Velkavedolla luottokriisiin horjuuko maailmantalous?*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Velkavedolla luottokriisiin horjuuko maailmantalous?*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Velkavedolla luottokriisiin horjuuko maailmantalous?* Antti Suvanto Osastopäällikkö suomen Pankki r aha ja luottomarkkinoiden myllerrys alkoi elokuussa 2007, keskellä eurooppalaista kesälomakautta. elokuun 9. päivänä ja sitä seuraavina päivinä talousuutisten otsikoihin nousivat euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien suuret avomarkkinaoperaatiot, joita tehtiin pankkien maksuvalmiuden tukemiseksi ja lyhyimpien markkinakorkojen pitämiseksi lähellä ohjauskorkoa. suurta yleisöä nämä uutiset eivät paljoakaan kiinnostaneet. enemmän huomiota osakseen sai osakekurssien lasku maailman pörsseissä. Muutamassa päivässä otsikkoihin nousivat Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoiden eriskummallisuudet. sana subprime luotto tuli suomessakin tunnetuksi. sillä tarkoitetaan niitä luottoja, joita amerikkalaiset asuntoluottolaitokset ovat myöntäneet asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on tavanomaisia kriteereitä alempi. uutisissa puhuttiin toistuvasti luottojen myöntämisestä luottokelvottomille asiakkaille, mikä oli selvää liioittelua tai väärinkäsitys. subprime luotoista tuli lyhyessä ajassa syntipukki, luottokriisin syy. käyn seuraavassa läpi ajankohtaista tilannetta, sen taustoja ja mahdollisia vaikutuksia. 1 aloitan kuvailemalla luottokriisin oireita.käytän hyväkseni ensisijaisesti rahoitusmarkkinoiden hintatietoja valitettavasti volyymitietoja on paljon vähemmän saatavilla. indikaattorit osoittavat ns. riskilisien nousseen. Pankkien välisillä markkinoilla on syntynyt ennennäkemätön tilanne, jossa epävarmuus tappioista ja osapuolten epäluottamus toisiaan kohtaan on nostanut vakuudettomien ja vakuudellisten luottojen korkoeron huolestuttavan suureksi. seuraavassa jaksossa yritän hahmottaa kriisin taustatekijöitä. Vaikka Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoiden erityispiirteillä on ollut oma merkityksensä kriisin puhkeamisessa, on liioiteltua selittää koko ongelmaa tällä yhdellä tekijällä. Myös subprime luottojen yleistymiselle on ollut omat syynsä, kuten alhaiset korot ja nousevat asuntohinnat. asuntoluotto ongelmien vaikutusten leviäminen Yhdysvalloista eurooppaan heijastaa rahoitusmarkkinoiden * Perustuu Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä pidettyyn esitelmään. Kuviot on päivitetty tilanteen mukaisesti. Kiitän Veli Matti Mattilaa, Pentti Pikkaraista ja Mika Pösöä hyödyllisistä kommenteista. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin virallista kantaa. 1 Ks. myös Mörttinen (2007) ja Pikkarainen (2007). 2

2 KAK 1/2008 globaalia luonnetta ja rahoitustoimialan innovatiivisuutta. kolmannessa jaksossa kuvailen keskuspankkien reaktioita kriisin aikana. reaktiot ovat vaihdelleet likviditeettioperaatioista rahapolitiikan keventämiseen ja englannissa jopa hyvin poikkeukselliseen hätärahoitusoperaatioon. keskuspankkien toimenpiteet rahamarkkinoiden normaalin toiminnan tukemiseksi ovat olleet perusteltuja. tällainen likviditeettipolitiikka on syytä pitää erillään varsinaisesta rahapolitiikasta, jonka tavoitteena on hintavakauden turvaaminen. esityksen loppuosassa arvioidaan luottokriisin vaikutuksia maailmantalouteen. Mikä tahansa arvio on tällä hetkellä hyvin alustava, erilaisiin oletuksiin ja riskiarvioihin perustuva ja siksi spekulatiivinen. lähtökohtana ovat tuoreimmat ennusteet. niiden mukaan maailmantalouden kasvu jatkuu suhteellisen vahvana, vaikka Yhdysvaltain kasvu asuntomarkkinatilanteen vuoksi onkin hidastunut selvästi. riski kasvunosalta on alasuuntainen. ei ole poissuljettua, että maailmantalous ajautuu luottolamaan ja sitä kautta vakavaan taantumaan. toinen riski on se, että taantuman (tai omaisuusarvojen laskun) pelossa talouspolitiikkaa eri puolilla kevennetään liiaksi, jolloin riskiksi muodostuu inflaation kiihtyminen. 1. luottokriisin oireet kriisin alkamisen ajankohtana pidetään usein kuluvan vuoden elokuun 9. päivää. tilanne oli heikentynyt luottomarkkinoilla kuitenkin jo heinäkuussa. tuon päivän aamuna euron yön yli korko pankkien välisillä markkinoilla alkoi jyrkästi nousta. normaalisti tämä korko on lähellä ekp:n ohjauskorkoa (tuolloin 4,00%). kun korko oli noussut yli puoli prosenttiyksikköä (4,60 %:iin), ekp toteutti poikkeuksellisen suuren likviditeettiä lisäävän hienosäätöoperaation, joka painoi koron takaisin lähelle ohjauskoron tasoa. samankaltainen tilanne toistui Yhdysvalloissa, kun markkinat siellä aukenivat. tätä merkittävämpi muutos oli korkojen nousu pankkien välisillä vakuudettomilla lainamarkkinoilla eli ns. euribor korkojen nousu. 2 kolmen kuukauden euribor nousi elokuun aikana liki puoli prosenttiyksikköä, ja on jäänyt tälle kohonneelle tasolle ( Kuvio 1 ). suomalaisten asuntolainoissa tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euribor nousi myös, joskin vähemmän. tavallisesti lyhyet markkinakorot reagoivat odotuksiin lähiajan rahapolitiikasta. jos markkinoilla odotetaan rahapolitiikan ohjauskoron nousua, silloin lyhyet korot nousevat. nyt ei näin käynyt. itse asiassa markkinoilla oli odotettu ekp:n nostavan ohjauskorkoaan ainakin kerran loppuvuoteen mennessä. tämä odotus poistui kokonaan pian myllerryksen alettua. siitä huolimatta lyhyet markkinakorot nousivat. samaan aikaan kun lyhyet euriborkorot nousivat, pankkien toisiltaan perimät korot vakuudellisista luotoista ns. eurepo korot 3 kääntyivät hienoiseen laskuun. 2 Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on päivittäin julkaistava viitekorko. Seperustuu euroalueen merkittävimpien pankkien keskinäisen rahoituksen hintaan. Euriborkorot lasketaan viidelletoista maturiteetille (yhdestä viikosta 12 kuukauteen). Korkojen laskentaperiaatteista ja julkaisemisesta vastaavat FBE (Euroopan pankkiyhdistysten liitto) ja ACI (Financial Markets Association). Euribor korot lasketaan klo Keski Euroopan aikaa euroalueella toimivien, parhaiksi luokiteltujen suurten pankkien (noin 60 pankkia) antamien noteerausten pohjalta. 3 Eurepo on korko, jolla parhaiksi luokitellut pankit tarjoavat toisilleen euromääräistä luottoa siten, että luoton tarjoaja saa toiselta vakuudeksi yksinomaan euroalueen maiden liikkeeseen laskemia valtion joukkolainoja ja valtion velka 2

3 Antti Suvanto Kuvio 1. Vakuudettoman ja vakuudellisen rahan hinta euroalueen pankkien välisillä markkinoilla vuonna 2007 ilmeistä syytä siihen, miksi niiden olisi syytä tuntea epäluottamusta toisiaan kohtaan. riskilisä on lähes samansuuruinen euroalueella, englannissa ja ruotsissa ( Kuvio 2 ). loka marraskuussa näytti siltä, että pankkien välinen markkina on asteittain rauhoittumassa, mutta marraskuun lopulla riskilisät alkoivat uudelleen nousta, kun pankkien suurista alaskirjauksista alkoi tulla lisää tietoja. tammikuun alussa tilanne oli jälleen jonkin verran rauhoittunut. Yksi luottokriisin oire oli luottoriskilisien nousu. luottoriskin hintaa voi nykyään seurata katsomalla yrityskohtaisesti luottoriskiltä suojautumisen hintaa, joka noteerataan jatkuvasti luottojohdannaismarkkinoilla ( credit default swap). 4 luottoriskiltä suojautumisen hinta korlähde: Bloomberg. Myös muualla koettiin samankaltainen ilmiö, mikä todistaa siitä, että pankkien välillä vallitsee luottamuspula, mikä haittaa rahamarkkinoiden normaalia toimintaa. lyhyet dollarikorot pankkien välisillä markkinoilla (libor) nousivat noin 0,4 prosenttiyksikköä ennen kuin keskuspankki siellä päätti 18. syyskuuta alentaa rahapolitiikan ohjauskorkoa. Yhdysvalloissa merkille pantavaa oli valtion lyhytaikaisten velkasitoumusten tuottojen jyrkkä aleneminen, mikä heijastaa pakoa laatuun. samankaltainen riskilisä löysi tiensä myös ruotsin rahamarkkinoille, vaikka tiettävästi ruotsalaiset pankit eivät ole olleet aktiivisia usa:n asuntoluottomarkkinoilla eikä muutenkaan ole mitään sitoumuksia. Eurepon laskentatapa on samankaltainen kuin Euribor koron. Eurepo on vakuudellisten sopimusten markkinoiden (repomarkkinoiden) korko, Euribor puolestaan vakuudettomien sopimusten markkinoiden korko. 4 Credit default swap (CDS) on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa osapuolet sopivat kolmannen osapuolen liik 2

4 KAK 1/2008 Kuvio 2.Riskilisät rahamarkkinoilla vuonna 2007 lähde: Bloomberg. keeseen laskemaan joukkovelkakirjaan liittyvän luottotappioriskin erottamisesta itse joukkovelkakirjasta. Kysymys on vakuutusluonteisesta liiketoimesta, jossa toinen osapuoli ostaa toiselta suojaa joukkovelkakirjaan liittyvää luottotappioriskiä vastaan. Sopimuksessa suojan ostaja maksaa myyjälle sovitun palkkion kunakin periodina. Mikäli luottotappioriski (tai muu sopimuksessa määriteltytapahtuma) toteutuu, myyjä joko ottaa velkakirjan haltuunsa ja maksaa siitä sen nimellisarvon verran tai velkakirja jää suojan ostajan haltuun, mutta myyjä maksaa tälle nimellisarvon ja ns. recovery arvon välisen erotuksen. Sopimuksen pituus voi olla mikä tahansa, mutta tavallisin pituus on viisi vuotta. reloi negatiivisesti luotonottajan luottokelpoisuuden mukaan. hyvän luottokelpoisuuden omaavien yritysten luotoille luottoriskiltä suojautumisen hinta nousi vain vähän, kun taas heikomman luottokelpoisuuden omaavien yritysten luottojen kohdalla hinta saattoi nousta useita prosenttiyksikköjä. oheisessa kuviossa on indeksi, johon on laskettu luottoriskiltä suojautumisen hinta alle investointiluokan yritysluotoille ( Kuvio 3 ). luottoriskiltä suojautumisen hinta alkoi itse asiassa nousta jo heinäkuussa ennen luottokriisin puhkeamista. luottoriskiltä suojautumisen hinta saavutti piikkinsä elokuun päivän tienoilla, minkä jälkeen suojautumisen hinta asteittain aleni lokakuuhun saakka. epävarmuuden toinen aalto näkyy myös tässä aineistossa. itse asiassa luottoriskiltä suojautumisen hinta näyttää ennakoineen pankkien välisillä rahamarkkinoilla toteutuneen riskilisän muutoksia. osakekurssit laskivat elokuun tapahtumien yhteydessä samalla, kun osakemarkkinoiden volatiliteetti nousi. osakehintojen lasku oli se tekijä, joka hätäännytti myös suuren yleisön. osakekurssien lasku jäi siltä erää kuitenkin lyhytaikaiseksi. ne korjaantuivat pian entisille tasoilleen, kunnes ne alkoivat vuoden loppua 2

5 Antti Suvanto Kuvio 3. Luottoriskiltä suojautumisen hinta vuonna 2007 lähde: international index Company. kohti uudelleen melko jyrkästi laskea. Poikkeuksentekivät pankkiosakkeet. niiden kurssitlaskivat huomattavasti enemmän kuin muiden osakkeiden kurssit ( Kuvio 4 ). Yhdysvalloissa pankkiosakkeiden kurssit olivat vuoden vaihteessa yli 30 prosenttia ja saksassa yli 20 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen luottokriisin alkamista. Kuvio 5 esittää joukkovelkakirjamarkkinoilla hinnoitellun riskilisän yhdessä Yhdysvaltain osakemarkkinoiden volatiliteetti indeksin kanssa kahdeksan viime vuoden ajalta. 5 Myös siinä näkyy epävarmuuden jyrkkä nousu viime vuoden elokuussa, lyhytaikainen rauhoittuminen loka marraskuussa sekä sen jälkeen tapahtunut uusi nousu. Merkille pantavaa on, että euroopan ja Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoiden riskilisät kulkevat käsi kädessä ja molemmat korreloivat vahvasti osakemarkkinoiden volatiliteetin kanssa. toinen merkille pantava seikka on se, että riskilisät ja volatiliteetti ovat kohonneinakin vielä selvästi alemmalla tasolla kuin ne olivat vuosituhannen alkaessa. 5 Joukkovelkakirjamarkkinoiden riskilisä on laskettu yritysobligaatioiden (BBB) tuottojen ja valtionobligaatioiden (AAA) tuottojen erotuksena. Yhdysvaltain osakemarkkinoiden volatiliteettia on kuvattu ns. VIX indeksin avulla. VIXindeksi kuvaa osakkeiden hintojen implisiittistä volatiliteettia. Chicago Board Options Exchange (CBOE) laskee sen S&P500 indeksiin kuuluvien osakkeiden osakeoptioiden hinnoista tavoitteena saada mittari synteettisen osakeindeksin volatiilisuudelle. Indeksiluku vastaa vuotuista prosenttimuutosta. Karkeasti ottaen se kertoo, kuinka suuri on odotettu indeksin muutos joko ylös taialas seuraavan 30 päivän aikana vuositason muutosprosenteiksi laskettuna. Euroalueen osakemarkkinoille laskettu vastaava indeksi on hyvin samankaltainen. 2

6 KAK 1/2008 Kuvio 4. Pankkiosakkeiden kurssit lähde: Bloomberg. Kuvio 5. Joukkovelkakirjamarkkinoiden riskilisä ja osakemarkkinoiden volatiliteetti lähde: Merrill lynch ja Bloomberg. 0

7 Antti Suvanto edellä on kuvattu luottokriisin oireita rahoitusmarkkinoiden hintainformaation valossa. Volyymitieto varsinkin tiedot pankkien välisen rahamarkkinakaupan laajuudesta olisi arvokasta, mutta sitä on niukalti saatavissa. Merkittävin havainto on se, että luottamuspula pankkien välisillä markkinoilla jatkuu, mikä näkyy korkoeron säilymisenä suurena vakuudettomien ja vakuudellisten luottojen välillä pankkien välisillä markkinoilla. Pankkiosakkeiden hintojen aleneminen kertoo niin ikään ongelmien kasautumisesta pankkisektoriin. 2. luottokriisin taustatekijät Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoiden erityispiirteet 6 Ks. myös Niemi (2007). 7 Alan standardiksi on muodostunut Fair Isaac Corporationin ylläpitämä FICO pisteytys, jossa luottokelpoisuuspisteet juoksevat välillä Henkilöt, joiden pistemäärä alittaa 620 on tulkittu subprime asiakkaiksi, ks. CreditScores.htm (viitattu ). julkisesta keskustelusta päätellen luottokriisiin on vain yksi syy: amerikkalaiset subprime asuntoluotot. näillä tarkoitetaan luottoja, joita asuntorahoitukseen erikoistuneet asuntoluottolaitokset ovat myöntäneet asiakkaille, jotka eivät täytä niitä alalla vakiintuneita luottokelpoisuusvaatimuksia, joita perinteisesti on sovellettu pankkien ykkösasiakkaisiin. Määrittely ykkösasiakkaan (prime) ja kakkosasiakkaan (subprime) välillä perustuu melko mekanistiseen pisteytysmenettelyyn. siinä kotitalouksien luottokelpoisuus määritellään tiettyjen mitattavissa olevien kriteereiden perusteella. kriteereistä tärkeimmät ovat maksuhistoria, haettavan lainan koko ja luottotietohistorian pituus. 7 henkilöille, joiden pistemäärä alittaa ykkösasiakkaiden pisteytyksen alarajan, joko ei ole myönnetty luottoa lainkaan tai luotosta on peritty riskilisä eli ykkösasiakkailta perittävää korkoa korkeampi korko. subprime luotoissa ei toisin sanoen ole kysymys siitä, että luottoja olisi myönnetty pääasiassa luottokelvottomille kotitalouksille. tällaisen vaikutelman on lehtiä lukemalla voinut saada. subprime asuntoluottomarkkinan laajeneminen on tehnyt oman kodin hankkimisen mahdolliseksi monille sellaisille kotitalouksille, jotka aiemmin eivät olisi saaneet minkäänlaista asuntoluottoa. tätä voi pitää hyvänä asiana. Pisteytyksen käyttö ja tilastolliset tiedot erilaisten asiakastyyppien luottotappioriskeistä tekevät mahdolliseksi asuntoluottojen hinnoittelun käyttämällä vakuutusmatemaattisia keinoja. näin hinnanasettaminen ja luottopäätös voidaan tehdä nopeasti. siten tämäkin innovaatio on ratkaissut yhden markkinaepätäydellisyyden. toinen asia on, pysyikö valvonta kehityksessä mukana. subprime asuntoluottomarkkinoiden nopea laajeneminen alkoi alhaisten korkojen aikana muutama vuosi sitten. alhaiset korot, ja asuntohintojen jatkuva nousu ja hyvä työllisyystilanne tekivät oman asunnon hankkimisen houkuttelevaksi. asuntoluottolaitokset kilpailivat asiakkaista soveltamalla sisäänostohinnoittelua, mikä tarkoitti, että asiakas sai aluksi hoitaa pari vuotta lainaansa alhaisella korolla. Vastasen jälkeen alkoi korkolaskuri raksuttaa. Markkinoille alkoi ilmaantua luottomeklareita, jotka pyrkivät saattamaan potentiaaliset luottoasiakkaat ja asuntoluottolaitokset yhteen. toisin kuin prime luotot, jotka ovat pääosin kiinteäkorkoisia, subprime luotot ovat useimmiten vaihtuvakorkoisia. näistä tekijöistä muodostui ansa. Vuoden 2004 kesäkuun jälkeen lyhyet markkinakorot 1

8 KAK 1/2008 nousivat kahdessa vuodessa 4,25 prosenttiyksikköä. asuntomarkkinat alkoivat rauhoittua jo vuoden 2006 alussa, jolloin asuntoinvestoinnit kääntyivät laskuun. asuntohintojen nousu pysähtyi, ja joillakin alueilla hinnat jopa laskivat. samaan aikaan vuonna 2004 alhaisilla koroilla otettujen subprime luottojen korkovapausperiodi päättyi, jolloin asiakkaiden maksettavaksi tuli korko, jossa oli mukana sekä monella prosenttiyksiköllä noussut markkinakorko että kakkosasiakkaan pisteytykseen perustuva muutaman prosenttiyksikön suuruinen korkomarginaali, riskilisä. asiakas ei enää myöskään voinut laskea asuntojen jatkuvan arvon nousun varaan, joka aiemmin oli mahdollistanut asunnon vakuusarvon nousun. näin ollen ei ole yllättävää, että maksuvaikeuksia alkoi esiintyä ja että monet asuntoluottolaitokset joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin. Rahoitustoimialan innovatiivisuus rahoitustoimiala on tunnettu innovatiivisuudestaan. sitä ovat edesauttaneet informaatioteknologian kehitys ja globalisaatio. kysymys ei ole mistään uudesta asiasta, mutta uuden vuosituhannen alussa innovatiivisuudessa on koettu uusi aalto. Merkittävin kehityspiirre on ollut luottojohdannaismarkkinoiden räjähdysmäinen laajeneminen. edellä jo viitattiin mahdollisuuteen erottaa luottoriski joukkovelkakirjasta ja hinnoitella luottoriski erikseen ja käydä sillä kauppaa ( credit default swap). luottojohdannaiset ovat siten lisänneet mahdollisuuksia siirtää riskejä niille, jotka pystyvät niitä paremmin kantamaan. Periaatteessa parempi riskien jakautuminen tehostaa pääomien kohdentumista ja lisää makrotaloudellista vakautta, mitä voi pitää toivottavana kehityskulkuna. toinen luottojen arvopaperistamiseen ja luottojohdannaisiin liittyvä uusi piirre onns. vakuudellisten velkasitoumusten ( collateralized debt obligation) yleistyminen. näissä järjestelyissä investointipankki niputtaa yhteen suuren joukon erilaisia velkasitoumuksia ja myy ne erillisyhtiölle. erillisyhtiö puolestaan rahoittaa velkasitoumusten oston laskemalla liikkeeseen omia velkakirjojaan, joiden vakuutena on ostettu velkasitoumussalkku. liikkeeseen laskettavat velkakirjat saavat erilaisia etuoikeuksia vakuutena olevien velkasitoumusten tuottamaan kassavirtaan, ja näillä eri luokilla, viipaleilla, on erilainen luottokelpoisuusarvio. luottokelpoisuusarvioita antavat tunnetut luottoluokituslaitokset. tällainen järjestely on esitetty kaavamaisesti Kuviossa 6. tällä tavalla myös alun perin heikon luottokelpoisuuden omaavan yrityksen velka (roskalaina) voi tulla osaksi hyvän luottokelpoisuuden omaavaa viipaletta. Myös subprime asuntoluotot voivat olla tällaisten sijoitusviipaleiden osia. asuntoluottojen arvopaperistaminen ei sinänsä ole mikään uusi asia, mutta aiemmin arvopaperistamisen kohteina olivat verrattain homogeeniset prime tyyppiset asuntolainat. nyt sijoitusviipaleisiin on kelpuutettu myös aiempaa riskipitoisempia subprime asuntoluottoja. tällä tavalla amerikkalaiset asuntoluottolaitokset ovat voineet siirtää luottoriskiään sijoittajille, joille puolestaan on ollut luvassa korkeampi odotettu tuotto korkeamman riskin vastapainona. USA:n asuntoluottoriskin siirtyminen Eurooppaan tarina ei jää tähän. Merkittävä osa usa:n subprime asuntoluottoihin liittyvästä riskistä on siirtynyt eurooppaan. Miksi näin on tapahtunut? syynä on se, että myös eurooppalaiset 2

9 Antti Suvanto Kuvio 6. Vakuudelliset velkasitoumukset (CDO) Kuvio 7. Asuntoluottojen arvopaperistaminen ja viipalointi

10 KAK 1/2008 sijoittajat ovat hakeneet parempia tuottoja uusilta markkinoilta ja uusista instrumenteista. eurooppalaiset pankit olivat itse aktiivisia houkuttelemaan sijoituksia amerikkalaisiin arvopaperistettuihin asuntoluottoihin ( asset backed securities) perustamalla omia erillisyhtiöitään ( conduits). nämä erillisyhtiöt sijoittivat amerikkalaisiin asuntolainapaketteihin jarahoittivat sijoituksensa laskemalla liikkeelle lyhytaikaisia yritystodistuksia ( asset backed commercial papers). toki amerikkalaiset pankit toimivat samalla tavalla. näin erillisyhtiöiden toiminta alkoi muistuttaa pankkitoimintaa: ne toteuttivat maturiteettitransformaatiota ottamalla lyhyttä velkaa ja tekemällä pitkäaikaisia sijoituksia. erillisyhtiöille syntyi likviditeettiriski. erillisyhtiöiden toiminnan turvana oli pankkien niille myöntämä luottolimiitti. tarkoituksena oli, että limiittejä käytetään tarvittaessa tilapäisiin tarpeisiin. tosiasiassa tällainen järjestely kuitenkin merkitsi sitä, että erillisyhtiön likviditeettiriski siirtyi viime kädessä luottolimiitin myöntäneen pankin riskiksi. 8 Rahoitusinnovaatioihin liittyviä ongelmia rahoitusinnovaatioihin liittyy monia ongelmia. Yksi niistä on uusien instrumenttien hinnoittelu. Vaikka teoriassa hinnoittelu osataan hyvin 8 Juuri tämänkaltainen riski toteutui elokuussa. Se on keskeinen syy, miksi pankkien välillä edelleen vallitsee luottamuspula. Likviditeettiriskin laukeaminen on jo kaatanut yhden saksalaisen osavaltiopankin, Sachsen Landesbankin. Kun sen perustama erillisyhtiö ei enää onnistunut jälleenrahoittamaan sijoitussalkkuaan yritystodistusmarkkinoilla, se joutui turvautumaan oman pankkinsa myöntämään luottolimiittiin. Yli 17 miljardin luottolimiitti oli pankin kokoon nähden liikaa, ja niinpä se joutui turvautumaan kilpailijoidensa apuun päätyen lopulta suuremman osavaltiopankin haltuun. käyttäen matemaattisia malleja, mallien käyttö edellyttää kvantitatiivisia arvoja erilaisille parametreille, kuten hintojen volatiilisuudelle. näitä parametreja ei voi johtaa pelkän teorian pohjalta. uusien instrumenttien riskihistoria on liian lyhyt, jotta parametrit voitaisiin estimoida tilastollisesti riittävän luotettavasti. sitä paitsi tämä lyhytkin historia on osunut yhteen kansainvälisen noususuhdanteen kanssa, jolloin se ei ehkä ole kovin edustava. tällaisilla tekijöillä on taipumus johtaa riskien alihinnoitteluun. toinen ongelma on se, että asiakkaiden pisteytysmenettely, luottojen arvopaperistaminen ja meklareiden käyttö luotonantajan ja asiakkaan yhteen saattamisessa ovat heikentäneet pankkien ja asuntoluottolaitosten roolia ns. delegoidun monitoroinnin toteuttamisessa. delegoitu monitorointi tarkoittaa sitä, että pankilla on intressi valvoa laina asiakkaidensa käyttäytymistä turvatakseen lainojen takaisinmaksun (suppea monitorointi) ja että sen lisäksi pankilla on intressi arvioida asiakkaiden maksukyky etukäteen riittävän huolellisesti (laaja monitorointi) (diamond 1984, 1996). nykyistenongelmienpaneminen luottojohdannaisten tai subprime asuntoluottojen syyksi on kuitenkin asioiden yksinkertaistamista. Molemmilla on hyvät puolensa, kuten edellä on todettu. sitä paitsi asuntoluottojen kasvu on ollut nopeaa niissäkin maissa, missä ei ole tehty jyrkkää eroa ykkös ja kakkosasiakkaiden välillä ja missä asuntoluottoja ei ole arvopaperistettu. luottojen pitäminen lainanantajan omassa taseessa ei ole mikään turvallisuustae tilanteessa, jossa asiakkaiden maksukyky olennaisesti heikentyyjaasuntohinnatmahdollisesti laskevat. Päinvastoin se voi pikemmin pahentaa tilannetta, kuten usa:n säästöpankkikriisin tai suomen pankkikriisin kokemukset runsaan 15 vuoden takaa osoittavat.

11 Antti Suvanto Kuvio 8. Lyhyet reaalikorot lähde: eurostat, oecd ja reuters. tärkeämpi kysymys onkin, miksisubprimeluottomarkkinat alkoivat muutama vuosi sitten laajentua niin nopeasti ja miksi luottojohdannaisten suosio räjähdysmäisesti kasvoi. keskeinen taustatekijä varmaankin on pitkään vallinnut alhainen korkotaso ja runsas likviditeetti samaan aikaan, kun inflaatio on pysynyt matalana ja maailmantalous on elänyt noususuhdannetta. Pitkään vallinnut alhainen korkotaso ja runsas likviditeetti rahapolitiikka oli historiallisesti katsoen poikkeuksellisen kevyttä vuosina Yhdysvalloissa lyhyet reaalikorot olivat pitkään negatiivisia ja euroalueellakin lähellä nollaa ( Kuvio 8 ). toista vastaavaa periodia ei säännöstelemättömien korkojen olosuhteissa historiasta löydy. tästä ei voi suoraan vetää sitä johtopäätöstä, että Yhdysvaltain rahapolitiikka olisi ollut liian löysää. Matalasta inflaatiosta ja inflaatioodotuksistapäätellen rahapolitiikkaa voi päinvastoin pitää melko onnistuneena. tähän johtopäätökseen voi tehdä sen varauksen, että emme täsmälleen ottaen tiedä, mikä on ollut Yhdysvaltain keskuspankin inflaatiotavoite. siellä inflaatio on ollut keskimäärin korkeampi ja vaihtelevampi kuin euroalueella. john taylorin mukaan usa:n rahapolitiikka oli vuosina huomattavasti kevyempää kuin ns. taylor sääntö olisi edellyttänyt, kun inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä ja olettaen noin 2prosentin inflaatiotavoite(taylor 2007). tämänmukaan rahapolitiikka itse oli vaikuttamassa asuntomarkkinoiden ylilyönteihin (the economist 2007). euroalueen inflaatio on pysynyt hyvin va

12 KAK 1/2008 kaana ja pysynyt lähelläkahta prosenttia, tosin keskimäärin hieman sen yläpuolella. ekp:n hintavakauden määritelmän mukaan sen olisi pitänytollalähellä kahtaprosenttia,muttahieman sen alapuolella. alempi inflaatio olisi merkinnyt keskimäärin hieman korkeampaa korkotasoa, mutta on vaikea uskoa, että sillä olisi estetty joissakin maissa koettu kotitalouksien velkaantuminen ja asuntohintojen nousu. itse asiassa voi ihmetellä sitä, ettei velkaantumishalukkuus yllä kuvatuissa olosuhteissa muodostunut vieläkin suuremmaksi. kotitalouksien velkaantumisvauhti on tosin ollut melko nopeaa Yhdysvaltojen lisäksi myös englannissa ja monissa euroalueen maissa (poikkeuksena saksa ja itävalta). erityisen nopeaa se on ollut eu:n uusissa jäsenmaissa (poikkeuksena unkari). Mielenkiintoista on se, että oecd maiden yritysten velkaantuminen on näinä vuosina vähentynyt. itse asiassa oecd maiden yrityssektori muuttui vuonna 2002 nettolainanantajaksi ja on pysynyt siinä asemassa sen jälkeenkin. Valtioiden velkaantuminen on yleisesti ottaen ollut vähenemään päin, myös perinteisesti huonossa kunnossa olleissa maissa, kuten latinalaisessa amerikassa. tämä on hyvä uutinen siinä mielessä, että se merkitsee parempaa iskunkestävyyttä, mikäli tilanne ajautuisi siihen, että luoton saatavuus pankkien vaikeuksien vuoksi vähenisi. kuten yllä todettiin, velkaa ovat runsain mitoin ottaneet hedge rahastot ja pääomasijoittajat, mutta näiden velan käyttö ei merkitse nettovelkaantumista sen takia, että hankittu velka on käytetty sijoituksiin. ongelmaksi velka muodostuu vasta sitten, jos sijoitusten arvot alenevat. Valvonnan rooli rahoitusvalvonnan puutteisiin on kiinnitetty huomiota luottokriisin syitä ja taustoja arvioitaessa. kritiikki on varmasti osaltaan perusteltu. toisaalta ei ole ensimmäinen kerta, kun markkinoiden innovatiivisuus kulkee regulaattoreiden edellä. Yhdysvalloissa rahoitusvalvonta on hajautunut monien eri valvojien kesken. subprimeluotonannossa kunnostautuneet asuntoluottolaitokset toimivat osavaltioiden myöntämillä toimiluvilla ja niiden valvonta on ollut muuhun pankkitoimintaan verrattuna löysää. tämä lienee yksi syy luotonantokriteereiden löystymiseen. ongelmia nähtävästi on ollut myös kuluttajansuojassa. Voinimittäin kysyä, ovatko kaikki kakkosasiakkaat olleet riittävän hyvin informoituja lainan todellisista kustannuksista korkovapaan periodin päättymisen jälkeen ja vaihtuvakorkoisiin asuntoluottoihin liittyvästä korkoriskistä. rahoitusinnovaatiot eivät ole riippumattomia regulaatiosta. Pankkien vakavaraisuussääntöjen tiukentaminen (Basel 1) loi kannustimen luottojen arvopaperistamiseen ja erillisyhtiöiden perustamiseen (the economist 2007). uudistetut vakavaraisuusvaatimukset (Basel 2) ovat puolestaan vauhdittaneet riskimallien käyttöönottoa. Mallit ovat hyviä välineitä, mutta eivät pysty ottamaan kaikenlaisia riskejä eivätkä riskien kertaantumista huomioon. uudet pääomavaatimukset nojautuvat myös monelta osin luottoluokituslaitosten antamiin luokituksiin. kuten viime aikoina on nähty vakuudellisten velkasitoumusten (Cdo) kohdalla, tämä on osoittautunut ongelmalliseksi tavalla, joka on jopa vaurioittanut luokituslaitosten mainetta. likviditeettiriskiä ei vanhoissa eikä uusissa pääomavaatimuksissa ole juurikaan huomioitu, mihin mm. Charles Goodhart on kiinnittänyt huomiota (Goodhart 2004, 17 18).

13 Antti Suvanto Kuvio 9. Euroopan keskuspankin operaatiot elokuun alun jälkeen yhden päivän mittaiset hienosäätöoperaatiot ovat olleet harvinaisia. itse asiassa monena päivänä hienosäätöoperaatioita on tehty toiseen suuntaan, likviditeetin imemiseksi markkinoilta. elokuun lopulla ekp toteutti ylimääräisen pitempiaikaisen jälleenralähde: suomen Pankki. 3. keskuspankkien reaktiot euroopan keskuspankki reagoi elokuun 9. päivänä välittömästi, kun se huomasi pankkien välisen yön yli koron lähteneen nousuun. kysymyksessä oli ns. hienosäätöoperaatio, jossa pankeille lainattiin rahaa 95 miljardin euron edestä neljän prosentin korolla turvaavilla vakuuksilla. lainan maturiteetti oli yhden päivän mittainen. hienosäätöoperaatio toistettiin seuraavina päivinä, mutta summat olivat pienempiä. summa voi tuntua suurelta, mutta perspektiiviä sille antaa se, että keskuspankin avomarkkinaoperaatioiden kautta syntynyt saaminen pankeilta on normaalisti lähellä 450 miljardia euroa ja että viikoittaisissa perusrahoitusoperaatioissaan ekp on normaalisti lainannut pankeille likviditeettiä lähes 300 miljardin euron verran viikon pituiseksi periodiksi. 9 9 Perusrahoitusoperaatiot ovat viikoittaisia likviditeettiä lisääviä operaatioita, jotka kansalliset keskuspankit toteuttavat vakiohuutokauppoina ja joissa sovellettava maturiteetti on yksi viikko. Perusrahoitusoperaatioilla on keskeinen asema eurojärjestelmän markkinaoperaatioiden tavoitteiden täyttämisessä, ja niiden avulla turvataan suurin osa rahoitussektorin maksuvalmiudesta. Hienosäätöoperaatioita toteutetaan tarpeen mukaan, kun halutaan tasata rahamarkkinoiden likviditeetin odottamattomista muutoksista johtuvia korkovaihteluita. Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot ovat kerran kuussa toteutettavia likviditeettiä lisääviä vakiohuutokauppoja. Näiden operaatioiden tarkoituksena on lisätä vastapuolten pitempiaikaista maksuvalmiutta. Niissä sovellettava maturiteetti on kolme kuukautta.

14 KAK 1/2008 hoitusoperaation, jossa pankeille lainattiin rahaa kolmeksi kuukaudeksi 40 miljardin euron edestä. Myöhemminvastaavaoperaatiotoistettiin aiempaa suurempana. Vuoden lopussa perusrahoitusoperaatioiden volyymia nostettiin tuntuvasti sen varmistamiseksi, että vuoden vaihteeseen ei ajoittuisi erityisiä likviditeettiongelmia. suuri osa näin annetusta likviditeetistä imettiin takaisin hienosäätöoperaatioilla, koska muuten yön yli korko olisi laskenut liian paljon ohjauskoron alapuolelle. ekp:n operaatiot ovat saaneet talouslehdissä huomiota. ne on yleensä ymmärretty oikein, eli ne on nähty toimenpiteinä, jolla hoidetaan pankkien likviditeetin tarvetta siten, että yön yli korko pysyy lähellä ohjauskorkoa. silti monissa kommenteissa esitettiin, että keskuspankki olisi työntänyt pankkijärjestelmään rahaa kymmeniä miljardeja päivä toisensa jälkeen. heiltä oli jäänyt huomaamatta, että hienosäätöoperaatiossa pankeille lainattu raha maksetaan takaisin seuraavana päivänä korkojen kera ja että pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot poistivat tarpeen lisätä likviditeettiä hienosäätöoperaatioilla ja ajoittain loivat tarpeen vähentää likviditeettiä ostamalla pankeilta yön yli talletuksia keskuspankkiin. Mistään keskuspankkirahan määrän lisäämisestä ei koko aikana ole ollut kysymys. Yhdysvaltain keskuspankki on toiminut samaan tapaan kuin ekp. seonavomarkkinaoperaatioissaan lainannut pankeille rahaa ajoittain tavanomaista enemmän pitääkseen ns. ederal unds koron (amerikkalainen yön yli korko) tavoitekoron tasolla. sen lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki alensi 17. elokuuta diskonttokorkoaan puolella prosenttiyksiköllä ja lievensi hieman diskonttoikkunan kautta käytetyn keskuspankkivelan vakuusvaatimuksia sekä salli pitempiaikaisen luotonoton tämän ikkunan kautta. diskonttokorko on se korko, jolla pankit voivat tarvittaessa lainata keskuspankista vakuuksia vastaan niin paljon rahaa kuin ne haluavat. Pankkien kiinnostusta käyttää diskonttoikkunaa vähentävät yön yli korkoa (alennuksen jälkeenkin) korkeampi korko sekä pankin maineen mahdollinen vaarantuminen. Myöhemmin myös englannin Pankki ryhtyi samantapaisiin avomarkkinaoperaatioihin rahamarkkinoiden normaalin toiminnan turvaamiseksi. sen lisäksi englannin Pankki joutui syyskuun puolivälissä turvautumaan erittäin poikkeukselliseen hätärahoitusoperaatioon estääkseen northern rock nimisen asuntoluottolaitoksen kaatumisen talletuspakoon. englannissa pelättiin, että hätääntyneiden tallettajien pitkät jonot ilmaantuisivat myös muiden pankkien oville. odotukset tulevasta rahapolitiikasta muuttuivat samanaikaisesti, kun kriisi puhkesi. Yhdysvalloissa korkojen oli odotettu pysyvän lähikuukausina ennallaan. kriisin myötä odotukset muuttuivat rahapolitiikan keventämisen suuntaan. syyskuun 18. päivänä Yhdysvaltain keskuspankki alensikin ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä. Perusteluna oli luottoolosuhteiden kiristyminen ja arvio kasvunäkymien heikkenemisestä. sen jälkeen rahapolitiikan keventämistä on jatkettu. ennen kriisin puhkeamista markkinoilla odotettiin euroopan keskuspankin nostavan korkoaan syksyn aikana ainakin neljännesprosenttiyksikön verran. tämä odotus hävisi kriisin puhjettua. syyskuun alussa ekp:n neuvosto totesi, että euroalueentaloudenperustekijät ovat edelleen vahvoja ja että inflaatioriskit ovat yläsuuntaisia. rahoitusmarkkinoiden häiriötila kuitenkin tuo kasvunäkymiin alasuuntaisen riskin. tästä syystä ohjauskorko päätettiin pitää

Sisältö. 4 Luottokriisin vaikutuksista (Horjuuko maailmantalous?)

Sisältö. 4 Luottokriisin vaikutuksista (Horjuuko maailmantalous?) Velkavedolla luottokriisiin horjuuko maailmantalous? Antti Suvanto 24.10.2007 Kansantaloudellinen yhdistys 1 0 Sisältö 1 Kriisin oireet (Luottokriisi) 2 Kriisin taustatekijät (Velkaveto) 3 Keskuspankkien

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Markkinaympäristö talouden fundamentit edelleen kunnossa Maailmantalouden kasvu on edelleen vahvaa, joskin hidastunut viime vuodesta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Toimistopäällikkö Veli-Matti Mattila 1 Teemat 1. Rahoitus- ja talouskriisin eteneminen 2. Kriisin taustaa: maailmantalouden muutosvoimat 3. Maailmantalouden

Lisätiedot

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Suomen Riskienhallintayhdistys KPMG Forum14.4. 2010 Tutkija Paavo Suni, ETLA Yhdysvaltojen ja euroalueen rahamarkkinariskit pienentyneet Prosenttiyksikköä Euribor

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin?

Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin? Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin? Pääjohtaja Erkki Liikanen Studia monetaria Rahamuseo 18.11.2008 1 Mistä USA:n rahoitusmarkkinoiden myllerrys alkoi? Miten yksi osa

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 26.1.2015. Alexandria

Allokaatiomuutos 26.1.2015. Alexandria Allokaatiomuutos 26.1.2015 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 23.1.2015 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,22 Suomi 5,23 SEB Finlandia SEB 5,23 Eurooppa 8,43 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Makrokatsaus. Marraskuu 2015

Makrokatsaus. Marraskuu 2015 Makrokatsaus Marraskuu 2015 Markkinat rauhoittuivat marraskuussa Vaihtelevissa tunnelmissa käynnistyneen syksyn jälkeen markkinoiden volatiliteetti väheni lokakuussa ja marraskuussa. Markkinoiden riskinottohalukkuutta

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Luennon sisältö 1. Vakaudesta epävakauteen 2. Minsky ja euforinen talous 3. Finanssikriisin

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Syksy rahamarkkinoilla; EKP ja Suomen Pankki

Syksy rahamarkkinoilla; EKP ja Suomen Pankki Syksy rahamarkkinoilla; EKP ja Suomen Pankki Pääjohtaja Erkki Liikanen Rahamuseo 30.10.2007 1 Neljä pääkysymystä rahamarkkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa alkaneet rahamarkkinoiden levottomuudet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen Jyväskylä 18.4.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kansainvälinen talouskasvu Maailma EU15 Yhdysvallat

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa Suomen Pankki Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa Euro ja talous 1 Euroalueen talouskasvu ollut laaja-alaista, mutta inflaatio hidasta Rahapolitiikka

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot