VIRUKSET JA SYÖPÄ. Antti Vaheri, LKT HY virologian emeritusprofessori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRUKSET JA SYÖPÄ. Antti Vaheri, LKT HY virologian emeritusprofessori antti.vaheri@helsinki.fi"

Transkriptio

1 VIRUKSET JA SYÖPÄ Antti Vaheri, LKT HY viroogian emeritusprofessori Viroogian osasto, Haartman-instituutti, Hesingin yiopisto ja HUSLAB Labquaity Days

2 ARVIOLTA 20% MAAILMAN SYÖVISTÄ LIITTYY INFEKTIOIHIN: PARASIITTEIHIN: mm. matotaudit skistosomiaasi ei bihartsiaasi virtsarakon syöpään tropiikeissa ja Conorchis-infektio sappiteiden syöpään Itä-Aasiassa. BAKTEEREIHIN: Heicobacter pyori mahasyöpään Kamydiat onkogeenisten virusten apuna mutta ennen kaikkea VIRUKSIIN

3 Ihmisen varmat kasvainvirukset Papioomavirukset (HPV): syyät, arynxpapioomat, kondyoomat, anogenitaai- ja pään-ja-kauan aueen syövät Epstein-Barrin virus (EBV): Burkittin ymfooma, nenänieusyöpä, Hodgkinin tauti ja immunobastinen ymfooma Herpesvirus 8 (HHV-8): Kaposin sarkooma Hepatiitti B- ja C-virukset (HBV, HCV): maksasyöpä Mouska poxvirus: onteosyyä (mouscum contagiosum) HPV HTLV-1 retrovirus: aikuisten T-soueukemia HBV EBV HTLV-1

4 Muita mikrobeja, joita on iitetty kasvainsairauksiin Kamydiat ja syöpä C. trachomatis serotyypit G, I, D ja B iitetty cervix karsinoomaan ja tietyt C. trachomatis serotyypit (L1, L2 ja L3) isääntyvät imusomukkeissa (Lymphogranuoma venereum; ent. neekerisankkeri ) ja iittyvät rektumkarsinoomaan Krooninen keuhkokamydiainfektio isää keuhkosyövän riskiä tupakoivia keski-ikäisiä miehiä Sekä C. trachomatis että C. pneumoniae estävät apoptoosia Simian virus 40 (SV40) poyoomavirus, jota oi poiorokotteessa ,on iitetty aivokasvaimiin, mesoteioomaan ja non-hodgkin ymfoomaan (???) Merke-sou poyoomavirus ja karsinooma Virusinfektio on Suomessakin hyvin yeinen, mutta aggressiivinen ihosyöpä hyvin harvinainen. Retrovirussekvenssejä rintasyövässä (?)

5 Epstein-Barrin virus (EBV): Burkittin ymfooma, nenänieusyöpä, Hodgkinin tauti ja immunobastinen ymfooma EBV-infektion kuku Primaari-infektiossa syjestä tarttunut EBV infektoi oropharynxin epiteeisouja ja immortaisoi B-souja (reseptorina on kompementin C3d-komponentin reseptori) ymfobasteiksi. B-soujen uudet antigeenit herättävät T-souvasteen. Yeensä primaari infektio on oireeton, osaa B- ja CTL-soujen väinen sisäissota näkyy tautina ( mononukeoosi). Virus säiyy B-muistisouissa atenttina. Jos nämä sout reaktivoituvat ja jos souissa tapahtuu geneettisiä muutoksia, voi syntyä maigni tauti.

6 Burkittin ymfooma (BL) BL-aueia EBVinfektio saadaan varhain. Keski-Afrikassa BL on yeisin apsuusiän maigni kasvain, ja varsinkin pojia BL on yeinen myös Uudea Guineaa BL on yeinen Afrikan maaria-aueea. Maaria on mitogeeni ja toisaata immunosuppressiivinen. Suomessa 6-v. 40% ja aikuisista 10% on EBVseronegat. Osae mononukeoosi (kising disease).

7 Burkittin ymfooma Tyypiinen kudosrakenne ( tähtitaivas ) Esisyöpägeeni c-myc siirtyy immunogobuiinigeenin vahvan sääteyjakson ei promoottorin ae ja muuntuu iikatuotetuksi syöpägeeniksi

8 Burkittin ymfooman patogeneesi EBNA-2 transaktivoi soun geenejä

9 EBV-ymfoproiferatiivinen tauti: pasma- ja B-souhyperpasia, B-sou- ja immunobastinen ymfooma (eri puoia ymfoproiferaatiota). Takana synnynnäinen tai hankittu immuunivaje (severe combined immunodeficiency, AIDS, transpantaatio, ja varsinkin HLA-mismatch siirre tai anti-t-ymfosyyttiseerumin käyttö). Post- transpant ymphoproiferative disease (EBV-PTLD), jota voidaan hoitaa mm. estämää B-soujen aktivaatiota (anti-cd20 MAb, Rituximab). A. MRI-kuvassa näkyy runsaasti tuumoripesäkkeitä aivoissa. Immunobastinen ymfooma, jota myös perirenaaitiassa. B. Kasvainkudos reagoi EBV nucear antigeeni- (EBNA-2) monokonaaivasta-aineen kanssa. C. Pääosa kasvainsouista on EBNA-2 positiivisia. D. In situ hybridisaatio osoittaa EBV:n koodittaman RNA:n (EBER) kasvainsouissa.

10 EBV iittyy myös nasopharynx karsinoomaan (NPC) NPC on maigni invasiivinen epiteeisoujen NPC on yeinen Kaakkois-Aasiassa, kasvain. EBV-DNA:ta ja EBNA:a on ähes Pohjois-Afrikassa ja eskimoia. Sekä kaikissa karsinoomasouissa, mutta ei Euroopassa että Pohjois-Amerikassa tuumorien ymfosyyteissä. Potiaia on jo NPC- ja BL-tapauksia on sporadisesti. varhain korkeat IgA-tasot EBV-rakenneproteiineie ja neutraoivia EBV-DNasi-vastaaineita, mitä käytetään Eteä-Kiinassa sekä seuonnassa että hoidon seurannassa.

11 EBV ja Hodgkinin tauti Suomessa tapausta vuosittain 40-60%:iin iittyy EBV, mutta maignisoitumiseen tarvittaneen muita isätekijöitä EBV-DNA:ta Reed-Sternbergin souissa

12 EBV ja HIV Akava Ora Hairy Leukopakia EBV-DNA eukopakiaeesiossa Leukopakia 29-v esi-aids:ia sairastavaa mieheä AIDS-potiaia on runsaasti (10-20 x) EBV-positiivisia B-souja veressä, EBV:tä syjessä ja korkeat EBV-vasta-ainetasot. HIV-infektoiduia ja osin muiakin immuunisuppressoiduia on usein suun eukopakiaa, joka on benigni hyperpastinen tia - kuten EBV-mononukeoosikin. HIV-infektoiduia on myös non-hodgkin ymfoomaa, josta n. 60%:a öytyy EBV-DNA.

13 Kaposin sarkooma (KS) KS on esiintynyt endeemisesti mm. Väimeren aueen vanhoia herroia, mutta myös Afrikassa ja immunosuppressio/transpantaatiopotiaia sekä nyttemmin AIDS:iin iittyen. KS on yeinen homo/biseksitartunnassa saadussa HIV-infektiossa, mutta ei pediatrisessa tai hemofiia-aidsissa. KS on angioproiferatiivinen puoimaigni tauti. Leesioissa on endoteeisouja, T-souja ja monosyytti/makrofageja.

14 Kaposin sarkoomaan iittyvä herpesvirus HHV-8 Herpesvirussekvessejä öytyi sekä AIDS- että non-aids KS:ssa. Oi öytynyt v uusi virus, HHV-8 (KSHV). HHV-8 on γ-herpesvirus (sukua EBV:e). HHV-8 on kaapannut sousta sääteygeenejä (esim. IL-6, Bc-2, cycin D), joia stimuoi souproiferaatiota, estää apoptoosia, estää interferonin vaikutusta ja estää HLA-moekyyien imentymistä ja täten CTL-vastetta. HHV-8 -infektio on todettavista vasta-ainetestiä. HHV-8 tarttuu paitsi seksissä, myös äiditä apsee ja sisarusten kesken sekä einsiirroissa. Seroprevaenssi on suuri mm. Afrikassa ja Väimeren maissa (esim. Sardiniassa ja Sisiiassa 25-30%). Virusta on (PCR ja viruseristys) KS- ja AIDS-potiaiden ja HHV-8- seropositiivisten siemennesteessä ja joskus virtsassa ja cervicovaginaaieritteissä, mutta myös syjessä ja muista oronasopharynx-eritteissä. HHV-8 aiheuttaa myös B-sou-ymfoproiferaatiota (primary effusion ymphoma, PEL ja Casteman s disease) Reseptori identifioitu (cystine transporter)

15 Hepatiitti B- ja C-virukset (HBV, HCV): maksasyöpä Krooniset HBV- ja HCV-infektiot 0.1% HBV-infektio 5% aikuisista 40-80% vastasyntyneistä Vähäiset maksavauriot Fuminantti hepatiitti 0%? (HBV-koinfektio) HCV-infektio Krooninen infektio 70-80% Krooninen aktiivinen hepatiitti Kirroosi (20%) Hepatoseuaarikarsinooma (3-5% / vuosi; 30-50% / 10 vuotta)

16 Hepatiitti B-virusinfektiot ja maksasyöpä Epidemiooginen näyttö: HBV ja maksasyöpä ovat yeisiä samoia aueia. Krooninen HBV-infektio (HBsAg+, HBeAg+, anti-hbs+, anti-hbc Ig+) on maksasyövän keskeinen riskitekijä (x 100). Noin 1% kantajista saa maksasyövän. Taiwanissa 1986 aoitettu HBV-rokotusohjema on merkittävästi vähentänyt kroonisia HBV-infektioita ja maksasyöpää. Mekanismi: HBV-DNA:ta on integroitunut 75-85%:a maksasyöpäsoujen kromosomaaiseen DNA:han. Maksakasvaimet ovat konaaisia. Soutransformaation ohea apoptoosi estyy. HBx-geeni ja typistynyt pres/s-geeni ovat transaktivaattoreita. HBV:n HBx-geenin yiekspressio aiheuttaa soujen transformaatiota. HBV:n kantajuus >5% Maksasyöpä saadaan v. iässä, BL 2-12 v. iässä pres HBs Maksasyöpä >10/ HBV HBc HBx

17 Hepatiitti C virus ja maksasyöpä HCV kroonistuu heposti HCV on RNA-virus eikä integroidu HCV:n core-proteiini estää infektoitujen maksasoujen apoptoosia ja aktivoi souproiferaatiota ja ehkä näin johtaa geneettiseen instabiiteettiin ja maksasyöpään.

18 Mouscum contagiosum Onteosyyät aiheuttaa pox-viruksiin kuuuva mouska-virus. Ne ovat benignejä, tavaisesti pikkuasten kasvaimia, varsinkin taive- ja anogenitaaiaueia ja tarttuvat kosketuksen kautta joko suoraan tai väiisesti.

19 Papioomavirukset (HPV): syyät, arynxpapioomat, kondyoomat, anogenitaai- ja pään-ja-kauan aueen syövät Pieniä vaipattomia kasvainviruksia, joia on 2-säikeinen rengasmainen DNA. Ihmiseä tunnetaan jo yi 150 HPV-genotyyppiä (>10% nukeotidiero). Viruksen E (eary) geenit koodittavat säätey/onkogeenisia proteiineja ja L (ate) geenit rakenneproteiineja. HPV infektoi vain imakavojen ja ihon epiteein basaaisouja. Erotetaan viruksia tuottava infektio (syyät ja kondyoomat) ja nonproduktiivinen infektio (dyspasiat ja syövät). HPV-infektio on hyvin yeinen: 1%:a näkyviä kondyoomia ja 15%:a subkiininen infektio.

20 Ihosyyiä

21 Vaginan kondyoomia 17-v naisea

22 Peniksen kondyoomia 26-v mieheä

23 Anaaiaueen kondyoomia 35-v mieheä

24 Condyoma accuminatum ei, mutta itteät kondyoomat ja epidermodyspasia verruciformis (EV) ovat premaigneja eesioita

25 HPV-tyypit benigneissä ja premaigneissa eesioissa Ihosyyät HPV 1-4, 26, 27 Epidermodyspasia verruciformis (EV) HPV 5, 8, 12, 15, 20, 24, 38 Kondyoomat HPV 6, 11, 42 Larynxpapioomat HPV 6, 11 Intraepiteiaainen neopasia (CIN) HPV 6, 11, 16, 31, 45 HPV-16 myös normaaeissa tonsioissa, myös apsia

26 HPV-tyypit syövissä Anogenitaaiaue HPV 16, 18, 31, 33, 35, 39, 45, 51, 52, 56, 58, 59, 68, 73, 82 Yä GI- ja resp. aue HPV 16, 33 (mm. arynx, tonsia-ca) Iho HPV 20, 38 (+EV-tyypit) Maaimanaajuisesti HPV aiheuttaa n. 15% naisten ja 5% miesten syövistä. Profyaktisia HPV-rokotteita on käytössä ja terapeuttisia kokeiaan.

27 Cervix-karsinooma HPV 16 50% + HPV 18 (endocervixin ca) 70% + HPV 45, 31, 33 80% + muut HPV:t 95-99%

28 HPV-infektion diagnoosi Kiininen kuva (koposkopia) Etikkahappopensaus Sytoogia (Papa): koiosytoosi Histoogia koepaasta: koiosytoosi HPV-genomin osoitus (PCR, iuoshybridisaatio tai in situ hybridisaatio)

29 HPV-infektion toteaminen Papa-irtosoutesti: koiosytoosi. Kuoevan HPV:ta tuottavan soun tuman ympäriä on hao. HPV-antigeeni (rakenneproteiini) värjätty immunoperoksidaasimenetemää cervixin papiaarisessa kondyoomassa. HPV-DNA näkyy ISH (in situ hybridisaatio) tekniikaa cervixin itteässä kondyoomassa ( 32 P-eima).

30 HPV iskee cervixin transitioaueee ei yksikerroksisen endocervixin ieriöepiteein ja ectocervixin evyepiteein rajae

31 Syövässä HPV-DNA integroituu yeensä soun DNA:han, jonka jäkeen vain E6- ja E7-geenit toimivat

32 HPV anogenitaaisyövissä HPV-DNA:ta esiintyy ähes kaikissa syöpätyypeissä HPV-DNA on yeensä integroitunut syövissä, mutta on kondyoomissa vapaana episomaaisesti HPV-DNA tai sen E6/E7-jakso transformoi/immortaisoi normaaeja cervixin epiteeisouja HPV:n E6/E7-jakso toimii (mrna:ta ja proteiinia) vijeyissä syöpäsouissa ja syöpäkudoksessa.

33 Krooninen riskityypin HPV:n kantajuus on keskeinen riskitekijä Lisätekijöitä HPV-karsinogeneesissa: Tupakointi (2 x) Sex-steroidit (e-pierit, raskaus) Muut genitaai-infektiot (HSV-2, Chamydia trachomatis) Immunosuppressio (AIDS) - T-souvaste on humoraaista (vasta-aineita) tärkeämpi Auringonvao (UV) Tietyt HLA-hapotyypit atistavat ca:e

34 HTLV-1 retrovirus: aikuisten T-soueukemia (ATL) ATL-potiaiden syntymäpaikat ( ) ja HTLV-1-seroprevaenssi HTLV-1 öytyi ATL-potiaiden T- souvijemistä Se immortaisoi vijetyjä T-souja. 0% Aikuisten T-sou eukemia (ATL) Non-Hodgkin ymfooma Lymfadenopatia Leukeemisia ihoinfitraatteja Hepatospenomegaia 16% 0% 9% 4% 2% 0% Lyyttiset uueesiot -> hyperkasemia Peomorfisia T-souja 15% Einaika diagnoosista vain 6-12 kk

35 Aikuisten T-soueukemia (ATL) Japaniainen ATL-potias, joa on ihoinfitraatteja ATL imaantuu tavaisesti vuotiaae HTLV-1-viruksen kantajae Peomorfisia monitumaisia T-souja ATL-potiaan veressä

36 HTLV-1 on yeinen myös mm. Afrikassa ja Karibian auea ja eviää veren, in utero, äidinmaidon ja seksin kautta

37 HTLV-1 aiheuttaa myös HAM-tautia (HTLV-1 associated myeopathy) ei trooppista spastista parapareesia (TSP) HAM/TSP on MS:n katainen tauti ja on yeinen mm. Lounais-Japanissa ja Karibian aueea Vataosa HTLV-1:n kantajista säiyy oireitta ja vain n. 1/100 saa taudin, osa ATL:n ja osa HAM/TSP:n. Miksi?

38 Miten virus aiheuttaa syövän? Viruksen koodaama proteiini sitoo ja aiheuttaa kasvurajoiteproteiinin degradaation: HPV E6 ja HBx sitovat p53:n ja HPV E7 sitoo Rb:n. HTLV-1:n Tax-proteiini transaktivoi soukasvuun iittyviä geenejä (mm. Fos). Myös EBNA-2 ja HBx transaktivoivat soun geenejä. HPV E5 aktivoi kasvutekijäreseptoreja. EBV on mitogeeni ja immortaisoi B-souja, mikä voi johtaa kromosomisiirtymään. Riskityypin HPV 16 ja 18 DNA integroituu usein isäntäsoun kromosomaaiseen DNA:n ja immortaisoi soun. HPV E6 ja HCV:n core-proteiini estävät apoptoosia. HBV ja HCV aiheuttavat kroonisen tuehduksen ja reaktiivisten happiradikaaien tuoton maksassa. HHV-8 estää CTL-vastetta (estäen HLA-I ekspressiota).

39 Virusinfektiot ja ihmisen maignit kasvaimet Virusinfektiot ovat pajon yeisempiä kuin niihin iittyvät syövät Tarvitaan isätekijöitä (geneettisiä, hormonaaisia, muita karsinogeenejä) Kasvainvirukset aiheuttavat kroonisen infektion ja syöpä syntyy yeensä vuosia tartunnasta

40 Syöpä ja infektiot (WHO) SYÖPÄMUOTO MIKROBI VUODESSA OSUUS Maksasyöpä* HBV ja HCV % Cervix syöpä* HPV Mahasyöpä* Heicobacter pyori Nenänieusyöpä EBV Kaposin sarkooma HHV Rakkosyöpä Schistosomiasis Burkittin ymfooma EBV Leukemia (ATL) HTLV YHTEENSÄ % *WHO Top 10 Virukset ovat tupakansavun jäkeen tärkein karsinogeeni Infektiot iittyvät noin nejännekseen kasvainsairauksista Virussyöpä on ehkäistävissä rokottein ja bakteerisyöpä antibiootein

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II 20.4.2012 Hannamari Välimaa, HLL, LT Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Virologian osasto, Haartman instituutti, HY Suu ja leukasairauksien klinikka, HYKS IHON

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto Papilloomavirukset (HPV) Tällä hetkellä tunnetaan 156 ihmisen papilloomavirustyyppiä

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Vatsa 4: maksa

Vatsa 4: maksa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Suutaudit 4 Virusinfektiot

Suutaudit 4 Virusinfektiot Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen 03.02.2011

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen 03.02.2011 Hepatiitti B ja HIV ko-infektio Jussi Sutinen 03.02.2011 HBV-potilaan tutkimuksia HBcAb ja HBsAg (18.50 ) Sairastettu? Jäikö kantajaksi? (Okkultti HBV...) HBeAg ja HBeAb (34 ) Aktiivinen tauti? precore

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä

Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä Katsaus Anne Lehtonen ja Päivi M. Ojala Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä virusperäisen syövän alkulähteillä Viruksen ja isännän yhteiselo synnyttää evoluutiopaineita molemmille osapuolille, jolloin

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT I Herpesvirusinfektiot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT I Herpesvirusinfektiot IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT I Herpesvirusinfektiot 19.4.2012 Hannamari Välimaa, LT, HLL Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Virologian osasto, Haartman instituutti, HY Huslab ja Suu ja leukasairauksien

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä Lukijalle Tästä esitteestä saat tietoa seksitaudeista ja seksitautien hoidosta. 2 Seksitauti voi tarttua, jos harrastaa suojaamatonta seksiä.

Lisätiedot

Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia

Miten virusinfektioiden myöhäisvaikutuksia Virologia Heikki Hyöty, Matti Lehtinen ja Merja Roivainen Virukset voivat aiheuttaa myöhäisvaikutuksia, jotka poikkeavat akuutin infektion klassisesta taudinkuvasta. Esimerkkejä tästä ovat mm. HI-viruksen

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Kliininen mikrobiologia 1: Virologia

Kliininen mikrobiologia 1: Virologia Kliininen mikrobiologia 1: Virologia Virusten luokittelu Virusten lisääntyminen - Soluun tarttuminen - Soluun tunkeutuminen - Genomin vapautuminen - Virusgenomin ekspressio ja monistuminen - Viruspartikkelien

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus

VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE. Johdanto. 1. Pistokohdan ja limakalvon puhdistus 1 VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO Ohje lääkärille PIKAOHJE 1. Pistokohdan tai limakalvon puhdistus (kohta 1) 2. Ohjelmoi veritapaturman lähteeltä otettavaksi paketti VTLÄHDE ja altistuneelta VTVSSHP tai VTMUU

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Sytomegalovirus (CMV)

Sytomegalovirus (CMV) Sytomegalovirus (CMV) Ilkka Helanterä Erikoislääkäri HYKS Elinsiirto- ja maksakirurgia Herpesvirukset Herpes simplex virus 1,2 (HSV) Varizella zoster virus (VZV) Epstein-Barr virus (EBV) Cytomegalovirus

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Adverse events among Blood Donors in Finland

Adverse events among Blood Donors in Finland Adverse events among Blood Donors in Finland Verivalmisteiden laatu ja turvallisuus - JRC potilaan visit to näkökulma FRC BS 17 Feb 2012 16.3.2016 Johanna Castrén Johanna Castrén 1 1 1 1 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset

Lisätiedot

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista Tiesitkö tämän C:stä? Tietoa C-hepatiitista Suomessa ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 26 000 HENKILÖÄ, jotka sairastavat kroonista c-hepatiittia 22 Et ole yksin. C-hepatiitti on ikävä sairaus, mutta on monia ihmisiä

Lisätiedot

Yleispatologia Johdanto

Yleispatologia Johdanto Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%. Tehtävä 1. äkevä suoahapo massaprosettie C-pitoisuus o 7%. a. Mikä o iuokse kosetraatio (mo/), ku se tiheys o 1,18 kg/? b. Mite pajo tarvitset suoahappoa eutraoidaksesi 0,1 itraa 0,5 M kasiumhydroksidia(aq)?

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT

LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT Tieteelliset päätelmät Samanaikainen hepatiitti B- (HBV) ja hepatiitti C -virusinfektio (HCV) on varsin tavallinen, koska niiden tarttumistapa on päällekkäinen. HCV-infektion

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

hammas teknikko ORIOLA OY WIRONITEXTRA-HARD Hammasväline VVIRONIUM VAHASTA TARKASTI SUUHUN TÄYDELLINEN COCR- OHJELMA

hammas teknikko ORIOLA OY WIRONITEXTRA-HARD Hammasväline VVIRONIUM VAHASTA TARKASTI SUUHUN TÄYDELLINEN COCR- OHJELMA hammas teknikko AIDS HTLV -III-infektion kliininen kuva Virushepatiit- 3 ^ 1986 ti Yrittäjäneläke Vastaavan hammasteknikon pätevyysvaatimukset TÄYDELLINEN COCR- OHJELMA VAHASTA TARKASTI SUUHUN VVIRONIUM

Lisätiedot

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa hiv-tartunnasta sekä muista seksiteitse tarttuvista taudeista ja kannustaa hakeutumaan seksitautitesteihin tarvittaessa.

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Herpesvirukset II. 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY

Herpesvirukset II. 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY Herpesvirukset II 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY Herpesvirusryhmä Herpes simplex-1 Herpes simplex-2 (HSV-1) (HSV-2) Varicella zoster (VZV) Epstein-Barrin virus (EBV)

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN

Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot