Eviran julkaisuja 10/2011. Kunnallisen elintarvikevalvonnan arviointi vuodelta 2010

Transkriptio

1 Eviran julkaisuja 10/2011 Kunnallisen elintarvikevalvonnan arviointi vuodelta 2010

2

3 Eviran julkaisuja 10/2011 Kunnallisen elintarvikevalvonnan arviointi vuonna 2010

4

5 Kuvailulehti Julkaisija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Julkaisun nimi Kunnallisen elintarvikevalvonnan arviointi vuonna 2010 Tekijät Tiivistelmä Eeva Fieandt Tähän julkaisuun on koottu kunnallisen elintarvikevalvonnan tiedot vuodelta Näiden ns. ELTU -tietojen lisäksi tässä julkaisussa on käsitelty monivuotisen valtakunnallisen valvontasuunnitelman raportointia varten kunnista kerättyjä tietoja samalta vuodelta. Elintarvikevalvontaa on tarkasteltu erilaisin tunnusluvuin, kuten tarkastusten kattavuus, hyväksytyt omavalvontasuunnitelmat sekä tehdyt toimenpiteet. Vuoden 2010 ELTU -tietojen mukaan kuntien valvonnassa oli yhteensä (v ) elintarvikevalvontakohdetta, joista maidontuotantotiloja ja muita alkutuotantopaikkoja oli Tarkastuksia tehtiin yhteensä Tarkastuskäyntien määrä on ollut laskusuunnassa usean vuoden ajan. Elintarvikevalvonnan työpanos oli 314 henkilötyövuotta. Elintarvikevalvontaan käytetty työpanos on ollut hienoisessa laskussa vuoteen 2009 asti, mutta se on kääntynyt nousuun tänä tarkasteluvuonna. Yksittäiseen tarkastukseen käytetty keskimääräinen aika oli keskimäärin 3,7 tuntia. Yksittäisen tarkastukseen käytetty aika on kasvanut. Kuntien elintarvikevalvonnan laatuun on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Valvonnan suunnitelmallisuus ja riskiperusteisuus ovat jo vakiintuneet toimintatavoiksi. Julkaisuaika Lokakuu 2011 Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Eviran julkaisuja 10/2011 Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Julkaisun kustantaja Taitto elintarvikevalvonta, kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset 28 + liitteet Suomi Julkinen ISSN X ISBN Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, virastopalveluyksikkö (pdf)

6 Beskrivning Utgivare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Publikationens titel Utvärdering av den kommunala livsmedelstillsynen år 2010 Författare Resumé Eeva Fieandt Denna publikation innehåller informationen om den kommunala livsmedelstillsynen för år Utöver denna s.k. ELTU-information behandlas i publikationen också information för samma år som kommunerna har samlat in för rapportering av den fleråriga riksomfattande kontrollplanen. Livsmedelstillsynen har granskats med hjälp av olika nyckeltal, exempelvis inspektionernas omfattning, godkända planer för egenkontroll och vidtagna åtgärder. Enligt ELTU-informationen för år 2010 omfattade den kommunala livsmedelstillsynen sammanlagt ( år 2009) tillsynsobjekt, av vilka var gårdar med mjölkproduktion och andra platser med primärproduktion. Sammanlagt utfördes inspektioner. Antalet inspektioner har varit på nedgång i flera års tid. Arbetsinsatsen för livsmedelstillsynen var 314 årsverken. Arbetsinsatsen för livsmedelstillsynen var något på nedgång fram till år 2009, men började stiga under inspektionsåret En enskild inspektion tog i genomsnitt 3,7 timmar. Den tid som en enskild inspektion tar i anspråk har ökat. På senare år har man fäst uppmärksamhet vid kvaliteten på den kommunala livsmedelstillsynen. Planmässig och riskbaserad tillsyn är redan etablerad praxis. Utgivningsdatum Oktober 2011 Referensord livsmedelstillsynen, kommunala livsmedelsmyndigheter Publikationsseriens namn och nummer Eviras publikationer 10/2011 Antal sidor Språk Konfidentialitet Förläggare Layout 28 + bilagor Finska Offentlig handling ISSN X ISBN Livsmedelssäkerhetsverket Evira Livsmedelssäkerhetsverket Evira, Enhet för ämbetsverkstjänster (pdf)

7 Description Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Title Evaluation of municipal food control for the year 2010 Authors Abstract Eeva Fieandt This publication contains the data on the municipal food controls for the year In addition to the so-called ELTU data, this publication also contains the data collected from the municipalities for the reporting of the multiannual national control plan for the same year. Food control is reviewed using various key figures, such as the comprehensiveness of the inspections, approved in-house control plans and actions taken. According to ELTU data for 2010, the municipalities food controls covered a total of ( in 2009) food establishments, of which were farms with milk production and other establishments involved in primary production. The total number of inspections carried out was The number of inspections has been decreasing for several years. The labour input for food controls was 314 man-years. The labour input used for food control had been decreasing slightly until 2009, but increased this year. The average time used for one inspection was 3.7 hours. The time used per inspection has increased. In recent years, attention has been paid to the quality of municipal food controls. The planned and risk based approaches to the controls have already become established practices. Publication date October 2011 Keywords food control, municipal food control authorities Name and number of publication Evira publications 10/2011 Pages Language Confidentiality Publisher Layout 28 + appendices Finnish Public ISSN X ISBN Finnish Food Safety Authority Evira Finnish Food Safety Authority Evira, In-house Services (pdf)

8

9 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Elintarvikevalvonnan tietojenkeruu Elintarvikevalvonnan tarkastelutavat Tulokset ja niiden tarkastelu Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen henkilöstö ja työpanos Valvontakohteet Valvontasuunnitelman toteutuminen ja arvio valvonnassa onnistumisesta Tarkastusten määrä Tarkastuksiin käytetty aika Omavalvonta Viranomaisen aloitteesta tutkitut näytteet Toimenpiteet Kuluttajavalitukset Elintarvikevalvonnasta saadut maksutulot Johtopäätökset Kirjallisuutta Liitteet... 28

10

11 1 Johdanto Kunnallisen elintarvikevalvonnan ja tutkimuksen tiedot (ELTU) kootaan tässä muodossa viimeistä kertaa. Tuleva kohdekohtainen tiedonkeruu (ns. KUTI) on käytössä suuressa osassa valvontayksikköjä vuoden 2011 valvontatietojen osalta. KUTI laajenee koskemaan alkutuotannon valvontatietoja ja tutkimustietoja kahden seuraavan vuoden aikana. Siihen asti nämä tiedot kerätään edelleen ELTU-lomakkeilla. Evira on antanut ohjeita elintarvikevalvonnan järjestämisestä valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa (EVO) , joka on osana ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista ohjelmaa. Ohjeiden tarkoitus on valvonnan suunnitelmallisuuden ja dokumentoinnin parantaminen ja sen myötä valvonnan yhtenäisyys eri kunnissa. Kuntien tulee arvioida valvonnan tarve riskiperusteisesti noudattaen EVO:on kirjattuja periaatteita. EVO:n lisäksi Evira ohjeistaa kuntien toimeenpanemaa valvontaa Eviran internetsivuilla olevilla ohjeilla ja malliasiakirjoilla. Vuoden 2010 tiedot kootaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan ja ne julkaistaan Eviran internetsivuilla. 9

12 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Elintarvikevalvonnan tietojenkeruu Kunnallisen elintarvikevalvonnan tiedot vuodelta 2010 koottiin kunnallisilta elintarvikevalvontaviranomaisilta ELTU lomakkeilla ja elintarvikeketjun monivuotisen valvontasuunnitelman raportointiin liittyvällä ns. VASU -raportointilomakkeilla. Kuntien tuli lähettää täytetyt lomakkeet aluehallintovirastoon tammikuun aikana. Tiedot tuli tarkistaa aluehallintovirastoissa helmikuun aikana ja lähettää Eviraan tallennusta ja analysointia varten helmikuun loppuun mennessä. Tiedonkeruussa ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Kunnista ja kuntayhtymistä sekä yhteistoiminta-alueista kerättiin ELTU lomakkeilla seuraavia yleisiä tietoja: elintarvikevalvonnan ja tutkimuksen henkilöstö ja työpanos tietoja valvonnan suunnittelusta tietoja valvonnan seurannasta valvontaprojektit täydennyskoulutus kuluttajavalitukset elintarvikevalvonnasta saadut maksutulot sekä seuraavia valvontatietoja: valvontakohteiden määrä niiden valvontakohteiden määrä, joilla on hyväksytty omavalvontasuunnitelma tarkastetut valvontakohteet tarkastuskäynnit tarkastukseen käytetty aika (htpv) viranomaisnäytteet kohteet, joissa on ryhdytty toimenpiteisiin toimenpiteet yhteensä toimenpiteiden syyt. Tarkastusten ohella tärkeä menetelmä elintarvikevalvonnassa on näytteenotto ja näytteiden tutkiminen. ELTU-kyselyn C-lomakkeella on kysytty valvontayksikön ottamien viranomaisnäytteiden määrät, tehdyt tutkimukset sekä määräystenvastaisuudet. Lomakkeella näytteet on luokiteltu saman tuoteryhmäjaottelun mukaisesti kuin EU-tiedonkeruussa. C lomakkeella kysyttiin seuraavia tietoja: 10

13 viranomaisnäytteiden kokonaisarvostelu näytteiden määrä elintarvikeryhmittäin määräystenvastaiset näytteet elintarvikeryhmittäin toimenpiteet elintarvikeryhmittäin näytteistä tehdyt tutkimukset: aistinvarainen arviointi, mikrobiologinen laatu, lisäaineet, muu koostumus, vieraat aineet, pakkausmerkinnät, muut tutkimukset määräystenvastaisten näytteiden lukumäärä elintarvikeryhmittäin ja tutkimuksittain. Lomakkeet koodattiin siten, että jäljitettävyys valvontayksikköön säilyi ja että valvontayksikköön kuuluvien kuntien muutokset (kuntia tulee lisää, poistuu, kunnat yhdistyvät) havaittiin. Valvontatiedot käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Valvontatiedot taulukoitiin valvontakohteittain ja valvontayksiköittäin. ELTU tietojenkeruulomakkeet ovat liitteenä 1. Vuoden 2011 huhtikuun 19 päivänä valvontatiedot oli saatu kaikista kunnista. Tietoja kuntien elintarvikevalvonnasta kerättiin myös monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman raportointia varten (VASU-tietojenkeruu). Kyseessä olivat sellaiset kuntien elintarvikevalvontaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä valvontaasetuksen (EY N:o 882/2004) tarkoittaman vuosiraportin laatimiseksi ja joita ei saada muita tiedonkeruukanavia pitkin. Tiedonkeruu koski mm. valvonnan maksullisuutta, valvonta- ja tarkastussuunnitelman toteutumista, toimijoiden lainkuuliaisuutta ja arvioita yleisestä onnistumisesta valvonnassa. VASU -raportin tiedot kerättiin Webropolilla ja ne saatiin Eviraan aikataulussaan. Elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin (VAMU) vuoden 2010 tuloksista on laadittu erillinen raportti. Tässä julkaisussa verrataan ao. raportin tuloksia ELTU ja VASU tietojenkeruusta saatuihin tietoihin. 2.2 Elintarvikevalvonnan tarkastelutavat Elintarvikevalvonnan tasoa tarkastellaan vuoden 2009 valvontatietojen avulla ja verrataan tietoja edellisvuosien tietoihin. Erilaisten valvonnan suoritteiden (tarkastukset, näytteet, toimenpiteet) määrä on suhteutettu valvontakohteiden määrään. Lisäksi on selvitetty hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien määrä suhteessa valvontakohteiden määrään valvontakohdetyypeittäin ja kunnittain. Elintarvikevalvonnan ja tutkimuksen henkilöstön määrä ja työpanos antavat yleiskuvan elintarvikevalvontaan käytetyistä henkilöresursseista. Valvontakohteiden määrä ja siinä tapahtuneet muutokset kuvaavat elintarviketoimialan rakennetta. Alkutuotannon osuus tulee nyt kolmannella keralla paremmin esiin, kun alkutuotannon tietojenkeruu on entistä kattavampaa. Toisaalta on oletettavaa, että vuosien tietojenkeruulla ei todennäköisesti vielä tavoitettu kaikkia alkutuotantopaikkoja. Toimialan yritysten kokonaismäärät ja näin ollen tarkastuskohteiden muutokset käyvät ilmi vuodesta 1998 asti tehdystä seurannasta, joka on esitetty tämän raportin tuloksissa. 11

14 1. Tarkastukset ja niihin käytetty aika Tarkastettujen kohteiden suhdetta kaikkiin kohteisiin voidaan tarkastella käytetyn työpanoksen rinnalla, jotta saadaan tietää, onko käytetty valvonta-aika riittänyt kaikkien kohteiden valvontaan. Ns. tarkastusprosentti antaa karkean kuvan valvonnan kattavuudesta, mutta ei kerro tarkastusten riittävyydestä eikä tarkastuksen vaatimustenmukaisuudesta. Lisäksi on oletettu, että kohteita tarkastetaan vuosittain, joten kyselyn tarkkuus ei riitä selvittämään sitä, milloin tätä harvemmin tarkastettu kohde on edellisen kerran tarkastettu. On mahdollista, että samat kohteet jäävät toistuvasti tarkastamatta, mutta siitä ei ole mahdollista tällä kyselyllä saada tietoa. Kohdekohtaisessa tarkastelussa tarkastustiheys on esitetty kahdella tavalla: tarkastuskäyntien suhteena kaikkiin kohteisiin, ja tarkastuskäyntien suhteena tarkastettuihin kohteisiin. Tarkastuskäyntien suhde tarkastettuihin kohteisiin laskettiin, koska aikaisempien arviointien perusteella oli havaittu, että kaikkia kohteita ei tarkasteta vuosittain. Haluttiin myös tietää, kuinka usein käydään niissä kohteissa, joihin tarkastuksia on tehty. On mahdollista, että riskinarviointivaatimus on vaikuttanut valvonnan suuntaamiseen riskikohteisiin, jolloin tarkastamatta on jätetty sellaisia kohteita, joiden riskit on arvioitu pieniksi. Toisaalta samojen kohteiden tiheä tarkastaminen voi kertoa näiden kohteiden vaikeuksista suoriutua omavalvonnastaan. Yhteen tarkastukseen keskimäärin käytetty aika laskettiin elintarvikekohderyhmittäin. Siitä voi olla apua valvontasuunnitelmia laadittaessa. Niiden kohteiden määrä, joilla on hyväksytty omavalvontasuunnitelma, selvitettiin nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2006 omavalvontasuunnitelma tuli hyväksynnän piiriin myös muissa kuin eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevissä laitoksissa. Vuonna 2009 kerättiin tiedot vain hyväksytyistä omavalvontasuunnitelmien määrästä ja siksi niitä voi vertailla vain vuosien 2007 ja 2008 tulosten kanssa. Omavalvonnan toimivuutta ja tasoa ei tällaisella kyselyllä voida selvittää. Omavalvonnan valvonta on elintarvikevalvontaviranomaisen keskeinen tehtävä. Kaikilla toiminnan hyväksyntää edellyttävillä elintarvikealan toimijoilla tulee olla omavalvontasuunnitelma ja viranomaisvalvonnan tulee keskittyä suunnitelmien toteutumisen varmistamiseen. 2. Viranomaisen aloitteesta tutkittujen näytteiden määrä kertoo omalta osaltaan kunnan elintarvikevalvonnasta. Näytteenotto ja tutkimukset ovat tarkastusten ohella elintarvikevalvonnan keskeisiä menetelmiä. Vuosittain on laskettu viranomaisnäytteiden määrä valvontakohdetta kohti kuvaamaan karkeasti kunnan näytteenottoa ja tutkimusta. Näytteenottoa ja näytteistä tehtyjä tutkimuksia on selvitetty sekä kohdekohtaisesti (B-lomake) että tuoteryhmäkohtaisesti (C-lomake). 3. Toimenpiteet antavat viitteitä kunnan valvonnan tasosta. Toimenpiteiden puuttuminen tai hyvin vähäinen määrä viittaa yleensä valvonnan tehottomuuteen, joka voi johtua mm. resurssipulasta. Suuri toimenpiteiden määrä voi kertoa aktiivisesta valvontatoimenpiteiden käytöstä tai valvontakohteiden ongelmista elintarvikemääräysten noudattamisessa. Tässä ei ole selvitetty sitä, minkälaiset puutteet yrittäjän toiminnassa johtavat toimenpiteiden käyttöön ja miten yhteneväisesti kunnat toimivat antaessaan määräyksiä ja kieltoja. 12

15 4. Kuluttajavalitukset tehdään joko elintarvikevalvontaviranomaiselle tai yhä useammin suoraan yrittäjälle. Muutokset viranomaisille tulevien valitusten määrässä kuvaavat karkeasti tuotevirheiden määrän kehitystä. 13

16 3 Tulokset ja niiden tarkastelu 3.1 Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen henkilöstö ja työpanos Vuonna 2010 paikallisissa elintarvikevalvonnassa ja -tutkimuksessa työskenteli henkilöä, joista 965 henkilöä työskenteli elintarvikevalvonnassa ja 102 henkilöä elintarviketutkimuksessa. Valvonnan ja elintarvikelaboratorioiden henkilömäärä on edellisvuodesta hieman laskenut. Elintarvikevalvontaan ja -tutkimukseen käytettiin vuonna henkilötyövuotta (htv), josta valvontaan 279 htv ja tutkimukseen 35 htv. Taulukko 1. Kunnallisen elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen henkilöstö sekä elintarvikevalvontaan ja -tutkimukseen käytetty työpanos vuonna Elintarvikevalvonta Virka-/ toiminimike Käytetty työpanos (htv) E-valvonnan työpanos työajasta* (%) Terveysvalvonnan johtaja tai vastaava Eläinlääkärit (muut kuin edellä mainitut) Muut korkeakoulututkinnon suorittaneet Muu valvontahenkilöstö (terveystarkastaja tai vastaava) Avustava henkilöstö Ei vakin. työsuhteessa olevat (esim. projektityöntekijät) 45 Valvonta yhteensä Elintarviketutkimus (kuntien laboratoriot) Virka-/ toiminimike Käytetty työpanos (htv) Henkilöitä Henkilöitä E-tutkimuksen työpanos työajasta % Eläinlääkärit Kemistit Mikrobiologit Muu laboratoriohenkilöstö Avustava henkilöstö Tutkimus yhteensä Valvonta ja tutkimus yhteensä *Laboratoriot tekevät myös muita tutkimuksia, mm. ympäristönterveydenhuollolle

17 Kun tarkastellaan henkilömäärien kehitystä 2000-luvulla, voidaan todeta, että elintarvikevalvonnassa työskentelevien henkilöiden määrä on ollut kasvussa 2000-luvun alusta, mutta on kääntynyt laskuun vuoden 2004 jälkeen. Vuosina 2008 ja 2009 henkilömäärä on noussut hieman edellisvuosista, mutta kääntynyt taas laskuun vuonna 2010 (kaavio 1). Kunnallisten laboratorioiden henkilöstö on jatkuvasti vähentynyt lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin lisäystä oli 34 henkilöä edellisvuodesta. Elintarvikevalvonnan tutkimuksia tehdään myös yksityisissä laboratorioissa, joiden henkilöstö- ja työpanostietoja ei ole tässä selvityksessä kerätty. Valvontahenkilöstön työpanoksesta kului tarkasteluvuonna elintarvikevalvontaan 28 % ja tutkimushenkilöstöstä elintarviketutkimuksiin 15 % Henkilöitä Henkilötyövuosia Elintarvikevalvontaan käytetty työpanos (htv) Elintarvikevalvontaa tekevien henkilöiden määrä Vuosi Kaavio 1. Elintarvikevalvontaan käytetty työpanos ja henkilötyövuodet vuosina Kunnallisen elintarvikevalvonnan ja tutkimuksen tiedot saatiin vuonna paikallista valvontayksiköltä (ml. Ahvenanmaan ja Kinnulan tiedot saatiin Wiitaunionin tietojen yhteydessä). Valvontayksiköiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta 10 yksiköllä niiden yhdistyessä suuremmiksi yhteistoiminta-alueiksi. 15

18 3.2 Valvontakohteet Vuonna 2010 maassamme oli yhteensä elintarvikevalvontakohdetta. Kohteiden kokonaismäärä on laskenut kohteella edellisestä vuodesta. Eniten kohteiden määrää on vähentynyt alkutuotannosta. Myös tarjoilupaikkojen, vähittäismyymälöiden ja suoramyyntipaikkojen määrä oli vähentynyt. Muilla toimialoilla muutokset edellisvuoteen verrattuna olivat vähäisiä (taulukko 2). Taulukko 2. Kunnallisten elintarvikevalvontakohteiden määrät kohdetyypeittäin vuodelta 2010 Kohteiden määrät Kohteiden määrä v Muutos vuoteen 2009 verrattuna Alkutuotantopaikat (ELTU lom. nrot 1.1, 1.3, 1.5, 1.6 ja 1.6) Liha-alan laitokset Kala-alan laitokset Maitoalan laitokset ja kylmävarastot Munapakkaamot ja munavalmistelaitokset 88 1 Tukkukaupat ja varastot Maatilatalouden yhteydessä tapahtuva suoramyynti Leipomot, viljavalmistelaitokset, ruokavalmistetehtaat, eineskeittiöt, pienet kala-alan elint. laitokset, suoraan kuluttajalle myyvät valm., muut valmistuslaitokset Pakkaamot, tukkukaupat, varastot, kuljetukset Ravintolat, muut tarj.paikat, suurtaloudet (laitoskeittiöt, keskuskeittiöt) Myymälät Torit, muut myyntipaikat Kohteet yhteensä Valvontasuunnitelman toteutuminen ja arvio valvonnassa onnistumisesta VASU-tietojenkeruussa kunnat vastasivat kysymyksiin valvontasuunnitelman toteutumisesta. Kyselyyn vastasi 119 kuntaa. Valvontasuunnitelma oli vastausten perusteella toteutunut suunnitelman mukaisesti täysin 6 kunnassa ja pääsääntöisesti 53 kunnassa. Suunnitelma ei ollut toteutunut suunnitelman mukaisesti 60 kunnassa. Kuntien valvontasuunnitelmien kattavuutta tarkasteltiin sektoreittain. Suunnitelman kattavuus arvioitiin elintarvikkeiden alkutuotannon (72 %), olosuhdevalvonnan (95 %), lihantarkastuksen ja siihen liittyvän valvonnan (50 %) sekä tuotevalvonnan (99 %) osalta. Syyksi siihen, että suunnitelma ei täysin toteutunut, todettiin seuraavaa: suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset ovat vieneet resurssit (36 %), pitkäaikainen vajaus henkilöstössä (41 %), 16

19 lyhytaikainen vajaus henkilöstössä (39 %), vajaus muissa resursseissa (12 %), tai suunnitelma oli epärealistinen (25 %). VASU-tietojenkeruussa kysyttiin kuntien omaa arviota elintarvikevalvontansa onnistumisesta. Vastauksista kävi ilmi mm. se, että vaikka kaikkia tarkastuksia ei ehditty tehdä, yleiset tavoitteet oli saavutettu. Valvonnan katsottiin onnistuneen hyvin käytettävissä olleisiin resursseihin verrattuna. Kiireiset tapaukset oli pystytty hoitamaan aina, mutta suunnitelmien mukaisia tarkastuksia oli jäänyt tekemättä. Seudullistaminen oli vaatinut edelleen resursseja. Riskiperusteisuus oli toteutunut pääosin, mutta vaati vielä jatkokehittämistä. 3.4 Tarkastusten määrä Vuonna 2010 tehtiin kaikkiaan tarkastuskäyntiä (v ), joista muihin kuin alkutuotantopaikkoihin tehtiin käyntiä. Kaikista valvontakohteista tarkastettiin kohdetta ( kohdetta pl. alkutuotantopaikat) (liite 3). Tarkastettujen kohteiden määrä on alentunut vuodesta 2005 lähtien ja muiden kuin alkutuotantopaikkojen osalta vuodesta 2004 lähtien (kaaviot 2 ja 3). Tarkastettujen kohteiden osuus kaikista kohteista on laskenut voimakkaasti, kun alkutuotantopaikkojen määrä valvontakohteina on lisääntynyt. Alkutuotantopaikkoja ei odoteta tarkastettavan yhtä usein kuin muita valvontakohteita. Vuonna 2010 tarkastettujen kohteiden osuus kaikista kohteista oli 46 %, jos alkutuotantopaikkoja ei oteta huomioon (taulukko 3). 1 0,9 Suhdeluku (ks. selite) 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,76 0,69 0,36 0,33 0,67 0,67 0,37 0,38 0,65 0,64 0,65 0,35 0,36 0,40 0,63 0,60 0,54 0,50 0,50 0,47 0,43 0,39 0,40 0,45 0,46 0,46 Tarkastetut kohteet/kaikki kohteet (ei alkutuotantoa) Keskimääräinen tarkastukseen käytetty aika (htpv/kohde) 0,2 0, Vuosi Kaavio 2. Elintarvikevalvontakohteiden, niihin tehtyjen tarkastusten sekä tarkastettujen kohteiden lukumäärät vuosina

20 Huom! 2007 kohteisiin on lisätty alkutuotantopaikat Lukumäärä Tarkastuskäyntien määrä Valvontakohteiden määrä Tarkastetut kohteet Vuosi Kaavio 3. Kunnallisten elintarvikevalvontakohteiden kokonaismäärät ja tarkastettujen kohteiden määrät ilman alkutuotantopaikkoja vuosilta Taulukko 3. Elintarvikevalvonnan tunnuslukuja tarkastuksista vuosina Tarkastukset Tarkastuskäynnit / tarkastetut kohteet 1) 2,51 2,38 2,68 2,40 2,20 2,09 1,86 1,79 1,80 1,74 Keskimääräinen tarkastustiheys Huom! Keskihajonta on suuri 1,81 1,75 1,71 1,66 1,52 1,30 1,08 0,94 0,84 0,79 Tarkastettujen kohteiden osuus kaikista kohteista (%) 3) ) tiedot ilman ante mortem ja luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksia 2) tiedot ilman maidontarkastustiloja sekä ante mortem ja luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksia 3) tiedot ilman alkutuotantopaikkoja Tarkasteltaessa tarkastusten kohdentumista valmistuksen, tarjoilun ja vähittäismyynnin (pl. alkutuotantopaikat) kesken havaitaan, että eläimistä saatavien elintarvikkeiden valmistuslaitosten tarkastustiheys on suurempi kuin kasviperäisiä elintarvikkeita ja yhdistelmätuotteita valmistavien huoneistojen tarkastustiheys. Elintarvikkeiden tarjoilupaikkojen ja vähittäismyyntipaikkojen tarkastustiheydet ovat keskenään samalla tasolla. Kasviperäisiä elintarvikkeita ja yhdistelmätuotteita valmistavien huoneistojen sekä elintarvikkeiden tarjoilupaikkojen ja vähittäismyyntipaikkojen tarkastustiheydet ovat laskeneet hieman edellisvuodesta. 18

21 3.5 Tarkastuksiin käytetty aika Yhteen tarkastukseen käytetty aika oli keskimäärin 3,7 tuntia. Maitoalan laitosten ja kylmävarastojen valvontakäyntiin käytettiin keskimäärin eniten aikaa (8,4 h) ja alkutuotannon tarkastuksiin vähiten (2,1 h) (taulukko 4). Tarkasteltaessa tarkastusajan muutoksia kuluvalla vuosikymmenellä voidaan todeta, että tarkastuskäynnin keskimääräinen aika on pidentynyt vuodesta 2002 (2,5 h) tasaisesti ollen vuonna ,7 h (kaavio 4). Taulukko 4. Elintarvikevalvontakohteiden tarkastuksiin käytetty keskimääräinen aika valvontakohderyhmittäin (h) vuonna 2010 Valvontakohde Keskim. tark.aika (h) 2010 Alkutuotanto 2,1 Lihankäsittelylaitokset ja kylmävarastot 4,4 Kala-alan laitokset ja kylmävarastot 5,1 Maitoalan laitokset ja kylmävarastot 8,4 Munapakkaamot ja munavalmistelaitokset 3,9 Tukkukaupat ja varastot 3,2 Maatilatalouden yhteydessä tapahtuva suoramyynti, pakkaaminen ja valmistustoiminta Leipomot ja viljavalmistelaitokset, ruokavalmistetehtaat, muut valmistuslaitokset, pienet kala-alan laitokset, pääasiassa suoraan kuluttajalle myyvät valmistajat Pakkaamot, tukkukaupat, varastot ja kuljetukset 3,3 Ravintolat ja muut tarjoilupaikat sekä muut suurtaloudet (keskuskeittiöt ja laitoskeittiöt) Myymälät, torit ja muut myyntipaikat 3,6 Kaikki 3,7 3,5 4,2 3,9 19

22 Valvontakohteiden määrä ilman alkutuotantopaikkoja Lukumäärä Tarkastetut kohteet ilman alkutuotantopaikkoja Vuosi Kaavio 4. Tarkastettujen elintarvikevalvontakohteiden suhde kaikkiin kohteisiin ja keskimääräinen tarkastuksiin käytetty aika vuosina Omavalvonta Vuonna 2010 hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien osuus oli 52,5 % (alkutuotantopaikkoja ei ole otettu tässä huomioon, koska niissä omavalvontasuunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää). Elintarvikehuoneistoista hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien osuus oli eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevillä elintarvikehuoneistoilla suurempi (75,3 %), kuin muilla elintarvikkeita valmistavilla elintarvikehuoneistoilla (51,9 %) (taulukko 5). Hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien osuus kaikista valvontakohteista vaihteli kunnittain erittäin paljon (0-100 %) (liitetaulukko 2). Taulukko 5. Omavalvontasuunnitelman tehneiden valvontakohteiden osuus Laskennallinen suure Omavalvonta % 1) ) Vuodesta 2007 vain hyväksytyt omavalvontasuunnitelmat 3.7 Viranomaisen aloitteesta tutkitut näytteet Kuntien viranomaiset ottivat vuonna elintarvikenäytettä (vuonna näytettä) (ELTU:n B lomake) (kaavio 5). Näytteiden määrä oli nousussa vuoteen 2004 asti, mutta on laskenut siitä lähtien vuosi vuodelta (taulukko 6). Kuntien ottamien näytteiden määrät eroavat toisistaan suuresti: vaihteluväli oli näytettä. Keskimääräinen näytemäärä vuonna 2010 oli 143 näytettä (vuonna näytettä). Näytteitä ei vuonna 2010 otettu lainkaan 8 (vuonna ) valvontayksikössä. Tämä tarkoittaa sitä, että eri kuntien viranomaisilla on käytettävissään erilaiset työmenetelmät, eikä valvonta tässä suhteessa ole tasapuolista. Evira on laatinut 20

23 ohjeita näytteenottotiheydestä ja analyyseistä sekä viranomaisvalvontaan että yritysten omavalvontaan. Taulukko 6. Viranomaisnäytteiden suhde valvontakohteiden määrään vuosina Viranomaisnäytteet Näytteet/ kohteet 1) 0,61 0,65 0,66 0,53 0,65 0,56 0,43 0,37 0,32 0,33 1) Tiedot ilman alkutuotantopaikkoja lukumäärä (klp) Elintarviketutkimusnäytteet (C-lomake) Viranomaisnäytteiden määrä (B-lomake) Vuosi Kaavio 5. Elintarvikevalvonnassa tutkittujen viranomaisnäytteiden määrä; B lomakkeella on ilmoitettu viranomaisen ottamien näytteiden määrä ja C lomakkeella paikallisen viranomaislaboratorion tutkimien näytteiden määrä VASU-tietojenkeruussa kunnat vastasivat kysymykseen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman toteutumisesta. Tulokset on koottu taulukkoon 7. Taulukko 7. Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman toteutuminen vuonna 2008 Kpl Suunniteltujen näytteiden määrä Suunnitelman mukaan otetut näytteet Suunnitelman toteutumisaste (näytteet) % 83 % Suunnitelman ulkopuolisten (epäilyyn perustuvien) näytteiden määrä Suunniteltujen tutkimusten määrä Suunnitelman mukaan tehdyt tutkimukset Suunnitelman toteutumisaste (tutkimukset) % 74 % Suunnitelman ulkopuolisten (epäilyyn perustuvien) tutkimusten määrä

24 3.8 Toimenpiteet Vuonna 2010 tehtiin elintarvikevalvonnassa toimenpidettä (vuonna toimenpidettä). Toimenpiteiden syinä ovat aiempien vuosien tapaan olleet yleensä puutteet omavalvonnassa ja puutteet yleisessä hygieniassa. Omavalvonta on ollut syynä 55 %:ssa toimenpiteistä ja yleinen hygienia 40 %:ssa toimenpiteistä (taulukko 8). Vuonna 2010 kuntien elintarvikevalvonnassa tehtyjen toimenpiteiden määrät sekä toimenpiteiden syyt. Yhdellä toimenpiteellä voi olla useita syitä. Toimenpiteen syy Toimenpiteiden lukumäärä % kaikista toimenpiteistä Omavalvonta Yleinen hygienia Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkausmerkinnät ja esitteet Muu syy Syitä yhteensä Toimenpiteitä yhteensä Tehtyjen toimenpiteiden määrä on ollut nousussa vuodesta 1998, tosin epätasaisesti. Vuosina 2009 ja 2010 toimenpiteiden määrä jäi alle edellisvuosien. Vaihtelu eri vuosien välillä näyttää olevan riippumaton muista valvonnasta kerätyistä tilastotiedoista. Tätä osoittaa myös toimenpiteiden suhde valvontakohteisiin (taulukko 10). Toimenpiteet kohdistuivat noin 18 %:iin kaikista kohteista vuonna VASU-tietojenkeruussa kunnat vastasivat toimijoiden lainkuuliaisuutta ja tuotteiden säännöstenvastaisuutta koskeviin kysymyksiin. Säännösten noudattamisen kalleus (435 kertaa) oli pääasiallinen syy säännöstenvastaisuuksiin. Muina syinä olivat valvonnan riittämättömät resurssit (139 kertaa), puutteelliset seuraamukset (86 kertaa), toimijoiden ammattitaidon puute (147 kertaa), toimijoiden tietämättömyys (268 kertaa) ja muu syy (97 kertaa). VASU-tietojenkeruussa kysyttiin myös pakkokeinojen käyttöä. Taulukkoon 9 on koottu tiedot siitä, kuinka usein elintarvikelain hallinnollisia pakkokeinoja on käytetty kunnissa vuonna

25 Taulukko 9. Vuonna 2010 kuntien elintarvikevalvonnassa käyttämien hallinnollisten pakkokeinojen määrät Hallinnollinen pakkokeino Kpl Elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen (55 ) 154 Kielto (56 ) 16 Elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen (57 ) 4 Haltuunotto (58 ) 2 Elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös (59 ) 20 EUn toisesta jäsenvaltiosta toimitettujen eläimistä saatavien elintarvikkeiden hylkääminen ensisaapumispaikassa (60 ) 7 Elintarvikehuoneiston hyväksymisen peruuttaminen (61 ) 4 Laboratorion hyväksymisen peruuttaminen (62 ) 0 Kiireelliset toimet (63 ) 15 Eviran päätös hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä (64 ) 0 Markkinoinnin kieltäminen (65 ) 0 Markkinoinnin oikaisu (66 ) 10 Pakkokeinot kuluttajasuojalain perusteella (67 ) 0 Uhkasakko tai teettämis- ja keskeyttämisuhka (68 ) 4 Yhteensä 226 Taulukko 10. Kohteiden, joihin on tehty toimenpiteitä, suhde kaikkiin valvontakohteiden määrään vuosina Toimenpiteet Toimenpiteiden osuus kaikista kohteista (%) ( Toimenpiteiden osuus kaikista kohteista (%) 1) ) ilman alkutuotantopaikkoja 2) vuodesta 2007 alkutuotantopaikkoja mukana valvonnnassa enemmän kuin aiempina vuosina 3.9 Kuluttajavalitukset Vuonna 2010 kuluttajat tekivät viranomaisille valitusta ( ) elintarvikkeista. Viranomaisen tietoon tulleiden kuluttajavalitusten määrä vuodesta 1999 vuoteen 2009 on esitetty kaaviossa 6. Kuluttajavalitusten määrä on vähentynyt tasaisesti. Tähän on oletettavasti useita syitä, joista yksi voi olla valvontatoimenpiteiden tehostuminen. Toisaalta tähän on vaikuttanut myös se, että kuluttajia on ongelmatilanteissa neuvottu ottamaan yhteyttä vastuussa oleviin toimijoihin, valmistajiin, maahantuojiin ja vähittäismyyntiin. Jos asia hoituu toimijoiden kanssa, valitukset eivät tule viranomaisten tietoon. 23

26 Lukumäärä Toimenpiteiden lukumäärä Elintarvikkeita koskeneet kuluttajavalitukset Vuosi Kaavio 6. Kuntien elintarvikevalvonnassa tekemien toimenpiteiden määrä ja kirjaamat elintarvikkeita koskeneet kuluttajavalitukset vuosina Elintarvikevalvonnasta saadut maksutulot Valvontamaksuja keräsi 117 valvontayksikköä. Maksuja kerättiin yhteensä ,06. Maksutulot elintarvikehuoneistojen ja omavalvonnan hyväksymisestä olivat ,10 (116 kunnan tiedot) ja elintarvikelain (23/2006) 2-4 :n tarkoittamista valvontatoimista ,96 (116 kunnan tiedot). Määrä vastaa noin 40 henkilötyövuotta työpanoksiksi laskettuna, mutta tämä ei ainakaan toistaiseksi näy kunnissa elintarvikevalvonnan resurssilisäyksenä. VASU-tietojenkeruun tuloksena kunnat ilmoittivat suunnitelman mukaisen valvonnan maksullisuuden käyttöönotosta elintarvikevalvonnassa. Kunnista 112 ilmoitti ottaneensa maksullisuuden käyttöön ja 4 kuntaa ilmoitti, ettei ole sitä tehnyt. Yhteensä 54 kuntaa ilmoitti, että tulot on käytetty kokonaan kattamaan valvonnan menoja. Useat kunnat ilmoittivat, että tulot kirjattiin elintarvikevalvontaa suurempiin kokonaisuuksiin, joten tulojen käyttöä elintarvikevalvontaan ei voinut seurata. Syitä siihen, ettei maksullisuutta ollut otettu käyttöön, oli mm. maksutaksan puuttuminen (3 kuntaa). Ilmeisesti myös kuntien organisoituminen yhteistoiminta-alueiksi on hidastanut maksullisuuden käyttöönottoa. 24

27 4 Johtopäätökset Kunnallisia elintarvikevalvontayksiköitä oli vuoden 2010 alussa 118 ja Ahvenanmaan maakunta. Valvontayksiköiden määrä oli vähentynyt 10 yksiköllä edellisvuodesta. Valvontayksiköiden koko on samalla kasvanut hieman, mutta henkilöstön määrä on vähentynyt n. 150 henkilöllä edellisvuoteen. Henkilöstön määrän väheneminen ei ole vaikuttanut elintarvikevalvontaan käytettävään työaikaan. Työaika on jopa lisääntynyt elintarviketutkimuksessa yhdellä henkilötyövuodella. Valvontakohteiden määrä on vähentynyt lähes kohteella. Valvontakohteet ovat vähentyneet eniten alkutuotannosta, jossa tarkastustarve on pienin eri kohdetyypeistä. Kohteiden vähentyminen ei näin ollen vaikuta juuri lainkaan tarkastuksiin tarvittaviin voimavaroihin. Kuntien valvontasuunnitelmien laadinta on jo rutiinia. Kaikki kunnat laativat valvontasuunnitelman. Suunnitelmat ovat pääosin realistisia, sillä ne pystytään toteuttamaan pääosin. Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen ja niille annetut yhteiset ohjeet ja valvonnan kriteerit vievät vielä voimavaroja valvonnalta. Aluehallintovirastojen tekemien kuntien valvonnan auditointien tulokset vahvistavat VASU-kyselyssä kunnilta saadut tiedot valvontasuunnitelmista. Auditoinneissa selvitettiin myös kuntien valvonnan laatujärjestelmien tasoa. Laatujärjestelmät ovat pitkälti vielä luonnostasolla. Laatutyötä on hidastanut erityisesti yhteistoiminta-alueiden muodostamisen mukanaan tuoma asiakirjojen runsas päivitystarve. Tarkastusten kokonaismäärä on vähentynyt lähes tarkastuksella. Myös tarkastettujen kohteiden osuus on vähentynyt yhden prosenttiyksikön, mikä kuvaa sitä, että tarkastusten määrä on vähentynyt enemmän kuin kohteiden määrä. Yksittäiseen tarkastukseen käytettävä aika on kasvanut 3,7 tuntiin. Ohjeissa tarkastusten tekemiseksi on ruvettu suosimaan lyhyitä tarkastuksia. Samalla tarkastustiheyttä on tarkoitus nostaa. Usein tehdyillä lyhyillä tarkastuksilla arvioidaan saatavaksi hyvä kuva valvontakohteen elintarviketurvallisuuden tasosta ja kehityksestä. Elintarvikevalvonnassa todettuihin poikkeamiin tehtiin yhteensä toimenpidettä. Toimenpiteiden määrä on vähentynyt kahden viimeisen vuoden aikana. Suomen elintarvikevalvontaan kohdistuneiden tarkastustulosten mukaan toimenpiteisiin ryhdytään liian harvoin. Varsinkin kirjallista kehotusta ankarampiin toimenpiteisiin ryhdytään harvoin. Evirassa on ohjeistettu toimenpiteisiin ryhtymistä laatimalla pakkokeino-ohje ja pakkokeinopäätöksiin liittyviä malliasiakirjoja. 25

28 Elintarvikealan toimijoiden hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien osuus on odotetusti kasvanut edellisvuodesta. Tosin jo vuonna 2010 oli tiedossa lukien toteutettu elintarvikelain muutos, joka poisti omavalvontasuunnitelman hyväksymismenettelyn. Omavalvontasuunnitelman vaatimuksia ei kuitenkaan ole muuttunut. Aluehallintovirastojen tekemien kuntien valvonnan auditointien tulosten mukaan omavalvonnan hyväksyntä puuttuu useissa tapauksissa valvontasuunnitelmasta. Näytteitä otettiin ja tutkittiin vähemmän vuonna 2010 kuin edellisvuonna, mutta ne kunnat, jotka ottivat näytteitä, ottivat niitä enemmän kuin edellisvuonna. Tämä selittyy sillä, että niiden kuntien osuus, jotka eivät ottaneet lainkaan näytteitä, oli suurempi kuin edellisvuonna. Valvontamaksu virallisesta valvonnasta on otettu käyttöön neljää kuntaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Valvontamaksuista kertynyt tulo on kasvanut vuosittain. Tulot eivät ole vielä niin suuria, että niillä saataisiin korjattua valvontaresurssien vajausta. Tuloista neljä kolmannesta käytetään kokonaan tai osittain ympäristöterveydenhuollon menoihin. ELTU-valvontatietojenkeruusta saadut tiedot osoittavat paikallisen valvonnan trendien olevan edellisvuosien kanssa samansuuntaisia. Kuitenkaan valvontakohteiden määrä ei ole noussut, vaan kääntynyt laskuun. Tosin eniten on vähentynyt alkutuotannon kohteita, joiden tilastointi on ollut epäselvää, mikä aiheuttaa epävarmuutta tulokseen kohteiden määrän vaihteluista. Elintarvikevalvonnan tietojenkeruu on siirtynyt vuoden 2011 alusta KUTI-järjestelmään suurimmassa osassa kuntia valvontatulosten (pl. alkutuotanto) osalta. Näytteenotto- ja tutkimustiedot otetaan mukaan KUTI-järjestelmään muutaman vuoden sisällä. Siihen asti kun kaikki valvonta- ja tutkimustiedot ovat KUTI-järjestelmässä, tietoja kerätään useasta lähteestä. Tämä asettaa haasteita tulosten yhdenmukaiselle raportoinnille. Myös valvontatulosten vertaaminen edellisten vuosien tuloksiin on haasteellista. 26

29 Kirjallisuutta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma , päivitys heinäkuu Elintarvikelain 23/2006 mukaisten rekisterien määrittely. Valvontakohderekisterin määrittelydokumentaatio, Kuti1, versio 1/2008 Määrittelydokumentaatio_ Kuti1_2008.doc. Elintarvikelain 23/2006 mukaisten valvontatietojen määrittely. Valvontakohderekisterin valvontatietojen määrittelydokumentaatio versio 4/2009. Määrittelydokumentaatio_Kuti2_v4.doc. Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Dnro Evira/1566/0410/2009, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna 2010, Dnro 1170/0411/2011. Elintarviketurvallisuusvirasto, Kuluttajavirasto ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Eviran julkaisuja 18/2007. Helsinki Aluehallintovirastojen toteuttama kuntien elintarvikevalvonnan auditointi vuonna 2010 (VASU raportin tausta-aineisto) Evira/1854/0006/

30 Liitteet Liite 1. Elintarvikevalvonnan tietojenkeruulomakkeet vuodelta Liitetaulukko 2. Kunta-/kuntayhtymäkohtaiset elintarvikevalvontatiedot vuodelta Liitetaulukko 3. Vuoden 2010 valvontatiedoista koottu yhteenveto elintarvikevalvontakohteittain. Liitetaulukko 4. Kunnallisen elintarvikevalvonnan laboratoriotutkimukset vuonna

31 Liite 1 ELTU 2010 LOMAKE A (1/2) Liite 1 ELTU 2010 LOMAKE A (2/2) KUNNALLISEN ELINTARVIKEVALVONNAN JA -TUTKIMUKSEN TAUSTA- JA HENKILÖSTÖTIEDOT VUONNA 2010 Kunta / kuntayhtymä / seudullinen valvontayksikkö: Kuntayhtymään/seudulliseen valvontayksikköön kuuluvat kunnat: Lomakenumero (Evira täyttää) Kunta-/kuntayhtymäkoodi (Evira täyttää) Läänikoodi (Evira täyttää) Asukasluku (Evira täyttää) Pinta-ala (Evira täyttää) Ensisaapumiserät (Evira täyttää) Lomakkeesta lisätietoja antava henkilö: Nimi Virkanimike Puh.nro Fax nro Sähköposti Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen henkilöstö ja työpanos Koodi Valvontahenkilöstön virka-/toiminimike Lukumäärä 1 2 Terveysvalvonnan johtaja tai vastaava Koulutus: Eläinlääkärit (muut kuin mahdollisesti edellä mainitut) 3 Muun korkeakoulututkinnon suorittanut valvontahenkilöstö 4 5,1 5,2 Muun kuin korkeakoulututkinnon suorittanut valvontahenkilöstö (terveystarkastaja tai vastaava) Avustava henkilöstö (näytteenottajat, toimistohenkilöstö ym.) Ei vakinaisessa työsuhteessa olevat (esim. projektityöntekijät) Tutkimushenkilöstön virka-/toiminimike 6 Eläinlääkärit 7 Kemistit 8 Mikrobiologit 9 Muu laboratoriohenkilöstö (laborantit, laboratoriomestarit, välinehuoltajat ym.) 10 Avustava henkilöstö (toimistohenkilöstö ym.) Valvontaan käytetty työpanos henkilötyöpäivinä (htpv) Tutkimukseen käytetty työpanos (htpv) Valvonnan suunnittelu Millä tavoin suunnittelette vuosittaista elintarvikevalvontatyötänne? Mikä seuraavista luonnehdinnoista kuvaa parhaiten omaa valvontatyötänne? Valitkaa yksi tai useampi vaihtoehto ja täydentäkää tarvittaessa avoimeen koh- Ei kirjallisia suunnitelmia, kaikki tietävät tehtävänsä. Työ tehdään ajankohtaisten ongelmien tai tarpeiden mukaan. Valvontakohteista tehdään joka vuosi riskinarviointi ja valvonta mitoitetaan sen mukaan. Vuosittain laaditaan suunnitelma tarkastusten kohdentamisesta. Vuosittain laaditaan näytteenottosuunnitelma. Päätetään vuosittaiset valvontaprojektit (omat ja osallistuminen valtakunnallisiin projekteihin). Suunnittelu ja toiminta toteutetaan jollain muulla tavoin, miten? Valvonnan seuranta Millä tavalla seuraatte valvontatyötänne ja sen onnistumista? Mikä seuraavista luonnehdinnoista vastaa parhaiten omaa valvontatyötänne? Valitkaa yksi tai useampi vaihtoehto ja täydentäkää tarvittaessa avoimeen kohtaan. Kukin valvontakäyntejä tekevä kirjaa omaan vihkoonsa tai tietokoneen muistiin tarkastuskäynnit ja tekemänsä havainnot ja huomautukset. Valvonnasta kootaan vuosittain yhteenveto, joka raportoidaan (lautakunnalle, toimintakertomuksessa tms.). Vuosittaisen yhteenvedon perusteella arvioidaan eri kohteiden tarkastusmäärien riittävyyttä, havaittujen ongelmien esiintymistä ja laboratoriotutkimuksissa havaittuja määräystenvastaisuuksia jne. Toiminnan onnistumista arvioidaan systemaattisesti (esim. henkilöstön arviointikeskusteluissa, kokoamalla kyselytutkimuksin palautetta kuntalaisilta ja toiminnanharjoittajilta tms.). Toimintaa seurataan jollain muulla tavoin, miten? Valvontaprojektit Kuinka moneen valtakunnalliseen tai alueelliseen elintarvikevalvonnan projektiin osallistuitte toimintavuonna? Kuinka monta omaa elintarvikevalvonnan projektia toteutitte toimintavuonna? kpl Nimetkää niistä tärkeimmät: Täydennyskoulutus Kuinka moneen työnantajan kustantamaan elintarvikevalvonnan ammattialan koulutustilaisuuteen henkilöstö osallistui toimintavuonna (vähintään yksi osallistuja/tilaisuus) kpl Kuinka monta koulutuspäivää niistä kertyi yhteensä? kpl Kuluttajavalitukset Elintarvikkeita koskeneet kuluttajavalitukset kpl Elintarvikevalvonnasta saadut maksutulot Maksutulot elintarvikehuoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, elintarvikelaki (23/2006) Maksutulot elintarvikelain :n tarkoittamista valvontatoimista Muuta Haluttaessa ilmoitetaan tietoja kunnan elintarvikevalvonnasta esim. projekteista, teemapäivistä, koulutuksesta, valvonnan tuloksista. Toivomme myös kannanottoja lomakkeiden toimivuudesta. kpl eur eur

32 ELTU 2010 ELINTARVIKEVALVONTA JA VALVONNAN SUORITTEET 2010 Kunta/Kuntayhtymä: Liite 1 LOMAKE B (1/3) Valvontakohde Valvontatiedot (lkm) Toimenpiteiden syyt (lkm) ALKUTUOTANTOPAIKAT JA LAITOKSET (entisen hygienialain mukaiset kohteet) Valvontakohteet yhteensä Kohteet, joissa hyväksytty OVsuunnit. Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit yhteensä Tarkastuksiin käytetty työaika (htpv) Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa ryhdytty toimenpiteisiin Toimenpiteet yhteensä Yleinen hygienia Omavalvonta Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkaus kausmerkinnät ja esitteet Muu 1 Alkutuotanto 1.1 Maidontuotantotilat 1.2 Tiloilla tapahtuvat ante mortem tarkastuskäynnit 1.3 Teurastuspaikat 1.4 Luonnonvaraisen riistan lihantarkastuskäynnit 1.5 Kalan maihintuontitarkastus 1.6 Muut alkutuotantopaikat (lukuun ottamatta kohdissa ja 7.1 mainittuja) 2. Liha-alan laitokset 2.1 Lihankäsittelylaitokset (alle 3 milj. kg/v) 2.2 Lihankäsittelylaitokset (yli 3 milj. kg/v) 2.4 Lihavalmistelaitokset (alle 3 milj. kg/v) 2.5 Lihavalmistelaitokset (3 10 milj. kg/v) 2.6 Lihavalmistelaitokset (yli 10 milj. kg/v) 2.7 Pienimuotoiset liha-alan laitokset (muut kuin teurastuspaikat) 2.8 Kylmävarastot ELTU 2010 Liite 1 LOMAKE B (2/3) Valvontakohde Valvontatiedot (lkm) Toimenpiteiden syyt (lkm) LAITOKSET (entisen hygienialain mukaiset kohteet) Valvontakohteet yhteensä Kohteet, joissa hyväksytty OV -suunnit. Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit yhteensä Tarkastuksiin käytettytyöaika (htpv) Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa ryhdytty toimenpiteisiin Toimenpiteet yhteensä Yleinen hygienia Omavalvonta Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkausmerkinnät ja esitteet Muu 3. Kala-alan laitokset 3.1 Kala-alan laitokset, joissa vain perataan kaloja 3.2 Kala-alan laitokset (alle kg/v) 3.3 Kala-alan laitokset (yli kg/v) 3.4 Kylmävarastot 4. Maitoalan laitokset 4.1 Maitoalan laitokset (alle kg/v) 4.2 Maitoalan laitokset ( milj. kg/v) 4.3 Maitoalan laitokset (yli 2 milj. kg/v) 4.4 Muut maitoalan laitokset 4.5 Kylmävarastot 5. Muna-alan laitokset 5.1 Munapakkaamot 5.2 Munavalmistelaitokset 6. Tukkukaupat ja varastot 6.1 Tukkukaupat ja varastot

33 ELTU 2010 Liite 1 LOMAKE B (3/3) Valvontakohde Valvontatiedot (lkm) Toimenpiteiden syyt (lkm) 7. Alkutuotanto 7.1 Maatilatalouden yhteydessä tapahtuva suoramyynti, pakkaaminen ja valmistustoiminta 8. Elintarvikevalmistus ELINTARVIKEHUONEISTOT (entisen terveydensuojelulain mukaiset kohteet) Valvontakohteet yhteensä Kohteet, joissa hyväksytty OVsuunnit. Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit yhteensä Tarkastuksiin käytetty työaika (htpv) Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa ryhdytty toimenpiteisiin Toimenpiteet yhteensä Yleinen hygienia Omavalvonta Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkaus kausmerkinnät ja esitteet Muu 8.1 Leipomot ja viljavalmistelaitokset 8.2 Ruokavalmistetehtaat ja eineskeittiöt 8.3 Pienet kala-alan elintarvikelaitokset (alle kg/v) 8.4 Pääasiassa suoraan kuluttajalle myyvät valmistajat 8.5 Muut valmistuslaitokset 9. Pakkaamot, tukkukaupat ja varastot 9.1 Pakkaamot 9.2 Tukkukaupat, varastot ja kuljetukset 10. Tarjoilupaikat ja suurtaloudet 10.1 Ravintolat ja muut tarjoilupaikat (alle 50 asiakaspaikkaa) 10.2 Ravintolat ja muut tarjoilupaikat (yli 50 asiakaspaikkaa) 10.3 Muut suurtaloudet (laitoskeittiöt) 10.4 Muut suurtaloudet (keskuskeittiöt) 11. Myyntipaikat 11.1 Myymälät (yli m 2 ) 11.2 Myymälät ja myyntipaikat ( m 2 ) 11.3 Myyntipaikat (alle 100 m 2 ) 11.4 Torit ja muut myyntipaikat ELTU 2010 Liite 1 LOMAKE C ELINTARVIKEVALVONNAN LABORATORIOTUTKIMUKSET 2010 Kunta/kuntayhtymä: Näyte 1. Maito ja maitovalmisteet Näytteet yht. Näytteet Kokonaisarvostelu Määr. vast. yht. Toimenpiteet yht. Aistinvarainen laatu Tutkimukset vast. Määr. yht. yht. Tutkimukset Mikrobiologinen laatu Lisäaineet Muu koostumus Vieraat aineet Tutkimukset Määr. Tutki- Määr. Tutki- Määr. Tutki- Määr. vast. mukset vast. mukset vast. mukset vast. yht. yht. yht. yht. yht. yht. yht. yht. Pakkausmerkinnät ja esitteet Tutkimukset vast. Määr. yht. yht. Muut tutkimukset Tutkimukset Määr. vast. yht. yht. 2. Eräät ravintorasvat ja öljyt 3. Liha ja lihavalmisteet, riista ja siipikarja 4. Muna ja munavalmisteet 5. Kala ja kalavalmisteet, äyriäinen ja simpukka 6. Vilja- ja leipomovalmisteet 7. Hedelmät ja vihannekset ja niistä tehdyt valmisteet 8. Pähkinät ja pähkinätuotteet ja coctailsnacksit 9. Valmisruoat 10. Keitot, liemet ja kastikkeet 11. Jäätelöt ja jälkiruoat 12. Yrtit ja mausteet 13. Mehut, juomat, kivennäisvesi ja pakattu vesi 14. Makeiset, hunaja ja sokeri 15. Kaakao ja kaakaovalmisteet, kahvi ja tee 16. Lisäaineet 17. Erityisruokavaliovalmisteet 18. Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvat tarvikkeet 19. Muut

34 ELTU 2010 kuntakohtaiset elintarvikevalvonnan tiedot Liitetaulukko 2 Kohteita Kohteita* Kohteita, joilla hyväksytty omavalvontasuunnitelma Tarkastetut kohteet Tarkastetut Kohteet* Tarkastuskäynnit Tarkastuksiin käytetty aika (htpv) Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa toimpiteitä Toimenpiteet yht. E valvontahenkilöitä E valvontaan käytetty työaika (htp) Tarkastetut kohteet/kaikki kohteet Tatakstetut kohteet/kaikki kohteet* * kohteita ilman alkutuotantopaikkoja Espoon seudun ympäristöterveys (Espoo, Kauniainen, 10 Kirkkonummi) , ,69 0,74 0,36 1,27 1 (5) Viranomaisnäytteet/ kohteet Tarkastukset/ tarkastetut kohteet Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssa, Humppila, 11 Jokioinen,Tammela, Ypäjä) , ,6 0,52 0,59 0,10 1,71 12 Sodankylän kunta (Sodankylä) , ,62 0,82 0,20 1,89 Haminan kaupunki (Hamina, 12 Miehikkälä, Virolahti) , , ,20 0,68 0,14 1,61 13 Hangon kaupunki (Hanko) ,44 0,48 0,00 1,52 14 Hankasalmi (Hankasalmi) , , ,09 0,52 0,00 1,37 15 Hartola (Hartola) , ,38 0,68 0,24 1,37 Heinolan kaupunki/ympäristötoimi 16 (Heinola) ,69 0,78 0,39 1,84 Helsingin kaupungin 17 ympäristökeskus (Helsinki) , ,33 0,33 0,62 1,78 Huittisten kaupungin 19 terveyskeskus (Huittinen) , ,20 0,94 0,09 3,87 20 Hyvinkää (Hyvinkää) , ,68 0,69 0,76 1,55 Hämeenlinnan kaupunki (Hattula, 21 Hämeenlinna) , ,20 0,40 0,05 1,44 22 Ikaalisten kaupunki (Ikaalinen) , ,20 0,31 0,40 1,37 23 Ilomantsin kunta (Ilomantsi) , ,22 0,57 0,02 1,50 Imatran seudun ympäristötoimi (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, 24 Ruokolahti) , ,38 0,82 0,27 1,81 25 Inari (Inari, Utsjoki) , ,49 0,50 0,02 1,47 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky (Enonkoski, Juva, Kerimäki, Punkaharju, Puumala, 26 Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava) ,41 0,53 0,21 1,39 27 Janakkala (Janakkala) , ,20 0,50 0,38 2,40 JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtym 28 ä (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka) ,30 0,33 0,16 1,05 29 Joensuun kaupunki (Joensuu) ,30 0,32 0,02 1,55 Joutsan seudun terveydenhuollon 30 kuntayhtymä (Joutsa, Luhanka) , ,5 0,24 0,81 0,24 1,96 31 Juuan kunta (Juuka) ,53 0,67 0,25 1,76 Jyväskylän kaupunki (Jyväskylä, Multia, Muurame, Petäjävesi, 32 Toivakka, Uurainen) , , ,38 0,43 0,38 1,56 Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalue (Alajärvi, Soini, Vimpeli) , ,17 0,28 0,02 1,06 Kainuun maakunta kuntayhtymä (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, 35 Sotkamo, Suomussalmi) ,31 0,39 0,16 1,78 Kangasalan kunta (Kangasala, 36 Kuhmalahti, Pälkäne) , ,47 0,38 0,16 1,99 Kangasniemen kunta 37 (Kangasniemi) , ,39 0,55 0,50 4,53 39 Kemi , , ,39 0,39 0,12 1,53 39 Simo , , ,26 0,49 0,13 1,78 40 Kemijärvi , ,50 0,79 0,46 1,45 41 Keminmaa ,59 0,66 0,00 1,46 Kiteen kaupunki, sosiaali ja terveyspalvelukeskus Helliliikelaitos (Kitee, Kesälahti, 43 Rääkkylä, Tohmajärvi) , ,19 0,50 0,04 1,62