Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia"

Transkriptio

1 Virologia Heikki Hyöty, Matti Lehtinen ja Merja Roivainen Virukset voivat aiheuttaa myöhäisvaikutuksia, jotka poikkeavat akuutin infektion klassisesta taudinkuvasta. Esimerkkejä tästä ovat mm. HI-viruksen aiheuttama immuunikato ja hepatiitti B -viruksen aiheuttama maksasyöpä. Ne voivat kehittyä hitaasti ja liittyä infektion pitkittymiseen tai ilmaantua äkillisesti akuutin infektion yhteydessä. Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että infektiot ovat merkittävä riskitekijä monen kroonisen taudin synnyssä. Mikäli tämänkaltainen syy-yhteys voidaan luotettavasti varmistaa, viruslääkkeitä ja -rokotteita voitaisiin käyttää näiden sairauksien ehkäisyssä. Esimerkkinä tästä ovat jo nykyisin käytössä olevat poliorokotteet poliohalvauksen ehkäisyssä ja hepatiitti B -rokotteet maksasyövän ehkäisyssä. Tässä artikkelissa tarkastellaan nykykäsitystä virusten osuudesta kroonisten tautien synnyssä sekä virologian tarjoamia mahdollisuuksia näiden sairauksien ehkäisyyn tulevaisuudessa. Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia voidaan tutkia? Virusinfektioiden myöhäisvaikutusten selvittämistä vaikeuttavat pitkä aika infektion ja taudin oireiden ilmaantumisen välillä sekä mahdolliset yhteisvaikutukset muiden riskitekijöiden kanssa. Virusten määrä voi myös olla hyvin pieni tai virus on jo voinut kokonaan hävitä elimistöstä taudin oireiden ilmaantuessa. Mm. näistä syistä poikkileikkaustutkimukset, joissa aineistona on tautiin jo sairastuneita potilaita, eivät välttämättä kykene paljastamaan syy-yhteyttä. Virusinfektioiden myöhäisvaikutusten selvittämisessä pyritäänkin käyttämään prospektiivisia tutkimuksia, joissa selvitetään riskitekijöiden esiintymistä alun perin terveillä henkilöillä ja heitä seurataan, kunnes osa sairastuu tutkittavaan tautiin. Näin voidaan todeta myös tautiprosessin alkuvaiheisiin liittyvät infektiot. Tämän lisäksi tarvitaan tietoa mekanismeista, joilla virus aiheuttaa tautiin johtavat solu- ja elinmuutokset. Tähän mennessä virukset on liitetty jo varsin monien kroonisten tautien etiologiaan (taulukko 1). Virukset ja immuunisairaudet Immuunisairauksilla tarkoitetaan tauteja, joiden patogeneesissä immuunivasteella on tärkeä osuus. Näitä ovat mm. autoimmuunitaudit, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia kohtaan. Tautiprosessi voi käynnistyä geneettisesti alttiissa yksilöissä ympäristötekijöiden vaikutuksesta, ja virusinfektiot kuuluvat tärkeimpiin näistä tekijöistä. Virusinfektioiden osuutta on epäilty mm. tyypin 1 diabeteksessa, pesäkekovettumataudissa (MS) ja reumasairauksissa. Viruksen aiheuttaman autoimmuunireaktion mekanismit. Virusinfektioihin liittyy usein ohimeneviä autoimmuuni-ilmiöitä, jotka eivät yleensä johda kliinisesti merkityksellisiin kudosvaurioihin. Kudosvaurio saattaa kuitenkin syntyä, mikäli autoimmuunireaktio pitkittyy tai on poikkeuksellisen voimakas. Tämä voi tapahtua ainakin seuraavilla mekanismeilla: Virusinfektiot saattavat kroonistua, jos immuunijärjestelmä ei kykene poistamaan virusta elimistöstä. Näin käy esimerkiksi HIV-infektiossa ja usein myös hepatiitti B- ja C -infektioissa. Krooniseen virusinfektioon liittyy autoimmuu- Duodecim 2000; 116:

2 Taulukko 1. Esimerkkejä joistakin kroonisista sairauksista, joiden etiologiaan tietyn virusinfektion tiedetään tai epäillään liittyvän. Sairaus Osoitettu Epäilty aiheuttaja 1 aiheuttaja 2 Pahanlaatuiset taudit Maksasyöpä HBV, HCV Kohdunkaulan syöpä HPV16 ja HPV18 Kaposin sarkooma HIV HHV8 Hodgkinin tauti EBV T-soluleukemia HTLV-I Immunosuppressiopotilai- HIV, EBV den lymfoproliferaatiot Burkittin lymfooma EBV Nenänielukarsinooma EBV Anogenitaalisyövät HPV16 monet HPV- (muut kuin kohdun- tyypit kaulasyöpä) Suu-, nielu- ja ruokatorvi- HPV16 syöpä Ihosyöpä monet HPVtyypit Muut sairaudet AIDS HIV Velttohalvaus poliovirukset Krooninen hepatiitti/kirroosi HBV, HCV SSPE tuhkarokkovirus Tyypin 1 diabetes enterovirukset, synnynnäinen vihurirokko MS-tauti HSV, EBV, HHV6 Kardiomyopatiat enterovirukset Ateroskleroosi CMV, HSV, enterovirukset CMV = sytomegalovirus, EBV = Epstein Barrin virus, HHV6 = ihmisen herpesvirus 6, HIV = ihmisen immuunikatovirus, HPV = ihmisen papilloomavirus, HSV = herpes simplex -virus, SSPE = subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti. 1 Useita pitkittäistutkimuksia, joiden mukaan infektio lisää sairastumisriskiä, ja interventiotutkimuksia, joiden perusteella infektion estäminen vähentää sitä. 2 Tapaus-verrokki- tai poikkileikkaustutkimuksia, joiden mukaan infektioon liittyy lisääntynyt sairastumisriski, ja toimiva koe-eläinmalli. ni-ilmiöitä, ja niiden taudinkuva voi muistuttaa suuresti autoimmuunitautia (esim. hepatiitti C -infektio). Mikäli viruksen ja elimistön proteiineissa on samankaltaisia rakenteita, immuunivaste voi reagoida ristiin niiden välillä (molecular mimicry). Yhteiset rakenteet ovat sinänsä suhteellisen yleisiä (Hyöty 1991), mutta ne johtavat vain harvoin ristireaktioihin ja autoimmuuni-ilmiöihin. Edellytyksenä on, että immuunijärjestelmä kykenee tunnistamaan ne. Viruksista on kuvattu rakenteita, jotka kykenevät stimuloimaan T-solun reseptoria sen epitooppispesifisyydestä riippumatta. Tämänkaltaisia rakenteita kutsutaan superantigeeneiksi. Seurauksena on voimakas polyklonaalinen T-soluaktivaatio, jossa myös monet autoreaktiiviset kloonit voivat aktivoitua. Monet virukset kykenevät infektoimaan immuunijärjestelmän soluja tai vaikuttamaan niihin epäsuorasti esimerkiksi tulehdusreaktiossa indusoituvien sytokiinien välityksellä. Seurauksena voi olla immuunijärjestelmän tasapainon muuttuminen autoimmuunireaktioita suosivaksi. Virukset ja tyypin 1 diabetes. Esimerkkinä virusten ja autoimmuunitautien yhteydestä käsittelemme tarkemmin tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta. Sitä pidetään tyypillisenä elinspesifisenä autoimmuunitautina, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Siihen liittyy beetasolujen rakenteisiin suuntautuvien autovasta-aineiden ilmaantuminen verenkiertoon. Diabeteksen synnylle altistavat ja siltä suojaavat tietyt geenit, erityisesti HLA-DQ-alueen geenit. Ympäristötekijöillä on merkittävä osuus taudin synnyssä, ja virusinfektioita on epäilty jo pitkään. Esimerkiksi synnynnäisen vihurirokon sairastaneista noin 20 %:lle kehittyy myöhemmin diabetes (Yoon 1995). Tätä nykyä suurin mielenkiinto kohdistuu enteroviruksiin, joita esiintyy yleisesti kaikissa ikäryhmissä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että diabeetikoilla esiintyy enterovirusvasta-aineita useammin kuin verrokeilla (Yoon 1995). Hiljattain on diabeetikoiden verestä löydetty myös enterovirusten geenisekvenssejä (RNA) useammin kuin verrokeilta (Hyöty ym. 1998, Nairn ym. 1999). On myös kuvattu tapaus, jossa diabetekseen kuolleen pojan haimasta viljeltiin enterovirus (coxsackievirus B4), joka edelleen hiireen siirrettynä aiheutti hiirelle diabeteksen (Yoon 1995). Enterovirusten rakenteita on löydetty enterovirusinfektioon kuolleiden lasten haiman beetasoluista (Foulis ym. 1990), mutta niitä ei ole löydetty diabeetikoiden haimoista (Foulis ym. 1990, 1997). Diabeetikoiden beetasoluissa on kuitenkin todettu epänormaalin paljon alfainterferonia, jota syntyy virusinfektioiden aikana (Foulis ym. 1987a). 80 H. Hyöty ym.

3 A B C GLUK 2. GLUK 3. TH + GLUK 0 Solukontrolli CBV-3 Kuva 1. Enterovirusinfektio (coxsackievirus B3) ihmisen viljellyissä beetasoluissa: immunofluoresenssitekniikalla tehty kaksoisvärjäys infektoiduista beetasoluista (1 vrk infektion jälkeen). Insuliinia tuottavat solut näkyvät punaisina, coxsackie B3 -viruksella (CBV3) infektoidut solut vihreinä ja infektoituneet insuliinia tuottavat beetasolut keltaisina. A) Infektoimaton soluviljelmä. B) CBV- 3:lla infektoidut solut. C) Beetasolujen insuliinierityksen heikkeneminen infektion vaikutuksesta. Solujen insuliinieritystä tutkittiin glukoosistimulaation jälkeen (1. GLUK = välitön vaikutus, 2. GLUK = sekundaarinen vaikutus) ja farmakologisen stimulaation jälkeen (3. TH+GLUK = teofylliini+glukoosi) kuuden vuorokauden kuluttua infektiosta. Kuvassa on ilmoitettu stimulaatiokertoimet lähtötasoon verrattuna. Enterovirukset aiheuttavat diabeteksen kaltaisen taudin myös hiirissä ja tuhoavat beetasoluja laboratorio-olosuhteissa (Yoon 1995). Tällöin ne mm. heikentävät beetasolujen insuliinineritystä (kuva 1) (Roivainen ym. 2000) ja lisäävät luokan 1 HLA-molekyylien määrää beetasolujen pinnalla (Parkkonen ym. 1992), mikä puolestaan voi voimistaa sytotoksista immuunivastetta. Vastaava HLA-molekyylien induktio on havaittu myös diabeetikoiden haimoissa (Foulis ym. 1987b). Ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat prospektiiviset seurantatutkimukset on julkaistu Suomesta osana valtakunnallista Lasten Diabetes Suomessa (DiMe) -projektia. Diabeetikkolasten terveitä sisaruksia seurattaessa havaittiin, että enterovirusinfektiot lisäsivät heidän riskiään sairastua myöhemmin diabetekseen (Hyöty ym. 1995, Hiltunen ym. 1997, Lönnrot ym. 1999). Erityisen usein enterovirusinfektioita esiintyi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumisen aikaan (kuva 2). Lisäksi on ha- 81

4 ICA (JDF-yksikkö) Diabetes GADA (suhteellinen yksikkö) Virus-RNA Seuranta-aika (kk ennen diabetesta) Kuva 2. Enterovirus-RNA:n esiintyminen seerumissa DiMe-tutkimuksen lapsella, jolle ilmaantui seurannan aikana ensin autovastaaineita ja myöhemmin kliininen tyypin 1 diabetes. Lapsella todettiin enteroviruksen RNA:ta neljässä näytteessä (+). Autovastaainepitoisuuksissa havaittiin merkitsevä kasvu samanaikaisesti toisen infektion kanssa ( = saarekesoluvasta-aineet, ICA, = glutamiinidekarboksylaasivasta-aineet, GADA). Diabeteksen oireet ilmaantuivat kolme vuotta myöhemmin, jolloin lapsella todettiin taas enteroviruksen RNA:ta seerumissa. Viitettä kroonisesta infektiosta ei havaittu. Kuva perustuu aikaisemman julkaisun (Lönnrot ym. 1999) tietoihin. vaittu, että äidin raskausaikana sairastama enterovirusinfektio lisää lapsen diabetesriskiä (Dahlquist ym. 1995, Hyöty ym. 1995). Tämä viittaa siihen, että enterovirusinfektio voi vaurioittaa beetasoluja jo sikiökaudella. Kaiken kaikkiaan havainnot viittaavat siihen, että enterovirukset voivat käynnistää beetasoluja tuhoavan prosessin jo vuosia ennen diabeteksen oireiden ilmaantumista. Tämä päätelmä pyritään parhaillaan varmistamaan uusissa seurantatutkimuksissa. Viruksen aiheuttaman beetasoluvaurion mekanismeja ei tunneta tarkoin. Yksi eniten tutkituista mahdollisuuksista on ristireaktio viruksen ja beetasolun rakenteiden välillä. Mm. enterovirusten 2C-proteiinissa on samanlainen aminohappojakso kuin yhdessä beetasolun autoantigeenissa, glutamiinihappodekarboksylaasissa, mutta sen patogeneettistä merkitystä ei ole lopullisesti selvitetty (Atkinson ym. 1997). Diabetes on hyvä esimerkki siitä, miten hankalaa syysuhteen varmistaminen on. Vaikka on ilmiselvää, miten suuria mahdollisuuksia esimerkiksi enterovirusten etiologisen osuuden varmistuminen tarjoaisi diabeteksen ehkäisyyn, lopullista selvyyttä ei vieläkään ole saatu. Näyttääkin siltä, että joudumme odottamaan ainakin muutamia vuosia, ennen kuin virusten riskivaikutus voidaan luotettavasti varmistaa. Virukset ja sepelvaltimotauti Diabeteksen tavoin myös sepelvaltimotaudin synnystä on esitetty teoria, jonka mukaan tauti syntyisi toistuvien endoteelisoluja vaurioittavien tapahtumien seurauksena (Pesonen ja Paakkari 1996, Libby 1999). Näin syntyvä ahtautuma pahenee kerta kerralta, kunnes se lopulta johtaa kliinisiin oireisiin. On mahdollista, että mikrobi-infektiot voivat osaltaan edistää endoteelisoluvaurion syntyä ja jouduttaa sen etenemistä. Mahdollisia mekanismeja on useita. Infektio endoteelisoluissa voi sinänsä aiheuttaa soluvaurion, tai vaurio saattaa syntyä infektion laukaiseman tulehdusreaktion tai autoimmuuniprosessin seurauksena (Wick ym. 1997, Ross 1999, Libby 1999). Sepelvaltimotaudin syntyyn on yhdistetty useita mikrobeja. Vahvin epidemiologi- 82 H. Hyöty ym.

5 nen näyttö on saatu kroonisia hengitystieinfektioita aiheuttavan Chlamydia pneumoniaen yhteydestä sepelvaltimotautiin (Saikku ym. 1988, Danesh 1999). Enterovirusten yhteys sepelvaltimotautiin. Ajatus enterovirusten osallistumisesta sepelvaltimotaudin syntyyn ei ole uusi. Jo 30 vuotta sitten kuvattiin, kuinka tietyn enteroviruksen (coxsackie B -virus) aiheuttama infektio hiiressä aikaansaa sepelvaltimotaudille tyypillisiä varhaisoireita (Sohal ym. 1968). Havainnon seurauksena sepelvaltimotautiin sairastuneilta alettiin etsiä viitteitä coxsackie B -virusinfektiosta, mutta näiden virusten osuutta ei kyetty tuolloin osoittamaan vakuuttavasti. Aiemmissa enteroviruksiin liittyvissä selvityksissä tutkittiin ainoastaan joitakin kuudesta coxsackie B -viruksesta, vaikka ihmisessä tautia aiheuttavia enteroviruksia on kaikkiaan 64. Kehittämäämme enterovirusten ryhmäspesifistä vasta-ainemittausmenetelmää käyttäen voimme tutkia henkilön»enterovirushistoriaa», jonka ajattelemme heijastelevan sairastettujen enterovirusinfektioiden kokonaismäärää. Suomalaisista prospektiivisesti kerätyistä seerumiaineistoista havaitsimme, että enterovirusvasta-ainepitoisuudet olivat myöhemmin sydäninfarktiin sairastuneilla miehillä suuremmat kuin terveillä verrokeilla (Roivainen 1999). Suuri enterovirusvasta-ainepitoisuus on itsenäinen, tupakoinnista ja muista klassisista riskitekijöistä riippumaton riskitekijä nimenomaan miehillä, jotka sairastuivat infarktiin alle 49-vuotiaana. Heidän riskinsä oli yli nelinkertainen, jos heillä oli suuri enterovirusvasta-ainepitoisuus (Roivainen ym. 1998). Tutkiessamme Kansaneläkelaitoksen autoklinikka-aineistosta enterovirusvasta-aineiden ja sydäninfarktin yhteyttä havaitsimme, että enterovirusvasteisiin liittyvä sydäninfarktiriski oli erityisen suuri miehillä, joilla oli pienet kolesteroliarvot (Reunanen ym. julkaisematon havainto). Sitä vastoin Helsinki Heart Studyssa, jossa seurantatutkimuksen piiriin oli otettu vain hyperkolesteroleemisia miehiä, ei suurikaan enterovirusvasta-ainepitoisuus ollut tulostemme mukaan riskitekijä (Roivainen ym. 1999). Herpesryhmän virusten yhteys sepelvaltimotautiin. Myös herpesryhmän virukset voivat liittyä ateroskleroosiin ja sepelvaltimotautiin. Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että vasta-aineet sytomegalovirusta (CMV) kohtaan lisäävät valtimotaudin riskiä, etenkin sydämensiirtojen yhteydessä (Danesh ym. 1999). Joissakin tutkimuksissa vaara myös kasvoi suurenevan vasta-ainepitoisuuden myötä. On mahdollista, että CMV:n lisäksi muutkin herpesvirukset voivat edistää sepelvaltimotaudin syntyä. HSV- ja CMV-virusten antigeeneja ja nukleiinihappoja on löydetty tapaturmaisesti kuolleiden sepelvaltimotautipotilaiden valtimoiden vauriokohdista (Pesonen ja Paakkari 1996, Bruggeman 1999). Serologisia tutkimuksia herpes simplex 1 ja 2 -virusten (HSV1 ja 2) mahdollisesta osuudesta on tehty hyvin vähän (Danesh ym. 1999). Prospektiivisessa Helsinki Heart Studyssa tutkimme eri mikrobi-infektioiden vaikutusta sepelvaltimotaudin riskiin (Roivainen ym. 1999). Määritimme ennen infarktia kerätyistä seeruminäytteistä vasta-ainearvot valtimosairauksiin yhdistetyille mikrobeille, kuten C. pneumoniealle, H. pylorille, CMV:lle, HSV 1:lle ja enteroviruksille. Testatuista vasta-aineista suurimman riskin aiheutti HSV 1. Suuren vasta-ainepitoisuuden vaikutuksesta sairastumisriski lisääntyi kaksinkertaiseksi. Jos lisäksi huomioitiin akuutista tulehduksesta kertova C-reaktiivisen proteiinin suurentunut pitoisuus, vaara suureni entisestään. Sepelvaltimotaudin syntyä on ollut vaikea selittää yksinomaan klassisten riskitekijöiden kuten suuren kolesterolipitoisuuden, tupakoinnin ja verenpaineen avulla. Näyttääkin ilmeiseltä, että näiden lisäksi asiaan vaikuttavat myös mikrobi-infektiot ja tulehdusreaktiot. Tarvitaan vielä paljon lisätutkimuksia, ennen kuin mikrobiinfektioiden merkitys sepelvaltimotaudin synnyssä saadaan varmistettua ja voidaan ajatella ehkäisyä esimerkiksi rokotuksin. Virukset ja syöpä Syöpäriskiä lisääviä viruksia ovat mm. hepatiitti B ja C -virukset (HBV, HCV), ihmisen papilloomaviruksen (HPV) onkogeeniset tyypit, Epstein Barrin virus (EBV) ja ihmisen T-soluleukemiavirus (HTLV). Näiden virusinfektioiden eh- 83

6 Taulukko 2. Infektion esiintyvyys, vaarasuhde, väestötason syyosuus ja vuotuinen raportoitu tapausmäärä maailmassa virusten aiheuttamissa tai aiheuttamiksi epäillyissä syöpätaudeissa. Virus/syöpä Infektion Suhteellinen Väestötason Tapauksia Tutkimus esiintyvyys, % riski syyosuus, % HBV/maksasyöpä Pisani ym HCV/maksasyöpä Pisani ym HPV16/kohdunkaulansyöpä Lehtinen ym., julkaisematon havainto EBV/Hodgkinin tauti Lehtinen ym. 1993, Pisani ym EBV/nenänielukarsinooma Pisani ym. 1997, Lehtinen ym. julkaisematon havainto 1 HBs-antigeenin kantajia käiseminen ehkäisisi valtaosan maksasyövästä ja kohdunkaulansyövästä, noin 50 % Hodgkinin taudista ja mahdollisesti nenänielukarsinooman sekä endeemisen T-soluleukemian, eli yhteensä % kaikista syövistä (taulukko 2). HCVja HTLV-rokotteiden kehittely on alkuvaiheessa tai kesken, mutta EBV-rokotteen kehittely on jo sangen pitkällä. HPV-rokotteet ovat kliinisissä kokeissa, ja rokote HBV:tä vastaan on ollut käytössä pitkään. HBV:n, HPV:n ja EBV:n aiheuttamille infektioille ja syöville yhteisiä piirteitä ovat niiden yleisyys, viruksen DNA:n säilyminen ja ilmentyminen kasvainsoluissa, virusproteiinien vuorovaikutus solun kasvunrajoitegeenituotteiden kanssa (taulukko 3) sekä viruksiin kohdistuva immuunivaste. Tämän perusteella voidaan olettaa, että sekä infektio että sen aiheuttama syöpä ovat periaatteessa torjuttavissa rokottamalla. Maksasyöpä. Klassisen seerumihepatiitin aiheuttajat hepatiitti B ja C -virukset löydettiin jo ja 1980-luvuilla (Lappalainen ym., tässä numerossa). HBV:n X-proteiinin vuorovaikutuksen p53-kasvunrajoitegeenituotteen kanssa ja toisaalta myös sen taipumuksen integroitua isäntäsolun genomiin on arveltu myötävaikuttavan maksasyövän syntyyn (taulukko 3). Toisaalta HCV:n kroonisesti infektoiman maksasolukon nopea uusiutuminen saattaa jo sinänsä altistaa tarvittaville mutaatioille. Sekä krooniseen HBV- että HCV-infektioon liittyy 100-kertainen suhteellinen riski sairastua maksasyöpään (Ince ja Wands 1999). Aikaisemmin sairastettuun mutta ei-kroonistuneeseen infektioon liittyvä riski on selvästi pienempi, noin 5 25-kertainen (Pisani ym. 1997). HBV:n ja HCV:n väestötason syyosuudeksi (se osuus maksasyövistä, joka olisi ehkäistävissä estämällä kyseiset infektiot) on arvioitu maailmanlaajuisesti noin 80 % (taulukko 2). Vastikään on Yhdysvalloista julkaistu tuloksia, joiden mukaan HBV-infektioiden äkillinen yleistyminen 1980-luvulla on voinut johtaa kymmenen vuotta myöhemmin havaittuun maksasyövän ilmaantuvuuden ja mortaliteetin nopeaan kasvuun (muutokset 100 ja 50 %) (El- Serag ja Mason 1999). Todetut HBV-tartunnat onkin syytä hoitaa mahdollisimman hyvin esimerkiksi uusilla yhdistelmähoidoilla (Lappalainen ym., tässä numerossa), sillä 2 4 %:ssa kirroosivaiheeseen edenneistä tapauksista ilmaantuu maksasyöpä vuoden kuluessa (Di Bisceglie ym. 1988). HBV-rokotteen käyttöönotto väestötasolla Taiwanissa ja Länsi-Afrikassa, joissa kroonisten kantajien määrä vaihtelee välillä %, on johtanut runsaassa kymmenessä vuodessa erinomaiseen tulokseen. Rokotteen 90-prosenttinen teho oireista infektiota vastaan 95-prosenttinen teho kroonista kantajuutta vastaan sekä lasten maksasyövän ilmaantuvuuden romahtaminen rokotetuilla (Chang ym. 1997, Ince ja Wands 1999) ovat olleet varsin vakuuttavia todisteita rokotusten mahdollisuuksista taistelussa syöpää vastaan. Menestystarinan takana lienee HBV s -antigeenin muodostaman partikkelin kyky löytää tiensä luokan I HLA:n välittämään antigeenipresentaatioon (Schirmbeck ym. 1995), mikä puolestaan johtaa sytotoksisten T-lymfosyyttien aktivoitumiseen. 84 H. Hyöty ym.

7 Taulukko 3. Virusten ja isäntäsolun/elimistön vuorovaikutukset syövässä Hillemanin (1998) mukaan. Vuorovaikutus Solutason muutos Virus / Syöpä Virusten varhaiset val- Solusyklin nopeutuminen, HPV / kohdunkaulansyöpä kuaisaineet sitoutuvat/ apoptoosin estyminen, HBV / maksasyöpä tuhoavat kasvunrajoite- DNA:han syntyneet vir- EBV / lymfoproliferaatiot geenituotteita heet eivät korjaannu SV40 / mesoteliooma Virusten varhaiset valkuais- Korvaavat tai täydentävät EBV / Hodgkinin tauti aineet / sytokiinit sytokiinien solun- HIV ja HHV8 / Kaposin sarkooma jakautumiskäskyjä DNA:n integroituminen, Proto-onkogeenien HTLV / T-soluleukemia insertionaalinen muta- aktivoituminen / solu- HBV / maksasyöpä geneesi syklin nopeutuminen Kromosomitranslokaatiot Proto-onkogeenien EBV / Burkittin lymfooma aktivoituminen / solusyklin nopeutuminen Auttaja-T-solujen / Langer- Immunologisen valvonnan HIV / Kaposin sarkooma ja hansin solujen lyyttinen murtuminen lymfoproliferaatiot infektio HPV / kohdunkaulansyöpä Kohdesolukon jatkuva Lisääntyneen solunjakau- HCV / maksasyöpä infektio tumisen vuoksi spontaa- EBV / Burkittin lymfooma nisti syntyvät pahanlaatuiset muutokset EBV = Epstein Barrin virus, HPV = ihmisen papilloomavirus, HTLV = ihmisen T-soluleukemiavirus HCV:n pintavalkuaisaineiden suuri antigeeninen vaihtelu ja erot eri maantieteellisten isolaattien välillä viittaavat siihen, että rokotetta HCV:tä ja maksasyöpää vastaan joudutaan vielä odottamaan. Kohdunkaulan syöpä. Sukupuoliyhteydessä tarttuvista yli 20 HPV-tyypistä ihmiselle syöpävaaraa aiheuttaviksi on varmistettu tyypit 16 ja 18 (IARC 1995), mutta myös lukuisiin muihin kohdunkaulan syövästä löytyviin HPV-tyyppeihin tulee suhtautua kuin ne aiheuttaisivat syöpää. HPV16- ja HPV18-DNA:n löytyminen vuotiaalta naiselta merkitsee kertaista kohdunkaulasyövän suhteellista riskiä (IARC 1995, Pisani ym. 1997). Valtaosa nuorena saaduista infektioista kuitenkin paranee, ja suhteellinen vaara sairastua kohdunkaulan syöpään edellä mainittujen HPV-tyyppien aiheuttamien infektioiden jälkeen on 3 12-kertainen (Lehtinen ym., julkaisematon havainto). Seksuaalitapojen muutos 1960-luvulta luvulle on merkinnyt yhdyntöjen aloittamisiän yleistä laskua ja partnereiden määrän kasvua. Muutokset (2 5 vuotta varhaisempi aloittamisikä ja 2 3-kertainen partnerimäärä) ovat olleet hyvin huomattavia varsinkin nuorimmissa ikäryhmissä (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Sukupuoliyhteydessä tarttuvien mikrobien kuten HPV:n tasapaino väestötasolla on samanaikaisesti käynyt läpi mullistuksen, jonka suuruudesta ja pitkäaikaisvaikutuksista ei ole täyttä käsitystä. Se näkyy kohdunkaulan syövästä löydettävien HPV-tyyppien jakaumassa: HPV16:n ja 33:n absoluuttinen osuus on vähentynyt 15 % ja tilalle on tullut muita HPV-tyyppejä (Lehtinen ym. 1998). Se näkyy myös kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden nopeana kasvuna alle 45-vuotiailla naisilla (Anttila ym. 1998). Luotettavia ennusteita tulevasta kehityksestä toivotaan saatavan HPV-infektioiden ja kohdunkaulasyövän esiasteiden ilmaantuvuustrendien vertailusta; jo nyt valmistaudutaan kohdunkaulasyövän torjunnan järjestämiseen HPV-seulonnan tai rokotteen pohjalta. Syöpää aiheuttavien HPV-tyyppien yleisyyden ja niihin liittyvän suhteellisen riskin perusteella 85

8 on pyritty arvioimaan väestötason syyosuutta (taulukko 2). Pitkittäistutkimuksiin perustuvan katsausartikkelimme mukaan 44 % kohdunkaulan syövistä voitaisiin estää, jos HPV16-infektiot pystyttäisiin ehkäisemään (Lehtinen ym., julkaisematon havainto). IARC:n poikkileikkaustutkimuksiin perustuva arvio kaikkien syöpää aiheuttavien HPV-tyyppien ehkäisyn tehosta kohdunkaulan syövän torjunnassa on 82 % (Pisani ym. 1997). HPV:t ovat vaipattomia viruksia, joiden kapsidirakennetta muodostavalla L1-valkuaisaineella on taipumus muodostaa itsestään tyhjiä, DNA:ttomia viruksen kaltaisia partikkeleita (virus-like particles, VLP). Näitä partikkeleita sisältävät VLP-rokotteet ovat tarjonneet täyden suojan HPV-infektiota ja syöpää vastaan eläinkokeissa. Niiden tiedetään synnyttävän neutraloivia vasta-aineita vereen ja limakalvoille, ja ne indusoivat myös sytotoksisen T-soluvasteen (Galloway 1998). VLP-rokotteen tehoa voidaan mitä todennäköisimmin parantaa valmistamalla nk. kimeerisiä rokotteita, joihin on lisätty eri HPV-tyypeille immunologisesti yhteinen onkoproteiini E6 tai E7 (Lehtinen ym. 1995). Myös useiden eri HPV-tyyppien sisällyttäminen samaan rokotteeseen on suuren mielenkiinnon kohteena, koska mm. luonnollisten, syöpään liittymättömien HPV6/11 -infektioiden tiedetään suojaavan kohdunkaulan syövältä (Luostarinen ym. 1999). Hodgkinin tauti ja nenänielun karsinooma. Epstein Barrin viruksen (EBV) ja Hodgkinin taudin välinen syy-yhteys on tunnettu 1980-luvun lopulta lähtien (Lehtinen ym. 1993). Nenänielun karsinooman suhteen todistusaineisto on sitä vastoin edelleenkin puutteellinen (taulukko 2). EBV piileskelee kuolemattomiksi muuttamissaan B-lymfosyyteissä ilmentäen vain EBNA- 1-geeniään. Mahdollisuudet puuttua terapeuttisella rokotteella tämäntyyppiseen solun ja viruksen vuorovaikutukseen ovat käytännössä olemattomat. Toisaalta immunosuppressoiduilla potilailla monetkin viruksen geeneistä voivat ilmentyä. Terapeuttisten EBV-rokotteiden tehoa ollaankin testaamassa näillä potilailla esiintyvän nopeasti proliferoituvan EBV-positiivisen lymfoblastoidin solukon hoidossa. Tulevaisuuden mahdollisuudet Virustautien kirjo on laajentumassa akuuteista infektioista kroonisten sairauksien suuntaan luvun lopulla virusten osuus monien kroonisten sairauksien riskitekijänä on varmistunut, ja 2000-luvulla virologian merkitys immuunisairauksien ja pahanlaatuisten sairauksien ehkäisyssä kasvaa. Kroonisten tautien patogeneesiin liittyviä viruksia löydettäneen lisää, ja joidenkin tautien aiheuttajiksi voi löytyä aiemmin tuntemattomia viruksia. Viruslääkkeiden ja -rokotteiden kehitys tulee tarjoamaan entistä paremmat mahdollisuudet näiden infektioiden ehkäisyyn ja hoitoon. Profylaktinen immunisaatio on jo osoittanut voimansa hepatiitti B -viruksen aiheuttaman maksasyövän torjunnassa. Tulevaisuudessa vastaavia läpimurtoja voidaan odottaa ainakin joidenkin autoimmuunitautien sekä kohdunkaulansyövän torjunnassa. *** Kiitämme Suomen Akatemiaa, Sigrid Juséliuksen säätiötä, Diabetestutkimussäätiötä ja Syöpäjärjestöjä saamastamme arvokkaasta tuesta. Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulansyövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Duodecim 1998;114: Atkinson MA, Bowman MA, Campbell L, Darrow BL, Kaufman DL, Maclaren NK. Cellular immunity to a determinant common to glutamate decarboxylase and Coxsackie virus in insulin-dependent diabetes. J Clin Invest 1997: 94: Bruggeman C. Cytomegalovirus is involved in vascular pathology. Am Heart J 1999 (painossa). Chang M-H, Chen C-J, Lai M-S, ym. Universal hepatitis B vaccination in Taiwan and the incidence of hepatocellular carcinoma in children. N Engl J Med 1997; 336: Dahlquist G, Ivarsson S, Lindberg B, Forsgren M. Maternal enteroviral infection during pregnancy as a risk factor for childhood IDDM: a population-based study. Diabetes 1995;44: Danesh J. Epidemiological studies of infection and atherosclerosis. Am Heart J 1999 (painossa). Di Besceglie AM, Rustgi VK, Hoofnagle JH, ym. NIH conference: hepato- 86 H. Hyöty ym.

9 cellular carcinoma. Ann Intern Med 1988;108: El-Serag HB, Mason AC. Rising incidence of hepatocellular carcinoma in the United States. N Engl J Med 1999; 340: Foulis AK, Farquharson MA, Hardman R. Aberrant expression of class II major histocompatibility complex molecules by B cells and hyperexpression of class I major histocompatibility complex molecules by insulin containing islets in tpe 1 diabetes mellitus. Diabetologia 1987(b);30: Foulis AK, Farquharson MA, Meager A. Immunoreactive alpha-interferon in insulin-secreting beta cells in type 1 diabetes mellitus. Lancet 1987(a);2: Foulis AK, Farquharson MA, Cameron SO, McGill M, Schönke H, Kandolf R. A search for the presence of the enteroviral capsid protein VP1 in pancreases of patients with type 1 diabetes and pancreases and hearts of infants who died of coxsackieviral myocarditis. Diabetologia 1990;33: Foulis AK, McGill M, Farquharson MA, Hilton DA. A search for evidence of viral infection in pancreases of newly diagnosed patients with IDDM. Diabetologia 1997;40: Galloway DA. Is vaccination against human papillomavirus a possibility? Lancet 1998;351:22 4. Hilleman MR. Overview of viruses, cancer and vaccines in concept and in reality. Recent Res Cancer Res 1998;154: Hiltunen M, Hyöty H, Knip M, ym. Islet cell antibody seroconversion is children is temporally associated with enterovirus infections. J Infect Dis 1997;175: Hyöty H. Mikrobien ja kudoksen väliset ristireaktiot autoimmuunivasteen syntymekanismina. Duodecim 1991;107: Hyöty H, Hiltunen M, Lönnrot M. Enterovirus infections and insulin dependent diabetes mellitus evidence for causality. Clin Diagn Virol 1998;9: Hyöty H, Hiltunen M, Knip M, ym. A prospective study of the role of coxsackie B and other enteroviruses in the pathogenesis of insulin-dependent diabetes mellitus. Diabetes 1995;44: IARC Scientific Monographs volumes 59, 64 and 69. Lyon 1994, 1995, Ince N, Wands JR. The increasing incidence of hepatocellular carcinoma. N Engl J Med 1999;340: Kontula O, Haavio-Mannila E, toim. Suomalainen seksi: tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. Juva: WSOY, Lehtinen M, Heino P, Lehtinen T, ym. Papilloomavirusrokotteiden uudet näkymät. Suom Lääkäril 1995;95: Lehtinen M, Pukkala E, Rostila T, Paavonen J. Papilloomavirusrokotteen tehoa kohdunkaulansyöpää vastaan tutkitaan. Kansanterveys 1998;9:12 3. Lehtinen T, Lumio J, Lehtinen M. Epstein Barrin virus ja syöpä. Duodecim 1993;109: Libby P. Mechanisms by which infections may potentiate atherogenesis or trigger manifestations of atherosclerosis. Am Heart J 1999 (painossa). Luostarinen T, Geijerstamm V, Bjorge T, ym. No excess risk of cervical carcinoma in women seropositive for both HPV16 and HPV6/11. Int J Cancer 1999;80: Lönnrot M, Salminen K, Knip M, ym. Enterovirus RNA in serum is a risk factor for beta-cell autoimmunity and clinical Type 1 diabetes a prospective study. J Med Virol 1999 (painossa). Nairn C, Galbraith DN, Taylor KW, Clements GB. Enterovirus variants in the serum of children at the onset of type 1 diabetes mellitus. Diabetes Med 1999;16: Parkkonen P, Hyöty H, Koskinen L, Leinikki P. Mumps virus infects beta cells in human fetal islet cell cultures upregulating the expression of HLA class I molecules. Diabetologia 1992;35:63 9. Pesonen E, Paakkari I. Infektion ja tulehduksen osuus sepelvaltimotaudin synnyssä. Suom Lääkäril 1996;51: Pisani P, Parkin DM, Munoz N, Ferlay J. Cancer and infection: estimates of the attributable fraction in Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 1997;6: Roivainen M, Alfthan G, Jousilahti P, Kimpimäki M, Hovi T, Tuomilehto J. Enterovirus infections as a possible risk factor for myocardial infarction. Circulation 1998;98: Roivainen M. Enteroviruses and myocardial infarction. Am Heart J 1999; 138: Roivainen M, Rasilainen S, Ylipaasto P, ym. Mechanisms of coxsackievirus induced damage to human pancreatic beta cells. J Clin Endocrinol Metab 2000;85:1 9. Roivainen M, Viik-Kajander M, Palosuo T, ym. Infection, inflammation and the risk of coronary heart disease. Circulation 1999 (painossa). Ross R. Atherosclerosis An inflammatory disease. N Engl J Med 1999;340: Saikku P, Leinonen M, Mattila K, ym. Serological evidence of an association of a novel Chlamydia, TWAR, with chronic coronary heart disease and acute myocardial infarction. Lancet 1988;2: Schirmbeck R, Melber K, Reimann J. Hepatitis B virus small surface antigen particles are processed in a novel endosomal pathway for major histocompatibility complex class I-restricted epitope presentation. Eur J Immunol 1995;25: Sohal RS, Burch GE, Chu KC, Leiderman E, Colcolough HL. Ultrastructural changes in cardiac capillaries of coxsackievirus B4-infected mice. Lab Invest 1968;19: Wick G, Romen M, Amberger A, ym. Atherosclerosis, autoimmunity and vascular-associated lymphoid tissue. FASEB J 1997;11: Yoon J-W. A new look at viruses in type 1 diabetes. Diabetes Metab Rev 1995;11: HEIKKI HYÖTY, Suomen Akatemian vanhempi tutkija Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS, virologian laboratorio PL 607, Tampere MATTI LEHTINEN, dosentti Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto MERJA ROIVAINEN, dosentti Kansanterveyslaitos, enteroviruslaboratorio Mannerheimintie Helsinki 87

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista 1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA?

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? Mikael Knip Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS KUKA SAIRASTUU DIABETEKSEEN, KUKA EI? GENEETTINEN OHJELMOINTI

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan

Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan Sukupuolitaudit Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan Matti Lehtinen, Dan Apter, Riitta Heikkilä, Pirkko Heino, Ilona Idänpään-Heikkilä, Kaisa Rimpilä, Christian Malm ja Robert Zilliacus

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Jorma Toppari Turun yliopisto ja Tyks Biolääketieteen laitos, fysiologia Lasten ja nuorten klinikka Riitta Veijola Oulun yliopisto ja Oys Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Lasten ja nuorten diabetes Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Tyypin 1 diabetes alkoi yleistyä Suomessa ja lähes

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Suutaudit 4 Virusinfektiot

Suutaudit 4 Virusinfektiot Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Polion seuranta Suomessa perustuu

Polion seuranta Suomessa perustuu Polion seuranta Suomessa perustuu jätevesinäytteiden analysointiin Merja Roivainen, Dos Laboratorionjohtaja j Suolistovirusyksikkö Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen Diabetespäivä 2017

Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen Diabetespäivä 2017 Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen 22.11.2017 1 Esittely ja sidonnaisuudet LT 2016, Lastentautien EL Sidonnaisuudet: Päätoimi Espoon kaupungin

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Monet seksin yhteydessä tarttuvat infektiot

Monet seksin yhteydessä tarttuvat infektiot Katsaus Matti Lehtinen, Dan Apter, Elise Kosunen, Tuula Lehtinen, Tiina Verho ja Jorma Paavonen Nuorten seksitautien ehkäisy Suomessa yleiset seksin yhteydessä tarttuvat nuorten ja nuorten aikuisten taudit

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

VIRUKSET JA SYÖPÄ. Antti Vaheri, LKT HY virologian emeritusprofessori antti.vaheri@helsinki.fi

VIRUKSET JA SYÖPÄ. Antti Vaheri, LKT HY virologian emeritusprofessori antti.vaheri@helsinki.fi VIRUKSET JA SYÖPÄ Antti Vaheri, LKT HY viroogian emeritusprofessori antti.vaheri@hesinki.fi Viroogian osasto, Haartman-instituutti, Hesingin yiopisto ja HUSLAB Labquaity Days 07.02.2014 ARVIOLTA 20% MAAILMAN

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

HPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum

HPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum HPV-rokotteet: tilannepäivitys Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum 4.3.2019 Erikoistuva lääkäri HUS Naistensairaalassa 2011- Post doc-tutkija HUS Naistensairaala 2011- Sidonnaisuudet: Honorary Clinical Lecturer,

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa Terveysakatemia Tartuntataudit ja rokotehuolto Alustus: Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä Oulu 24.8.2010 Ville Valtonen Professori, ylilääkäri HYKS, Infektiosairauksien klinikka, Medisiininen tulosyksikkö,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Virusinfektio monimuotoinen syövän aiheuttaja

Virusinfektio monimuotoinen syövän aiheuttaja irita ekkonen ja äivi M. Ojala KATSAUS Virusinfektio monimuotoinen syövän aiheuttaja Maailmanlaajuisesti virusinfektiot ovat yleinen syy syövän synnylle. Syöpäviruksista tavallisimpia ovat ihmisen papilloomavirukset,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien

Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka, medisiininen tulosyksikkö, HUS Sairauksien

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot