Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Transkriptio

1 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

2 Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten perhehoitajaa. Lastensuojelun perhehoitajista 60 on sukulaissijaisvanhempia. Lasten ja nuorten päivystyksellisiin tarpeisiin vastaa noin 20 päivystys- ja kriisiperhettä, joissa järjestetään tilapäistä ja päivystyksellistä perhehoitoa. Perhehoidon määrän kasvu tulee jatkossa kohdentumaan erityisesti vanhuksiin, kehitysvammaisiin ja vammaisiin henkilöihin.

3 Omaishoitajia on Oulun kaupungissa 1487 hoitajaa, joista 689 toimii alle 65-vuotiaiden omaishoitajana. Ikäihmisille on Oulussa tarjolla kaksi perhehoitokotia, joissa järjestetään tilapäistä perhehoitoa korvaamaan omaishoitajien vapaapäivät. Lastensuojelun perhehoitajien vapaapäivien vapaapäivät on järjestetty tilapäisen perhehoidon tai kotiin annettavan palvelun avulla.

4 Oulun kannanotto: Perhehoidossa täytyy eritellä pitkäaikainen, tilapäinen ja päivystyksellinen perhehoito. Lakimuutos ei erittele perhehoitoa tältä osin. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukainen yrityspohjainen ammatillinen perhehoito ja perhehoitolain (263/2015) mukainen toimeksiantosopimuspohjainen ammatillinen perhehoito tulee käsitteellisesti määritellä selkeämmin. On epäselvyyttä siitä, millä tavalla ammatillisen perhekodin (perhehoitolain mukainen) toiminta eroaa ammatillisen perhekodin (yrityspohjainen, yksityisen sosiaalipalvelulain mukainen) toiminnasta.

5 Perhehoidosta maksettava vähimmäispalkkio, Oulun kannanotto: Palkkioiden alarajan nostaminen on oikeansuuntainen toimenpide, jolla on jonkin verran vaikutusta perhehoitajuuden työn houkuttelevuuteen. Palkkion alarajan nostaminen ei kuitenkaan välttämättä vaikuta siihen, että perhehoito olisi vaihtoehto muille ns raskaimmille palveluille. Tämän vuoksi Oulun kaupungissa on otettu käyttöön lastensuojelussa 4 maksuluokkaa. Vain 20 % perhehoitoon sijoitetuista lapsista sijoittuu hoidon vaativuudeltaan alimpaan maksuluokkaan, kaikki muut lapset ovat 2-4 maksuluokissa.

6 Hoitopalkkion määrän tulee vastata asiakkaan hoidon vaativuutta. Hoidon vaativuuden arvioinnissa tulisi olla käytössä kansallisesti yhdenmukaiset mittarit. Perhehoitajilla tulee olla selkeä käsitys siitä, mihin perustuu esimerkiksi lapsen hoidon vaativuus ja siihen perustuva maksuluokka. Hoidettavan hoidon vaativuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon perhehoitajan kokonaistilanne, esimerkiksi perheessä on samanikäisiä lapsia useita, hoitotyön ympärivuorokautinen sitovuus. Perhehoidon palkkioiden tulee tilapäisessä ja osavuorokautisessa perhehoidossa olla sellaisella tasolla, että perhehoitajia saadaan rekrytoitua omaishoitajien lakisääteisten vapaiden sijaishoitajiksi. Perhehoitajien määrän kasvaminen edellyttää etenkin suurissa kaupungeissa tai maakunnissa perhehoitajapoolin ylläpitämistä sähköisen järjestelmän kautta

7 Oheishuoltajuuden sääntelyn täsmentäminen, Oulun kannanotto: Oheishuoltajien rinnastaminen perhehoitajiin on tärkeää. Oheishuoltajille tarjoutuu resursseja perhehoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti.

8 Oikeus vapaaseen, Oulun kannanotto: Muutos tukee perhehoitajan työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä. Vapaiden määrä sidotaan hoidettavan/hoidettavien hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Harkinnanvaraisesti voidaan myöntää toimeksiantosopimuksella vähimmäistason ylittävä määrä vapaita hoidon vaativuuden perusteella. Tavoitteena on valmentaa kiertäviä toimeksiantosuhteisia perhehoitajia, jotka ovat erikoistuneita perhehoitajien/omaishoitajien vapaan aikaiseen sijaishoitoon joustavasti eri asiakasryhmille. Jatkossa omais- ja perhehoitokeskukset ylläpitävät rekisteriä sijaishoitajista. Vapaiden seuranta ja sijaishoidon järjestäminen tarvitsevat sähköisen järjestelmän, jonka avulla perhehoitajien ja omaishoitajien vapaapäivien pitämistä voidaan seurata. Perhehoitajan aloitteesta käyttämättömiä vapaapäiviä ei korvata jatkossa rahalla, koska se ei tue perhehoitajan jaksamista.

9 Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset, Oulun kannanotto Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla vahvistetaan työkyvyn vajeiden ennaltaehkäisevää tunnistamista sekä varhaista puuttumista. Niiden avulla tunnistetaan myös muut mahdolliset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät varhaisessa vaiheessa. Tarkastuksilla madalletaan kynnystä ryhtyä perhehoitajaksi. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksia varten on olemassa omahoitopalvelussa sähköinen terveystarkastus ja valmennus, jossa henkilö kirjautumisen jälkeen tekee itse arvioinnin terveydentilastaan, saa tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tarvittaessa järjestelmä myös ehdottaa erilaisia hyvinvointivalmennuksia hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkastuksen tulos on henkilön niin halutessaan myös terveydenhuolloin ammattilaisten nähtävillä. Omahoitopalvelun kautta perhehoitajat voivat olla sujuvasti yhteydessä omaan terveyskeskukseen ja saada terveyttään tukevaa palvelua. Kaikilla perhehoitajilla on mahdollisuus sähköisen omahoitopalvelun kautta tehdä arvio terveydentilastaan, saada tietoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä hyvinvointivalmennuksista ja tarvittaessa olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen.

10 Perhekodissa hoidettavien määrä, Oulun kannanotto Terminologian selkeyttäminen tulisi jatkossa olla tavoitteena, ks. kannanotto kohdassa Yleistä. Hoidettavien määrän kirjaaminen selkeästi lakiin on hyvä asia. Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatilliset perhekodit ovat perhehoidon ja laitoksen väliin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Niiltä edellytetään vahvempaa osaamista kuin tavallisilta perhekodeilta, mikä mahdollistaa erityistä hoitoa tarvitsevien henkilöiden sijoittamisen perhehoitoon. Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on perhehoitolain 6 :n 1 momentissa säädetty kelpoisuus (henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa) ja ainakin yhdellä on perhehoitolain 6 :n 3 momentissa säädetty kelpoisuus (tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä). Ammatillisia perhekoteja ei lueta lastensuojelulain 57 :n mukaisiksi lastensuojelulaitoksiksi, joten niissä ei voida käyttää rajoitustoimenpiteitä yhteydenpidon rajoittamista lukuun ottamatta.

11 Perhehoitajille järjestettävä muu tuki, Oulun kannanotto Lastensuojelussa perhehoitoa on ollut jo pitkään. Ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien perhehoidon käytännöt ja toimintatavat tulee yhdenmukaistaa lastensuojelun perhehoidon kanssa. Perhehoito on yhteistä kaikille asiakasryhmille ja siten jokainen asiakasryhmä on erityinen. Etuudet tulee olla samat kaikille perhehoitajille. Perhehoidon monimuotoistaminen pitkäaikaisessa ja sijaishoidossa mahdollistuu perhehoitokeskusten kautta kokoamalla yhteen tietoa ja resursseja eri asiakasryhmien tarpeista ja perhehoitajista. Lastensuojelun perhehoitajilla saattaa olla mielenkiintoa ottaa kotiinsa hoidettavaksi myös ikäihmisiä tai kehitysvammaisia. Myös vapaiden järjestämisessä sijaishoitajina toimivat perhehoitajat voivat toimia erilaisten ja eri-ikäisten asiakkaiden perhekodeissa. Näin voidaan myös lisätä työllistymistä.

12 Ennakkovalmennuksessa olevilta perhehoitajilta tulee voida pyytää oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteriote ennakkovalmennuksen aikana perhehoidon kohderyhmän iästä riippumatta. Ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoito tulee tältä osin rinnastaa alaikäisten perhehoitoon. Perhehoidossa olevien ikäihmisten, kehitysvammaisten ja vammaisten hoivan ja huolenpidon tarve on samanlainen kuin alaikäisillä lapsilla Perhehoitajille järjestettävää tukea ovat mm. ennakkovalmennus, täydennyskoulutus, mentorointi, perhehoitajalle nimetty vastuuhenkilö, tilapäinen lastenhoitoapu, tuetut lomat, työnohjaus ja vertaistuki. Perhehoitajille voidaan tarjota jatkossa myös sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Perhehoitajat voivat osallistua omaa toimialaansa koskevaan kunnan järjestämään koulutukseen, kuten lääkehoito- ja turvallisuusasiat. Lääkehoito-osaamisen taso tulisi valtakunnallisesti määritellä perhehoidossa (mm. verkkokoulutus, näytöt, luvat, lääkehoitosuunnitelma). Päivystyksellinen perhehoito tulee laajentaa koskemaan myös muita kuin lastensuojeluasiakkaita. Kriteerit asiakkuudelle määritellään kuntakohtaisesti.

13 Joustavuutta perhehoidon tarpeen määrittelyyn Hoidettavan palvelutarve määritellään vastuutyöntekijän, hoidettavan ja verkoston kesken laaditussa palvelu- ja asiakassuunnitelmassa. Vastuutyöntekijä laatii ns. raamisopimuksen, joka perustuu asiakkaan palvelutarpeeseen. Raamisopimuksella omaishoitaja saa tietyn määrän vapaapäiviä kuukaudessa ja toimeksiantosopimuksella perhehoitaja tuottaa tietyn määrän perhehoitopäiviä kuukaudessa kyseiselle asiakkaalle. Raamisopimuksessa vastuutyöntekijä myös määrittelee perhehoitomuodon, ts. tilapäisen tai osavuorokautisen perhehoidon, jota toteutetaan hoidettavan edun mukaisesti. Omaishoitajalla ja perhehoitajalla tulee olla mahdollista joustavasti sopia raamisopimuksen sisällä vapaiden toteutumisesta.