VIRUKSET JA SYÖPÄ. Antti Vaheri, LKT HY virologian emeritusprofessori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRUKSET JA SYÖPÄ. Antti Vaheri, LKT HY virologian emeritusprofessori antti.vaheri@helsinki.fi"

Transkriptio

1 VIRUKSET JA SYÖPÄ Antti Vaheri, LKT HY viroogian emeritusprofessori Viroogian osasto, Haartman-instituutti, Hesingin yiopisto ja HUSLAB Labquaity Days

2 ARVIOLTA 20% MAAILMAN SYÖVISTÄ LIITTYY INFEKTIOIHIN: PARASIITTEIHIN: mm. matotaudit skistosomiaasi ei bihartsiaasi virtsarakon syöpään tropiikeissa ja Conorchis-infektio sappiteiden syöpään Itä-Aasiassa. BAKTEEREIHIN: Heicobacter pyori mahasyöpään Kamydiat onkogeenisten virusten apuna mutta ennen kaikkea VIRUKSIIN

3 Ihmisen varmat kasvainvirukset Papioomavirukset (HPV): syyät, arynxpapioomat, kondyoomat, anogenitaai- ja pään-ja-kauan aueen syövät Epstein-Barrin virus (EBV): Burkittin ymfooma, nenänieusyöpä, Hodgkinin tauti ja immunobastinen ymfooma Herpesvirus 8 (HHV-8): Kaposin sarkooma Hepatiitti B- ja C-virukset (HBV, HCV): maksasyöpä Mouska poxvirus: onteosyyä (mouscum contagiosum) HPV HTLV-1 retrovirus: aikuisten T-soueukemia HBV EBV HTLV-1

4 Muita mikrobeja, joita on iitetty kasvainsairauksiin Kamydiat ja syöpä C. trachomatis serotyypit G, I, D ja B iitetty cervix karsinoomaan ja tietyt C. trachomatis serotyypit (L1, L2 ja L3) isääntyvät imusomukkeissa (Lymphogranuoma venereum; ent. neekerisankkeri ) ja iittyvät rektumkarsinoomaan Krooninen keuhkokamydiainfektio isää keuhkosyövän riskiä tupakoivia keski-ikäisiä miehiä Sekä C. trachomatis että C. pneumoniae estävät apoptoosia Simian virus 40 (SV40) poyoomavirus, jota oi poiorokotteessa ,on iitetty aivokasvaimiin, mesoteioomaan ja non-hodgkin ymfoomaan (???) Merke-sou poyoomavirus ja karsinooma Virusinfektio on Suomessakin hyvin yeinen, mutta aggressiivinen ihosyöpä hyvin harvinainen. Retrovirussekvenssejä rintasyövässä (?)

5 Epstein-Barrin virus (EBV): Burkittin ymfooma, nenänieusyöpä, Hodgkinin tauti ja immunobastinen ymfooma EBV-infektion kuku Primaari-infektiossa syjestä tarttunut EBV infektoi oropharynxin epiteeisouja ja immortaisoi B-souja (reseptorina on kompementin C3d-komponentin reseptori) ymfobasteiksi. B-soujen uudet antigeenit herättävät T-souvasteen. Yeensä primaari infektio on oireeton, osaa B- ja CTL-soujen väinen sisäissota näkyy tautina ( mononukeoosi). Virus säiyy B-muistisouissa atenttina. Jos nämä sout reaktivoituvat ja jos souissa tapahtuu geneettisiä muutoksia, voi syntyä maigni tauti.

6 Burkittin ymfooma (BL) BL-aueia EBVinfektio saadaan varhain. Keski-Afrikassa BL on yeisin apsuusiän maigni kasvain, ja varsinkin pojia BL on yeinen myös Uudea Guineaa BL on yeinen Afrikan maaria-aueea. Maaria on mitogeeni ja toisaata immunosuppressiivinen. Suomessa 6-v. 40% ja aikuisista 10% on EBVseronegat. Osae mononukeoosi (kising disease).

7 Burkittin ymfooma Tyypiinen kudosrakenne ( tähtitaivas ) Esisyöpägeeni c-myc siirtyy immunogobuiinigeenin vahvan sääteyjakson ei promoottorin ae ja muuntuu iikatuotetuksi syöpägeeniksi

8 Burkittin ymfooman patogeneesi EBNA-2 transaktivoi soun geenejä

9 EBV-ymfoproiferatiivinen tauti: pasma- ja B-souhyperpasia, B-sou- ja immunobastinen ymfooma (eri puoia ymfoproiferaatiota). Takana synnynnäinen tai hankittu immuunivaje (severe combined immunodeficiency, AIDS, transpantaatio, ja varsinkin HLA-mismatch siirre tai anti-t-ymfosyyttiseerumin käyttö). Post- transpant ymphoproiferative disease (EBV-PTLD), jota voidaan hoitaa mm. estämää B-soujen aktivaatiota (anti-cd20 MAb, Rituximab). A. MRI-kuvassa näkyy runsaasti tuumoripesäkkeitä aivoissa. Immunobastinen ymfooma, jota myös perirenaaitiassa. B. Kasvainkudos reagoi EBV nucear antigeeni- (EBNA-2) monokonaaivasta-aineen kanssa. C. Pääosa kasvainsouista on EBNA-2 positiivisia. D. In situ hybridisaatio osoittaa EBV:n koodittaman RNA:n (EBER) kasvainsouissa.

10 EBV iittyy myös nasopharynx karsinoomaan (NPC) NPC on maigni invasiivinen epiteeisoujen NPC on yeinen Kaakkois-Aasiassa, kasvain. EBV-DNA:ta ja EBNA:a on ähes Pohjois-Afrikassa ja eskimoia. Sekä kaikissa karsinoomasouissa, mutta ei Euroopassa että Pohjois-Amerikassa tuumorien ymfosyyteissä. Potiaia on jo NPC- ja BL-tapauksia on sporadisesti. varhain korkeat IgA-tasot EBV-rakenneproteiineie ja neutraoivia EBV-DNasi-vastaaineita, mitä käytetään Eteä-Kiinassa sekä seuonnassa että hoidon seurannassa.

11 EBV ja Hodgkinin tauti Suomessa tapausta vuosittain 40-60%:iin iittyy EBV, mutta maignisoitumiseen tarvittaneen muita isätekijöitä EBV-DNA:ta Reed-Sternbergin souissa

12 EBV ja HIV Akava Ora Hairy Leukopakia EBV-DNA eukopakiaeesiossa Leukopakia 29-v esi-aids:ia sairastavaa mieheä AIDS-potiaia on runsaasti (10-20 x) EBV-positiivisia B-souja veressä, EBV:tä syjessä ja korkeat EBV-vasta-ainetasot. HIV-infektoiduia ja osin muiakin immuunisuppressoiduia on usein suun eukopakiaa, joka on benigni hyperpastinen tia - kuten EBV-mononukeoosikin. HIV-infektoiduia on myös non-hodgkin ymfoomaa, josta n. 60%:a öytyy EBV-DNA.

13 Kaposin sarkooma (KS) KS on esiintynyt endeemisesti mm. Väimeren aueen vanhoia herroia, mutta myös Afrikassa ja immunosuppressio/transpantaatiopotiaia sekä nyttemmin AIDS:iin iittyen. KS on yeinen homo/biseksitartunnassa saadussa HIV-infektiossa, mutta ei pediatrisessa tai hemofiia-aidsissa. KS on angioproiferatiivinen puoimaigni tauti. Leesioissa on endoteeisouja, T-souja ja monosyytti/makrofageja.

14 Kaposin sarkoomaan iittyvä herpesvirus HHV-8 Herpesvirussekvessejä öytyi sekä AIDS- että non-aids KS:ssa. Oi öytynyt v uusi virus, HHV-8 (KSHV). HHV-8 on γ-herpesvirus (sukua EBV:e). HHV-8 on kaapannut sousta sääteygeenejä (esim. IL-6, Bc-2, cycin D), joia stimuoi souproiferaatiota, estää apoptoosia, estää interferonin vaikutusta ja estää HLA-moekyyien imentymistä ja täten CTL-vastetta. HHV-8 -infektio on todettavista vasta-ainetestiä. HHV-8 tarttuu paitsi seksissä, myös äiditä apsee ja sisarusten kesken sekä einsiirroissa. Seroprevaenssi on suuri mm. Afrikassa ja Väimeren maissa (esim. Sardiniassa ja Sisiiassa 25-30%). Virusta on (PCR ja viruseristys) KS- ja AIDS-potiaiden ja HHV-8- seropositiivisten siemennesteessä ja joskus virtsassa ja cervicovaginaaieritteissä, mutta myös syjessä ja muista oronasopharynx-eritteissä. HHV-8 aiheuttaa myös B-sou-ymfoproiferaatiota (primary effusion ymphoma, PEL ja Casteman s disease) Reseptori identifioitu (cystine transporter)

15 Hepatiitti B- ja C-virukset (HBV, HCV): maksasyöpä Krooniset HBV- ja HCV-infektiot 0.1% HBV-infektio 5% aikuisista 40-80% vastasyntyneistä Vähäiset maksavauriot Fuminantti hepatiitti 0%? (HBV-koinfektio) HCV-infektio Krooninen infektio 70-80% Krooninen aktiivinen hepatiitti Kirroosi (20%) Hepatoseuaarikarsinooma (3-5% / vuosi; 30-50% / 10 vuotta)

16 Hepatiitti B-virusinfektiot ja maksasyöpä Epidemiooginen näyttö: HBV ja maksasyöpä ovat yeisiä samoia aueia. Krooninen HBV-infektio (HBsAg+, HBeAg+, anti-hbs+, anti-hbc Ig+) on maksasyövän keskeinen riskitekijä (x 100). Noin 1% kantajista saa maksasyövän. Taiwanissa 1986 aoitettu HBV-rokotusohjema on merkittävästi vähentänyt kroonisia HBV-infektioita ja maksasyöpää. Mekanismi: HBV-DNA:ta on integroitunut 75-85%:a maksasyöpäsoujen kromosomaaiseen DNA:han. Maksakasvaimet ovat konaaisia. Soutransformaation ohea apoptoosi estyy. HBx-geeni ja typistynyt pres/s-geeni ovat transaktivaattoreita. HBV:n HBx-geenin yiekspressio aiheuttaa soujen transformaatiota. HBV:n kantajuus >5% Maksasyöpä saadaan v. iässä, BL 2-12 v. iässä pres HBs Maksasyöpä >10/ HBV HBc HBx

17 Hepatiitti C virus ja maksasyöpä HCV kroonistuu heposti HCV on RNA-virus eikä integroidu HCV:n core-proteiini estää infektoitujen maksasoujen apoptoosia ja aktivoi souproiferaatiota ja ehkä näin johtaa geneettiseen instabiiteettiin ja maksasyöpään.

18 Mouscum contagiosum Onteosyyät aiheuttaa pox-viruksiin kuuuva mouska-virus. Ne ovat benignejä, tavaisesti pikkuasten kasvaimia, varsinkin taive- ja anogenitaaiaueia ja tarttuvat kosketuksen kautta joko suoraan tai väiisesti.

19 Papioomavirukset (HPV): syyät, arynxpapioomat, kondyoomat, anogenitaai- ja pään-ja-kauan aueen syövät Pieniä vaipattomia kasvainviruksia, joia on 2-säikeinen rengasmainen DNA. Ihmiseä tunnetaan jo yi 150 HPV-genotyyppiä (>10% nukeotidiero). Viruksen E (eary) geenit koodittavat säätey/onkogeenisia proteiineja ja L (ate) geenit rakenneproteiineja. HPV infektoi vain imakavojen ja ihon epiteein basaaisouja. Erotetaan viruksia tuottava infektio (syyät ja kondyoomat) ja nonproduktiivinen infektio (dyspasiat ja syövät). HPV-infektio on hyvin yeinen: 1%:a näkyviä kondyoomia ja 15%:a subkiininen infektio.

20 Ihosyyiä

21 Vaginan kondyoomia 17-v naisea

22 Peniksen kondyoomia 26-v mieheä

23 Anaaiaueen kondyoomia 35-v mieheä

24 Condyoma accuminatum ei, mutta itteät kondyoomat ja epidermodyspasia verruciformis (EV) ovat premaigneja eesioita

25 HPV-tyypit benigneissä ja premaigneissa eesioissa Ihosyyät HPV 1-4, 26, 27 Epidermodyspasia verruciformis (EV) HPV 5, 8, 12, 15, 20, 24, 38 Kondyoomat HPV 6, 11, 42 Larynxpapioomat HPV 6, 11 Intraepiteiaainen neopasia (CIN) HPV 6, 11, 16, 31, 45 HPV-16 myös normaaeissa tonsioissa, myös apsia

26 HPV-tyypit syövissä Anogenitaaiaue HPV 16, 18, 31, 33, 35, 39, 45, 51, 52, 56, 58, 59, 68, 73, 82 Yä GI- ja resp. aue HPV 16, 33 (mm. arynx, tonsia-ca) Iho HPV 20, 38 (+EV-tyypit) Maaimanaajuisesti HPV aiheuttaa n. 15% naisten ja 5% miesten syövistä. Profyaktisia HPV-rokotteita on käytössä ja terapeuttisia kokeiaan.

27 Cervix-karsinooma HPV 16 50% + HPV 18 (endocervixin ca) 70% + HPV 45, 31, 33 80% + muut HPV:t 95-99%

28 HPV-infektion diagnoosi Kiininen kuva (koposkopia) Etikkahappopensaus Sytoogia (Papa): koiosytoosi Histoogia koepaasta: koiosytoosi HPV-genomin osoitus (PCR, iuoshybridisaatio tai in situ hybridisaatio)

29 HPV-infektion toteaminen Papa-irtosoutesti: koiosytoosi. Kuoevan HPV:ta tuottavan soun tuman ympäriä on hao. HPV-antigeeni (rakenneproteiini) värjätty immunoperoksidaasimenetemää cervixin papiaarisessa kondyoomassa. HPV-DNA näkyy ISH (in situ hybridisaatio) tekniikaa cervixin itteässä kondyoomassa ( 32 P-eima).

30 HPV iskee cervixin transitioaueee ei yksikerroksisen endocervixin ieriöepiteein ja ectocervixin evyepiteein rajae

31 Syövässä HPV-DNA integroituu yeensä soun DNA:han, jonka jäkeen vain E6- ja E7-geenit toimivat

32 HPV anogenitaaisyövissä HPV-DNA:ta esiintyy ähes kaikissa syöpätyypeissä HPV-DNA on yeensä integroitunut syövissä, mutta on kondyoomissa vapaana episomaaisesti HPV-DNA tai sen E6/E7-jakso transformoi/immortaisoi normaaeja cervixin epiteeisouja HPV:n E6/E7-jakso toimii (mrna:ta ja proteiinia) vijeyissä syöpäsouissa ja syöpäkudoksessa.

33 Krooninen riskityypin HPV:n kantajuus on keskeinen riskitekijä Lisätekijöitä HPV-karsinogeneesissa: Tupakointi (2 x) Sex-steroidit (e-pierit, raskaus) Muut genitaai-infektiot (HSV-2, Chamydia trachomatis) Immunosuppressio (AIDS) - T-souvaste on humoraaista (vasta-aineita) tärkeämpi Auringonvao (UV) Tietyt HLA-hapotyypit atistavat ca:e

34 HTLV-1 retrovirus: aikuisten T-soueukemia (ATL) ATL-potiaiden syntymäpaikat ( ) ja HTLV-1-seroprevaenssi HTLV-1 öytyi ATL-potiaiden T- souvijemistä Se immortaisoi vijetyjä T-souja. 0% Aikuisten T-sou eukemia (ATL) Non-Hodgkin ymfooma Lymfadenopatia Leukeemisia ihoinfitraatteja Hepatospenomegaia 16% 0% 9% 4% 2% 0% Lyyttiset uueesiot -> hyperkasemia Peomorfisia T-souja 15% Einaika diagnoosista vain 6-12 kk

35 Aikuisten T-soueukemia (ATL) Japaniainen ATL-potias, joa on ihoinfitraatteja ATL imaantuu tavaisesti vuotiaae HTLV-1-viruksen kantajae Peomorfisia monitumaisia T-souja ATL-potiaan veressä

36 HTLV-1 on yeinen myös mm. Afrikassa ja Karibian auea ja eviää veren, in utero, äidinmaidon ja seksin kautta

37 HTLV-1 aiheuttaa myös HAM-tautia (HTLV-1 associated myeopathy) ei trooppista spastista parapareesia (TSP) HAM/TSP on MS:n katainen tauti ja on yeinen mm. Lounais-Japanissa ja Karibian aueea Vataosa HTLV-1:n kantajista säiyy oireitta ja vain n. 1/100 saa taudin, osa ATL:n ja osa HAM/TSP:n. Miksi?

38 Miten virus aiheuttaa syövän? Viruksen koodaama proteiini sitoo ja aiheuttaa kasvurajoiteproteiinin degradaation: HPV E6 ja HBx sitovat p53:n ja HPV E7 sitoo Rb:n. HTLV-1:n Tax-proteiini transaktivoi soukasvuun iittyviä geenejä (mm. Fos). Myös EBNA-2 ja HBx transaktivoivat soun geenejä. HPV E5 aktivoi kasvutekijäreseptoreja. EBV on mitogeeni ja immortaisoi B-souja, mikä voi johtaa kromosomisiirtymään. Riskityypin HPV 16 ja 18 DNA integroituu usein isäntäsoun kromosomaaiseen DNA:n ja immortaisoi soun. HPV E6 ja HCV:n core-proteiini estävät apoptoosia. HBV ja HCV aiheuttavat kroonisen tuehduksen ja reaktiivisten happiradikaaien tuoton maksassa. HHV-8 estää CTL-vastetta (estäen HLA-I ekspressiota).

39 Virusinfektiot ja ihmisen maignit kasvaimet Virusinfektiot ovat pajon yeisempiä kuin niihin iittyvät syövät Tarvitaan isätekijöitä (geneettisiä, hormonaaisia, muita karsinogeenejä) Kasvainvirukset aiheuttavat kroonisen infektion ja syöpä syntyy yeensä vuosia tartunnasta

40 Syöpä ja infektiot (WHO) SYÖPÄMUOTO MIKROBI VUODESSA OSUUS Maksasyöpä* HBV ja HCV % Cervix syöpä* HPV Mahasyöpä* Heicobacter pyori Nenänieusyöpä EBV Kaposin sarkooma HHV Rakkosyöpä Schistosomiasis Burkittin ymfooma EBV Leukemia (ATL) HTLV YHTEENSÄ % *WHO Top 10 Virukset ovat tupakansavun jäkeen tärkein karsinogeeni Infektiot iittyvät noin nejännekseen kasvainsairauksista Virussyöpä on ehkäistävissä rokottein ja bakteerisyöpä antibiootein

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista Tiesitkö tämän C:stä? Tietoa C-hepatiitista Suomessa ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 26 000 HENKILÖÄ, jotka sairastavat kroonista c-hepatiittia 22 Et ole yksin. C-hepatiitti on ikävä sairaus, mutta on monia ihmisiä

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Adverse events among Blood Donors in Finland

Adverse events among Blood Donors in Finland Adverse events among Blood Donors in Finland Verivalmisteiden laatu ja turvallisuus - JRC potilaan visit to näkökulma FRC BS 17 Feb 2012 16.3.2016 Johanna Castrén Johanna Castrén 1 1 1 1 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus 1 VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE 1. Pistokohdan tai limakalvon puhdistus (kohta 1) 2. Ohjelmoi veritapaturman lähteeltä otettavaksi paketti VTLÄHDE ja altistuneelta VTVSSHP tai VTMUU

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia

Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia Virologia Heikki Hyöty, Matti Lehtinen ja Merja Roivainen Virukset voivat aiheuttaa myöhäisvaikutuksia, jotka poikkeavat akuutin infektion klassisesta taudinkuvasta. Esimerkkejä tästä ovat mm. HI-viruksen

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT

LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT Tieteelliset päätelmät Samanaikainen hepatiitti B- (HBV) ja hepatiitti C -virusinfektio (HCV) on varsin tavallinen, koska niiden tarttumistapa on päällekkäinen. HCV-infektion

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Epstein-Barrin-virus -IgG-aviditeetti

Epstein-Barrin-virus -IgG-aviditeetti Epstein-Barrin-virus -IgG-aviditeetti Menetelmän pystytys ja evaluointi Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Saija Oravainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

Herpesvirukset II. 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY

Herpesvirukset II. 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY Herpesvirukset II 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY Herpesvirusryhmä Herpes simplex-1 Herpes simplex-2 (HSV-1) (HSV-2) Varicella zoster (VZV) Epstein-Barrin virus (EBV)

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu).

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Turvapaikanhakijan infektiot

Turvapaikanhakijan infektiot Turvapaikanhakijan infektiot 7.2.2017 Alueellinen tartuntatautipäivä Infektiolääkäri Kirsi Valve Vokit ja alaikäisten ryhmäkodit Pshp:n alueella Kihniö Virrat Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä Ikaalinen

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT POS POS(H) NEG JUKKA SUNI HUSLAB - VIROLOGIA Vieritestien käyttäjiä Itsehoito h koti Terveysasemat Doctor s Office Ensiapupoliklinikka Teho-osasto

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve

Lisätiedot

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Viruslääkkeet Sieni-infektioiden lääkkeet Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet Desinfioivat aineet

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa? KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA Ylitarkastaja Tiina Korkea-aho, Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Vastustettavat kalataudit

Lisätiedot

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/702765/2014 Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Harvoni-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Jokiranta, Malaria, L3 20121112

Jokiranta, Malaria, L3 20121112 Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta

Lisätiedot

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot