Verohallinnon keräämät verot (2010)

Transkriptio

1

2 HENKILÖT yritykset yritykset henkilöt ja yritykset Henkilöt Yhteisövero Kirkollisvero Kiinteistövero Henkilöt Yhteisövero Kunnallisvero Vakuutetun maksut yritykset Työnantajan sotu-maksu Metsänhoitomaksu MITÄ henkilöt ja Yritykset Henkilöt Ansio- ja pääomatulovero + lähdevero Yhteisövero Arvonlisävero yritykset Verohallinnon keräämät verot (2010) Kenelle milj. euroa VALTIO Ansio- ja pääomatulovero + lähdevero Yhteisövero Arvonlisävero Muut valtion verot Kunnat Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero KenelTÄ Muut valtion verot henkilöt ja yritykset SeuraKunnat 968 Kirkollisvero 855 Yhteisövero 113 KELA Vakuutetun maksut Työnantajan sotu-maksu Metsänhoitoyhdistykset 30

3 sisältö Tehokkainkaan verotusjärjestelmä ei yksinään riitä 4 Roolimme yhteiskunnassa 5 Verojärjestelmän osa 5 Verovarojen kerääjä 5 Verovajeen torjuja 7 Asiakkaitamme ajatellen 9 Kaikkia palvellen 9 Omatoimisuutta korostaen 9 Maanlaajuisesti toimien 11 Näin onnistumme 13 Päämäärätietoisesti 13 Valtakunnallisesti 15 Katse tulevaisuudessa 19

4 4 VEROHALLINTO Tehokkainkaan verotusjärjestelmä ei yksinään riitä Verohallinnon keräämät verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Verohallinnon perustehtävä on verotulojen kertymän turvaaminen ja verovajeen kasvun torjuminen. Onnistuakseen tässä Verohallinnon on kyettävä takaamaan verotusjärjestelmän toimintavarmuus, luotettavuus ja tehokkuus. Tehokkainkaan verotusjärjestelmä ei yksinään riitä. Myös veronmaksajien on oltava valmiita huolehtimaan velvoitteistaan. Siksi kansalaisten ja yritysten veronmaksumyönteisyyden ylläpito on Verohallinnon toiminnassa keskeistä. Veronmaksumyönteisyyttä edesauttaa, jos verovalvonta on tehokasta ja palvelu aidosti asiakaslähtöistä. Verohallinnon palvelujen ja prosessien on oltava niin kehittyneitä, että veronmaksajat voivat, osaavat ja haluavat toimia veroasioissaan oikein ja oikeaan aikaan. Kuuntelemalla veronmaksajia ja ennakoimalla heidän tarpeensa Verohallinto voi vastata niihin tehokkaasti. Veronmaksumyönteisyyttä lisää myös veronmaksajien tasapuolinen kohtelu ja verorasitteiden oikeuden- ja lainmukainen jakaantuminen sekä sujuvat ja vaivattomat menettelytavat. Palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa Verohallinto on sitoutunut jatkuvaan kehittymiseen. Tämä edellyttää Verohallinnon henkilökunnalta vahvaa osaamista ja johdolta kykyä hyödyntää tätä asiantuntemusta täysimääräisesti. Mirjami Laitinen Verohallinnon pääjohtaja

5 5 VEROHALLINTO ROOLIMME YHTEISKUNNASSA Verojärjestelmän osa Eduskunta ja Euroopan unioni päättävät Suomen verotuksesta. Kunnat ja seurakunnat päättävät omista veroprosenteistaan. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnalla on joitakin muusta Suomesta poikkeavia verotussäännöksiä. Valtiovarainministeriö valmistelee verolait, jotka hyväksytään eduskunnassa. Verohallinnossa keräämme noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Lisäksi veroja keräävät Tulli ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Veroveloista keräämme itse yli 80 prosenttia (vuonna 2010 noin miljardi euroa). Loput siirrämme ulosottolaitoksen perittäväksi. Verorikosten tutkinnassa teemme yhteistyötä poliisin kanssa. Verovarojen kerääjä Keräämämme verot tilitämme yhteiskunnan palveluja ylläpitäville veronsaajille eli valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle (Kela), seurakunnille ja metsänhoitoyhdistyksille. Valtiolle Arvonlisävero on kulutusvero, jonka kuluttaja maksaa tavaran tai palvelun hankinnan yhteydessä. Yrittäjä tilittää myyntinsä mukaisen arvonlisäveron kuukausittain. Lahjaveroa maksetaan tietyn rajan ylittävästä lahjasta tai ennakkoperinnöstä. Lahjavero määräytyy lahjoitetun omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella. Lähdeveroa pidätetään Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tulevan ulkomaalaisen Suomesta saamasta tulosta. Myös korkotulosta peritään kiinteän veroprosentin mukaista lähdeveroa.

6 6 VEROHALLINTO Perintöveroa maksetaan tietyn rajan ylittävästä perintöosuudesta. Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella. Pääomatuloveroa maksetaan pääomatuloista, kuten vuokra- ja korkotuloista. Pääomatuloveroprosentti on kiinteä. Valtion tuloveroa maksetaan ansiotuloista. Eduskunta päättää tuloveroasteikosta vuosittain. Veroprosentti on progressiivinen eli se kasvaa tulojen kasvaessa. Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteistöjen tai arvopapereiden myynnistä. Yhteisöveroa maksavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt tulojensa perusteella. Osa yhteisöveron tuotosta tilitetään valtiolle. Kunnille Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella vuosittain maksettava vero. Kiinteistöveroprosentit päättää kunnanvaltuusto. Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Kunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosenttinsa. Yhteisöveroa maksavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt tulojensa perusteella. Osa yhteisöveron tuotosta tilitetään kunnille. Kansaneläkelaitokselle Vakuutetun maksut ja työnantajan sosiaaliturvamaksu tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Seurakunnille Kirkollisvero peritään evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten ansiotuloista. Vero tilitetään seurakunnille. Yhteisöveroa maksavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt tulojensa perusteella. Osa yhteisöveron tuotosta tilitetään seurakunnille. Metsänhoitoyhdistyksille Metsänhoitomaksu on metsänomistajalta perittävä veronluonteinen maksu, joka tilitetään edelleen metsänhoitoyhdistyksille.

7 7 VEROHALLINTO Harmaan talouden tarkastukset 2010 Panostamme voimakkaasti harmaan talouden torjuntaan. Esimerkiksi verotarkastajien työajasta kolmannes käytetään harmaan talouden kohteisiin. Verovajeen torjuja Haluamme vaikuttaa siihen, että eri syistä saamatta jäävien verotulojen kasvu taittuu ja verovaje pienenee. Kun ohjaamme ja palvelemme asiakkaitamme hyvin ja valvomme verotusta tehokkaasti, verotulot kertyvät mahdollisimman täysimääräisesti yhteiskunnan käyttöön. Pääosan verovalvonnasta teemme verotuksen yhteydessä yhdistelemällä ja vertailemalla asiakkaan itsensä antamia tietoja ja eri lähteistä saamiamme muita verotukseen vaikuttavia tietoja. Näiden toimien perusteella määrätään veroina maksettavaksi noin 1,7 2 miljardia euroa joka vuosi. Verotarkastusten perusteella maksuunpantujen verojen määrä on noin 300 miljoonaa euroa. 719 kpl Verotarkastukset yhteensä kpl Tarkastetuista yrityksistä harmaita 70 milj. euroa Paljastettu harmaa talous yhteensä 143 milj. euroa* Maksuunpannut verot * sisältää ilmoittamatta jätettyjä palkkoja, myyntiä ja osinkoja

8 8 VEROHALLINTO Harmaa talous musta tulevaisuus Arkiset valinnat ovat monin verroin tehokkaampia nakertamaan harmaan talouden pohjaa kuin jo tapahtuneisiin rikoksiin kohdistuvat toimet. Siksi olemme mukana poliisin Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanjassa, joka kannustaa nuoria pohtimaan harmaata taloutta ja sen vaikutuksia omaan elämäänsä. Oma työni on nykyään hyvin pitkälti harmaan talouden torjuntaa. Kun työkseen tutkii taloudelliseen hyötyyn tähtääviä rangaistavia tekoja ja laiminlyöntejä elinkeinotoiminnassa, tutkittavat jutut pitävät poikkeuksetta sisällään harmaan talouden eri muotoja. Tavoite tila olisi päästä myös ennaltaehkäisemään talousrikollisuutta viranomaisten yhteistyötä tehostamalla ja tiedottamalla. Harmaan talouden lonkerot ovat ulottuneet kaikkialle yhteiskunnassa. Tämän takia on erityisen tärkeää, että torjuntarintamassa on mukana mahdollisimman monien alojen edustajia, järjestöjä ja ammattiliittoja viranomaistahojen lisäksi. Yhtenäinen rintama viestii siitä, että asia otetaan vakavasti, tehdään konkreettisia tekoja eikä kyse ole pelkästä puheesta. Nuoret ovat fiksuja, he vertailevat ja punnitsevat asioita, joilla on vaikutusta heidän omaan elämäänsä. Harmaa talous elää syvällä arkipäivän asioissa se liittyy esimerkiksi asumiseen, ostamiseen ja liikkumiseen. Kun on tietoa enemmän asiasta, on myös helpompi tehdä valintoja. Minna Immonen, rikoskomisario, Poliisi, Talousrikosyksikkö

9 9 VEROHALLINTO Asiakkaitamme ajatellen KAIKKIA PALVELLEN Veronmaksaja-asiakkaitamme ovat kaikki henkilöt, yritykset ja yhteisöt. Palkan-, eläkkeen- ja muun tulon saajat sekä yritykset ja yhteisöt maksavat tuloveroa. Yritykset ja yhteisöt sekä alkutuottajat ovat arvonlisäverovelvollisia. Veroja maksavat myös esimerkiksi kuolinpesät ja kiinteistöveroasiakkaat. Yritysasiakkaat ovat toimintamme kannalta keskeisessä asemassa. Yritykset maksavat tulo- ja arvonlisäveroa ja tilittävät työntekijöidensä palkoista perityt verot ja maksut. Yritykset ovat myös merkittäviä tietojen antajia: käytämme yrityssektorilta saamiamme tietoja henkilöverotuksessa. OMATOIMISUUTTA KOROSTAEN Tavoitteenamme on saada asiakkaamme toimimaan omatoimisesti ja oikein. Näin heiltä säästyy aikaa ja rahaa. Asiakkaan tarpeiden ennakointia Osana ennakoivaa ohjausta teimme keväällä 2011 sarjan ns. outbound-puheluja. Otimme suoraan yhteyttä asiakkaisiimme auttaaksemme heitä veroasioiden hoitamisessa. Kun veroviranomainen soittaa, on ensiajatus, että mitä ikävyyksiä nyt on tulossa. Tässä tapauksessa soittaja kertoi heti alkuun, mistä on kyse ja suhtauduin soittoon myönteisesti. Henkilö langan päässä osasi asiansa ja ongelma tuli ratkaistua. Olisin tehnyt saman virheen seuraavankin vuoden veroilmoitukseen. Mielestäni on hyvä, että etukäteen muistutetaan olemassa olevasta riskistä. Pienellä korjausliikkeellä vältetään täydennyspyynnöt ja säästetään kaikkien aikaa. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja osoitus siitä, että Verohallinto pystyy ennakoimaan asiakkaiden tarpeita. Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy

10 10 VEROHALLINTO Tyytyväisiä asiakkaita Viimeisimmän asiakastutkimuksen (2010) mukaan henkilö- ja yritysasiakkaat ovat asiointitavasta riippumatta tyytyväisiä asiointiin kanssamme ja tarjoamiimme palveluihin. Meillä on hyvä imago. Kansalaisten veronmaksumyönteisyys on korkealla tasolla ja luottamus ammattitaitoomme on vankka. HENKILÖASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS, N = YRITYSASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS, N = 301 Henkilökohtainen käynti Asiointi puhelimitse Asioiden löytyminen Vero.fi-sivustolta Asioiden hoituminen sähköisissä palveluissa Henkilökohtainen käynti/asiointi puhelimitse Asioiden löytyminen Vero.fi-sivustolta Asioiden hoituminen sähköisissä palveluissa Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen

11 11 VEROHALLINTO Maanlaajuisesti toimien Yksi tavoitteistamme on vähentää asiakkaidemme tarvetta asioida toimipisteissämme. Siksi kehitämme puhelin- ja verkkopalveluja, joiden käyttöön toimipisteidemme määrä ja sijainti eivät vaikuta. Sähköisten asiointikanavien ansiosta voimme myös jakaa työtä ympäri Suomen. Asiakkaamme saavat veroneuvontaa valtakunnallisista palvelunumeroista. Olemme perustaneet palvelunumeroja eri asiakasryhmiä, verolajeja ja asiointitilanteita varten. Sähköisten palvelujemme käyttäjä-, ilmoitus- ja tietomäärät ovat kasvaneet vuosittain. > > Vero.fi (tietoa verotuksesta ja Verohallinnosta, julkaisuja ja lomakkeita) > > Veroilmoitus verkossa (palvelussa voi tarkistaa, korjata ja täydentää veroilmoituksensa) > > Verokortti verkossa (verokortin tilaus) > > Verotili-palvelu (palvelussa voi antaa kausiveroilmoituksen, katsella tilitapahtumia ja tiliotteita ja laskea maksettavat määrät) > > Verovelkatodistuksen tilaus (todistuksen tilaus verojen maksamisesta tai veroveloista) > > ALVEU-palvelu (arvonlisäveron palautuksen haku) > > Ytj.fi (Verohallinnon ja PRH:n yhteinen yritys- ja yhteisötietojärjestelmä) > > Palkka.fi (maksuton palkanlaskentaohjelma pientyönantajille ja kotitalouksille) > > Suomi.fi (julkishallinnon ohjeita, lomakkeita ja asiointipalveluita henkilöasiakkaille) > > Yrityssuomi.fi (julkishallinnon ohjeita, lomakkeita ja asiointipalveluita yritysasiakkaille)

12 12 VEROHALLINTO Eri tavoin tilatut verokorttimuutokset , kpl verkkopalvelu +19 % PUHELIN -6 % ASIAKASTISKI -10 % POSTI 0 % Asiakastiskiltä verkkoon Henkilöasiakkaan tyypillisimmät veroasiat, verokortin tilaaminen ja veroilmoituksen antaminen, siirtyvät verkkoon. Neuvomme asiakkaitamme myös verkossa ja olemme mukana yhteisöllisessä mediassa: verotuksen asiantuntijat vastaavat Suomi24-keskustelupalstalla verotusaiheisiin kysymyksiin. Tätä kautta tavoitimme veroilmoitusten palautuksen yhteydessä keväällä 2011 yli asiakasta kuukauden aikana.

13 13 VEROHALLINTO NÄIN ONNISTUMME Päämäärätietoisesti Perustehtävämme Perustehtävämme on hoitaa yhteiskunnan meille asettamat tehtävät yhtenäisesti ja tuloksellisesti. Toimimme niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. Tarjoamme kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta ja vähentävät asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Suunnitelmallinen veroriskien hallinta tehostaa verotulojen kertymistä. Toiminta-ajatuksemme Oikea vero oikeaan aikaan. Arvomme Tasapuolisuus Luotettavuus Korkea ammattitaito Strategiset päämäärämme * * * * Turvaamme verotulojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä hoitamalla verovalvonnan uskottavasti. Asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin. Toimimme tuottavasti ja taloudellisesti. Olemme uudistumiskykyinen organisaatio.

14 14 VEROHALLINTO Verohallinnon tehokkuus % -2 % 0 % +3 % +1% -5 % Nettomenot 389,7 -> Verotulojen bruttokertymät Nettomenot/ bruttokertymät YHTEISÖ- AsiakkaAT HENKILÖ- AsiakkaAT Henkilötyövuodet 381,4 milj. euroa > milj. euroa 0,68 -> 0,68 % > kpl > kpl > htv TEHOKASTA TOIMINTAA Vuosina henkilöstömme on vähentynyt lähes 840 henkilötyövuodella. Samaan aikaan olemme saaneet uusia tehtäviä ja asiakkaidemme määrä on kasvanut. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ovat edesauttaneet toimintojen sähköistäminen ja prosessien automatisointi.

15 15 VEROHALLINTO Valtakunnallisesti Olemme valtakunnallinen viranomainen, jonka toiminnot on järjestetty verotusta hoitaviin valtakunnallisiin pääyksiköihin sekä konserniohjauksesta ja tukipalveluista vastaaviin yhteisiin yksiköihin. Valtakunnalliset yksiköt tukevat yhtenäisiä, asiakasryhmittelyihin perustuvia toimintamallejamme ja helpottavat toimintamme kehittämistä. Organisoitumalla valtakunnallisesti tehostamme resurssiemme käyttöä ja pystymme hyödyntämään osaamistamme parhaalla mahdollisella tavalla. Verotusta hoitavat yksiköt Henkilöverotusyksikkö ohjaa ja palvelee henkilöasiakkaita sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajia. Lisäksi se huolehtii asiakastiedoista, tuloverotuksesta ja ennakkoperinnästä, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta sekä perintö-, lahja-, varainsiirto- ja kiinteistöverotuksesta. Yritysverotusyksikkö vastaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden palvelusta ja ohjauksesta, asiakastiedoista sekä verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta. Veronkantoyksikkö hoitaa verojen maksamiseen, perintään ja tilittämiseen sekä verotilimenettelyyn liittyviä tehtäviä. Verotarkastusyksikkö ohjaa verotarkastustoimintaa osana verovalvontaa ja suorittaa verotarkastuksia, EU-sisäkaupan valvontaa sekä muita valvontatehtäviä. Kullakin verotusta hoitavalla yksiköllä on Helsingissä sijaitseva ohjausja kehittämisyksikkö, joka vastaa yksikön toiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta, tietojärjestelmistä, kotimaisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä sekä hankkeista. Varsinaiset verotustehtävät hoidetaan eri puolella Suomea sijaitsevissa toimintayksiköissä. Verohallinnossa on lisäksi ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta ja oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunnat. Näillä toimielimillä on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta.

16 16 VEROHALLINTO Verohallinnon organisaatio V E R O N M A K S A J A Yhteiset palvelut -yksikkö Tietohallintoyksikkö HENKILÖ- VEROTUSYKSIKKÖ Yritysverotusyksikkö Verotarkastusyksikkö Veronkantoyksikkö Hallintoyksikkö Keskusverolautakunta Harmaan talouden selvitysyksikkö Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Viestintäyksikkö Verotuksen oikaisulautakunnat Sisäisen tarkastuksen yksikkö Esikunta- ja oikeusyksikkö PÄÄJOHTAJA

17 17 VEROHALLINTO Muut yksiköt Yhteiset palvelut -yksikkö huolehtii asiointikanavista ja kielipalveluista, ylläpitää, kehittää ja ohjaa veroriskien hallintaprosessia sekä koordinoi kehityshankkeita, laatutoimintaa ja kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä. Tietohallintoyksikkö vastaa yhteisistä sovellus-, tuotanto- ja tietoteknisistä palveluistamme sekä tukee, ohjaa ja valvoo tietotekniikan hyödyntämistä. Hallintoyksikkö hoitaa yhteisiä henkilöstö-, talous- ja yleishallintotehtäviä, työnantajatehtäviä sekä henkilöstön kehittämis- ja koulutuspalveluja. Esikunta- ja oikeusyksikkö vastaa ohjaus- ja johtamisjärjestelmästä, strategiaprosessista sekä turvallisuustoimesta. Yksikkö valmistelee määräykset ja verotuksen yhtenäistämisohjeet, osallistuu säädösvalmisteluun sekä laatii informaatio-oikeudellisia ja muita oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativia selvityksiä ja lausuntoja. Sisäisen tarkastuksen yksikkö vastaa sisäisestä tarkastuksesta sekä valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi hallintokanteluihin annettavat vastaukset. Viestintäyksikkö ohjaa viestintää ja markkinointia sekä auttaa johtoa ja yksiköitä viestinnän suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Harmaan talouden selvitysyksikkö edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Lisäksi yksikkö laatii selvityksiä yrityksistä ja muista yhteisöistä muille viranomaisille laissa säädettyihin tarkoituksiin. Verohallinnosta riippumaton Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valvoo veronsaajien oikeuksia verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa.

18 18 VEROHALLINTO Verohallinnon hiilidioksidipäästöt , hiilidioksiditonnia Green Office säästää rahaa ja luontoa Huolehdimme ympäristövastuustamme WWF:n kehittämän Green Office -järjestelmän mukaisesti. Olemme asettaneet vähentämistavoitteet hiilidioksidipäästöille vuosille Sähkön- ja paperinkulutuksen kohdalla tavoitteet on jo saavutettu. "Suurin osa Päjät-Hämeen verotoimiston matkustamisesta on vaihtunut videoneuvotteluun. Aiemmin matkusteltiin koulutuksiin Helsinkiin. Nyt koulutukset tapahtuvat videoneuvotteluhuoneessa". Kirsi Myllyneva, Päijät-Hämeen verotoimisto * Tavoite ,1 % -3,8 % -15,4 % -1,2 % Sähkönkulutus paperinkulutus virkamatkat jätemäärä Tavoite -5 %* Tavoite -2 %* Tavoite -20 %* Tavoite -10 %*

19 19 VEROHALLINTO KATSE TULEVAISUUDESSA Tulevina vuosina Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan haastavammaksi. Yritysten toiminta kansainvälistyy entisestään, minkä myötä verotuksen kansainvälinen ulottuvuus korostuu. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii meiltä kykyä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tietojen saannin varmistaminen ja kehittäminen yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja eri maiden verohallintojen kanssa. EU-alueen ja Suomen kansantalouden kehitys on epävakaata. Kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus kääntävät huomiota erityisesti toiminnan tuloksellisuuteen kuten tuottavuuteen ja taloudellisuuteen. Samalla kuitenkin meiltä tullaan odottamaan entistä suurempaa vaikuttavuutta ja yhteiskuntavastuuta, mukaan lukien ympäristön huomioiminen. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, mikä edellyttää meiltä koko ajan syvempää ja erikoistuvampaa osaamista. Työmarkkinoiden supistuessa meidän on voimakkaammin panostettava työnantajakuvaamme saadaksemme rekrytoitua parhaat asiantuntijat. Samalla meidän on pidettävä vanhat työntekijämme motivoituneina ja huolehdittava myös heidän osaamisensa ajantasaisuudesta ja siitä, että he saavat käyttää osaamistaan. Asiakkaamme edellyttävät meiltä entistä enemmän. Palvelutuotannon digitalisoituminen jatkuu kaikilla toimialoilla ja odotukset verkkopalveluita kohtaan kasvavat. Asiakkaamme odottavat meiltä läpinäkyvyyttä, palvelujen muokattavuutta henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Toimintaympäristön muutokset ja tuottavuustavoitteet asettavat siis haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaamiselle. Vastaamme haasteisiin hyvällä palvelulla, asiakasta auttavalla ohjauksella ja tehokkaalla verovalvonnalla. Mirjami Laitinen, Pääjohtaja, Verohallinto

20 Tulevaisuus verottajan silmin Mielestäni edessä on erittäin mielenkiintoinen tulevaisuus. Tässä vaiheessa mietityttää, miten esimerkiksi johtamisjärjestelmät toimivat valtakunnan ja aluetasoilla. Miten kokonaisuudet ja arki todellisuudessa tulevat toimimaan? Linjakkaan kokonaisohjelmiston käyttäminen erillisten verosovellusten sijaan helpottaisi asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamista ja järjestelmien käytön ja toiminnallisuuksien omaksumista. Toisaalta, niin kauan kuin saamme asiakkailtamme tietoja paperilla, haasteenamme säilyy papereiden hallinta ja arkistointi. On hienoa, että Verohallinnossa organisaatiota, toimintoja ja palveluita kehitetään jatkuvasti. On ihan luonnollista tuntea hieman pelkoakin tuntemattomasta tulevaisuudesta, mutta kyllä tulevaisuus on aina nähtävänä uusina mahdollisuuksina. Rakentava kriittisyys on tervettä, ja myönteinen perusasenne helpottaa itse kunkin sopeutumista. Anne-Mari Markkanen, Verosihteeri, Verohallinto, Henkilöverotusyksikkö Verohallinnon julkaisu Tammikuu 2012 Graafinen suunnittelu: Recommended Finland Paino: Erweko

21