2 TOIMINTAVUOSI 2010

Transkriptio

1

2 2 TOIMINTAVUOSI 2010

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus vuodesta Arvot, keskeiset tunnusluvut Perustehtävä, visio Organisaatio Toimialat Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristö Strategia 2011 vie kohti valtion toimitila-asiantuntijan roolia Yhteiskuntavastuustrategia Taloudelliset tavoitteet ja tulokset Henkilöstö CASE: Joustavasti työstä toiseen Hallitus Johtoryhmä Tilojen toimivuus Fyysiset ja virtuaaliset tilat yhdistyvät. Tilojen toimivuus Toimitilojen tehokkuus tuo etuja asiakkaille Palvelut valtionhallinnolle CASE: Suomen Akatemian uudet tilaratkaisut vievät kohti tavoitteita CASE: Hallinnon tilahallinta Esteettömyyden edistäminen on osa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa Tilojen terveellisyys ja sisäilmaston laatu CASE: Hometalkoot Kiinteistövarallisuus Laiteteknologian ja ohjausjärjestelmien nopea kehittyminen sekä ekologiset näkökohdat korostuvat rakennusten suunnittelussa. Kiinteistövarallisuus Kiinteistöjen hyvä ylläpito takaa kiinteistövarallisuuden arvon säilymisen Investoinneissa painottuivat peruskorjaukset ja energiatehokkuus Arvokiinteistöt kulttuuriperinnön suojeleminen Kumppanuus toimittajien kanssa Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillinnästä toimintaan Senaatti-kiinteistöjen energiatavoitteet CASE: Hiilijalanjäljen mittauspalvelu tuo faktat esiin Verkkoraportin sisältö Ilmastonmuutos Kiinteistökannan energiatehokkuus paranee. Senaatti-kiinteistöt on panostanut tänä vuonna verkkoraportointiin. Vuoden 2010 Yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu laajana versiona osoitteessa Tämä painojulkaisu on tiivistelmä vuoden 2010 toiminnastamme. TOIMINTAVUOSI

4 Toimitusjohtajan katsaus vuodesta 2010 Jatkamme edelleen energia säästön toimenpiteiden kehittämistä investoinneissa ja ylläpidossa, tehostamme tilatehokkuutta yhdessä asiakkaiden kanssa ja parannamme omaa sisäistä tehokkuuttamme. Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja 4 TOIMINTAVUOSI 2010 Kappaleen nimi tähän

5 Miten luonnehtisit Senaattikiinteistöjen toimintavuotta 2010? Toimintavuotta leimasivat toimintaympäristön monet muutokset, jotka vaikuttivat myös Senaatti-kiinteistöjen omaan toimintaan ja organisaatioon. Viime vuoden merkittävin yksittäinen tekeminen oli uuden liiketoimintastrategian laatiminen kesken meneillään olevan strategiakauden. Tähän vaikuttivat erityisesti valtion kiinteistöstrategian ja liikelaitoslain uudistamiset. Teimme tiukkatahtisesti uuden strategian ja uusimme vuoden lopussa organisaatiomme uuden strategiamme mukaiseksi. Vuoden aikana toteutettiin valtiovarainministeriön toimeksiannosta valtion tilahallinta -projektin ensimmäinen vaihe. Projektissa kerätään valtionhallinnon ulkopuolisilta vuokranantajilta vuokrattujen tilojen tilatiedot Senaatti-kiinteistöjen tietojärjestelmään. Tavoitteena on parantaa tilatehokkuutta, säästää vuokrakustannuksissa, vähentää energiankulutusta ja ympäristönkuormitusta. Projektin toteuttaminen on vaatinut hyvää organisointia ja resurssien oikeanlaista ja joustavaa kohdentamista. Millainen vuosi oli asetettuihin tavoitteisiin nähden? Tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen nähden vuosi oli hyvä, sillä saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme ja osin myös ylitimme ne. Vuokrakatteemme oli selvästi budjetoitua parempi. Samoin myyntitoiminnan tulos oli hyvä ja merkittävästi yli budjetoidun. Toiminnallisista tavoitteista keskeisimmiksi nousevat toimitiloihin liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen asiakkaille, myyntitoiminnan aktiivinen ja järjestelmällinen toteuttaminen ja yliopistouudistuksen loppuunsaattaminen suunnitelmien mukaisesti. Ympäristöasioissa teimme tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa energiakulutuksen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen toimintamallin aikaansaamiseksi. Tarjosimme asiakkaillemme Green Office -palvelua ja aloitimme pilottikokeiluna käyttäjäsähkön säästökampanjan, joka on tarkoitus laajentaa koko asiakaskuntaamme. Hallinnon tilahallinta -projektin ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme tietoa heidän omasta energia- ja hiilijalanjäljestään ja näin vaikuttaa energiankulutukseen. Olemme myös kehittämässä greenlease-vuokrasopimusmallia, joka kannustaa sekä vuokralaista että vuokranantajaa toimimaan energiatehokkaasti. Miten vallitseva taloudellinen tilanne vaikutti Senaattikiinteistöjen toimintaan? Markkinoiden lievä piristyminen näkyi selvimmin kiinteistöjen myyntitoiminnan elpymisenä ja hyvänä myyntitoiminnan tuloksena. Vähitellen vahvistuva talouskasvu helpottaa paljon puhuttua kestävyysvajetta, mutta ei riitä poistamaan sitä. Valtion tiukentuvalla taloudella on vaikutusta Senaatti-kiinteistöjen toimintaan, sillä säästökohteita ja toiminnan tehokkuutta haetaan myös toimitiloista. Minkälaisia vaikutuksia valtionhallinnon muutoksilla oli Senaatti-kiinteistöihin ja miten Senaatti-kiinteistöt vastasi näihin muutoksiin? Valtiohallinnossa tapahtuvat muutokset kuten alueellistamiset, toimintojen keskittämiset ja rakenteelliset muutokset ovat jo osin vaikuttaneet Senaatti-kiinteistöjen tilakantaan. Muutosten myötä toimitiloihin liittyvien käyttäjäpalveluiden ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on selvästi lisääntynyt. Olemme kertomusvuonna erityisesti panostaneet asiakkaillemme suunnattujen asiantuntijapalveluiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Mitkä ovat Senaatti-kiinteistöjen keskeiset strategiset painopistealueet? Yhteiskuntavastuullisuus on keskeinen osa Senaatti-kiinteistöjen strategiaa ja läpäisee kaiken toiminnan. Jatkamme edelleen energiasäästön toimenpiteiden kehittämistä investoinneissa ja ylläpidossa, tehostamme tilatehokkuutta yhdessä asiakkaiden kanssa ja parannamme omaa sisäistä tehokkuuttamme, jotta voimme tuottaa asiakkaille kasvavat palvelut nykyisellä organisaatiolla. Tämä vaatii meiltä joustavuutta ja resurssien tarkkaa harkintaa. Miltä lähitulevaisuus näyttää? Odotettavissa olevat, runsaat rakenteelliset muutokset asiakaskunnassamme tekevät tulevista vuosista työntäyteiset. Tilajärjestelyt omissa, mutta myös ulkopuolisilta vuokratuissa tiloissa tekevät meidät yhä kiinteämmäksi osaksi vuokra- ja toimitilamarkkinoita. Meillä on tältä osin tarve monipuolistaa ja parantaa osaamistamme ja markkinatuntemustamme. Yhteistyömme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa on ollut tiivistä ja tuloksellista. Haluan kiittää heitä hyvästä yhteistyöstä ja omaa henkilöstöämme erinomaisesta panoksesta vuonna TOIMINTAVUOSI

6 Arvot Luotettava ja vastuullinen Halukas palvelemaan Innovatiivinen ja kehittävä Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana tarjoaa ja tuottaa toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Senaatti-kiinteistöt tuottaa tilat ja niihin liittyvät palvelut tehokkaasti ja vastuullisesti valtion kokonaisedun huomioiden. Palvelut kattavat laajasti toimitiloihin liittyvät tarpeet aina tilojen vuokrauksesta strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Valtion kiinteistövarallisuuden kehittäjä Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Näiden rakennusten arvon säilyttäminen ja tilojen käyttökelpoisuuden varmistaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen keskeisiin tehtäviin. Yhteiskuntavastuullisuus on ollut keskeinen Senaatti-kiinteistöjen toimintaa leimaava piirre 200 vuoden ajan. Kiinteistöjen energiankulutuksen ja ilmastorasituksen vähentäminen ovat keskeisiä tehtäviä yhteiskuntavastuun saralla. Hyvän rakennustavan noudattaminen, suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen, ympäristöasioiden huomioiminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat osa vastuullista toimintaa. Keskeiset tunnusluvut Kasvu Muutos % Liikevaihto, Me ,5 Tase, Me ,5 Vuokrattava pinta-ala, 1000 m ,3 Investoinnit yhteensä, Me ,9 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,1 Henkilöstö ,3 Kannattavuus Tulos, Me ,4 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 22,5 20,8 7,9 Nettotuotto, % 7,8 8,5-8,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,0 4,4-7,8 Oman pääoman tuotto, % 4,0 4,2-6,1 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk 12,17 11,46 6,2 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 96,1 97,1-1,0 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 63,8 59,4 7,4 Nettovelkaantumisaste, % ,4 Lainat, Me ,0 6 TOIMINTAVUOSI 2010

7 Visio Olemme asiakkaidemme kumppanuuden arvoinen. Jatkuvasti uusiutuvat ratkaisut ja palvelut ovat vastaus asiakkaan ja valtioyhteisön muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Vastuullisuus on toimintamme kulmakiviä. Askeleen edellä odotuksia. Perustehtävä Senaatti-kiinteistöt tarjoaa toimitilaasiantuntijana hyvin toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy valtiolle työympäristöjä, joissa on hyvä työskennellä. Tuomme tilalle ratkaisut. Kappaleen nimi tähän TOIMINTAVUOSI

8 8 TOIMINTAVUOSI 2010 Kappaleen nimi tähän

9 Pohjois-Suomen alue Senaatti-kiinteistöjen organisaatio Vaasa Rovaniemi Oulu Keski-Suomen alue Jyväskylä Tampere Länsi-Suomen alue Hämeenlinna Turku Kuopio Mikkeli Lappeenranta Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Joensuu Itä-Suomen alue Senaatti-kiinteistöjen organisaatio uudistettiin vuoden 2011 alussa. Senaatti-kiinteistöillä on neljä toimialaa, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samankaltaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Operatiivinen toiminta on alue- ja prosessiyksikön vastuulla. Alueorganisaatio muodostuu viidestä alueesta, jotka ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen alue. Toimipisteitä on 13 paikkakunnalla. Alueiden vastuulla ovat muun muassa kiinteistöjen vuokraus ja isännöinti sekä ylläpitoon ja muihin palveluihin liittyvät tehtävät sekä investointihankkeiden läpivieminen. Toimiala- ja alueorganisaation lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat viisi palveluyksikköä. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 26 tytäryhtiötä. Henkilöstöä vuoden 2010 lopussa oli 266. Senaatti-kiinteistöjen toimipaikat. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Organisaatio Senaatti-kiinteistöjen hallitus Toimitusjohtaja Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot Kehitys- ja aluekiinteistöt Talous Henkilöstöresurssit ja -kehittäminen Sisäinen tarkastus Tiedotus Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Alueiden henkilösto Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Alue- ja prosessiyksikkö Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiantuntijat Alueiden henkilösto Myyntipäälliköt ja asiantuntijat TOIMINTAVUOSI

10 2010 Asiakkaille tarjottiin toimitiloihin liittyviä ratkaisuja, jotka koostuivat kattavasti tiloista ja niihin liittyvistä palveluista. Toimialat Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimialan asiakkaina ovat ministeriöt, tutkimuslaitokset ja lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Valtion taidemuseo. Lisäksi asiakkaina on jonkin verran mm. yksittäisiä erityiskouluja ja sairaaloita. Suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa, suojelluissa rakennuksissa ja tutkimuslaitoksille suunnitelluissa erikoistiloissa, joiden ylläpito ja kehittäminen vaativat erityisosaamista. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 0,9 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 159 milj. Investoinnit 82 milj. Käyttöaste 99,4 % Puolustus ja turvallisuus Toimialan asiakkaina ovat puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Toimialan asiakaskunnan toiminta on turvallisuuteen erikoistunutta. Tilat ovat käyttäjäsidonnaisia ja erityistarpeisiin suunniteltuja. Kiinteistökantaan kuuluu tavanomaisten toimisto-, varasto-, majoitus- ja koulutustilojen lisäksi huipputeknisiä erikoistiloja sekä merkittävä määrä maanalaisia tiloja. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 3,9 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 162 milj. Investoinnit 135 milj. Käyttöaste 98,0 % 10 TOIMINTAVUOSI 2010 Toimialat

11 1865 Luotiin edellytyksiä ja tiloja suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle: koulujen, vankiloiden ja infrastruktuurin rakentaminen. Toimistot Toimialan asiakaskunnassa on runsaasti valtion eri hallinnonaloja ja virastoja, kuten oikeuslaitos, poliisi, verohallinto ja työvoimakeskukset. Toimialan kiinteistöt vaihtelevat yhden tai monen käyttäjän suurista toimitilakokonaisuuksista pienehköihin toimistotalokiinteistöihin ja osakehuoneistoihin. Toiminta on markkinasidonnaista ja asiakkaista myös kilpaillaan. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 1,0 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 996 milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 139 milj. Investoinnit 80 milj. Käyttöaste 95,0 % Kehityskiinteistöt Toimiala vastaa keskitetysti Senaatti-kiinteistöissä myytävistä ja kehitettävistä kohteista. Toimialan yhtenä erityisenä tehtävänä on kehittää valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille tai vaihtoehtoisesti vuokrattavaksi toimitiloja tarvitseville. Käytöstä poistuvien rakennusten joukosta löytyy niin arvorakennuksia kuin tavallisempiakin kiinteistöjä. Toimiala toteuttaa osaltaan valtion kiinteistöstrategiaa ja toimii läheisessä yhteistyössä muiden toimialojen ja alueiden kanssa. Tunnusluvut, budjetoidut 2011 Vuokrattava pinta-ala 0,7 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 319 milj. Vuokraustoiminnan liikevaihto 28 milj. Investoinnit 2 milj. Käyttöaste 82,9 % Myyntivoitot 22,7 milj. Toimialat TOIMINTAVUOSI

12 2010 Kiinteistöstrategia ja tilatehokkuus olivat keskeisessä asemassa. Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristö Vuoden 2010 aikana Senaatti-kiinteistöjen toimintaan vaikuttivat erityisesti liikelaitoslain uudistus, valtion uusi kiinteistöstrategia ja valtioneuvoston periaatepäätökset pysyvistä toimintamenojen säästöistä, energiansäästöstä, kestävistä hankinnoista sekä home- ja sisäilmanongelmien vähentämisestä. Uudelleen organisoinnit valtionhallinnossa jatkuivat, ja todennäköistä on, että muutostahti kiihtyy entisestään. Asiakasorganisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat merkittävin Senaatti-kiinteistöjen tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Senaatti-kiinteistöillä valtion toimitila-asiantuntijana on keskeinen rooli valtionhallinnon rakenteellisten muutosten mahdollistajana. Uusi liikelaitoslaki toi muutoksen asemaan Uudessa laissa liikelaitoksen asiakkaiksi on määritelty lähes yksinomaan valtionhallinto ja sitä lähellä olevat yhteisöt. Lain mukaan Senaatti-kiinteistöt on valtiokonsernin in house -yksikkö, joka toimii valtiohallinnon sisäisenä toimitila-asiantuntijana. Valtion uuden liikelaitoslain mukaan Senaatti-kiinteistöillä on edelleen kaksi keskeistä tehtävää eli tilapalvelujen tuottaminen valtionhallinnolle sekä valtion rakennetusta kiinteistövarallisuudesta huolehtiminen. Kiinteistöstrategia vaatii aktiivista omaisuuden hoitoa Valtion uudistetun kiinteistöstrategian tavoitteena on kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, tuottavalla ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Kiinteistöstrategia jakaa valtion kiinteistövarallisuuden strategisiin ja eistrategisiin omistuksiin. Jako mahdollistaa luopumisen ei-strategisesta kiinteistöomaisuudesta, mikä on yksi keino tukea kestävällä tavalla tiukentuvaa valtiontaloutta. Senaatti-kiinteistöille tämä merkitsee entistä aktiivisempaa omaisuudenhoitoa. Kiinteistöstrategia ottaa huomioon aiempaa paremmin valtion kokonaisedun kiinteistöomaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Taloudellisten arvojen ohella huomioon otetaan myös yhdyskuntarakenteelliset, sosiaaliset ja elinkaari- ja energiatehokkuuteen liittyvät näkökulmat. Organisaatiouudistukset luovat uusia työympäristöjä Valtiohallinnon organisaatiomuutokset, uudet sähköiset toimintamallit ja työkalut sekä uudenlaiset työnteon muodot asettavat ratkaisevasti erilaisia vaatimuksia työympäristöille. Osana tätä muutosta valtio keskittää toimintojaan noin paikkakunnalle, joista muodostuu hallinnollisia ja toiminnallisia keskittymiä. Todennäköistä on, että organisaatiouudistukset lisäävät myytävien ja kehitettävien kiinteistöjen määrää tulevaisuudessa. Myös paineet Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökannan muuntojoustavuudelle kasvavat nopeasti, koska asiakkaiden toiminnat muuttuvat yhä kiihtyvässä tahdissa ja uudisrakentamisen osuus vähenee erityisesti taloudellisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien vuoksi. Senaattikiinteistöt seuraa aktiivisesti asiakaskuntansa toiminnan muutoksia ja kehittää toimitiloihin liittyviä asiantuntijapalveluita asiakkaidensa muutosten edistämiseksi. 12 TOIMINTAVUOSI 2010 Toimintaympäristö

13 Keskityttiin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja pommituksissa tuhoutuneiden kiinteistöjen korjauksiin 1946 ja korvaavien rakentamiseen. Strategia 2011 vie kohti valtion toimitila-asiantuntijan roolia Senaatti-kiinteistöt uudisti liiketoimintastrategiansa vuoden 2011 alussa. Uudella strategiakaudella Senaatti-kiinteistöt panostaa erityisesti asiantuntijaosaamisensa ja -palveluidensa kehittämiseen sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Valtion linjauksien mukaisesti Senaatti-kiinteistöt toimii valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana eli CREM-palveluorganisaationa. Tilat nähdään valtionhallinnossa strategisena resurssina, jonka avulla voidaan tukea organisaation toimintaa ja suorituskykyä. Senaattikiinteistöjen tehtävänä on vastata näihin vaatimuksiin ja odotuksiin tuottamalla tarvittavat toimitiloihin liittyvät palvelut asiakkailleen. Senaatti-kiinteistöjen palvelutarjonta on laaja aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Periaatteena on, että asiakkaat voivat ulkoistaa toimitiloihinsa liittyvän osaamisen ja palvelut Senaatti-kiinteistöille ja keskittyä omaan ydintoimintaansa. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET: Valtion toimialaasiantuntijaroolin haltuunottaminen Kestävän kehityksen edelläkävijä Sisäisen tehokkuuden parantaminen Yhteiskuntavastuun visio: Toimialansa yhteiskuntavastuullinen edelläkävijä, jonka liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa. Yhteiskuntavastuustrategia Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuustrategiassa otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutokseen varautuminen sekä asetetaan yksityiskohtaisia tavoitteita taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille sekä toimintaympäristön muutoksiin valmistautumisesta. Uudessa CREM-roolissa Senaatti-kiinteistöt valvoo valtion kokonaisetua sekä tila- ja energiatehokkuuden toteutumista yhdessä asiakkaittensa kanssa ja kehittää seurantamittaristoa muuttuvan työympäristön mittaamiseen ja tehokkaaseen johtamiseen. KESKEISET YHTEISKUNTAVASTUUN TAVOITTEET Taloudellisesti kannattava toiminta. Energiatehokkuuden parantaminen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen. Tilatehokkuuden parantaminen. Ratkaisujen tarjoaminen asiakkaiden ympäristöasioiden hallintaan, asiantuntijapalvelut tuottavat tietoa asiakkaan päätösten tueksi. Sisäolosuhteiden parantaminen. Ympäristöriskien hallinta. Rakennusten esteettömyyden edistäminen ja arvorakennusten suojeleminen. Toimintaympäristö TOIMINTAVUOSI

14 2010 Investoinnit ylsivät 255 miljoonaan euroon ja painottuivat peruskorjauksiin. Taloudelliset tavoitteet ja tulokset KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme. Palvelujen myynnit ja kiinteistöjen myynnit kasvoivat edellisestä vuodesta. Liikevaihto laski 23,5 %, mikä aiheutui yliopistokiinteistöjen siirtymisestä pois Senaatti-kiinteistöiltä vuoden 2009 lopussa. Senaatti-kiinteistöt saavutti kertomusvuonna taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Vuokraustoiminnan liikevaihto pieneni yliopistokiinteistöjen siirtyessä pois Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta. Vuokraustoiminnan tulos ja myyntitoiminnan tulos ylittivät budjetoidun tuloksen. Eduskunta asetti vuonna 2010 talousarvion yhteydessä Senaatti-kiinteistöille palvelu- ja toimintatavoitteet, päätti investointien enimmäismäärästä ja myönsi lainanottovaltuudet. Valtiovarainministeriö vahvisti tulostavoitteen ja tuloutuksen sekä muut toimintatavoitteet. Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos oli 125 (151) miljoonaa euroa. Vuokraustoiminnan tulos ilman arvonalennuksia ja satunnaisia tuloja on 95,4 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen tulos ylitti vuokraustoiminnan tavoitteen 17,8 prosentilla. Suurimmat syyt tuloksen ylittymiseen olivat vuokratuottojen ennakoitua suurempi kasvu, korkotason säilyminen budjetoitua matalammalla tasolla ja rahoituskuluissa syntynyt säästö johtuen yliopistokiinteistöyhtiöiden etuajassa maksamista saatavista ja tästä aiheutuneesta lainatarpeen poistumisesta. Vuoden 2009 tuloksesta maksettiin kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 100 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 4,0 (4,4) prosenttia. Omavaraisuusaste nousi ja oli 63,8 % (59,4 %). Nettovelkaantumisaste laski ja oli 51 % (63 %). Liikevaihto: vuokratulot ja myyntitoiminta Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto muodostuu vuokratuloista sekä palveluiden ja kiinteistöjen myynneistä. Vuonna 2010 liikevaihto oli 554 (724) milj. euroa, josta vuokraustoiminnan liikevaihdon osuus oli 486 (687) milj. euroa. Liikevaihto pieneni 23,5 % (169,9 milj. euroa) vuodesta 2009, mikä aiheutui yliopistokiinteistöjen siirtymisestä pois Senaatti-kiinteistöiltä vuoden 2009 lopussa. Senaatti-kiinteistöjen palvelujen myynti kasvoi edellisvuodesta ja oli 24,1 (20,2) miljoonaa euroa. Palvelumyynnin tulos oli 2,3 miljoonaa euroa. Myytävät palvelut muodostuivat asiantuntijapalveluista, käyttäjäpalveluista sekä sähkökaupasta. Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna kiinteistöomaisuutta 95,4 (45) miljoonalla eurolla ja osti 6,2 (1,3) miljoonalla eurolla. Myyntivoitot olivat 44,4 milj. euroa ja myyntitappiot 7,3 milj. euroa. Toimitilojen vuokrausaste laski hieman ja oli 96,1 (97,1) %. Vuodenvaihteessa Senaatti-kiinteistöillä oli noin voimassa olevaa toimitilavuokrasopimusta. Kiinteistöomaisuus Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden tasearvo vuoden lopussa oli 4,7 (5,8) miljardia euroa. Vuokrattava pinta-ala vuoden lopussa oli 6,5 (8,2) miljoonaa neliömetriä ja rakennusten määrä (12 200). Vuoden 2009 lukuihin sisältyvät luovutetut yliopistokiinteistöt, joita ei enää vuoden 2010 luvuissa ole. Investointeja harkiten Liikelaitoksen investoinnit olivat 255 (326,4) milj. euroa, mikä oli 46 % liikevaihdosta. Investoinnit pienenivät edellisestä vuodesta 71,4 milj. eurolla (-21,9 %). Investointien väheneminen aiheutui yliopistokiinteistöjen poistumisesta. Vuodelle 2010 asetettu investointikehys oli 310 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat kiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen sekä toiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Peruskorjausinvestointien osuus oli noin 73 %. Rahavirtakaavio Asiakkaat Liikevaihto yht. 554 M (724 M ) Vuokraus 486 M (687 M ) Myynti 95 M (45 M ) Palvelut 24 M (20 M ) Omistajat/ulkopuoliset rahoittajat Lainanotto 0 (195 M ) Lyhennykset 351 M (270 M ) Rahoituskulut 77 M (104 M ) Tuloutus valtiolle 100 M (80 M ) Senaatti-kiinteistöt Ostot, toimittajat 413 M (508 M ), josta investoinnit 255 M (326 M ) Henkilöstö Palkat ja henkilöstösivukulut 18,7 M (17,5 M ) Julkinen sektori Maksetut verot 101 M (82 M ) Saadut avustukset 0,3 M (0,1 M ) 14 TOIMINTAVUOSI 2010 Taloudelliset tulokset

15 1957 Lue lisää taloudesta muun muassa 11 Rakennushallituksen rakennuttamaa lyseota eri puolille Suomea. vastuuraportti2010.senaatti.fi Tulos ja liikevaihto Tulos, milj. euroa Tulos Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihto Investoinnit ja liikevaihto v Investoinnit Liikevaihto Investoinnit, milj. euroa Liikevaihto, 559 milj. 626 euroa SIPO-% ja OPO-% v Sipo Opo SIPO-% ,2 4,2 3,9 4,4 4,0 OPO-% ,9 3,7 3,0 4,2 4, Liikevaihto euroa/hlö Liikevaihto työntekijää kohden v Uusinvestoinnit ja peruskorjaukset v Peruskorjaukset Uusinvestoinnit Peruskorjaukset, milj. euroa Uusinvestoinnit, milj. euroa Omavaraisuusaste % v % ,0 60,8 59,0 59,4 63, Omaisuuden myynnit v Myynnit milj.euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto ja vuokrakate v Vuokrakate Vuokraustoiminnan liikevaihto Vuokrakate, milj. euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto, milj. euroa Vieraan pääoman takaisinmaksuaika v Vuosia 6,5 6,2 6,9 5,9 5,9 Taloudelliset tulokset TOIMINTAVUOSI

16 2010 Senaatti-kiinteistöissä työskenteli 266 asiantuntijaa. Henkilöstö KESKEISET TEKEMISET VUONNA 2010 Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on edelleen keskimääräistä korkeampi muihin yrityksiin verrattuna. Lähtövaihtuus pysyi pienenä ja oli 3 %. Koulutuspäiviä oli 5/hlö Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alussa Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä v Määräaikaiset Vakinaiset Henkilöstön jakautuminen alueittain v Etelä-Suomi 2 Länsi-Suomi 3 Keski-Suomi 4 Itä-Suomi 5 Pohjois-Suomi 5 Tavoitteenamme on, että Senaatti-kiinteistöjen henkilöstö tunnetaan asiakassuuntautuneina, osaamisestaan huolehtivina, luotettavina kumppaneina, joiden työskentelyä leimaa oma-aloitteisuus, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Senaattikiinteistöjen strategisessa mittaristossa henkilöstöön liittyviä mittareita ovat ydinosaamisen taso sekä johtajuus. Muita vuodelle 2010 henkilöstöön liittyviä tavoitteita olivat: ylläpitää työtyytyväisyys vertailuyrityksiä paremmalla tasolla ylläpitää henkilöstön sitoutuneisuus työhönsä edistää moniosaamista ja sisäistä liikkuvuutta vahvistaa henkilöstön osaamista ratkaisuliiketoiminnassa sekä sisäilmakysymysten ratkaisemisessa varmistaa henkilöstön jaksaminen ennakoivalla työhyvinvointitoiminnalla Vuonna 2010 CREM-roolin (corporate real estate management) avaaminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toiminnan suunnittelu olivat osa strategiatyötä. Henkilöstölukuja Senaatti-kiinteistöjen henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa on 266 henkilöä, mikä on 15 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstön keski-ikä on 49,8 vuotta. Senaatti-kiinteistöissä henkilöstön vaihtuvuus on melko vähäistä. Tätä selittävät henkilöstön korkea työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus yritykseen sekä organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Työtyytyväisyys on korkealla tasolla ja työhyvinvointiin panostetaan monipuolisesti Senaatti-kiinteistöt edistää työssä pysymistä laajalla ja ennakoivalla työhyvinvointitoiminnalla sekä panostamalla esimiesten kehittämiseen. Senaatti-kiinteistöjen johtamistapa tukee henkilöstön motivoitumista, osaamisen kehittämistä ja verkostomaista toimintatapaa. Johtajuutta ja esimiehisyyttä arvioidaan vuosittain henkilöstötutkimuksessa. Johtajuuden ja esimiehisyyden tasoon ollaan tyytyväisiä ja mittarit ovat olleet jo pitkään Senaatti-kiinteistöjen strategisia seurattavia mittareita. Vuoden 2011 kyselyn mukaan henkilöstön kokonaistyytyväisyys on edelleen keski määräistä korkeampi muihin yrityksiin verrattuna. Senaatti-kiinteistöt panostaa henkilöstönsä ennakoivaan työterveyshuoltoon ja työkyvyn ylläpitoon. Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alusta. Henkilöstöstä 41,7 prosenttia ei ollut kertomusvuoden aikana lainkaan Henkilöstö, tilanne Määräaikaiset työsuhteet Osa-aikaiset työsuhteet Keski-ikä 49,8 48,8 49,3 Tulovaihtuvuus % 2,3 3,2 2,6 Lähtövaihtuvuus % 3,0 3,6 4,1 Miehet/Naiset- %-jakauma 54/46 55/45 55/45 Sairauspoissaolo-% 2,2 2,3 2,2 Työtapaturmien lukumäärä Koulutuspäivät / hlö 5,0 6,5 5,6 16 TOIMINTAVUOSI 2010 Henkilöstö

17 1811 Intendentinkonttorin palveluksessa oli kaksi asiantuntijaa: Intendentti ja konduktööri. Lue lisää henkilöstöasioista kuntavastuuraportti2010.senaatti.fi poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. Osaava henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen vahvuutena on osaava ja asiantunteva henkilöstö, jolla on korkea koulutustaso, vahva kiinteistöalan asiantuntemus ja pitkäaikainen työkokemus. Senaatti-kiinteistöjen vahva asiantuntijuus perustuu henkilöstön ammattitaitoon ja osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Ydinosaamisen taso on nostettu strategiseksi mittariksi. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on moniosaaminen ja osaamisen kasvattaminen asiantuntemusta jakamalla sen sijaan, että kaikki suuntautuisivat kapea-alaisiksi asiantuntijoiksi. CASE Joustavasti työstä toiseen Katja Päivärinta on toiminut Senaattikiinteistöissä kiinteistöassistenttina vuodesta Työn mielekkyys syntyy haasteiden ja uuden oppimisen kautta. Työtehtäväni ovat monipuolisia, ja niihin kuuluu vuokra- ja palvelusopimusten laadintaa ja niihin liittyvää laskutusta. Yhteistyö kiinteistöpäälliköiden ja vuokrauspäällikön kanssa on tiivistä, kertoo Katja. Senaatti-kiinteistöissä Katja on saanut olla monessa mukana ja myös kouluttautua omien tavoitteidensa mukaisesti. Hän arvostaakin Senaatti-kiinteistöjen tapaa tukea työntekijöidensä kehittymistavoitteita. Henkilöstön toimenkuvien miettiminen on tulevaisuudessa ajankohtaista, koska työt joudutaan tekemään pienenevin resurssein. On mietittävä resurssien kohdentaminen siten, että lopputulokset tyydyttävät meitä ja asiakasta. Katja on täydentänyt osaamistaan suorittamalla isännöinnin ammattitutkinnon. Sen ansioista työnkuva on monipuolistunut, vastuu kasvanut ja työyhteisössä voidaan työt hoitaa joustavammin. Kiinteistöpäällikkö Petri Nurmion tietyistä kohteista vastuulleni kuuluu hallinnollisen isännöinnin tehtävät, vuokrasopimusten valmistelu ja asiakaskontaktien ylläpito sekä kiinteistöpäällikön sijaistaminen. Työtehtävät täydentävät hyvin toisiaan. Assistentti toimii pääsääntöisesti toimistolla, kun kiinteistöpäällikön työ on liikkuvaa. Kun kumpikin työ on tuttua, hyötyvät siitä niin asiakkaat kuin mekin, toteaa Katja. Henkilöstö TOIMINTAVUOSI

18 Hallitus Vasemmalta oikealle Kari Rimpi, kenraaliluutnantti, puolustusministeriön kansliapäällikkö Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy Pertti Rantanen, rak. ins. Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto Raija Koskinen, budjettineuvos, valtionvarainministeriö Arja Virtanen, lakiasiainpäällikkö, Senaatti-Kiinteistöt 18 TOIMINTAVUOSI 2010 Hallitus

19 Lue esittelyt ja CV:t vastuuraportti2010.senaatti.fi Johtoryhmä Ylärivi vasemmalta oikealle Alarivi vasemmalta oikealle Jyrki Reinikainen, johtaja, Itä-Suomen alue Jorma Heinonen, johtaja, Toimistot Olavi Hiekka, johtaja, Länsi-Suomen alue Antti Koskinen, tietohallintojohtaja Heikki Laitakari, johtaja, Kehityskiinteistöt Esko Kangaskoski, johtaja, Keski-Suomen alue Risto Rautiola, johtaja, Pohjois-Suomen alue Petri Turku, johtaja Etelä-Suomen alue Tina Karike, johtaja, Henkilöstöresurssit ja kehittäminen Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja Satu Simpanen-Ahlgren, talousjohtaja Jari Panhelainen, johtaja, Puolustus ja turvallisuus Juha Lemström, johtaja, Alue- ja prosessiyksikkö Kaj Hedvall, johtaja, Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Jukka Liede, johtaja, Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Jukka Riikonen, johtaja, Investoinnit Johtoryhmä YHTEISKUNTAVASTUUNRAPORTTI

20 Tilojen toimivuus TULEVAISUUDEN VISIO Fyysiset ja virtuaaliset tilat yhdistyvät. Tulevaisuudessa tarjoamme asiakkaillemme tilapalveluja myös virtuaalimaailmoissa. Päivi Hietanen, työympäristökehittämisen asiantuntija 20 TOIMINTAVUOSI YHTEISKUNTAVASTUUNRAPORTTI 2010 Kappaleen 2010 nimi tähän 20 Tilojen toimivuus