja hyväksyttävissä oleva kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ennen luvan myöntämistä. 8) Fingrid Oyj hankealueella kulkevan voimajohdon omistajana on todennut, että mikäli yhtiön on tehtävä muutoksia voimajohtoihin tai pylväspaikkoihin korjaustöiden tai uudistusten vuoksi tai jos standardit, viranomaismääräykset tai muut ohjeet edellyttävät muutoksia, tulee johtoalueen käytöstä sopia uudelleen. Ennen töiden aloittamista tuotantoalueella on johtoalueella pidettävä katselmus. Voimajohtopylväille on jätettävä 20 m:n suoja-alue pylväsjalkojen maanpäällisistä betoniperustuksista ja harusankkureiden maahanmenokohdista. Suoja-alueella ei saa ojittaa, läjittää eikä liikkua työkoneilla. Suoja-alueen ympärillä olevat ojat eivät saa sortua 20 metriä lähemmäs pylväsrakenteita. Niillä voimajohtopylväillä, joilla maadoitukset tulevat 20 metrin suojaalueen ulkopuolelle täytyy maadoitusten ympärille jättää vähintään 5 metrin suoja-alue. Suoja-alueella ja sen lähialueella on noudatettava Fingridin antamia tarkempia ohjeita. Turvetuotannon päättymisestä tulee ilmoittaa Fingridille. Tämä lausunto on voimassa kymmenen vuotta. Jos turvetuotanto tämän jälkeen jatkuu, tulee Fingridiltä pyytää uusi lausunto. 13

14 14 Muistutukset ja mielipiteet 9) AA (Metsätähti RN:o 12:22, Kivijärvi, Soini) on vaatinut korvausta vapaa-ajan tontin arvon ja asumismukavuuden sekä suunniteltujen lisätulojen menetyksen takia euroa. Muistuttaja on ostanut mökkitontin Soinin kunnasta muutama vuosi sitten tarkoituksena rakentaa omaan käyttöön ja vuokrattavaksi loma-asunto. Turvetuotantohanke ei voi olla vaikuttamatta Ulvotuisen järven rannalla sijaitsevan tontin arvoon niin kauan kuin turvetta nostetaan eli vuoteen 2030 saakka. Tontille ei kannata rakentaa hankkeen takia, koska loma-asuntoa olisi vaikea vuokrata. Pitkä tuotantoaika rajoittaa rakentamista 18 vuotta ja vasta sen jälkeen luonnon ekosysteemi alkaa palata Ulvotuisella hanketta edeltävään aikaan. 10) BB ja 28 muuta muistuttajaa ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: - Hakemus on hylättävä. - Lupaa töiden aloittamiseen ei saa myöntää. - Hakijan on tehtävä raportti tuotantoalueilla suoritetuista ojien ja altaiden kaivuista keväällä Ulvotuisen ja Maintaisen järvien pohjaan kertyneen eloperäisen lietteen ja humuksen määrä on mitattava. - Ulvotuisen järvi on kunnostettava imuruoppauksella ja geotuubikäsittelyllä etenkin järven pohjoispäästä. - Jälkikäyttö on aloitettava välittömästi. - Tarkkailua tulee jatkaa tuotannon lopettamisen jälkeen kunnes todetaan tuotantoalueiden ennallistuminen ja veden kirkastuminen. Ulvotuisen järven pohjois- ja itäpuolelle on kaavoitettu 14 vapaa-ajan tonttia, jotka on jo myyty tai vuokrattu ja rakennukset alkavat olla valmiit. Tonttien myyntivaiheessa turvetuotannosta ei ollut minkäänlaista tietoa. Turvetuotannosta aiheutuvat vesistö ja ympäristö haitat laskevat kiinteistön hintaa ja vaikeuttavat sen myyntiä. Turvetuotannon aikana soilta laskeva vesi on hapanta ja ravinteita sisältävää, joka huonontaa entisestään Ulvotuisen veden laatua ja aiheuttaa yhä enemmän leväesiintymiä. Vesi on terveydelle vaarallisista ja riski kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Kaivoveden laatu on huono johtuen pohjaveden likaantumisesta. Kalojen elohopeapitoisuus lisääntyy ja kalalajien monipuolisuus kärsii. Lisäksi Maintaisen vesi huononee uudelleen äskettäin vuosina tehdyn, kalliin kunnostuksen jälkeen. Useilla Ulvotuisen ranta-asukkailla on kokemus, että parin aiemman kesän aikana vesi on ollut kirkkaampaa, kun turvetuotanto on ollut lähisoilla kiellettyä. Turvetuotannosta aiheutuu parhaana loma- ja virkistysaikana ympärivuorokautista melua, joka huonontaa ja vähentää vakituisen väestön ja vapaaajan kiinteistöjen asukkaiden mahdollisuuksia lepoon ja virkistykseen. Pö-

15 lyhaitat ovat merkittäviä tuotannon aikana leviten laajalle alueelle aiheuttaen terveydelle ja virkistäytymiselle ongelmia. Melu ja pölyhaitat häiritsevät lintujen pesintää ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Turvetuotanto ja metsäojitus ovat kuormittaneet Ulvotuisen ja Maintaisen järviä humuskuormituksella jo noin 25 vuotta. Vesistöt eivät enää kestä seuraavien 18 vuoden kuormitusta. EU:ssa on jo vuonna 2008 hyväksytty vesipuitedirektiivi, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa ja estää sen huononeminen. Energialähteiksi on muitakin vaihtoehtoja kuin turvetuotanto, mutta pienillä vesistöillä ei ole selviämisen vaihtoehtoja, mikäli niiden tilaa ei aleta parantaa lopettamalla turvetuotanto näiltä alueilta ja oteta käyttöön ennallistavaa toimintaa ja vesistöjä parantavia toimenpiteitä. Ulvotuisen kalakanta on runsas ja siellä kalastetaan ahkerasti, mutta kalastajien mukaan särki ja lahna ovat alkaneet vallita kalalajeina. Turvetuotannon haitalliset vaikutukset rajoittavat huomattavasti kalastusta likaamalla pyydykset, aiheuttamalla maku-, väri- ja hajumuutoksia kaloissa sekä haittaamalla kalaistutuksia ) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on todennut, että turvetuotannossa olevalle hankealueelle tai 11,6 ha metsäojitetulle laajennusalueelle ei ole esitetty luontoselvitystä tai linnustokartoitusta. Laajennusalueen osalta se olisi edellytys asian käsittelemiseksi. Kasvillisuuskosteikkona käytettävän Mölynlammen nykytilasta on varsin vaatimaton selvitys, varsinaista luontoselvitystä tai linnustoselvitystä ei ole tehty turvetuotantohankkeisiin hyväksyttävällä tavalla. Kyseessä on järvestä kuivaamalla muodostunut suoalue, jonka eläinlajistoa ei ole selvitetty lainkaan. Mölynlampi on järvikuivio, jota käytetään purkuvesien käsittelemiseen. Kuitenkaan ei ole selvitetty millaisia muutoksia se tuo Mölynlampeen ja miten se tulee muuttamaan kohteen ekologiaa. Ulvotuisen valuma-alueesta on merkittävä määrä turvetuotantosoita. Turvetuotannon aiheuttama vuosikymmenten kuormitus on osasyytä järven heikkoon tilaan. Alapuolinen Alajoki ei ole ollut vesistötarkkailun kohteena vaikka siihen on istutettu kirjolohia useana vuonna. Alajoki laskee matalaan ja heikkokuntoiseen Maintaiseen, jonka virkistyskäyttöarvoa ollaan parhaillaan parantamassa kunnostushankkeella. Järvi on erittäin matala ja voidaan olettaa, että turvetuotantovesien johtaminen järveen ei edistä sen tilaa tulevaisuudessakaan. Hankkeen kalastoselvitykset ovat olemattomia ja kalastustiedot ovatkin pelkkiä olettamuksia, joita on lyhyesti kirjattu hakemukseen. Kiintoainekuormituksesta esitetään, että vuosittainen nettokuorma vesistöön olisi noin 2000 kg. Kevätkaudella ja ylivaluntatilanteessa kuormitus saattaa olla satoja kertoja suurempi kuin alivirtaama-aikana. Kuormitus on laskettu ominaiskuormituslukujen avulla, vaikka jo tuotannossa olevasta

16 Hakijan vastine suosta voisi olla tarkempaakin tietoa. Hakemuksessa kaikki esitetyt pitoisuuslisäykset ja kuormitusluvut ovat täysin teoreettisia, eivätkä pohjaudu millään tavoin tutkittuun, kyseiseen suohon liittyvään tietoon. Hakemuksessa olevien puutteiden perusteella hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Mahdollista lisäselvitystä hakijalta pyydettäessä tulee vaatia selvitys hakijan näkemyksestä osallistua taloudellisesti Maintaisen ja mahdollisesti myös Ulvotuisen vesistöjen kunnostushankkeen kulujen kattamiseen. 12) Vehunperän osakaskunta on esittänyt seuraavat vaatimukset: - Lietealtaiden ja pintavalutuskenttien mitoitus tulee olla sellainen, että ne toimivat myös runsaan veden aikana. - Lietealtaiden ja muiden puhdistusrakennelmien kuntoa on asetettava tarkkailemaan ulkopuolinen taho ja tarkkailua on tehtävä nosto- ja kunnostuskaudella viikoittain ja aina rankkasateiden ja korkean virtaaman aikaan. - On järjestettävä jatkuva kiintoainemittaus ja ravinnepitoisuutta on tarkkailtava nostokaudella viikoittain. Kiintoaineen lisäännyttyä selvästi on selvitettävä välittömästi syy ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta estettäisiin tilanteen jatkuminen ja uusiutuminen. - On rakennettava virtaamansäätörakennelmia, jolla tulvavesien virtaamaa voidaan hidastaa. - Imuvaunuista on luovuttava kokonaan. -Turvetuotantoalueen kaivutyöt pitää tehdä ainoastaan vähäisen virtaaman aikaan. - Pohjien liettymisen seurantamenetelmä otettava käyttöön. Vaatimusten perusteluina osakaskunta on todennut, että 2000-luvun puolivälissä toteutettu metsätalouden luonnontalouden hoitohankkeen panostukset menevät hukkaan jos valuma-alueella jatketaan ja lisätään turvetuotantoa. Myös Maintaisen kunnostuksen hyödyt voivat vähentyä, kesällä 2012 on havaittu turvepitoisen kiintoaineen kulkeutumista järveen niin runsaana, että uidessa iholle kertyy ruskea kerros. Lisäksi osakaskunta on vaatinut, että turvekenttien kunnostus on tehtävä alivirtaama-aikoina. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnosta hakija on katsonut, että Mölynsoilla esitetty lisätarkkailu voidaan toteuttaa, jotta voidaan riittävästi selvittää kasvillisuuskentän toimivuutta. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunnosta hakija on todennut, että hankesuunnitelmassa tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä on eristetty Mölynlammen valumaalueesta siten, että tuotantoalueen osuus suunnitellun kasvillisuuskentän valuma-alueesta on noin 5,6 %. Vesien jakaminen kasvillisuuskentälle toteutetaan laskuojilla kentän eri puolilta, jolloin vesien jakautuminen on mahdollisimman tasaista. Kentällä on varsin yhtenäinen rahkasammal- 16

17 matto. Lammella ei ole mainittavasti avovesipintoja ja umpeenkasvu on edennyt siten, että lammen alue on miltei kauttaaltaan jalkaisin liikuttavaa. Hakija on katsonut, että erillistä pintavalutusta ei ole tarpeen rakentaa ja että lupa myös lisäalueelle voidaan myöntää. Hakija on pitänyt esitettyä kalatalousmaksua suurena ja vaatinut sen pienentämistä. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 4) Soinin kunnan, 5) Soinin kaavoittajan ja 6) Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoista hakija on todennut, että vesienkäsittelymenetelmien toimivuutta on tarkoitus tarkkailla lupapäätöksessä määritetyssä laajuudessa tai valvontaviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakija on katsonut, että toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Lähes koko alue on jo ollut tuotannossa ja myös vesienkäsittely on toteutettu lähes lupahakemuksessa suunnitellulle tasolle. 7) Ähtärin kaupungin ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon vesienkäsittelyä koskevan osan osalta hakija on viitannut hakemuksessa vastineessa aiemmin esittämäänsä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksessa. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 8) Fingrid Oyj:n lausunnosta hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista. 9) AA:n ja 10) BB:n muistuttajakumppaneineen esittämiin muistutuksiin hakija on vastannut, että Ulvonjärven ja Maintaisen valuma-alueet ovat suovaltaisia ja järvet ovat olleet ruskeavetisiä ja reheviä jo ennen turvetuotannon alkamista. Korkeat humuspitoisuudet kuvaavat suoperäisiä valumaalueita. Turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksista hakija on esittänyt arviot hakemussuunnitelmassa, missä on arvio myös tuotantoalueiden yhteisvaikutuksista. Kesä 2012 on ollut hyvin sateinen. Soisilla valuma-alueilla märkyyden seurauksena vesistöjen humuspitoisuudet yleisesti kasvavat riippumatta siitä onko alueella turvetuotantoa. Hakija on kesällä 2012 tehnyt Mölynsoilla vesienkäsittelyn tehostamiseen liittyviä eristysojituksia. Alueelle on asennettu myös tarkkailua palveleva mittakaivo. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt alueella tarkastuksen lokakuussa Valvontaviranomaisen kanssa on keskusteltu muutoinkin tuotantoalueiden ns. omaehtoisesta vesienkäsittelyn tehostamisesta. Hakija on arvioinut, että tehdyillä toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Mölynsoiden vesienkäsittelyn tehostamista koskevat suunnitelmat on esitetty hakemuksessa ja ne on arvioitu alueelle soveltuviksi. Tehostamistoimien on hakemuksessa arvioitu vähentävän päästöjä merkittävästi, millä on merkitystä myös alapuolisen vesistön kannalta. 17

18 Haittojen korvaamiseen sekä pöly- ja meluvaikutuksiin liittyen hakija on todennut, että pitkästä, yli 900 m välimatkasta johtuen tuotantoalueesta ei aiheudu melu- ja pölyhaittaa asuinkiinteistöille. Toiminnasta kalastolle aiheutuvat haitat voidaan korvata vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakija on katsonut, että ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää. Vaatimukset sedimenttimittauksien tekemisestä ja ruoppauksista on hylättävä. Järvien valuma-alueilla pitkällä aikavälillä tehtyjen ojitusten, perkausten, Mölynlammen kuivatuksen ja turvetuotannon seurauksena alapuolisessa vesistössä on mahdollisesti havaittavissa liettymiä. Hakija on arvioinut, että turvetuotannon osuus niiden syntyyn on vähäinen toiminnan ajallisesta kestosta, vesienpuhdistusmenetelmien käytöstä ja maankäytön valuma-alueosuuden pienuudesta johtuen. Vaatimukset sedimenttimittauksien tekemisestä ja ruoppauksista on hylättävä. Ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää. 11) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n mielipiteestä hakija on todennut, että lisäalueen linnusto- ja kasvillisuusselvitykset ovat hakemuksen liitekohdassa 3. Selvitysten perusteella estettä luvan myöntämiselle ei ole. Jo käytössä olevan Mölynlammen alueella ei ole tehty erillisiä selvityksiä tuotantohankkeen nykyvaiheessa. Hankkeesta johtuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia on arvioitu luotettavasti vallitsevan käytännön mukaisesti. Luvan myöntämisen ja vesistöjen kunnostamisen osalta hakija on viitannut edellä esittämäänsä. 18 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen nro 132/2011/1 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Mölynsoiden turvetuotantoon Soinin kunnassa Tyystänjoen vesistöalueella tuotannossa olleella alueella lohkoilla 1, 2 ja lohkolla 5 12 ha:n alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 68 ha. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkolla 7 päätöksen liitekarttaan merkityllä metsäojitetulla alueella, jonka pinta-ala on noin 11,6 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta Mölynsoiden lohkoilla 1, 2 ja lohkolla 5 12 ha:n alueella. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön

19 saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 19 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 1 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Tyystänjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan, päivätyn piirustuksen Suunnittelukohde, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti Mölynlammen kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket ja kokoojaojissa virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyjärjestelyt on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotantoa ei saa aloittaa ennen kuin vesienkäsittelyjärjestelyiden toimivuus on varmistettu. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

20 20 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

21 21 Tarkkailut 11. Käyttötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Päästötarkkailu ja Mölynlammen kasvillisuuskentän toimivuuden tarkkailu on toteutettava yhteistarkkailuna Mustassuon-Mölynsuon kanssa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan saajan on otettava Mölynsoiden turvetuotannossa huomioon alueella kulkevaa sähkölinjaa koskevat, linjan omistajan antamat velvoitteet ja ohjeet. 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon