Laattaansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa,

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 156/2016/1 Dnro PSAVI/57/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Laattaansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Paltamo LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 9 Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Happamat sulfaattimaat Vesistö Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Katselmus A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Luvan voimassaolo OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamiselle tai oikeastaan jatkamiselle muutoksen hausta huolimatta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 36

3 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Laattaansuon 49,3 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Paltamon kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Laattaansuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa haetaan, jotta toimintaa voidaan jatkaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan toiminnan jatkaminen muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Lisäksi keskeytyksetön toiminta takaa sen, että jäljellä olevat turvevarat voidaan tuottaa mahdollisimman nopeasti, jäljellä oleva ympäristöä kuormittava tuotantoaika jää lyhyeksi ja alue voidaan siirtää mahdollisimman nopeasti jälkikäyttöön. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Kainuun ympäristökeskus on ja päivätyissä kirjeissään katsonut, ettei Laattaansuon turvetuotantoalueelle ole tarvetta hakea ympäristölupaa. Kainuun ELY-keskus on päivätyssä kirjeessään hyväksynyt Laattaansuon vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman ja edellyttänyt toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristölupaa toiminnalle mennessä. Koko Laattaansuon tuotantoalue (yhteensä 78 ha) on hakijan omistuksessa. Tuotantoalueella on voimassa Kainuun maakuntakaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut Maakuntakaavassa ei ole Laattaansuon tuotantoaluetta koskevia merkintöjä. Tuotantoalueella, sen läheisyydessä tai purkureitin varrella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja.

5 5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Laattaansuo on vanha toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka on vuonna 2006 siirtynyt UPM-Kymmenen Oyj:n omistuksesta Vapo Oy:lle. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen mukaan tuotantoalue koostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala auma-alueet mukaan luettuna on 49,3 hehtaaria. Myös auma-alueella oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa aumojen paikkoja vaihdellaan. Laattaansuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla, Haku- menetelmällä keräiltynä sekä jatkossa mahdollisesti myös imuvaunumenetelmällä. Keskimääräinen vuosituotanto Laattaansuolla on ollut noin m 3. Tuotantovuorokausia on noin vuorokautta tuotantokaudella (touko syyskuu). Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat noin 150 ajosuoritetta lämmityskaudella Turvetuotanto jatkuu Laattaansuon tuotantoalueella arviolta vielä parikymmentä vuotta. Tuotannon loputtua alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Jälkihoitovaiheessa alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimitaan samoin. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti rajaamalla tuotannossa olevien alueiden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Hakija kunnostaa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Turvetuotantoa seuraavina maankäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen, viljely ja osalla aluetta kosteikko. Laattaansuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 2 henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelyn taustaa Tuotantoalueen vedet on aiemmin johdettu sarkaojarakenteiden jälkeen laskuojassa ja siinä noin 900 metriä tuotantoalueen alapuolella olevan laskeutusaltaan kautta Mannispuroon. Laattaansuon turvetuotantoalueella ei ole ollut toimivia eristysojajärjestelyjä, jonka vuoksi tuotantoalueelle on päässyt tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Lisäksi osalle lohkoa 3 on purkautunut pohjavettä Ansokankaan luokittelemattomasta pohjavesimuodostumasta. Laskeutusaltaan mitoitus on ollut riittämätön sekoittuneiden vesien puhdistukseen.

6 6 Vesienkäsittelyn tehostaminen ja nykytila Laattaansuon vesienkäsittelyä on tehostettu Kainuu ELY-keskuksen hyväksymän vesienkäsittelyntehostamissuunnitelman mukaisesti muun muassa erottamalla tuotantoalueen ja tuotantoalueen ulkopuoliset vedet toisistaan. Ulkopuoliset vedet on ohjattu tuotantoalueen ohi uusia eristysojia pitkin ja muuntamalla reunaojia eristysojiksi. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä varten alueelle on rakennettu uusi laskeutus- /pumppausallas sekä sulan maan aikana toimiva kaksiosainen pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuva käsittelykenttä. Uusien rakenteiden myötä vanha laskeutusallas on poistettu käytöstä. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan vesien johtaminen käsittelykentälle on aloitettu touko kesäkuun vaihteessa vuonna Laattaansuon kuivatusvesien käsittelyrakenteisiin kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustettu laskeutus-/pumppausallas sekä sulanmaan aikana pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuva kaksiosainen käsittelykenttä. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan laskeutus-/pumppausallas on 59 metriä pitkä ja se on mitoitettu pinta-alaperusteisesti (18 m 2 /ha). Pumppausaltaan ja laskeutusaltaan erottaminen toisistaan ei hakijan mukaan ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista. Laskeutus-/pumppausaltaasta vedet johdetaan sulan maan aikaan kaksiosaiselle käsittelykentälle paineputkistoa pitkin pumppaamalla. Pumppaamolta on käsittelykentälle noin 120 metrin matka. Kentälle vesi jaetaan rei`itettyä putkea pitkin. Jakoputkistoa on yhteensä noin 180 metriä. Pumppaamon nostokorkeus on noin 3,1 m. Pumppaamon tuottoa suuremmat valumat padottuvat normaalitilanteessa tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan kaksiosainen käsittelykenttä koostuu 1,1 hehtaarin suuruisesta pintavalutuskentästä ja 3,9 hehtaarin suuruisesta kasvillisuuskentästä. Käsittelykentän osuus valuma-alueesta on 8,2 %. Kasvillisuuskenttä on perustettu tuotannosta poistuneelle tuotantoalueelle. Alueelle on kylvetty ruokohelpiä. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän välissä kulkee vanha oja, jota on vesienkäsittelyntehostamisen yhteydessä madallettu. Madallettu oja toimii keräilypainanteena pintavalutuskentältä tuleville vesille ja jakaa veden kasvillisuuskentälle. Hakijan näkemyksen mukaan oja ei heikennä käsittelykentän puhdistustulosta. Kaksiosaisen käsittelykentän turvepaksuus vaihtelee välillä cm. Turve on rahkasaraturvetta. Turpeen maatuneisuusaste kerroksen ylimmässä 50 cm:ssä vaihtelee maatuneesta vahvanlaisesti maatuneeseen (H5 H7). Jonkin verran maatunutta (H5) turvetta esiintyy pintavalutuskentän alaosassa. Jäätyneen maan aikaan Laattaansuon kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta suoraan Mannispuroon. Käsittelykentän ohitusmahdollisuus on olemassa myös pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteiden varalta.

7 7 Pumppaamon ohitusta on hakijan mukaan tarkoitus käyttää vain niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi sulamisvesien aiheuttama tulva on vaarassa rikkoa turvetuotantoalueen rakenteita tai karheella olevat turpeet ovat vaarassa joutua ojastoon. Ohitustarpeesta tiedotetaan aina Kainuun ELY-keskukselle. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmää ei voida toteuttaa ympärivuotisena, koska kentälle pumpattava vesi voisi talvella jäätyä ja aiheuttaa kasvuston tuhoavaa jääpoltetta. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmän käyttöaika pyritään hakijan mukaan pitämään mahdollisimman pitkänä. Tavanomaisissa olosuhteissa yhdistelmäkenttä voidaan pitää käytössä Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmällä on vuonna 2015 saavutettu seuraavat puhdistustehot: Kok.P Kok.N Kiintoaine µg/l µg/l mg/l 2015 kesä KK1 yläpuoli KK1 alapuoli ,9 Teho % Hakija on esittänyt, että Laattaansuon pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmälle asetettaisiin enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: - Kiintoaine 7 mg/l - Kokonaisfosfori 75 µg/l - Kokonaistyppi µg/l tai vähintään seuraavat puhdistustehot: - Kiintoaine 50 % - Kokonaisfosfori 50 % - Kokonaistyppi 20 % Hakija on esittänyt, että raja-arvot tulisivat voimaan aikaisintaan kolmantena vuonna käsittelykentän käyttöönotosta lähtien. Mikäli raja-arvoihin ei päästä kolmantena vuotena, hakija on esittänyt, että vesienkäsittelyn tehostamisesta toimitetaan suunnitelma Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

8 8 Purkautuvat pohjavedet Tuotantolohkon 3 pohjois-/koillisosalle on aiemmin purkautunut pohjavettä Ansokankaan luokittelemattomasta pohjavesimuodostumasta. Vesienkäsittelyn tehostamistoimien yhteydessä tuotantolohkon 3 se osa, jossa paineellista pohjavettä esiintyy, on jätetty pois tuotannosta ja rajattu eristysojien tuotantoalueen ulkopuoliseksi alueeksi. Hankealueelta tuleva kuormitus Laattaansuon kuormitusluvut on laskettu käyttäen Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa. Laattaansuon vuosikuormitus nykytilanteessa sekä arvio Laattaansuon turvetuotannon kuormituksesta vesienkäsittelyn parantamisen jälkeen on esitetty alla. Laattaansuon kuormitus Brutto Netto nykytilanteessa ja tulevalla Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn lupakaudella ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Nyk ytilanne Tarkkailuraportteihin perustuen 49, Perustason tuloksiin perustuen 49, Vuodesta 2015 alk aen Pintavalutuskentällisten tuloksiin (sula maa) perustuen 49, Kasvillisuuskentällisten tuloksiin perustuen 49, Vuosien (nykytilanne) vuosikuormitus on arvioitu vuosien tarkkailuraporteissa esitettyihin tietoihin perustuen Pohjois- Suomen perustason turvetuotantoalueiden tuotantovaiheen keskimääräisten vuositason ominaiskuormitusten perusteella. Vesienkäsittelyn parantamisen jälkeinen kuormitusarvio tuotantokaudesta 2015 alkaen on laskettu Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten (sulan maan aikainen) sekä kasvillisuuskentällisten turvetuotantoalueiden tuotantovaiheen keskimääräisten vuositason ominaiskuormitusten perusteella. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuon tuotantoalueella toteutettiin vuonna 2015 vuosille laaditun yhteistarkkailuohjelman mukainen laaja tarkkailu.

9 9 Tarkkailuun perustuen Laattaansuon tuotantoalueen kuormitus vuonna 2015 oli seuraava: Brutto kg/v Netto kg/v Kiintoaine Kok. P 8,1 2,1 Kok.N COD Mn Pöly, melu ja liikenne Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan turvetuotantoalueen kuormitus alivirtaamatilanteessa on vähäistä tai kuormitusta ei synny lainkaan virtaaman tyrehtyessä. Laattaansuon turvetuotantoalueen kuormitusta alapuoliseen vesistöön ylivirtaamatilanteessa on arvioitu ominaiskuormitusten perusteella yhden viikon (7 vrk) mittaiselle jaksolle. Seitsemän vuorokautta kestävässä ylivirtaamatilanteessa Laattaansuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskennallinen kuormitus on noin 160 kg kiintoainetta, 1,1 kg kokonaisfosforia ja 41 kg kokonaistyppeä tuotantoalan ollessa 49,3 ha. Kemiallisesti hapettuvien orgaanisten yhdisteiden (COD Mn ) kuormituksen arvioidaan olevan noin 650 kg. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuon tuotantoalueen laskeutusaltaissa ja käsittelykentän ylä- ja alapuolella on seurattu vedenlaatua joulukuun 2014 ja syyskuun 2015 välisenä aikana. Veden ph on näytteissä ollut keskimäärin yli kuusi. Alhaisimmillaan ph on ollut huhti toukokuussa käsittelykentän yläpuolisissa mittauksissa (ph 4,5). Sähkönjohtavuusarvot ja sulfidipitoisuudet ovat mittauksissa olleet selvästi alhaisemmat kuin tyypillisessä sulfaattimaa-alueen vedessä. Sulfaattipitoisuudet ovat olleet laskeutusaltailla alle 40 mg/l ja sähkönjohtavuus alle 13 ms/m. Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 μm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Pölyhaittoja voidaan vähentää

10 10 Varastointi ja jätteet myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijoitetaan mahdollisimman kauas asutuksesta. Melutasot turvetuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa muun muassa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Hakijan tietoon ei ole tullut Laattaansuon turvetuotantoaluetta koskevia pöly- tai meluvalituksia. Laattaansuolla ei ole tehty pöly- tai melutarkkailua. Koska Laattaansuo on vanha tuotantoalue, eikä tuotannon laajentamista ole suunniteltu, tuotannosta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat pysyvät lähivuosina ennallaan. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella loka huhtikuussa keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 150 rekan ajosuoritetta. Turve toimitetaan pääasiassa Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitseville voimalaitoksille. Kuljetukset sekä Kajaaniin että Sotkamoon suuntautuvat Laattaansuontietä pitkin 5-tielle. Kuljetukset nostavat jonkin verran kuljetusreitin teiden liikennemääriä, mutta vaikutukset liikenteen aiheuttamaan pölyyn ja meluun tai liikenneturvallisuuteen eivät ole merkittäviä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Tuotantoalueella säilytetään polttoaineita siirrettävissä säiliöissä tiiviillä ja kantavilla alustoilla pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa. Paikat on valittu siten, etteivät aineet vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Tuotantoalueella käytettävien polttoainesäiliöiden keskimääräinen koko on l ja polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Lisäksi työmaalla käytetään voiteluöljyjä noin 110 l ja muita voiteluaineita noin 25 kg tuotantokaudella. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 110 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 5 kg, sekajätettä 0,5 m 3, aumamuovia kg ja rautaromua 70 kg. Jätteet varastoidaan tilapäisesti asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen

11 11 jätehuoltosuunnitelma. Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään maisemoinnissa, taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettava liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmällä sulan maan aikana on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Laattaansuon turvetuotantoalueella ottaen huomioon alueen koko ja jäljellä oleva tuotantoaika. Hakijan arvion mukaan Laattaansuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Laattaansuon turvetuotantoalue on tuotannossa olevaa aluetta. Turvetuotannon jatkuminen ei aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen maankäyttöön tai maisemakuvaa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisia tai muita arvokkaita luontotyyppejä, uhanalaisia lajeja tai arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Toiminnan jatkaminen tuotannossa olevalla Laattaansuolla ei aiheuta muutoksia itse tuotantoalueen tai sen lähiympäristön luontoon. Laattaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Paltamon kunnassa, noin 12 km Paltamon kuntakeskustasta itään. Laattaansuo sijaitsee harvaan asutulla alueella ja sen lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suo- ja metsätalousaluetta. Tuotantoalueen lounaispuolella, noin 4 km:n etäisyydellä sijaitsee Mieslahden kylätaajama. Lähin asuinkiinteistö (Takalo ) sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä Laattaansuon tuotantoalueesta. Tilan asuin käytössä oleva rakennus sijoittuu noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta länteen. Myös Laattaansuon turvetuotantoalueen lohkon 1 ja asutuksen välinen maasto on Takalon tilan hallussa. Takalon tilalla on talousvesikaivo. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan tilalle on tehty kaivokysely. Turvetuotannolla ei tiettävästi ole ollut vaikutusta porakaivon rakentamisen jälkeen kaivon veden laatuun tai määrään eikä vaikutusta pidetä todennäköisenä jatkossakaan. Alueella ei tiettävästi ole muita kaivoja.

12 12 Noin 4,7 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta kaakkoon sijaitsee Vapo Oy:n Vasikkasuon turvetuotantoalue, jolla tuotanto on loppunut vuonna Lähiympäristössä ei sijaitse muita toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Alueen lähiympäristössä ei ole virallisesti merkittyjä ulkoilu- ja virkistysalueita tai -reittejä. Laattaansuolle johtaa Laattaansuontie tuotantoalueen eteläpuolelta. Tuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 170 metrin etäisyydellä Laattaansuontiestä. Laattaansuon luonne marjastus- ja metsästysmaana on muuttunut turvetuotannon myötä. Itse tuotantoalueella marjastus- ja metsästys ei ole enää mahdollista. Tuotantokauden ulkopuolella suolla voi metsästää. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suojelukohteet Tuotantoaluetta lähin suojelualue, Mieslahden rinnelehto (LHO110367) sijaitsee lähimmillään noin 5 km:n etäisyydellä tuotantoalueen länsipuolella. Lähin Natura 2000-verkostoon kuluva alue on noin 5,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueen lounaispuolella sijaitseva Antinmäki-Kylmänpuro-Hevossuo (FI , SCI). Pitkien etäisyyksien vuoksi Laattaansuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia suojeltuihin kohteisiin. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja maisema-alueita tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähteet Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan tuotantoalueen yläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kaksi lähdettä: Hamppuhete sekä Vesihete. Hamppuhetettä voidaan pitää tuotantoalueen läpikulkevan Mannispuron alkulähteenä. Osa Mannispuron vedestä on kuitenkin myös peräisin Vesiheteestä. Laattaansuon turvetuotanto on muuttanut lähteistä virtaavan veden luontaista kulkua. Nykyisellään jo pitkään jatkunut turvetuotanto ei arvion mukaan kuitenkaan merkittävästi heikennä itse lähteiden vedenlaatua tai hydrologista toimintaa johtuen etäisyydestä sekä hydrologisen virtauksen suuntautumisesta lähteiltä kohti alapuolista Laattaansuota. Pohjavesialueet Tuotantoalueen lähin pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Heinikangas ( A), sijaitsee Laattaansuon pohjoispuolella, lähimmillään noin 6 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Pitkien etäisyyksien vuoksi Laattaansuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin.

13 13 Happamat sulfaattimaat Vesistö Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuo sijoittuu alueelle, jossa yleisesti esiintyy kallioperän mustaliuskevyöhykkeitä. Mustaliuskevyöhykkeistä voi vapautua rapautuessaan korkeita alkuainepitoisuuksia kuten rikkiä maaperään ja vesistöihin. Laattaansuon turvetuotantoalueella on vuonna 2015 tehty maaperäkairauksia. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan, että koko Laattaansuon turvetuotantoalueella esiintyy yleisesti sulfidipitoista maaperää, joka voi aiheuttaa happamuuskuormitusta maaperään ja vesistöille altistuessaan hapettumiselle mahdollisten kuivatuksen seurauksena. Happamoituvat kerrokset ovat yleisesti pohjaturvetta ja turpeen alla esiintyvää moreenia. Kerrosten happamoitumisriskissä esiintyy jonkin verran vaihtelua, joka liittyy sulfidipitoisen kerroksen paksuuteen, sulfidipitoisuuteen tai puskurikykyyn. Erityisesti moreenikerroksessa rikkipitoisuus on todennäköisesti pieni, mutta hapettuessa materiaali happamoituu kuitenkin merkittävästi johtuen maalajin huonosta puskurointikyvystä. Moreenin happamoitumisriski onkin Laattaansuon tuotantoalueella monin paikoin merkittävä. Moreenin alkuainepitoisuuksissa ei havaittu merkittävää raskasmetallien rikastumista. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan kaikessa maanrakentamisessa Laattaansuon tuotantoalueen sulfidipitoisilla alueilla pyritään siihen, että happamat kivennäismaat pysyvät veden pinnan alapuolella. Happamien maiden aiheuttamia ongelmia esiintyy lähinnä laskeutusaltaiden ja pumppukaivorakenteiden sekä alimpien kokoojaojien kaivamisen yhteydessä. Itse allas ja ojakaivannot jäävät yleensä kivennäismaaosiltaan veden alle, jolloin maamassojen hapettumista ei pääse tapahtumaan. Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa täydennyksessä esittänyt happamien maiden sijoittamista ja käsittelyä koskevan suunnitelman. Vesistö ja vedenlaatu Laattaansuon kuivatusvedet johdetaan vesistöön reittiä laskuoja Mannispuro Heinipuro Laajanjoki Miesjoki Oulujärvi. Purkureitin pituus tuotantoalueelta Heinipuroon on noin 2,4 km, Miesjokeen noin 10 km ja Oulujärveen noin 16 km. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Laattaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen päävesistöalueen (59) Miesjoen valuma-alueella (59.36) ja tarkemmin Laajanjoen valuma-alueella (59.363). Laajanjoen valuma-alueen pinta-ala on 21,25 km 2 ja järvisyys 0,24 %. Laattaansuon tuotantoalueen osuus Laajanjoen valuma-alueesta on noin 2,3 % ja Miesjoen valuma-alueesta (126,66 km 2 ) on noin 0,4 %. Mannispuron virtaamia laskussa Heinipuroon, Heinipuron virtaamia laskussa Laajanjokeen, Laajanjoen virtaamia laskussa Miesjokeen sekä

14 14 Miesjoen virtaamia laskussa Mieslahteen on laskettu vuosien hydrologisessa vuosikirjassa Nuasjärven lähialueelle (59.811) annettujen vuosien valumatietojen perusteella. Virtaama-arviot ovat: F km 2 MQ m 3 /s MHQ m 3 /s MNQ m 3 /s Mannispuro laskussa Heinipuroon 4,5 0,05 0,13 0,007 Heinipuro laskussa Laajanjokeen 10,1 0,12 0,30 0,017 Laajanjoki laskussa Miesjokeen 21,3 0,25 0,63 0,035 Miesjoki laskussa Mieslahteen 127,2 1,47 3,76 0,209 Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuolta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina 2015 ja Laattaansuolta lähtevän veden keskimääräinen laatu on esitetty alla. Vuosi ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine mgo 2 /l µg/ µg/l mg/l , ,5 2016* 6, * ) keskiarvo ajalta Alapuolisessa vesistössä on tehty vesistötarkkailua Laajanjoessa pisteissä Laajanjoki ja Laajanjoki 4 sekä Miesjoessa pisteessä Miesjoki 4. Vedenlaatuhavaintojen, joista tuoreimmat ovat Laajanjoessa vuodelta 2002 ja Miesjoessa vuodelta 2009, mukaan Laattaansuon alapuolisissa vesistöpisteissä Laajanjoessa vesi on ollut lievästi sameaa ja runsashumuksista. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on ollut lievästi rehevää ja typpipitoisuuden perusteella karua, lievästi rehevää tai rehevää. Happitilanne on ollut pääosin hyvä. Miesjoessa vesi on ollut sameaa ja humuksista. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on ollut lievästi rehevää tai rehevää ja typpipitoisuuden perusteella karua tai lievästi rehevää. Happitilanne on ollut hyvä tai erinomainen. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuon vaikutuksia on vuonna 2015 seurattu Laajanjoessa purkupaikan alapuolella ja Miesjoen suulla. Laattaansuolta laskevan veden COD Mn -arvot olivat pienempiä kuin Laajanjoessa ja Miesjoessa. Sen sijaan ravinnepitoisuudet olivat korkeampia ja kiintoaineen kohdalla tilanne vaihteli. Laajanjoen ja Miesjoen näytepisteiden keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvasivat lievää rehevyyttä. Laajanjoen happitilanne oli tyydyttävä ja Miesjoen hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia. Laajanjoen vesi oli hieman happamampaa (ph ka. 5,8) kuin

15 15 Miesjoen (ph ka. 6,3). Laattaansuolta lähteneen veden ph oli yleensä hieman korkeampi kuin Laajanjoessa. Rautapitoisuudet vaihtelivat paljon ollen Laajanjoessa välillä μg/l. Vesi oli varsin tummaa molemmilla pisteillä keskiarvojen ollessa mg/ pt/l. Purkuvesistössä ei ole EU -uimarantoja eikä merkittyjä veneily- tai muita virkistysreittejä. Mannispurolla, Heinipurolla ja Laajanjoella ei hakijan tietojen mukaan ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Laajanjoen alapuolisella Miesjoella on yläpuolista vesistöä enemmän virkistyskäyttöarvoa. Alapuolisten vesistöjen varrelle ei sijoitu ranta-asutusta ja ympäristö on lähinnä ojitettuja metsäalueita. Kalasto ja kalastus Hallinnollisesti Laattaansuon turvetuotantoalueen alapuolinen vesistö kuuluu Oulujärven kalastusalueeseen, jossa Mieslahdella toimii Paltamon II kalaveden osakaskunta ja Paltaselällä Paltamon I kalaveden osakaskunta sekä Paltaniemen-Jormuan kalaveden osakaskunta. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Miesjokeen nousee luontaisesti järvitaimenta Oulujärvestä. Kalataloudellisesti Miesjoki laskupuroineen on tärkeä taimenen ja harjuksen luontainen lisääntymisalue. Vesistössä on aiemmin tavattu jokihelmisimpukkaa, mutta osakaskunnilla ei ole tietoa sen nykyisestä esiintymisestä. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan kalastus Miesjoella ja siihen laskevilla pienjoilla on pääsääntöisesti kotitarve- ja virkistyskalastusta. Saaliskaloja ovat harjus, purotaimen ja onkikokoinen taimen sekä alajuoksulla myös hauki, ahven ja siika. Kalastus tapahtuu vapavälinein. Pyyntikokoiset taimenet Miesjoessa ovat pääosin Paltamon II kalaveden osakaskunnan istuttamia. Osakaskunta istuttaa jokialueelle onkikokoista (noin 40 cm/ 1 kg) järvitaimenta kaksi kertaa vuodessa 150 kg. Jokeen istutetaan myös Fortum Oy:n velvoiteistutuksina taimenta (24 cm) noin kpl vuosittain. Miesjokeen istutetaan kolmen vuoden välein harjusta (noin 10 cm) noin kpl/kerta. Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset voivat ilmetä lähinnä erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten pyydysten likaantumisena, pohjan liettymisenä, runsaana vesikasvillisuutena ja umpeenkasvuna sekä vähempiarvoisten kalalajien runsautena. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuon tuotantoalueen purkuvesillä voisi olla haitallisia vaikutuksia purkuvesistössä esiintyvään taimenkantaan, mikäli purkuvedet olisivat nykyistä happamampia. Laattaansuon vesistövaikutukset jäävät arviolta vähäisiksi ja kohdistuvat ensisijaisesti purkureitin alkuosaan Mannispuroon, Heinipuroon ja Laajanjokeen. Mannispurolla ja Heinipurolla ja Laajanjoella ei arvioida olevan juurikaan kalataloudellista arvoa. Alapuolisissa vesistöissä kalastavien

16 16 määrä ei ole tiedossa. Vesienkäsittelyn tehostamisen myötä Laattaansuon kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan pienenevän nykyisestä tasosta. Vaikutukset vesistöön Laattaansuon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Mannispurossa, Heinipurossa, Laajanjoessa ja Miesjoessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia muutoksia. Vuonna 2015 Laattaansuon tuotannon nettopäästöjen laskennallinen vaikutus Mannispurossa keskivirtaamatilanteessa veden kokonaisfosforipitoisuuteen on vuositasolla keskimäärin 7,4 8,4 µg/l, kokonaistyppipitoisuuteen 160 µg/l ja kiintoainepitoisuuteen 1,0 1,1 mg/l. Heinipurossa laskussa Laajanjokeen Laattaansuon tuotannon vuoden 2015 nettopäästöjen laskennallinen vaikutus keskivirtaamatilanteessa veden kokonaisfosforipitoisuuteen on vuositasolla arviolta noin 3,1 3,5 µg/l, kokonaistyppipitoisuuteen 70 µg/l ja kiintoainepitoisuuteen 0,4 0,5 mg/l. Laajanjoessa laskussa Miesjokeen Laattaansuon tuotannon vuoden 2015 nettopäästöjen laskennallinen vaikutus keskivirtaamatilanteessa veden kokonaisfosforipitoisuuteen on vuositasolla arviolta noin 1,5 1,7 µg/l, kokonaistyppipitoisuuteen 32 µg/l ja kiintoainepitoisuuteen 0,2 mg/l. Miesjoessa laskussa Mieslahteen Laattaansuon tuotannon vuoden 2015 nettopäästöjen laskennallinen vaikutus keskivirtaamatilanteessa veden kokonaisfosforipitoisuuteen on vuositasolla arviolta noin 0,3 µg/l, kokonaistyppipitoisuuteen 5,4 µg/l ja kiintoainepitoisuuteen 0,03 0,04 mg/l. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuon ylivirtaamatilanteen päästöjen laskennallinen vaikutus seitsemän vuorokautta kestävässä ylivirtaamatilanteessa on Mannispuroon 14 µg/l kokonaisfosforia, 520 µg/l kokonaistyppeä ja 2,0 mg/l kiintoainetta. Heinipurossa laskussa Laajanjokeen laskennallinen pitoisuuslisäys on 6,1 µg/l fosforia, 220 µg/l typpeä ja 0,9 mg/l kiintoainetta. Laajanjoessa laskussa Miesjokeen pitoisuuslisäys on 2,9 µg/l fosforia, 110 µg/l typpeä ja 0,4 mg/l kiintoainetta. Miesjoessa laskussa Mieslahteen pitoisuuslisäys ylivirtaamatilanteessa on 0,5 µg/l fosforia, 18 µg/l typpeä ja 0,07 mg/l kiintoainetta. Laattaansuon turvetuotantoalueen toiminnasta ei aiheudu alivirtaamatilanteessa vesistövaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Laattaansuon turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Mannispuroon, Heinipuroon ja Laajanjokeen. Suurin osa ravinteista, kiintoaineesta ja orgaanisesta aineksesta sedimentoituu Mannispuroon ennen kulkeutumistaan Heinipuroon, Laajanjokeen ja Miesjokeen. Hakijan arvion mukaan kuivatusvesillä ei ole merkittävää vaikutusta kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin tai orgaanisen aineksen pitoisuuksiin Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä. Kuormituksen jatkuminen, vaikkakin vesienkäsittelyn parantamisen jälkeen vähäisempänä, voi kuitenkin osaltaan ylläpitää alapuolisen vesistön rehevyyttä.

17 17 Ympäristöriskit Laattaansuon turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset alapuolisissa vesistöissä ovat vähäiset ja vähenevät entisestään vesienkäsittelyn tehostamisen myötä. Tuotannosta ei myöskään aiheudu merkittävää rehevöitymisen tai limoittumisen lisääntymistä. Näin ollen Laattaansuon kuormituksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan Laattaansuon kuivatusvesien vaikutusta alapuolisen vesistön ph-tasoon tarkasteltiin teoreettisin laimennuslaskelmin keskivirtaamatilanteessa Heinipurossa laskussa Laajanjokeen, Laajanjoessa laskussa Miesjokeen sekä Miesjoessa laskussa Oulujärven Mieslahteen. Mikäli Laattaansuon tuotantoalueelta lähtevät purkuvedet olisivat nykyistä happamampia, voisi niillä olla haitallisia vaikutuksia purkuvesistön nykyiseen lievästi happamaan veteen sopeutuneeseen eliöstöön. Laimenemislaskennassa on arvioitu että, mikäli kuivatusvesien ph on 3 tai pienempi, niin ph-taso on alle arvon 5 koko tarkastellulla purkureitillä lukuun ottamatta Miesjoen alajuoksua. Miesjoen alajuoksulla sekoittumis-ph laskee arvoon 5 vasta kuivatusvesien ph-arvon ollessa 2. Laskenta ei ota huomioon purkuvesistön luontaista puskurointikykyä. Vesistön muu kuormitus ja sen vaikutukset Karttatarkastelun perusteella Laajanjoen alueen maankäyttö on pääosin metsätalousvaltaista, josta aiheutuu myös suurin osa alueen kuormituksesta. Miesjoen valuma-alueella ei sijaitse muita toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Valuma-alueella sijaitseva Vapo Oy:n Vasikkasuon turvetuotantoalueella tuotanto on päättynyt vuonna Vesienhoitosuunnitelma Laattaansuon alapuolisten Mannispuron, Heinipuron ja Laajanjoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Heinipuron ja Laajanjoen tila on arvioitu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa hyväksi. Miesjoen ja Oulujärven ekologinen tila on hyvä. Laattaansuon kuivatusvesien vesistövaikutukset kohdistuvat pääasiassa purkureitin alkuosaan ja ovat Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä vähäisiä. Näin ollen Laattaansuon turvetuotannon ei arvioida vaikeuttavan vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Laattaansuon turvetuotannon jatkaminen ei myöskään ole ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden ja esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Laattaansuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa Laattaansuon alueella ei arvioida olevan.

18 18 Rankkasateiden aiheuttamien vesiensuojelurakenteiden rikkoontumisien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Laattaansuon toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Laattaansuon toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä. Laattaansuon päästö- ja vaikutustarkkailu on esitetty suoritettavaksi Kainuun ELY-keskuksen vuosille hyväksymän Kainuun turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmassa päästö- ja vaikutustarkkailu on esitetty Laattaansuolla tehtäväksi vuosina 2015 ja Yhteistarkkailuohjelman mukaan Laattaansuon tuotannon aikaista päästötarkkailu toteutetaan ottamalla vesinäytteet kahden viikon välein. Näytteistä määritetään laaja analyysivalikko kerran kuukaudessa ja muulloin suppea analyysivalikko. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Vaikutustarkkailun veden laadun havaintopisteiksi on esitetty pisteitä Laajanjoki (YKJ-P , YKJ-I ) ja Miesjoki 4 (YKJ-P , YKJ-I ). Ohjelmasta poiketen Laattaansuon päästötarkkailu ja vesienkäsittelyn tehon tarkkailu esitetään tehtäväksi sulan maan aikaan vuosina käsittelykentän toimivuuden todentamiseksi. Tehon tarkkailua tehdään käsittelykentän ylä- ja alapuolisilta näytteenottopisteiltä. Vaikutustarkkailua toteutetaan vuosina 2015 ja Mikäli käsittelykentän toiminnassa ei todeta puutteita, tarkkailua ei yhteistarkkailuohjelmakauden aikana tehdä enempää (pl. poikkeustilanteet). Tarkkailun jatkamisesta vuoden 2020 jälkeen sovitaan uuden yhteistarkkailuohjelman laatimisen yhteydessä, kuitenkin siten, että Laattaansuolla on yksi päästö- ja vaikutustarkkailuvuosi lähellä ympäristöluvan tarkistamisajankohtaa. Aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen mukaan tuotantokauden aikana laskeutusaltaalta käsittelykentälle johdettavan veden ph:ta seurataan 2 kertaa kuukaudessa käsikäyttöisellä ph-mittarilla tai ph-liuskoilla. Mikäli ph laskee alle 4, aloitetaan tehostettu veden ph:n seuranta myös käsittelykentän mittapadolla ja vesistössä. Veden laatua seurataan Mannispuron purkukohdan ylä- ja alapuolella.

19 19 Lisäksi päästötarkkailuun lisätään sähkönjohtavuuden mittaus ja sulfaatin määritys tilanteessa, jossa ph laskee alle 4,5. Maanomistajille, joiden asuinrakennukset sijaitsevat 500 metriä lähempänä Laattaansuon tuotantoaluetta, lähetetään vuosittain tuotantokauden alkuun mennessä kirje, jossa asianosaisille annetaan toimintaohjeet ja luvan saajan vastuuhenkilöiden yhteystiedot mahdollisten pöly- ja meluhaittojen ilmoittamiseksi. Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Myöskään perustetta hoito- tai kalatalousmaksuvelvoitteelle ei hakijan mukaan ole. Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Hakija on hakemuksessaan pyytänyt Laattaansuon turvetuotantoalueelle ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa eli tässä tapauksessa lupaa jatkaa toimintaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanaloittamislupaa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Laattaansuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue ja hakijalla on tarve jatkaa tuotantoa alueella keskeytyksettä, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Jäljellä olevien turvevarojen tuottaminen mahdollisimman nopeasti ja keskeytyksettä lyhentää jäljellä oleva ympäristöä kuormittava tuotantoaika ja alue näin ollen voidaan siirtää nopeasti jälkikäyttöön. Hakija on esittänyt vakuudeksi viiden tuhannen (5 000, 00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan kaivokyselyn tuloksilla sekä asianomaisia koskevilla tiedoilla. Hakija on täydentänyt hakemustaan istutusrekisteriotteella. Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa lohkokohtaisilla pinta-alatiedoilla, teknis-taloudellisella selvityksellä, vesienkäsittelyä sekä vesienkäsittelykenttää koskevilla tarkemmilla tiedoilla, arvioilla

20 20 vesistövaikutuksista ali- ja ylivirtaamatilanteissa sekä kalastoa ja kalastusta koskevalla selvityksellä. Hakija on täydentänyt hakemustaan lähdeselvityksellä sekä sulfidiriskiselvityksellä ja ph-seurannalla. Hakija on täydentänyt hakemustaan sulfidiriskiselvityksellä, arviolla happamien kuivatusvesien vaikutuksista alapuoliseen vesistöön ja käsittelykentän tarkkailutuloksilla vuodelta Hakija on täydentänyt hakemustaan happamien kaivumaiden sijoittamista ja käsittelyä kaivutyössä koskevalla selvityksellä. Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa päivitetyllä työmaasuunnitelmalla sekä tarkkailutuloksilla. Täydennysten tiedot on tarpeellisilta osin sisällytetty kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa Paltamon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kainuun Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ELY-keskukselta, Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalveluilta, Paltamon kunnalta sekä Paltamon kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että Heinipuro saa alkunsa pohjavesipurkaumista ja sen veden laatu on siten hyvä. Mannispuron vesi sen sijaan on selvästi humuksen värjäämää. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Miesjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Laajanjokea ja siihen kuuluvaa Heinipuroa ei ole rajattu vesimuodostumaksi. Kainuun ELY-keskus on huomauttanut, että suositusten mukaan pumppausallas tulisi rakentaa erillisenä laskeutusaltaasta tai altaaseen tulisi tehdä väliseinärakenne. ELY-keskuksen mukaan ohjeiden mukaisesti mitoitetun pintavalutus-/kasvillisuuskentän rakennetta voidaan pitää oikeaoppisesti käytettynä parhaimpana käytettävissä olevan kuivatusvesien käsittelymenetelmänä, kun yläpuoliset vesienkäsittelyrakenteet ovat asianmukaiset. ELY-keskus on huomauttanut, että sulfidipitoinen maaperä tulee huomioida myös jälkikäyttötoimenpiteitä suunniteltaessa.

21 21 ELY-keskuksen mukaan Laattaansuon ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan jatkaminen saman laajuisena kuin aiemmin ei oletettavasti aiheuta vaaraa alapuolisten vesien hyvän ekologisen tilan säilymiselle, kun otetaan huomioon vesienkäsittelyssä tehdyt toimenpiteet sekä toimenpiteet mahdollisten happamien kuivatusvesien haitallisten vaikutusten estämiseksi. 2) Lapin ELY-keskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalouspalvelut on katsonut, ettei kalataloudellisen kompensaation määrääminen ole tarpeen. Alapuolisen vesistön kalataloudellisen arvon vuoksi Laattaansuolla tulee kuitenkin pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen kuivatusvesien puhdistamineen, mieluiten perustasoa paremman tekniikan käyttöön ympärivuotisesti. Kalatalouspalvelut on huomauttanut, että kalataloudellinen tarkkailu on toteutettava vuoden 2020 loppuun saakka Kainuun turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailusuunnitelman mukaisesti ja sen jälkeen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Paltamon kunnan terveydensuojeluviranomainen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto Paltamon kunnan terveydensuojeluviranomainen on huomauttanut, että toiminnan aiheuttama melutaso tulee selvittää lähimmissä kiinteistöissä tuotantoalueen länsipuolella vähintäänkin kertaluonteisella melumittauksella. Jos valtionneuvoston päätöksessä (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992) annetut ohjearvot ylittyvät, tulee hakijan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin melutasojen alentamiseksi. Myös toiminnan aiheuttamat pölyhaitat tulee selvittää edellä mainitulla suunnalla. Jos ilmenee, että pölyhaittoja ilmenee, eikä niitä voida riittävässä määrin teknisin ratkaisuin ehkäistä, tulee pölyävämpiä työvaiheita rajoittaa sellaisten sääolosuhteiden vallitessa milloin tuuli käy asutukseen päin. Muistutukset ja mielipiteet 4) Paltamon II kalaveden osakaskunta Muistuttajan mukaan turvetuotantoalueen alapuoliseen Mannispuroon ei saisi päästä lainkaan fosforia tai typpeä, sillä Mannispurosta on suora yhteys Laajanjokeen ja Miesjokeen, jotka ovat osakaskunnan taimenen ja harjuksen istutusjokia. Aluehallintoviraston tulee lupaehdoissa asettaa ravinne- ja kiintoainetta koskevat määräykset sellaisiksi, että edellä mainittu ravinteiden laskemien estyy. 5) XX (Haapala ) Muistuttajan mukaan rannoille on 30 vuoden aja kertynyt noin 20 cm:n kerros eloperäistä ainesta ja rannan vieressä ollut sivupoukama on kasvanut umpeen. Ennen siitä on päässyt kulkemaan vapaasti. Lumpeenkukat ovat muistuttajan mukaan ilmestyneet vasta viime vuosina lahteen. Lisäksi keväisin jään päällä on selvä turvekerros.

22 22 Muistuttaja on huomauttanut, että koko Mieslahti on matalaa ja herkkää aluetta ja hän on vaatinut veden jatkuvaa tarkkailua sekä turpeen nostotoiminnan jatkuvaa tarkkailua. Lisäksi muistuttaja on todennut, ettei rantojen perkaaminen ja uima-alueiden humusmaiden poisto Miesjoen suistoalueilta olisi kovinkaan suuri tai kallis toimenpide. 6) XX (Hietaniemi ) Muistuttaja on todennut, että lupahakemus sisälsi ainoastaan yleisluontoisen kuvauksen turvesuon vesienkäsittelystä ja muista ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Muistuttajan mukaan materiaali ei ollut riittävä ja hakemuksen tulkinta on jäänyt lukijan oman tietämyksen varaan turvetuotannosta. Hakemusta tulee täydentää sadanta- ja tulvavesimäärillä, jotka vesien käsittelyjärjestelmä (laskeutusaltaat, kosteikot) pystyy käsittelemään niin, ettei kiintoaines- ja ravinnekuorma kasva. Mitoituksen tulee perustua maksimisadantaan (kerran sadassa vuodessa) ja syys- ja kevättulvahuippuihin. Kainuussa on muistuttajan mukaan erittäin lumisia talvia ja sateisia keväitä sekä kesän rankkasateita, jolloin vesimäärä on keskiarvomitoitusperustetta suurempi. Ohijuoksutusta ei tule käyttää ensisijaisena vesienjohtamismenettelynä, vaan alueelle tulee rakentaa varoaltaat tai laajentaa maahanimeytys aluetta, ennen veden johtamista laskuojaan. Muutoin ohijuoksutus tulee muistuttajan mukaan olemaan säännön mukaista ja vaikuttaa laskuvesistön laatuun Oulujärveä myöten. Muistuttaja on huomauttanut, että Miesjoessa on edelleen luonnonvarainen purotaimen- ja harrikanta. Muistuttaja on nähnyt Miesjoen suulla kuolleita purotaimenia kesällä 2015 rankkasateitten jälkeen. Muistuttaja on huomauttanut, että alueella on sähköä saatavilla ja altaitten ylimääräinen vesi voidaan pumpata metsään valumajan lisäämiseksi, ja samalla kiintoaineksen vähentämiseksi. Hakija on velvoitettava tarkkailemaan Mannispuron, Heinipuron, Laajanjoen ja Miesjoen vedenlaatua sekä tuotantoalueen pohjavedentasoa ja -laatua (vedenlaatutarkkailu). Vapo Oy tulee velvoittaa selvittämään Miesjoen ja sen laskualueen osalta Oulujärven vesistön tila (muun muassa turvetuotannosta johtuva pohjasedimentin kiintoainepitoisuus ja turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoaineskuormitus). Erityisesti tulee selvittää turvetuotannon vaikutus Miesjoen luontaiseen purotaimen- ja harrikantaan ja Oulujärven luontaiseen siikakantaan. Muistuttaja on huomauttanut, ettei ole yleisen oikeustajun kannalta hyväksyttävää hakea ympäristölupaa siten, että yksittäisen tuotantoalueen vaikutukset arvioidaan yleisesti vähäisiksi huomioimatta kokonaisuutta ja välttää siten ympäristöntarkkailu- ja kunnostusvelvoitteet. Hakemuksessa mainittujen laskuojien vedenlaadun heikkeneminen vaikuttaa muistuttajan mukaan myös Miesjoen ja edelleen Oulujärven vesistöön ja edelleen alueen kalatalous- ja virkistyskäyttöön.

23 23 Poikkeus- ja hätätilanteisiin varautumisen osalta lupahakemuksessa ei ole mainintaa, että alueella polttoainesäiliöt sijoitetaan suoja-altaisiin. Myöskään säiliöiden sijoitusta päästöjen laskuojaan ehkäisemiseksi ei ole ilmoitettu. On huomattava, että satunnainenkin öljypäästö voi vahingoittaa alapuolisen vesistön linnustoa ja herkkää purotaimenkantaa. Hakijan tulee täydentää lupahakemusta rankkasateita ja poikkeuksellisen suurien sulamisvesien aiheuttamien ympäristöriskejä koskevalla varautumissuunnitelmalla. Suunnitelmassa tulee huomioida, miten ravinteiden ja kiintoaineksen hallitsematon huuhtoutuminen laskuvesistöön estetään. Lisäksi aluehallintoviraston tulee selvittää jo nyt toteutunut rantojen tuhoutuminen. Parhaiten tämä muistuttajan mukaan selviää tutustumalla Miesjoen rantaan heti jäiden lähdön jälkeen ennen vedenpinnan nousua. Miesjoesta laskeutuneen turpeen ja muun kiintoaineksen takia, rannoille on viimeisen 40 vuoden aikana kasaantunut noin cm mustaa turvetta ja mutaa. Aluehallintoviraston tulee selvittää voidaanko Vapo (ja Vasikkasuolta turvetta nostanut yhtiö) velvoittaa kunnostamaan rantoja talojen, kesämökkien ja venepaikkojen kohdalla. Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausunnoista sekä muistutuksista. Vastineessa hakija on esittänyt muun muassa seuraavaa: 1. Kainuun ELY-keskus Hakija on katsonut, että hakemuksen suunnitelman mukaan toteutetut (yhdistetty laskeutus-/pumppausallas) rakenteet ovat riittävät. Tästä osoituksena ovat hakijan mukaan Laattaansuon tarkkailutulokset, joiden perusteella pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmä on toiminut hyvin jo ensimmäisenä käyttövuotenaan. Tarkkailutulosten perusteella lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet kiintoaineen osalta 3,7 mg/l, fosforin osalta 30 µg/l ja typen osalta µg/l. Hakijan mielestä ei ole tarpeellista lähteä muuttamaan hyvin toimiviksi osoittautuneita rakenteita vain sen vuoksi, että niistä tulisi suositusten mukaisia. Seuraavaa maankäyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon alueen sulfidiriski, mutta seuraava maankäyttö ei hakijan käsityksen mukaan kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Tuotannon päättämistä koskevien lupamääräysten tulee rajautua koskemaan alueen jälkihoitoa. 2. Lapin ELY-keskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Laattaansuon vesienkäsittely on hakijan käsityksen mukaan riittävällä tasolla. 3. Paltamon kunnan terveydensuojeluviranomainen, Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto

24 24 Hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetty kirjemenettely on riittävä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Mikäli haittailmoituksia tulee, alueella voidaan ryhtyä haittoja vähentäviin toimiin ja tarvittaessa tarkkailuun. Haittailmoitusten perusteella tehtävää tarkkailua voidaan silloin myös kohdentaa tarkemmin. Hakija on myös huomauttanut, että vain pieni osa tuotantoalueesta sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle lähimmästä tilasta. Tällä alueella tapahtuva koneiden liikkuminen ja tuotantotoiminta on kerrallaan lyhytkestoista. Vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen melumittausten perusteella ei ole todennäköistä, että melutason ohjearvot ylittyisivät. Lisäksi hakija on todennut, etteivät lähiasukkaat ole tehneet ympäristölupa-asiassa pölyyn tai meluun liittyviä muistutuksia, mikä hakijan näkemyksen mukaan puoltaa hakemuksessa esitetyn menettelyn riittävyyttä. Hakija on viitannut tältä osin myös jäljempänä lausumaansa. 4. Paltamon II kalaveden osakaskunta Hakija on viitannut hakemukseen ja jäljempänä lausumaansa. Hakemuksen mukaisella tavalla toimittaessa alapuolisen vesistön tila ei hakijan mukaan vaarannu. 5. XX (Haapala ) Muistuttajan tila sijaitsee Miesjoen suulla. Laattaansuolta on purkureittiä pitkin Miesjokeen noin 10 kilometriä ja Miesjoen suulle 16 kilometriä. Laattaansuon turvetuotantoalueelta tulevan veden osuus on näin etäällä enää hyvin pieni ja jo täysin sekoittunut muualta tuleviin vesiin eli veden laadun määrää keskeisesti muut tekijät kuin turvetuotanto. Hakija on viitannut lisäksi hakemuksen vesistövaikutusarvioon, jonka mukaan Laattaansuon turvetuotannon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti purkureitin alkuosaan. Merkittäviä vaikutuksia ei kohdistu Miesjokeen. Muistutuksessa mainitut mahdolliset vedenlaatuhaitat liittyvät hakijan mukaan tyypillisesti koko joen valuma-alueelta tulevan kuormituksen aiheuttamiin vaikutuksiin ja myös turvemaiden jokien luonnollisiin ominaisuuksiin. Laattaansuon turvetuotantoalueen osuus Miesjoen 126,66 km 2 :n laajuisesta valuma-alueesta on 0,4 %. Miesjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on hyvä. Hakemuksessa esitetty tarkkailu on asianmukainen ja riittävän laaja. Hakijan mukaan Mieslahden ennallistamistoimia koskevat vaatimukset ovat aiheettomia. 6. XX (Hietaniemi ) Hakijan näkemyksen mukaan lupahakemusasiakirjoissa on esitetty riittävät tiedot muun muassa rakenteista ja mitoitusperusteista. Vesienkäsittelyrakenteet on hakijan mukaan mitoitettu riittäviksi myös ylivirtaamatilanteisiin. Ohijuoksutusta käytetään poikkeustilanteissa estämään rakenteiden rikkoutuminen. Myös poikkeustilanteissa on käytössä laskeutusallas, joka on mitoitettu 300 l/s km 2 valumalle (keskivaluma on n. 10 l/s km 2 ). Muistutuksessa ehdotettu vesien pumppaaminen metsään poikkeustilanteissa ei hakijan mukaan ole mahdollista, koska siitä voisi aiheutua haitallista vettymistä toisen omistamalle maalle.

25 25 Laattaansuolla on tarkkailtu lähtevän veden laatua kesällä 2015, veden laatu on ollut koko ajan hyvä. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän yhdistelmä on myös haihduttanut vettä tehokkaasti, sillä lähtevän veden virtaamat olivat pieniä. Bioenergia ry:n (2015) teettämän, 36 turvetuotantoalueen ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu- ja kuormitustarkastelua koskevan selvityksen perusteella kiintoainepitoisuus nousee tulva- ja rankkasadeaikoina lievästi. Vuodenajoittain tarkasteltuna näytteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat selvityksen mukaan kaikkien muuttujien osalta pienimmät keväällä sulamisvesien aikaan. Huomattava on, että vesimäärän ollessa suuri, kuormitus on tavanomaista suurempaa, vaikka ainepitoisuudet olisivat pieniä. Suurilla virtaamilla turvetuotannon suhteellinen osuus kuormituksesta ei kasva muun maankäytön aiheuttamaan kuormitukseen nähden. Laattaansuolla on harjoitettu turvetuotantoa perustason vesienkäsittelymenetelmällä, jota on nyt parannettu merkittävästi. Toiminnasta aiheutuvat päästöt vähenevät vesienkäsittelyn tehostamisen seurauksena. Miesjoen purotaimenkanta ei Laattaansuon turvetuotannon johdosta vaarannu. Hakija on esittänyt tarkkailua riittävässä laajuudessa tarkoituksenmukaisimmissa pisteissä. Edellä ja vastineessa muutoin lausuttuun viitaten hakija on pitänyt Miesjoen kunnostusta koskevia ja muita hakijan esittämiä vaatimuksia aiheettomina. Muistutuksessa polttoaineiden varastoinnista lausutun osalta hakija on todennut, että polttoaineiden säilytys hoidetaan ympäristöluvassa määrättävällä tavalla. Katselmus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa katselmuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Pöytäkirja on lähetetty tiedoksi katselmuksessa läsnä olleille. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Laattaansuon turvetuotantoon Paltamon kunnassa Oulujoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 49,3 ha.

26 26 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen tai oikeastaan jatkamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen vakuus Kainuun ELYkeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Määrätty vakuus on asetettava Kainuun ELY-keskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jossa edunsaajana on Kainuun ELY-keskus. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi, mikäli vakuuden voimassaolo on käynyt tarpeettomaksi, hakea vakuuden palauttamista Kainuun ELY-keskukselta. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen liitteenä 1. olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Mannispuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä päätöksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Päivitetty tuotantosuunnitelma " MK 1:6 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutus-/pumppausaltaan ja sulan maan ajan, kuitenkin ainakin , kaksiosaisen pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuvan käsittelykentän avulla. Mahdollisista ongelmatilanteista johtuvista ohijuoksutuksista on välittömästi ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäätyneen maan aikana vedet saadaan johtaa laskeutus-/pumppausaltaan kautta Mannispuroon. Lohkon 5 pohjoispuoliseen kokooja-/reunaojaan on asennettava virtausta säätävä pato lohkoilta 1, 4 ja 5 tulevan virtauksen säätelemiseksi. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutus-/pumppausaltaassa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja kaksiosaisen käsittelykentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Mannispuron ja tuotantoalueen välissä on oltava kasvittunut suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen Mannispuroon. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

27 27 Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Tuotantolohkojen pintaa ei saa ulottaa 30 cm lähemmäksi hapanta sulfaattimaata tai potentiaalista hapanta sulfaattimaata. Tuotantoalueen sarkaojia ei saa kaivaa syvemmäksi kuin on tuotannon kannalta välttämätöntä. Kokooja- ja reunaojia ei saa kaivaa vallitsevaa tasoa syvemmäksi. Ojien vedenpinnan korkeus on pidettävä riittävällä tasolla virtaamaa säätämällä. Riittävällä vedenpinnan korkeudella tarkoitetaan tässä päätöksessä sellaista vedenpinnan tasoa, jolloin ojaluiskien ja -pohjien kivennäismaa-alueet ovat vedenpinnan alapuolella myös kesän mahdolliset pitkät kuivat jaksot mukaan lukien. Muutoinkin tuotanto on toteutettava niin, että alueella esiintyvät happamat sulfaattimaat ja potentiaaliset happamat sulfaattimaat eivät tule hapettumiselle alttiiksi. Mikäli laskeutusaltaalta lähtevän veden ph on alle 4, on ryhdyttävä toimenpiteisiin valumavesien ph:n nostamiseksi. Mahdollista hapanta sulfaattimaata tai potentiaalista hapanta sulfaattimaata olevat kaivumassat on sijoitettava keskitetysti tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden valuma-alueelle ja happamien vesipäästöjen ehkäisemiseksi kalkittava ja peitettävä turpeella tai muulla sopivalla maaaineksella sekä mahdollisuuksien mukaan saatettava vesipeiton alle. Mikäli tuotantoalueen osia jää pois tuotannosta on toiminnanharjoittajan osa-alueiden luovutusten yhteydessä ilmoitettava kirjallisesti vastaanottajalle happamien sulfaattimaiden ja potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden aiheuttamista riskeistä ja kuivatusta koskevista velvoitteista. Happamalla tai potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla tarkoitetaan tässä päätöksessä aluetta, jolta otettujen näytteiden ph on kahdeksan viikon inkuboinnin jälkeen alle 4 ja pudotus lähtötilanteesta on vähintään 0,5 yksikköä. 4. Pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuvalla käsittelykentällä on vuodesta 2017 alkaen sulan maan aikana saavutettava vähintään seuraavat keskimääräiset puhdistustehot tai lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % 6 mg/l Kokonaisfosfori 50 % 75 µg/l Kokonaistyppi 20 % µg/l

28 28 Puhdistusteho lasketaan keskiarvona sulan maan aikana, kuitenkin ainakin , ennen käsittelykenttää ja sen jälkeen mitatuista pitoisuuksista mahdolliset häiriötilanteet mukaan lukien Mikäli päästötarkkailun perusteella käsittelykentän puhdistusteho sulanmaan aikaiset ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuonna edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan tehtävä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Pohjavesi 6. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden purkautumista tai pinnan alenemista tilan Takalo ( ) kaivossa. Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi

29 29 toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi pölyn ja melun vaikutuksia alueella on tarkkailtava Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2020 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Kainuun turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-

30 30 ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vastaavasti vuoden 2020 loppuun asti noudattaa vuosiksi laaditun Kainuun turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun ja pohjaeläintarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Lapin ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Lapin ELY-keskukselle, Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Oulujärven kalastusalueelle. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan sekä laskuojan ja Mannispuron yhtymäkohdan alapuolisen Mannispuron kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 100 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnanharjoittaja ja kalatalousviranomainen voivat sopia myös edellä mainitusta poikkeavasta kalatalousmaksun maksamisen järjestämisestä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

31 Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma vesienkäsittelyä koskevista toimista sekä tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys toiminnan päättyessä tehtävistä kunnostustoimista ja tuotannon päättymisen jälkeen aiheutuvista ympäristön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta. Luvan haltijan on esitettävä edellä mainitun mukainen suunnitelma aluehallintoviraston hyväksyttäväksi myös, mikäli tuotannosta on ennen tämän lupamääräyksen ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua määräaikaa poistunut tuotannosta alueita yli 30 ha ja kun kyseisten alueiden osalta on suunniteltu tehtäväksi muutoksia vesienjohtamisjärjestelyihin. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VARALLE Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia luvan saajalta korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Laattaansuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue, jolla ei aiemmin ole ollut ympäristölupaa. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki Laattaansuon kuivatusvedet käsitellään sulanmaan aikaan pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuvalla käsittelykentällä. Talvisaikaan vesienkäsittely perustuu sarkaojien lietteenpidättimiin ja lietesyvennyksiin sekä laskeutusaltaaseen. Uusilla turvetuotantoalueilla parasta käyttökelpoistatekniikkaa ovat ratkaisukäytännössä olleet ympäri-

32 32 vuotinen pintavalutus ja ympärivuotinen kemikalointi. Laattaansuon jo pitkään toiminnassa olleella tuotantoalueella vesienkäsittelyä on tehostettu ottamalla kesällä 2015 käyttöön kaksiosainen pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuva käsittelykenttä. Vesienjohtaminen kaksiosaiselle käsittelykentälle talvisaikaan, voi vahingoittaa kasvillisuuskentän kasvillisuutta ja siten heikentää oleellisesti koko käsittelykentän puhdistustehoa. Käsittelykentän ensimmäisten toimintavuosien (2015 ja 2016) tehon tarkkailutulosten perusteella uusi käsittelykenttä on toiminut sulan maan aikaan hyvin. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Laattaansuon olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta. Lähin asuinrakennus sijoittuu noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta länteen. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään lupamääräyksistä 7 ja 8 ilmenevästi. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Mannispuron, Heinipuron ja Laajanjoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Heinipuron ja Laajanjoen tila on arvioitu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa hyväksi. Miesjoen ja Oulujärven ekologinen tila on hyvä. Laattaansuo on tuotannossa oleva turvesuo, jonka päästöjen arvellaan vähenevän pienentyneen tuotantopinta-alan sekä jo toteutettujen vesienkäsittelyn tehostumistoimenpiteiden myötä. Tuotannon jatkaminen Laattaansuolla ei ennalta arvioiden tule heikentämään alapuolisen vesistön tilaa eikä vaarantamaan Miesjoen ja Oulujärven hyvän tilan säilymistä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Laattaansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnan aloittamiselle tai oikeastaan jatkamiselle muutoksen hausta huolimatta Laattaansuon on toiminnassa oleva tuotantoalue, jolla on lähiaikoina tehostettu vesienkäsittelyä ottamalla käyttöön muun muassa uusi pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuva käsittelykenttä. Toiminnan jatkaminen ei lisää kokonaispäästöjä. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä

33 33 muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Lohkon 5 kokooja-/reunaojaan on määrätty asennettavaksi virtaamaa säätävä pato. Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksen täydennyksessä esittänyt, että kokoojaojiin asennettavien patojen avulla huolehditaan siitä, että vedenpinta pysyy happamuutta aiheuttavan maakerroksen tasolla. Päivitetyn tuotantosuunnitelman " MK 1:6 000 mukaan lohkon 5 kautta kulkevasta kokooja-/reunaojasta virtaamaa säätävä pato puuttuu. Laattaansuon turvetuotantoalueella esiintyy yleisesti sulfidipitoista maaperää, joka voi aiheuttaa happamuuskuormitusta maaperään ja vesistöille altistuessaan hapettumiselle kuivatuksen seurauksena. Lupamääräys 3 on annettu happamien vesipäästöjen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain varovaisuusperiaate huomioon ottaen. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan vähintään 30 cm:n kerros hyvin maatunutta turvetta on asiassa saatujen selvitysten ja tämän hetkisen tiedon mukaan riittävä torjumaan alapuolisen happaman sulfaattimaan hapettumista. Lisäksi happamoitumisriskiä vähentää se, ettei ojia kaiveta kivennäismaahan alueilla, joilla esiintyy hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Koska tuotantoalueen kokooja- ja reunaojat on jo kaivettu monin paikoin kivennäismaahan asti, on annettu kielto kaivaa ojia vallitsevaa tasoa syvemmäksi. Mikäli ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta happamia päästöjä syntyy, on annettu määräys aloittaa ph:n nostaminen, mikäli laskeutusaltaalta lähtevän veden ph on alle 4. Sulan maan aikana käytössä olevalle pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuvalle käsittelykentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset tai niille vaihtoehtoiset käsittelykentältä lähtevän veden pitoisuusvaatimukset. Vaatimuksella pyritään varmistamaan, että tuotantoalueelta vesistöön johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Luvan haltijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos puhdistustehoja tai raja-arvoja ei saavuteta. Tarkkailutulosten perusteella voidaan käsittelykentän todeta toimineen hyvin kahtena ensimmäisenä toimintavuotenaan (2015 ja 2016). Näin ollen puhdistustehovaatimukset tai niille vaihtoehtoiset käsittelykentältä lähtevän veden pitoisuusvaatimukset on määrätty hakemuksen mukaisesti noudatettaviksi kentän kolmannesta toimintavuodesta (2017) alkaen. Lupamääräys 6 on annettu läheisen kiinteistön (Takalo ) kaivoveden riittävyyden turvaamiseksi ja pohjaveden purkaumien estämiseksi.

34 34 Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvan kohtuuttoman haitan ehkäisemiseksi on annettu toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7 ja melun osalta lupamääräys 8. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetut enimmäisarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 ja 10 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 13 ja 14 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta. Happamien valumavesien haitallisten vaikutusten estämiseksi on tuotantoalueelta lähtevän veden ph:ta määrätty tarkkailtavaksi. Käsittelykentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 16 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräykset 17 ja 18 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun ELY-keskuksen, 2. Lapin ELY-keskuksen, Pohjois-Suomen kalatalouspalveluiden ja 3. Paltamon kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimivan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta

35 35 ja sen perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 4. Paltamon II kalaveden osakaskunta Muistuttajan vaatimus ravinne- ja kiintoainekuormituksen rajoittamisesta lupamääräyksin on otettu huomioon lupamääräyksistä 2 ja 4 sekä niiden perusteluista ilmenevästi. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että Laattaansuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyä on tehostettu muun muassa ottamalla vuonna 2015 käyttöön uusi kaksiosainen käsittelykenttä. Tämän johdosta Laattaansuon tuotantoalueelta tuleva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on pienentynyt aiempaan tilanteeseen verrattuna. 5. XX (Haapala ) Muistuttajan vaatimus turvetuotannon ja tuotantoalueen alapuolisen vesistön tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Muistuttajan vaatimus Miesjoen suistoalueen rantojen ja uima-alueen perkaamisesta hylätään. Laattaasuon tuotantoalueelta on matkaa Miesjokeen noin 10 km ja Miesjoen suulle 16 km. Laattaansuon turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti purkureitin alaosaan ja suurin osa kiintoaineesta sekä orgaanisesta aineksesta sedimentoituu Mannispuroon. Aluehallintovirasto arvioi asiassa saadun selvityksen perusteella, ettei Laattaansuon tuotantoalueen kuivatusvesillä ole merkittävää vaikutusta kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin tai orgaanisen aineksen pitoisuuksiin Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä. 6. XX (Hietaniemi ) Muistuttajan vaatimukseen, jonka mukaan hakemusta tulee täydentää tiedoilla sadanta- ja tulvavesimääristä aluehallintovirasto toteaa, että hakemuksessa ja sen täydennyksissä on esitetty oleelliset virtaamatiedot. Muistuttajan vaatimukseen vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksesta, aluehallintovirasto toteaa, että Laattaansuon tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat mitoitusohjeiden mukaiset. Ohijuoksutuksia ja varoaltaiden rakentamista sekä kuivatusvesien pumppaamista metsään koskevat vaatimukset hylätään. Laattaansuon kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta sulan maan aikana pintavalutuskentästä ja kasvillisuuskentästä koostuvalle käsittelykentälle. Vettä voidaan tarvittaessa myös padottaa tuotantoalueelle. Ohijuoksutukset ovat mahdollisia ainoastaan rakenteita uhkaavissa poikkeustilanteissa ja niistä on aina ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistuttajan vaatimus alapuolisen vesistön ja pohjaveden tilan tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksistä 6 ja sekä niiden perusteluista ilmenevästi. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että Laattaansuon tuotantoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten varsinaiseen pohjaveden tarkkailuun ei ole tarvetta.

36 36 Muistuttajan vaatimus Oulujärven vesistön tilan selvittämiseen muun muassa pohjasedimentin osalta sekä luontaisiin kalakantoihin kohdistuvan vaikutusten osalta hylätään ottaen huomioon, että Laattaasuon tuotantoalueelta on matkaa Miesjokeen noin 10 km ja Oulujärveen noin 16 km. Laattaansuon turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti purkureitin alaosaan ja suurin osa kiintoaineesta sekä orgaanisesta aineksesta sedimentoituu Mannispuroon. Aluehallintovirasto arvioi asiassa saadun selvityksen perusteella, ettei Laattaansuon tuotantoalueen kuivatusvesillä ole merkittävää vaikutusta kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin tai orgaanisen aineksen pitoisuuksiin Miesjoessa ja sen alapuolisessa vesistössä, eikä näin ollen tarkempiin selvitykseen ole tarvetta. Lisäksi kalastoon kohdistuvien vaikutusten osalta aluehallintovirasto viittaa hakijan hakemuksessaan ja aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksen täydennyksessä toimittamiin selvityksiin kuivatusvesien vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Muistuttajan vaatimuksiin lupahakemuksen täydentämisestä rankkasateiden ja poikkeuksellisen suurien sulamisvesien aiheuttamien riskien varautumissuunnitelmalla aluehallintovirasto toteaa, että hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessaan esittänyt Bioenergia ry:n turvetuotantoalueiden ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu- ja kuormitustarkastelua koskevan selvityksen yleisiä tuloksia. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarkemmalle selvitykselle ei ole tarvetta. Rantojen kunnostamista koskeva vaatimus hylätään edellä muistuttajalle 5. vastattuun viitaten. Aluehallintovirasto toteaa, että Miesjoen alaosaan tutustuminen ei ole ollut tarpeen vaatimuksen ratkaisemiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014), 94, momentti ja momentti Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a 1 momentti, momentti, 50 2 momentti, momentti, 103 a ja 103 c 1 momentti

37 37 Vesilaki 3 luku momentit ja 4 momentti Jätelaki 12, 15 17, 29, 118, 119, momentti ja ja 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Teille erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen (1092/2013) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 50 hehtaarin laajuista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 (1524/2015) 8 2 momentti PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Paltamon kunta Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Paltamon kunnan terveydensuojeluviranomainen / Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset

38 38 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja Kainuun sanomat lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paltamon kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kainuun sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

39 39 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Taija Haurinen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Valtteri Niskanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Taija Haurinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TH/es Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta Liite 3 Tarkkailusuunnitelma

40 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuin-ympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

41 Liite 2 1