muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

Transkriptio

1 L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Perho Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ i j S i s ä S u o m Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Meranevan 72,4 ha:n suuruisen uuden alueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Perhon kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminta Meranevalla ei ole aikaisempia lupapäätöksiä. Vapo Oy:llä on omistuksessaan Meranevalla suoalueita yhteensä 100,5 ha. Yleiskuvaus toiminnasta Meranevan turvetuotantoalueen suunniteltu pinta-ala on 72,4 ha sisältäen auma-alueita 4,9 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Meranevan kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä olemassa olevaa metsäojaa pitkin Patanan tekojärveen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet, padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä. Vesien ympärivuotinen johtaminen pintavalutuskentälle tapahtuu pumppaamalla. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,9 ha ja valuma-alue 73 ha. Kentän pintaala on 3,8 % valuma-alueesta. Kenttä on ojittamatonta suota. Kentällä tehdään tarvittavat pengerrykset yms. toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset. Meranevan vesistöön johdettava vuotuinen nettopäästö on kuntoonpanovaiheessa kg kiintoainetta, 22 kg fosforia ja 980 kg typpeä ja tuotantovaiheessa 870 kg kiintoainetta, 11 kg fosforia ja 480 kg typpeä. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus.

3 Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 300 rekan ajosuoritusta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevaa yksityisteitä myöten Sarvinevan, Kapustanevan ja Pollarinnevan tuotantoalueiden tiestöjä pitkin Haukilahdentielle ja edelleen Pulkkisentielle valtatietä 13 Pietarsaaren ja Kokkolan suuntaan. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole asutusta. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen nykytila Kasvillisuus- ja lintuselvitysten mukaan suoalue on suurelta osin avosuota, jonka kasvillisuutta leimaavat pääasiassa karut rimpipintaiset ja rahkaiset suotyypit. Suoalue rajautuu pohjoisessa Patanan tekojärveen johtavaan kanavaan. Meranevan eteläosa rajautuu ojitettuun muuttumaan. Lännessä suoalue vaihettuu kangasmaihin ja idässä kapean kangasniemekkeen takana sijaitsee Sarvinevan suoalue. Meranevan ympäristössä sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Meranevasta suurin osa on kasvillisuuden perusteella tulkittuna ojittamatonta suota. Muuttumia esiintyy alle 13 % suoalasta. Uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja ei alueilla tavattu. Kasvillisuus edustaa tavanomaista suolajistoa sekä ojittamattomilla että muuttuneilla kuvioilla. Monimuotoisinta kasvillisuutta esiintyi kankaita reunustavilla sararämeillä. Meranevalla pesivät suolintulajit ovat liro, pikkukuovi, valkoviklo, kurki, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Lisäksi kapustarintaa voidaan pitää hyvien lintusoiden ilmentäjänä Pohjanmaalla. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista esiintyi käki, EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainituista lajeista laulujoutsen, teeri (ei pesivä), kurki, kapustarinta ja liro ja Suomen kansainvälisistä linnustonsuojelun erityisvastuulajeista laulujoutsen, teeri (ei pesivä), kurki, liro, valkoviklo, kuovi ja pikkukuovi. Hankealue on länsilaitaa lukuun ottamatta metsäojitetun suon tai metsän ympäröimä. Länsipuolella on kaista ojittamatonta suota. Koillispuolella on 3

4 turvetuotantoalue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat 500 m:n etäisyydellä hankealueen koillisja länsipuolella. Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuotantoalueen sijainti metsä- ja suoalueiden keskellä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu naapurikiinteistön käytölle kohtuutonta rasitusta. Tuotantokauden aikana melu keskittyy tuotantoalueen lähiympäristöön sekä turpeen kuljetusreiteille eikä siitä ole haittaa ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Meranevan alueella ei tavattu kasvillisuusselvityksen yhteydessä uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Alueella ei esiintynyt luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n mukaisia kohteita. Meraneva sijaitsee osittain kaakkoisosistaan Harju A:n ( A) ja Harju B:n ( B) pohjavesialueiden suojavyöhykkeellä, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Lähimmillään Harju A:n vedenottamo on noin 1,5 km:n etäisyydellä kaakkoon ja Harju B:n vedenottamo noin 750 m:n etäisyydellä itään Meranevasta. Muodostuma on antikliininen eli pohjavettä purkautuu pohjavesialueilta kohti alavampia ympäröiviä suoalueita. Haukkaranta A:n pohjavesialue sijaitsee lähimmillään 560 m:n etäisyydellä ja vedenottamo on noin 2,8 km:n etäsyydellä. Pohjavesialue on osa pitkittäisharjujaksoa, joka jakautuu kahteen erilliseen pohjavesialtaaseen. Pohjaveden virtaussuunta on antikliininen. Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan olemassa olevaa laskuojaa pitkin Patanan tekojärveen, johon matkaa hankealueelta on noin 450 m. Meranevan kuivatusvesien vaikutus näkyy alapuolisessa vesistössä lähinnä ravinnepitoisuuksien nousuna laskuojassa. Ne ovat suurimmat 1. ojitusvuotena ja vähenevät siitä eteenpäin. Laskelmien mukaan typpipitoisuudet nousevat laskuojassa selvästi, mutta fosforipitoisuudet vain lievästi. Laskennallisten ravinne- ja kiintoainelisäyksien perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei ole vaikutusta Patanan tekojärven tilaan tai veden käyttöön. Tekojärven vesi on jo nykyisellään hyvin ravinnepitoista ja laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat yliarvioita. 4

5 5 Kalastus ja kalasto Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalastus vaikutusalueen vesialueella on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Tekojärvessä ja sen täyttökanavassa esiintyy normaali järvikalakanta mukaan lukien made. Järveen on istutettu kuhaa. Laskuojan luonteen vuoksi vaikutusarviot kohdistuvat Patanan tekojärveen. Meranevan vaikutus on siinä niin vähäinen, ettei ole olemassa perustetta hoito- tai kalatalousmaksuvelvoitteelle. Hakija on tehnyt Meranevaa koskevan tarkkailusuunnitelman. Koska Meranevan läheisyydessä ei ole asutusta ja alue on metsän ympäröimä, pölyja melutarkkailuun ei hakijan mukaan ole aihetta. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan arviolla turvetuotantoalueiden päästöjen yhteisvaikutuksesta Patanan tekojärven tilaan. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Perhon, Vimpelin ja Vetelin kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Järviseutu-lehdessä ja Perhonjokilaakso -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta /kalatalousviranomainen, Perhon, Vimpelin ja Vetelin kunnilta sekä Perhon, Vimpelin ja Vetelin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että pohjavesialueet on kartoitettu siten, että pohjavesialueeksi rajatulla alueella on vaikutusta pohjaveden laadulle ja määrälle. Suunnitellun tuotantoalueen ja Harju A:n pohjavesialueen väliin on jätettävä vähintään 50 metrin suojavyöhyke. Ojia ei tule pohjavesialueen tuntumassa kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusta tule kohdistaa pohjavesialuetta kohden.

6 Alueellisen vesienhoidon perustana on vesienhoitolainsäädännön lisäksi pidettävä Valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston hyväksymän vesienhoitosuunnitelman mukaan Perhonjoen vesistöalueen vesimuodostelmat suunnitellun turvetuotantoalueen alapuolella eivät ole vesipuitedirektiivin mukaisessa tavoitetilassa (hyvä ekologinen tila). Tila-arviota heikentää vesistön rehevyys, korkeat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä alueittain ihmistoiminnan aiheuttamat voimakkaat muutokset. Vesienhoidon tavoitteiden kannalta ei vesistöalueen lisäkuormitusta tulisi sallia. Meranevalta vuonna 2009 tehdyt kasvillisuus- ja pesimälinnustoselvitykset on asianmukaisesti laadittu. Niissä ei kuitenkaan ole esitetty arviota suon merkityksestä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Alueelta ei ole myöskään selvitetty uhanalaisten hyönteisten esiintymistä. Meranevalta vain yli 3 km:ä itään sijaitsevalta Loukkusaarennevalta on tavattu harvapuustoisesta reunaosasta myös erittäin uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa rämeristihämähäkkiä, jonka esiintyminen samoin kuin suon perhoslajisto hankealueellakin olisi selvittävä. Selvitysten perusteella Meranevaa on pidettävä sellaisena pääosin luonnontilaisena ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana suokokonaisuutena, jollaiselle turpeenottoa ei tulisi suunnata. Etelä-Suomessa uhanalaiset suotyypit käsittävät noin puolet selvitysalueesta ja suo on linnustoltaan melko monimuotoinen. Vastuualue ei ole puoltanut toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta, koska on mahdotonta saada suoaluetta ennalleen lupapäätöksen mahdollisen kumoamisen jälkeen. 2) Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että Patananjärvi on jo nykyisessä tilassa voimakkaasti kuormitettu ja turvetuotanto lisää vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta järven kuormitusta tilanteessa, jolloin kiintoaine- ja ravinnepäästöjä pitäisi vähentää. Hakija ei ole esittänyt arviota toiminnan vaikutuksesta veden happamuuteen. Patanan tekojärvessä on ajoittain esiintynyt alhaisia pharvoja. Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosittain 750 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. 3) Perhon kunnan ympäristölautakunta on todennut, että ottaen huomioon luonnon monimuotoisuus, tärkeä pohjavesialue ja vedenottamoiden läheisyys, ojittamaton Meranevan luonnontilassa oleva avosuoalue on säilytettävä koskemattomana. 6

7 Muistutukset ja mielipiteet 4) Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta on Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että esitettyjen selvitysten perusteella ei pystytä luotettavasti todistamaan, ettei pohjavesialue vaarannu turvetuotannosta, minkä vuoksi ympäristölautakunta ei ole puoltanut hanketta. 5) Vetelin kunnan ympäristölautakunta on todennut, että lähes samanaikaisesti toteutettavaksi suunnitelluista Loukkusaarennevan ja Sarvinevan turvetuotantohankkeista (tuotantoala yhteensä 233 ha) aiheutuvat vaikutukset Patanan tekojärveen ja alapuolisiin vesialueisiin ovat niin mittavia, että hakijalta on edellytettävä niiden ympäristövaikutusten yhteisarviointia. Vasta sen jälkeen voidaan ottaa kantaa luvanmyöntämisedellytyksiin. 6) Perhon kunta on esittänyt samansisältöisen lausunnon kuin Perhon ympäristölautakunta. 7) Pulkkisen osakaskunta on vastustanut luvan myöntämistä toiminnasta Patananjoen kalastukseen ja kalastoon aiheutuvien haittojen vuoksi. Meranevan, Loukkusaarennevan ja Sarvinevan tuotantoalueiden yhteisvaikutukset Patananjokeen on arvioitava. Jos lupa kuitenkin myönnetään, kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat on korvattava täysimääräisesti. Lupaharkinnassa on otettava huomioon muistuttajan esittämät näkemykset ja vaatimukset. 8) AA ja BB ( M601) ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta toiminnasta mm. kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vuoksi. Jos lupa kuitenkin myönnetään, luvan saaja on velvoitettava istuttamaan vuosittain 5000 kpl 2-vuotisia kuhan poikasia seuraavien vuoden ajan. 9) Räyringin kalastuskunta on vastustanut turvetuotannon aloittamista Meranevalla. Hakijalla on lähialueella turvetuotannossa soita yli 400 ha. Tuotannosta on aiheutunut alapuoliselle vesistölle huomattavaa haittaa. Vuosittainen haittakorvaus ei kata menetyksiä alkuunkaan. Hanke on myös ristiriidassa valtioneuvoston ojittamattomien soiden turvetuotantoon ottamista koskevan linjauksen kanssa. 10) Patanan tekojärven kalastusyhdistys on lausunut ja vaatinut kuten Pulkkisen osakaskunta (7) edellä. 11) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on mielipiteestään tarkemmin ilmenevin perustein esittänyt, että lupaa ei myönnetä. 7 Hakijan vastine Hakija on toimittanut vastineensa esitettyjen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakemuksen peruuttaminen

8 8 Hakija on sähköpostitse ilmoittanut peruuttavansa hakemuksen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää asian käsittelyn sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksensa. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006). Sen mukaan peruutetusta hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus maksutaulukon mukaisesta hinnasta, joka oli 43 euroa/h. Asian käsittelyyn on käytetty 65 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Perhon kunta Vimpelin kunta Vetelin kunta Perhon kunnan ympäristölautakunta Vimpelin kunnan ympäristölautakunta Vetelin kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto.

9 9 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Perhon, Vimpelin ja Vetelin kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseutu ja Perhonjokilaakso -nimisissä sanomalehdissä.

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Heikki Penttinen Aino Turpeinen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja johtaja Aino Turpeinen. Asian on esitellyt johtaja Aino Turpeinen.

11 VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.