Heli Kaupinsalo ja Marja Soini. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTIMALLIT KOTIHOIDOSSA Yhteisvoimin kotona hankkeen kirjallisuuskatsaus
|
|
- Harri Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heli Kaupinsalo ja Marja Soini IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTIMALLIT KOTIHOIDOSSA Yhteisvoimin kotona hankkeen kirjallisuuskatsaus Ylempi AMK Terveyden edistäminen 2015 Ohjaajat: Eila Hirvonen ja Sari Teeri
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI KIRJALLISUUSKATSAUS: MITÄ PALVELUTARPEEN ARVIOINTIMALLEJA ON KOTIHOIDOSSA Kirjallisuuskatsauksen suunnittelu Kirjallisuushaun tekeminen Yhteenveto ja tutkimustuloksia Välillä sitä kaipaa ikäistään (Karjalainen 2012) Näkeehän ne minkälaista apua tartten (Alatalo, Ilvesluoto, Joona, Koistinaho, Kortelainen, Penttilä-Sirkka & Vääräniemi 2014) Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä (Tarvainen 2011) Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa (Voutilainen & Vaarama 2005) Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon (Bhatia 2014) Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (Finne-Soveri, Leinonen, Autio, Heimonen, Jyrkämä, Muurinen, Räsänen & Voutilainen 2011) POHDINTA LÄHTEET LIITTEET
3 3 1 JOHDANTO Tämän tehtävän tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsausta käytetään tutkimustekniikkana ja metodina tutkittaessa tutkimusta. Katsauksen tarkoituksena on koota tutkimusten tuloksia, joista voidaan taas tehdä uusia tutkimustuloksia. (Salminen 2011, 2.) Kirjallisuuskatsaus pyrkii tunnistamaan ja arvioimaan kaikki relevantit tutkimukset käsiteltävästä aiheesta ja tavoitteena on mahdollisimman kattava ja luotettava synteesi toimenpiteiden vaikuttavuudesta, hyödyistä ja haitoista sekä arvio tiedon soveltuvuudesta käytäntöön (Malmivaara 2008, 208). Tehtävä toteutetaan liittyen VATA-hankkeeseen ja yhteistyössä nimettyjen työelämäkumppaneiden kanssa. Vaikuttavat tavat eli Vata-hankkeen tarkoitus on tuottaa yhteistyönä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä työelämän kanssa sosiaali- ja terveysalaa kehittäviä ja vaikuttavia menetelmiä näyttöön perustuvan tiedon pohjalta alan palvelutoimintoihin (Anttila, Kärki, Kettunen & Wikström- Grotel 2014, 4). Vata-hankkeen kehittämistehtävien tavoitteena on väestön parempi toimintakyky sekä terveys (Anttila, ym. 2014, 5). Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä kehitetään vaikuttavia tapoja, jotka jalkautetaan arkipäivään työpaikoille (Anttila, ym. 2014, 22). Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana rahoittamassa hanketta (Arcadan www-sivut 2014). Tämä kirjallisuuskatsaus liittyy Yhteisvoimin kotona hankkeeseen (KASTE). Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta tai kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Päämääränä on, että ihmiset voivat kunnostaan ja iästään riippumatta elää koko elämänsä kotona. Yhteisvoimin kotona hankkeen tavoitteena on ennakoida ja kehittää palveluja oikeaan aikaan. Tarkoituksena on tukea iäkkäiden kotona asumista ja ennalta ehkäistä muuta palveluntarvetta siten, että tehokkaan, tarpeisiin vastaavan kuntoutuksen myötä ikääntyneet selviytyvät arjessa toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. (Satakunnan sairaanhoitopiirin wwwsivut 2015.)
4 4 Kirjallisuuskatsauksen aiheena on ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimallit kotihoidossa. Tarkoituksena on selvittää, mitä ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimalleja on kotihoidossa. 2 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tarkoittaa kattavaa ja monipuolista sekä moniammatillista arjesta suoriutumisen arviointia tukien ja palvelujen saamiseksi. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tehdään mittaamalla neljä toimintakyvyn ulottuvuutta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Lisäksi arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavia riskitekijöitä. Toimintakykyä arvioidaan käyttämällä mittareita sekä havainnoimalla ja keskustelemalla. Arviointi tehdään kun epäillään, että iäkäs henkilö ei selviydy arjestaan ilman toisen henkilön apua. Arviointi voidaan tehdä myös jos oletetaan, että tällainen tilanne on odotettavissa. (Finne-Soveri, Leinonen, Autio, Heimonen, Jyrkämä, Muurinen, Räsänen & Voutilainen 2011.) Fyysinen toimintakyky tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat ruumiin rakenteet ja toiminnot sekä niissä ilmenevät ongelmat. Se voidaan jakaa osa-alueisiin, kuten lihasvoima, hapenottokyky, nivelliikkuvuus, kehon koostumus ja havaintomotoriikka. (Pohjalainen & Salonen 2012, 236.) Yleistä toimintakykyä voidaan mitata esimerkiksi IADL mittarin ja RAVA- mittarin avulla. IADL-asteikon tarkoituksena on selvittää (yli 60-vuotiaiden) kotihoidon potilaiden toiminnanvajavuutta, päivittäisten asioiden hoitamiseen liittyvää toimintakykyä ja siihen liittyvää ulkopuolisen avun tarvetta sekä toimia apuna palveluja suunniteltaessa ja hoidon vaikutusten arviointivälineenä. RAVA mittaa päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä ja siitä saatua tulosta voidaan käyttää apuna arvioitaessa palvelujen tarvetta. (TOIMIA tietokanta 2015.) Kognitiivinen toimintakyky tarkoittaa tietoon, tiedon hankintaan, varastointiin ja tiedon käyttöön liittyvää toimintaa. Siihen vaikuttavat erilaiset asiat, kuten vireystila
5 5 ja mieliala, elämäntilanne, stressi, aistitoiminnot sekä somaattiset ja psyykkiset sairaudet. Kognitiivista toimintakykyä arvioidaan usein neuropsykologisella tutkimuksella erilaisten tehtävien, haastattelun ja havainnoinnin avulla. (Tuulio-Henriksson 2011.) Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä tuntea, kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Se tarkoittaa myös kykyä suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja. Psyykkinen toimintakyky muodostuu ihmisen voimavaroista, joiden avulla hän pystyy selviytymään erilaisista arjen tilanteista. Psyykkistä toimintakykyä arvioidaan ja mitataan ihmisen oman kokemuksen kautta. Mittarit ovat usein itsearviointiin perustuvia kyselylomakkeita, jotka henkilö täyttää itse. (Aalto 2011.) Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen toimimista vuorovaikutuksessa sosiaalisessa verkostossa, sosiaalista aktiivisuutta sekä esimerkiksi yhteisyyden kokemusta. Siihen vaikuttavat esimerkiksi yksinäisyys, sosiaalinen aktiivisuus, sosiaaliset verkostot, ympäristö ja vuorovaikutusongelmat. Osallistuminen ja vuorovaikutus toisten kanssa voi vaikuttaa sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja päinvastoin. Yksinäisyys vaikuttaa merkittävästi sosiaaliseen toimintakykyyn. Sitä voidaan mitata esimerkiksi UCLA-yksinäisyysasteikolla. UCLA-yksinäisyysasteikon avulla voidaan ennustaa erilaisia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. (Tiikkainen & Heikkinen 2011.) 3 KIRJALLISUUSKATSAUS: MITÄ PALVELUTARPEEN ARVI- OINTIMALLEJA ON KOTIHOIDOSSA Kirjallisuuskatsaus on toistettavissa oleva menetelmä, jolla kerätään ja arvioidaan jo olemassa olevaa tutkimustietoa katsausaiheesta (Salminen 2011, 5). Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on osoittaa laaja-alainen perehtyminen kyseessä olevaan ilmiöön. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen edellyttää tarkkaa prosessin suunnittelua ja kuvausta. Prosessi on myös pystyttävä toistamaan samanlaisena kuvauksen mukaan. Kirjallisuuskatsaus voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen, joita
6 6 ovat aiheen rajaus, hyväksymis- ja poissulkukriteerien määritys ja kirjallisuushaku. (Metsämuuronen 2009, 31.) 3.1 Kirjallisuuskatsauksen suunnittelu Kirjallisuuskatsausta tehtäessä on tärkeää, että tutkimuskysymys on hyvin muotoiltu. Tutkimuskysymys voidaan määritellä PICO rakennetta käyttäen. PICO on lyhenne sanoista P= Patients, I= Intervention, C= Control ja O= Outcome. (Malmivaara 2008, 274) Tässä kirjallisuuskatsauksessa PICO muodostuu seuraavasti: P= ikääntyneet, I= palvelutarve ja O= arviointimalli. Kirjallisuuskatsauksen PICO kysymys on: Mitä ikääntyneen palveluntarpeen arviointimalleja on kotihoidossa? 3.2 Kirjallisuushaun tekeminen Kirjallisuushaku toteutettiin kirjaston informaatikon avustuksella määrittämällä yhdessä hakusanat. Hakusanoja olivat ikääntyneet, vanhukset, palvelutarpeet, palvelut, tarpeet ja arviointi. Haku tehtiin elektronisista tietokannoista Finna, Melinda, Medic, Aleksi ja Theseus. Ensimmäiseksi teimme haun Finna tietokannasta. Tarkennetussa haussa hakusanoina käytettiin: vanhu* OR ikäänty*, AND palvelu*, AND tarve* OR tarpe*, AND arvioin* AND koti*. Osumia tuli yhteensä 35, joista hylättiin otsikon perusteella 32 lähdettä. Ainoastaan kolme lähdettä otettiin tarkempaan tarkasteluun. Nämä kaikki jouduttiin hylkäämään tiivistelmän perusteella. Seuraavaksi teimme haut Melinda tietokannasta. Ensimmäisessä tarkennettussa haussa hakusanoina käytimme 1.rivi: vanhu? OR ikäänty? AND 2.rivi: palvelutar? AND 3.rivi: arvioin? Osumia tuli 17kpl, joista valittiin 6 tarkempaan tarkasteluun otsikon perusteella. Näistä viisi ei ollut saatavilla, joten vain yksi lähde hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Toisessa Melindan tarkennetussa haussa käytimme hakusanoina: 1.rivi: vanhu? OR ikäänty? AND 2.rivi: tarve? OR tarpe? AND 3.rivi palvelu? arvioin? Osumia tästä hausta tuli 38 kpl, joista tarkempaan tarkasteluun valittiin otsikoiden perusteella 15 kpl ja hylättiin 23 kpl. Valittuihin 15kpl:een kuului kuusi edel-
7 7 lisessä haussa tarkasteluun otettua lähdettä. Hakutuloksista hylättiin viisi tiivistelmän perusteella, kaksi iän perusteella ja viisi lähdettä ei ollut saatavilla. Kolme hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Medic tietokannasta teimme haun hakusanoilla: ikäänty*vanhu* AND palvelutar* AND arvioin*. Hausta saimme tulokseksi 3 kpl, jotka kaikki valitsimme tarkempaan tarkasteluun. Näistä yksi lähde ei ollut saatavilla, yksi hylättiin tiivistelmän perusteella ja yksi otettiin mukaan kirjallisuuskatsaukseen. Aleksi tietokannasta teimme kaksi hakua joista ensimmäisessä käytimme hakusanoina ikäänty JA palvelutar, josta saimme tulokseksi 22 osumaa. Näistä jatkotarkasteluun valitsimme nimen perusteella 7kpl. Kuitenkin vain yksi lähteistä oli saatavilla, joten se valittiin jatkotarkasteluun. Toisessa Aleksi tietokantahaussa käytimme hakusanoina: ikäänty JA palvelutar JA arvioin. Tästä hausta saimme tulokseksi 8 osumaa, joista jatkotarkasteluun valitsimme nimen perusteella 5kpl. Saatavilla oli vain yksi lähde, joka oli sama kuin edellisessä haussa. Theseus tietokantahaku tehtiin hakusanoilla ikääntyn* palvelutar* arviointimalli* kotihoi*. Tuloksia hausta tuli 26, joista valittiin kaksi tarkempaan tarkasteluun nimen perusteella. Näistä kahdesta toinen hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Tietokantahakujen lisäksi kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan yksi julkaisu manuaalisen haun kautta. Kirjallisuuskatsaus aloitetaan aihepiirin rajauksella. Kirjallisuuskatsauksen suunnitteluvaiheessa päätetään käytettävien materiaalien hyväksymis- ja poissulkukriteerit. Tarkoituksena on valita mukaan mahdollisimman edustava joukko luotettavia tutkimuksia. Hyväksymiskriteerit määrittävät, minkälaisia tutkimuksia halutaan hyväksyä kirjallisuuskatsaukseen. On tärkeää määrittää resurssien mukaiset haun rajat, koska muuten tietojen hakua voidaan jatkaa loputtomasti. (Metsämuuronen 2006, 31.) Otsikkoja selaamalla jätettiin pois yhteensä 94 lähdettä. Kirjallisuushakuun haluttiin tutkimukset, jotka koskivat ikääntyneiden palvelutarpeen arviointia. Poissulkukriteerinä olivat palveluntuottajien/osastojen palvelujen arvioinnit. Tässä vaiheessa poissuljettiin myös ikääntyneiden omat arvioinnit palvelujen laadusta. Tutkimuksen iän
8 8 perusteella hylättiin kaksi lähdettä. Tarkempaan katsaukseen valittiin vain luvulla tehdyt tutkimukset. Lisäksi 12 lähdettä ei ollut saatavilla. Hakutuloksista luettiin 15 tiivistelmää, joista poissuljettiin vielä 10 lähdettä. Tiivistelmiä luettaessa kiinnitettiin huomiota ikääntyneen palvelutarpeen arviointiin. Poissulkukriteerinä oli tässä vaiheessa tutkimukset, jotka eivät suoranaisesti koskettaneet ikääntyneiden palvelutarpeen arviointia. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta kuusi lähdettä, joista tehtiin yhteenveto. Kyseiset töiden perusteella saatiin vastauksia Pico-kysymykseen. 3.3 Yhteenveto ja tutkimustuloksia Kirjallisuuskatsaukseen valittiin tiivistelmien perusteella kuusi lähdettä (n=6). Näistä neljä oli tutkimuksia, yksi suositus ja yksi artikkeli. Tarkemman tarkastelun perusteella kyseiset työt antoivat arvioinnin perusteella vastauksia Pico-kysymykseen: Mitä ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimalleja on kotihoidossa. Kyseisten kirjallisuuslähteiden perusteella voidaan todeta, että palvelutarpeen arviointimallina kotihoidossa käytetään ikääntyneiden toimintakyvyn mittausta. Toimintakykyä voidaan mitata erilaisten mittareiden avulla, jolloin saadaan tietoa ikääntyneen fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Toimintakyvystä saadaan tietoa myös havainnoinnin ja keskustelun avulla. Voutilaisen ja Vaaraman (2005) tutkimuksen tulosten perusteella kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin useampia mittareita kuin muita toimintakyvyn osa-alueita mitattaessa. Mittareina käytettiin eniten RAVA-indeksiä ja MiniMental State Examination (MMSE) mittaria sekä Cerad-tehtäväsarjaa. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttyjen lähteiden tasoa arvioitiin käyttämällä Nevalan ym. tutkimuksessaan soveltamaa CASPin arviointikriteristöä. Kuudesta lähteestä kolme oli luotettavia ja melko vahvan näytön tasoisia. Näitä olivat Finne-Soveri ym., Voutilainen ym. ja Tarvaisen kirjoittamat lähteet. Muut lähteet osoittautuivat heikomman näytön lähteiksi tai sitten niissä ei ollut näyttöä lainkaan (liite 2.). Lähteiden tason arviointi tehtiin ristiin arviointina. Ristiin arvioinnissa ei tullut esille merkittä-
9 9 viä eriäväisyyksiä. (Hoitotyön tutkimussäätiö 2014; Nevala, Pehkonen, Koskela, Ruusuvuori & Anttila 2014.) Välillä sitä kaipaa ikäistään (Karjalainen 2012) Karjalaisen (2012) kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa ikäihmisten koettua hyvinvointia mittaava kyselylomake. Kyselylomakkeen tuli mitata kotona asuvien yli 65 vuotiaiden päivätoiminnan asiakkaiden psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kyselylomake kehitettiin Kuivaniemen seniorituvan työntekijöiden työvälineeksi, mutta lomake soveltuu käytettäväksi muillekin ikääntyneiden kanssa työskenteleville työkaluksi jolla voidaan selvittää asiakkaan hyvinvointia. Kyselylomaketta voidaan myös jatkossa kehittää muiden ikääntyneiden kanssa työskentelevien tarpeisiin paremmin sopivaksi. Kyselylomake soveltuu myös puheeksi oton välineeksi. Projektityönä toteutettu kyselylomake testattiin kuudella päivätoiminnan asiakkaalla Näkeehän ne minkälaista apua tartten (Alatalo, Ilvesluoto, Joona, Koistinaho, Kortelainen, Penttilä-Sirkka & Vääräniemi 2014) Alatalo ym.(2014) tutkimuksen tarkoituksen oli kuvata Vanhuspalvelulain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin toteutumista normatiivisen ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Tutkimusryhmä osallistui vanhuspalvelulain pilotointihankkeeseen. Tutkimus toteutettiin laajoin haastatteluin vuotiaille asiakkaille joille kaupungin työntekijä oli tehnyt palvelutarpeen arvioinnin (46) sekä kyselyin palveluntarpeen arviointia tehneille työntekijöille (239). Tutkimuksen mukaan palvelutarvetta arvioitaessa sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky jää vähäisemmälle huomiolle kun taas fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky painottuvat muita osa-alueita enemmän Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä (Tarvainen 2011) Minna Tarvaisen artikkeli käsittelee Sosiaaliporras Rai-hankkessa kehitettyä vanhusten palvelutarpeen arviointilomaketta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Sosiaaliporras Rai arvioi vanhuksen fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittaamisen lisäksi myös hänen sosi-
10 10 aalista toimintakykyään. Kyselyn avulla pyritään tunnistamaan mm. ikääntyneen kaltoinkohtelua tai turvattomuutta. (Tarvainen 2011.) Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa (Voutilainen & Vaarama 2005) Voutilaisen ja Vaaraman tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä toimintakykymittareita kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa palveluiden myöntämiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä. Lisäksi tarkoituksena oli analysoida yleisimmin käytettyjen mittareiden sisältöjä suhteessa laajaan toimintakyvyn käsitteeseen ja selvittää minkä ajan kuluessa yhteydenotosta palvelupisteeseen ikääntyneet pääsevät palvelutarpeen arviointiin kiireellisissä ja ei-kiireellisissä tapauksissa. Tutkimus liittyi Sosiaalialan kehittämishankkeen Oikeus palvelun tarpeen arviointiin -osahankkeseen. Toimintakyky määriteltiin tutkimuksessa neljän eri osa-alueen kautta. Näitä olivat fyysinen-, kognitiivinen-, psyykkinen- ja sosiaalinen toimintakyky. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, minkä avulla kerättiin tutkimusaineisto Manner-Suomen kuntien ikääntyneistä vastaavilta henkilöiltä. Kyselyyn vastasi 287 kuntaa ja vastausprosentiksi tuli tällöin 69%. Kyselyn tulokset analysoitiin määrällisesti ja sisällön analyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella palvelujen saantiin liittyvät päätökset kunnissa perustuivat vain osittain toimintakyvyn arviointiin. Päätöksiä tehtiin eniten omaishoitoon liittyen toimintakyvyn arvioinnin avulla. Kuitenkin tulosten perusteella todettiin, että toimintakyvyn mittaus palvelutarpeen arvioinnin perustana oli kirjallisesti ohjeistettu keskimäärin vajaassa 40 prosentissa kyselyyn osallistuneista kunnista. Fyysisen toimintakyvyn mittarina käytettiin useimmiten RAVA indeksiä. Noin viidennes kunnista käytti kahta mittaria fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa. Tulosten mukaan kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin useimpia mittareita kuin muita toimintakyvyn osa-alueita arvioitaessa. Eniten mittareina käytettiin RAVAindeksin lisäksi MiniMental State Examination (MMSE) mittaria ja Cerad tehtäväsarjaa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista käytti vähintään kahta mitta-
11 11 ria kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa. Mittaaminen oli vähäistä psyykkisen- ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa. Tulosten perusteella yleisimmin käytössä olevien toimintakyvyn mittareiden avulla saadaan arvioitua ikäihmisen toimintakyky monipuolisesti, kun käytetään sellaista mittaripatteristoa, jonka avulla pystytään arvioimaan toimintakyvyn eri ulottuvuuksia. Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, ettei Suomessa ole tällä hetkellä käytössä yhtenäistä toimintakykymittaristoa, jonka avulla toimintakyky voitaisiin arvioida laajasti tehtäessä palvelujen saantiin liittyviä päätöksiä Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon (Bhatia 2014) Eija Bhatian opinnäytetyö Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon (2014) toteutettiin kehittämisprojektina yhteistyössä Naantalin kotihoidon kanssa. Kehittämishankkeen aihe saatiin VIRTU-projektilta, jonka 3-vuotisessa monikansallisessa virtuaalisten etäpalvelujen kehittämishankkeessa Naantali oli mukana. Tarkoituksena oli kehittää kotihoidon asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn arviointia ja sen kautta parantaa hoitotyön laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisella lomakkeella Naantalin kotihoidon hoitohenkilöstö voi arvioida asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä sekä ottaa arviointiväline käyttöön palveluiden tarpeen arviointiin, hoidon suunnitteluun ja seurantaan. Kehittämisprojektin avulla kehitettiin kirjallisuuden perusteella muodostettu sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälinen kotihoitoon. Kotihoidon henkilöstö testasi lomakkeen kotihoidon asiakkailla. Lisäksi kotihoidon tiimien vetäjille tehtiin puolistrukturoidut teemahaastattelut ryhmähaastatteluna. Haastattelujen tulosten perusteella arviointiväline muokattiin lopulliseen muotoonsa. Kehittämisprojektin tuloksena todettiin, että arviointivälineen on oltava selkeä, helppokäyttöinen ja yksiselitteinen. Arviointivälineen käyttöönotto vaatii myös henkilöstön ohjausta ja koulutusta. Tulosten perusteella todettiin myös, että kotihoidon arviointiväline tarvitsee vielä lisätestausta reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi.
12 Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (Finne-Soveri, Leinonen, Autio, Heimonen, Jyrkämä, Muurinen, Räsänen & Voutilainen 2011) Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tarkoittaa kattavaa ja monipuolista sekä moniammatillista arjesta suoriutumisen arviointia tukien ja palvelujen saamiseksi. Kyseistä suositusta voidaan soveltaa esimerkiksi kotihoidossa ja asumispalveluissa tai lakisääteisessä palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arviointi tehdään silloin, kun ikääntynyt ei selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua tai kun tällainen tilanne on odotettavissa. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on luoda iäkkäille edellytykset toimia ja päättää mahdollisuuksien mukaan asioistaan turvallisesti ja itsenäisesti. Lisäksi se mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen sekä ongelmiin ja riskitekijöihin puuttumisen. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tehdään mittaamalla neljä toimintakyvyn ulottuvuutta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Lisäksi arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavia riskitekijöitä. Toimintakykyä arvioidaan käyttämällä mittareita sekä havainnoimalla ja keskustelemalla. Palvelutarpeen arvioinnin kautta voidaan turvata asiakkaalle oikea-aikaisesti annetut palvelut. Se auttaa myös hahmottamaan korjaavien toimenpiteiden ja tarvittavien palvelujen määrää sekä luonnetta. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on luoda yhteiskunnalle edellytykset suunnitella ja jakaa voimavaroja oikeudenmukaisesti. 4 POHDINTA Kirjallisuuskatsauksen perusteella saatiin vastaus Pico-kysymykseen. Kuitenkin vain kolme lähdettä osoittautui luotettavaksi ja niissä todettiin olevan riittävästi näyttöä. Lähteet joissa oli melko vahvaa näyttöä, olivat Finne-Soveri ym., Voutilainen ym. ja Tarvaisen kirjoittamat lähteet. Muut lähteet olivat heikon näytön tasoisia tai näyttöä ei ollut.
13 13 Palvelutarpeen arviointi on hyvin tärkeää määritettäessä ikääntyneiden kotiin annettavia palveluja. Toimintakykymittareilla saadaan merkittävää tietoa ikääntyneen fyysisestä toimintakyvystä sekä avuntarpeesta. Kuitenkin tulisi muistaa myös sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien merkitys ikääntyneen hyvinvoinnissa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tulisi huomioida mahdolliset hyvinvointia uhkaavat riskitekijät sekä varhainen ongelmiin puuttuminen. Kattavan palvelutarpeen arvioinnin avulla pystytään turvaamaan ikääntyneille oikea-aikaisesti annetut palvelut.
14 14 LÄHTEET Aalto, A-M Suositus psyykkisen toimintakyvyn mittaamiseksi väestötutkimuksissa. Viitattu Alatalo, T., Ilvesluoto, V., Joona, M., Koistinaho,A,. Kortelainen, R., Penttilä- Sirkka,S. & Vääräniemi, I Näkeehän ne minkälaista apua tartten Kattava palvelutarpeen arviointi Vanhuspalvelulain tavoitteena. Pro gradu-tutkielma / YAMK Oulun ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Anttila, H., Kärki, A., Kettunen, J. & Wiksröm-Grotel, C. Käsikirja käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin tutkimustyön pohjalta. Viitattu Arcada Vaikuttavat tavat (VATA). Viitattu Bhatia, E Sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälinen kotihoitoon. AMK opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Finne-Soveri, H., Leinonen, R., Autio, T., Heimonen, S., Jyrkämä, J., Muurinen, S., Räsänen, R. & Voutilainen, P Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Viitattu Karjalainen, A Välillä sitä kaipaa ikäistään Kyselylomake ikäihmisten koetun hyvinvoinnin arviointiin. AMK opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Metsämuuronen, J Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp Ky.
15 15 Nevala, N., Pehkonen, I., Koskela, I., Ruusuvuori, J. & Anttila, H Työsuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 61, Viitattu Pohjolainen, P. & Salonen, E Toimintakyky vanhuudessa mitkä tekijät sitä määrittävät? Gerontologia 26(4), Salminen, A Mikä kirjallisuuskatsaus? Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasan yliopisto. Satakunnan sairaanhoitopiirin www-sivut Viitattu Tarvainen, M Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä. Sosiaalitieto 1, Tiikkainen, P. & Heikkinen, R-L Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen väestötutkimuksissa. Viitattu TOIMIA tietokanta. Viitattu Tuulio-Henriksson, A-M Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa. Viitattu Voutilainen, P. & Vaarama, M Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa. Raportteja / Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki : Stakes 2005 no. 7 44s. Viitattu
16 16 LIITE 1. Tutkimus Tutkimusongelma/tarkoitus Keskeiset tulokset Alatalo, T., Ilvesluoto, V., Joona, M., Koistinaho,A,. Kortelainen, R., Penttilä- Sirkka,S. & Vääräniemi, I Näkeehän ne minkälaista apua tartten Kattava palvelutarpeen arviointi Vanhuspalvelulain tavoitteena. Pro gradututkielma / YAMK Oulun ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Bhatia, E Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon. AMK opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksen oli kuvata Vanhuspalvelulain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin toteutumista normatiivisen ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Tutkimusryhmä osallistui vanhuspalvelulain pilotointi hankkeeseen. Tarkoituksena oli kehittää kotihoidon asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn arviointia ja sen kautta parantaa hoitotyön laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisella lomakkeella Naantalin kotihoidon hoitohenkilöstö voi arvioida asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä sekä ottaa arviointiväline käyttöön palveluiden tarpeen arviointiin, hoidon suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimuksen mukaan palvelutarvetta arvioitaessa sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky jää vähäisemmälle huomiolle kun taas fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky painottuvat muita osa-alueita enemmän Kehittämisprojektin avulla kehitettiin sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälinen kotihoitoon. Kehittämisprojektin tuloksena todettiin, että arviointivälineen on oltava selkeä, helppokäyttöinen ja yksiselitteinen. Arviointivälineen käyttöönotto vaatii myös henkilöstön ohjausta ja koulutusta. Tulosten perusteella todettiin myös, että kotihoidon arviointiväline tarvitsee vielä lisätestausta reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi.
17 17 Finne-Soveri, H., Leinonen, R., Autio, T., Heimonen, S., Jyrkämä, J., Muurinen, S., Räsänen, R. & Voutilainen, P Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Palvelutarpeen arvioinnin kautta voidaan turvata asiakkaalle oikea-aikaisesti annetut palvelut. Se auttaa myös hahmottamaan korjaavien toimenpiteiden ja tarvittavien palvelujen määrää sekä luonnetta. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on luoda yhteiskunnalle edellytykset suunnitella ja jakaa voimavaroja oikeudenmukaisesti. Suositusta voidaan soveltaa esimerkiksi kotihoidossa ja asumispalveluissa tai lakisääteisessä palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arviointi tehdään silloin, kun ikääntynyt ei selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua tai kun tällainen tilanne on odotettavissa. Karjalainen, A Välillä sitä kaipaa ikäistään Kyselylomake ikäihmisten koetun hyvinvoinnin arviointiin. Oli tuottaa ikäihmisten koettua hyvinvointia mittaava kyselylomake. Kyselylomakkeen tuli mitata kotona asuvien yli 65 vuotiaiden päivätoiminnan asiakkaiden psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Projektityön tulos on tutkimustietoon perustuva ikääntyneiden koettua hyvinvointia mittaava kyselylomake. Tarvainen, M Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä. Sosiaalitieto 1, Artikkeli käsittelee Sosiaaliporras Rai-hankkessa kehitettyä vanhustenpalvelutarpeen arviointilomaketta. Joka totutettiin hankkeena yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Sosiaalisen tilanteen järjestelmällisestä arvioinnista on hyötyä ja se nostaa harvinaisemmatkin ilmiöt esiin kuten esimerkiksi kaltoinkohtelun.
18 18 Voutilainen, P. & Vaarama, M Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa. Raportteja / Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki : Stakes 2005 no. 7 44s. Tarkoituksena oli selvittää, mitä toimintakykymittareita kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa palveluiden myöntämiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä. Lisäksi tarkoituksena oli analysoida yleisimmin käytettyjen mittareiden sisältöjä suhteessa laajaan toimintakyvyn käsitteeseen ja selvittää minkä ajan kuluessa yhteydenotosta palvelupisteeseen ikääntyneet pääsevät palvelutarpeen arviointiin kiireellisissä ja ei-kiireellisissä tapauksissa. Tulosten perusteella palvelujen saantiin liittyvät päätökset kunnissa perustuivat vain osittain toimintakyvyn arviointiin. Päätöksiä tehtiin eniten omaishoitoon liittyen toimintakyvyn arvioinnin avulla. Tulosten mukaan kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin useimpia mittareita kuin muita toimintakyvyn osa-alueita arvioitaessa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista käytti vähintään kahta mittaria kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa. Mittaaminen oli vähäistä psyykkisen- ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa.
19 19 LÄHTEIDEN TASON ARVIOINTI LIITE 2. 2=kyllä, 1=ei tietoa, 0=ei Kriteerit Alatalo Bhatia Finne- Karja- Tar- Voutilai- ym Soveri lainen vainen nen & 2014 ym Vaarama Oliko tutkimuksen tavoitteet selkeästi määritelty? Kerättiinkö tutkimusaineisto siten, että saatiin tutkimusilmiön kannalta tarkoituksenmukaista tietoa? Oliko tutkimuksen analyysi riittävän tarkkaa ja perusteellista? Oliko tutkimuksen tulokset selkeästi ilmaistu? Oliko tutkimus hyödyllinen? Summa (maksimi 10)
20 20
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotKotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotRai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko
Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotToimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi
Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet
PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotTOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA
01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotVANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN
VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotOsa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen
Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotKysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotKOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
KOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO 13.2.2018 Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Webropol-kyselymme kuntien tämänhetkisistä käytössä olevista arviointimenetelmistä ikäihmisten
LisätiedotKotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle
Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotOmaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen
Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä 24.5.2017 Liisa Niiranen 21.9.2017 1 Toiminta-ohjeen valmistelu Kysely kunnille omaishoidon tuen nykytilanteesta. Kaikille kunnille lähetetty kutsu osallistua
LisätiedotIKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN
Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotLIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen
LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotOmaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen
Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIONTI
PALVELUTARPEEN ARVIONTI Tehtävä 4. Inga Mukku 12.-13.11.2012 Määräaikaan mennessä 7/15 osallistujasta palautti tehtävän Monenlaiset kunnissa meneillään olevat muutokset aiheuttava kunnissa kiirettä jäniksen
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotSosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
LisätiedotProsessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3
LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotStltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on
Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,
LisätiedotYHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA
YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotKykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin
Miia Wikström Tutkija, Työura TTL Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke Solmu Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015
ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotKuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin
Kuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi 050 562 9852 Vaikuttavuus osana mielekkäämpää
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotTuen yleiset myöntämisperusteet
Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotVANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén
VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää
LisätiedotStltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?
Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta, I&O muutosagentti Pohjanmaa 25.10.2018 KYSYMYKSIÄ Onko nykyiset toimet/suunnitellut toimet riittäviä ikäihmisten terveyden
LisätiedotIkäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit
Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit 1 Kotihoito yhteiset kriteerit 1/2 Kotihoitoa järjestetään eri-ikäisille asiakkaille, jotka
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen
Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten
Lisätiedot