Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys"

Transkriptio

1 Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p <, 5 Ikä aktiivihoidon alkaessa: 2 44 v Vuosia aktiivihoidossa

2

3 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 22 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 22...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin... Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus, kansainvälinen vertailu Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2, kansainvälinen vertailu... Hoitomuodon muutokset vuoden 22 aikana... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta kuolleet on poistettu analyysistä) Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys hoidon aloituskauden mukaan ikäryhmittäin Eri muuttujien vaikutus aktiivihoitopotilaiden eloonjäämiseen Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämisen monimuuttujamalli Peritoneaalidialyysi- ja hemodialyysipotilaiden Kt/V Seerumin kreatiniini hoitomuodon mukaan Seerumin albumiini dialyysimuodon mukaan Plasman ionisoitunut kalsium dialyysimuodon mukaan Seerumin fosfaatti dialyysimuodon mukaan Verenpaine hoitomuodon mukaan Pulssipaine hoitomuodon mukaan Seerumin kolesteroli hoitomuodon mukaan Seerumin LDL-kolesteroli hoitomuodon mukaan Seerumin triglyseridit hoitomuodon mukaan Seerumin HDL-kolesteroli hoitomuodon mukaan Seerumin CRP hoitomuodon mukaan Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit vuosilta

4 Suomen munuaistautirekisteri 22 Suomen munuaistautirekisterin vuoden 22 raportti esittää demografiset tiedot kroonisen uremian aktiivihoidosta Suomessa asti. Aikaisempi suuntaus jatkuu ja aktiivihoidon esiintyvyys suurenee koko maassa; toisin sanoen dialyysija munuaisensiirtopotilaiden määrä kasvaa väestömäärään verrattuna. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ei ole kasvanut viiteen vuoteen, ja kansainvälisessä vertailussa Suomessa oli toiseksi pienin aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 2 (ks. sivu 5). Myös esiintyvyys on pieni kansainvälisen mittapuun mukaan (ks. sivu ). Peritoneaalidialyysin osuus on selvästi vähentynyt: vuonna 992 kaikista potilaista 5 prosenttia oli peritoneaalidialyysissä, vuonna 22 osuus oli vain 8 prosenttia. Samassa ajassa hemodialyysipotilaiden osuus on kasvanut 24 prosentista 33 prosenttiin ja munuaisensiirtopotilaiden osuus on ollut 6 62 prosenttia. Aktiivihoitopotilaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus on kymmenessä vuodessa vähentynyt 26 prosenttia, ja vuonna 22 se oli 9 kuolemantapausta/ potilasvuotta (ks. sivu 2). Aktiivihoitopotilaiden ikäspesifinen eloonjääminen on myös selvästi parantunut. Vuosina vain 49 prosenttia 2 44-vuotiaista potilaista eli viisi vuotta aktiivihoidon aloittamisen jälkeen. Vuosina vastaava osuus oli 68 prosenttia ja vuosina se oli 6 prosenttia (ks. kansikuva ja sivu 4). Tämänvuotisessa raportissa on analysoitu, mitkä tekijät ennustavat potilaan eloonjäämistä. Korkea ikä, pieni seerumin albumiinipitoisuus sekä suuret seerumin fosfaatti- ja kreatiniinipitoisuudet ovat yhteydessä huonoon ennusteeseen (ks. sivut 5 ja 6). Munuaistautidiagnoosi on myös tärkeä ennustetekijä. Kaikkien aktiivihoitopotilaiden laboratorioarvot raportoidaan Suomen munuaistautirekisteriin kerran vuodessa. Sivuilla 22 on esitetty laboratorioarvot hoitomuodoittain vuosina 22 ja 99 (tai vuonna 999, jos kyseistä muuttujaa ei raportoitu vuonna 99). Suomen munuaistautirekisterin toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Tietokantaohjelman uusimiseen rekisteri on lisäksi saanut tukea Stockmann-säätiöltä, MCP Medicarelta, Janssen-Cilagilta ja Baxterilta. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty valtakunnallisen, HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää kaikkia tukijoita ja raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 6. lokakuuta 23 Patrik Finne Vastuullinen lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja

5 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Patrik Finne, LT Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Erkki Lampainen, LKT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo, nefrologian erikoislääkäri OYS Kaj Metsärinne, dosentti, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, LKT, lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LKT, vs. osastonylilääkäri TYKS

6

7 Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,6 4,94 4,24,93 6,23,2 4,23 2,8 5, 8,9 4,3 3,2 2,32 3,9,5 2,33 5, 9,2,2,26 5,6 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen ,34,8,62 2,6,6 Koko maa ,99 Vuoden 22 lopussa Suomessa oli 5,26 miljoonaa asukasta (Taulukko ). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 992 väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 4 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 22 Pohjoinen alue 2 2 Läntinen alue Lounainen alue Eteläinen alue Itäinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

8 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Alue Ikäryhmä, v 9 (%) 2 44 (%) (%) 65 4 (%) 5 (%) Koko väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä (25) (22) (24) (38) (35) (36) (2) (2) (2) () (8) () (4) (8) (6) () () () Lounainen Miehet Naiset Yhteensä (24) (22) (23) (33) (3) (32) 2 (29) (2) (28) (8) () (9) (5) () (8) () () () Läntinen Miehet Naiset Yhteensä (25) (23) (24) (33) (3) (32) (28) (2) (28) 48 6 (8) () (9) (5) () (8) () () () Itäinen Miehet Naiset Yhteensä (24) (23) (24) (32) (29) (3) (3) (2) (29) (9) () () (5) () (8) () () () Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä (2) (26) (2) (33) (3) (32) (2) (26) (2) (8) (9) (8) (4) (8) (6) () () () Koko maa Miehet Naiset Yhteensä (25) (23) (24) (34) (32) (33) (28) (2) (28) (8) (9) (8) (5) (9) () () () () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain. Eteläisellä alueella työikäisten (2 64 v) osuus on koko maan suurin (63 prosenttia) ja eläkeikäisten osuus on pienin (3 prosenttia). Muualla maassa vastaavat osuudet ovat 59 prosenttia ja prosenttia. Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 998. Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 Itäinen Lounainen Läntinen Koko maa Pohjoinen Eteläinen Vuosi 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

9 Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Uusia potilaita/ miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < 5 v Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Koko maassa ilmaantuvuus on viiden viime vuoden aikana kasvanut 2 prosenttia. Lounaisella, läntisellä ja pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli 4 6 prosenttia suurempi vuonna 22 kuin vuonna 998. Eteläisellä alueella ilmaantuvuus oli vähentynyt 2 prosenttia ja itäisellä 6 prosenttia. Vuosina keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin itäisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli 6 3 uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Vuosi Läntinen Lounainen Itäinen Koko maa Pohjoinen Eteläinen 3

10 Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 35 Tyypin ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti Vuosi Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin ja 2 diabetes ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Vuonna 22 kaikista uusista aktiivihoitopotilaista 4 prosenttia oli diabeetikoita; vuonna 992 osuus oli 25 prosenttia. Glomerulonefriitin aiheuttama ilmaantuvuus ei ole muuttunut oleellisesti kymmenessä vuodessa. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

11 Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 2. Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 2 Yhdysvallat Japani Saksa Belgia, ranskankielinen Kreikka Belgia, hollanninkielinen Espanja, Katalonia Espanja, Valencia Tanska Itävalta Ruotsi Espanja, Baskia Skotlanti Alankomaat Norja Englanti ja Wales Suomi Islanti Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuviossa 5 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 2 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa (USRDS, Report 23). Suomessa ilmaantuvuus oli vertailussa toiseksi pienin. Tanskassa ja Ruotsissa ilmaantuvuus on kasvanut enemmän kuin Suomessa. Vuonna 2 Tanskan ja Ruotsin ilmaantuvuusluvut olivat 5 ja 4 prosenttia suurempia kuin Suomessa, kun vuotta aikaisemmin ero molempien maiden lukuihin oli 36 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 5

12 Taulukko 4. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Potilaita/ miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukossa 4 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys Vuonna 22 esiintyvyys oli suurempi kuin vuonna 998 kaikissa sairaanhoitopiireissä paitsi yhdessä. Koko maassa esiintyvyys kasvoi 23 prosenttia vuodesta 998. Vuoden 22 lopussa esiintyvyys oli suurin lounaisella alueella ja pienin läntisellä alueella. Vuodesta 998 esiintyvyys oli kasvanut nopeimmin pohjoisella alueella (43 prosenttia) ja hitaimmin läntisellä alueella ( prosenttia). 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

13 Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 22 Alue Potilaiden määrä Esiintyvyys/ miljoona asukasta 9 v 2 44 v v 65 4 v > 5 v Kaikki 9 v 2 44 v v 65 4 v > 5 v Kaikki Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä Lounainen Miehet Naiset Yhteensä Läntinen Miehet Naiset Yhteensä Itäinen Miehet Naiset Yhteensä Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä Koko maa Miehet Naiset Yhteensä Kuvio 6. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu esiintyvyys/ miljoona asukasta Lounainen Itäinen Eteläinen Koko maa Pohjoinen Läntinen Taulukossa 5 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys ikäryhmittäin ja sukupuolittain eri alueilla. Koko maassa aktiivihoidon esiintyvyys oli miehillä 52 prosenttia suurempi kuin naisilla. Esiintyvyys oli suurin 65 4-vuotiaiden ikäryhmässä ( 45 potilasta/ miljoona ikäryhmän asukasta) ja pienin alle 2-vuotiailla (98 potilasta/ miljoona ikäryhmän asukasta). Kuviossa 6 alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

14 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 22 Lappi 564 potilasta/ milj. as. Koko maa 636 potilasta/ milj. asukasta Ryhmä < 58 potilasta/ milj. as. Ryhmä potilasta/ milj. as. Ryhmä 3 > 684 potilasta/ milj. as. Länsi- Pohja Pohjois- Pohjanmaa 642 Kainuu 9 Keski- Pohjanmaa 43 Vaasa 489 Etelä- Pohjanmaa 529 Keski-Suomi 498 Pohjois-Savo 99 Pohjois-Karjala 694 Ahvenanmaa 686 Satakunta 69 Varsinais- Suomi 644 Pirkanmaa 683 Kanta- Häme 524 Helsinki- Uusimaa 628 Päijät- Häme 59 Etelä-Savo 59 Kymenlaakso 583 Etelä- Karjala 62 Itä-Savo 689 Kuviossa 9 sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 58, seitsemässä ja seitsemässä yli 684 potilasta/ milj. asukasta. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita (alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla). 8 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

15 Kuvio 8. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/ miljoona asukasta 65 6 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto Vuosi Kuvio 9. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/ miljoona asukasta Tyypin ja 2 diabetes yhteensä Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi Tyypin diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Kuviossa 8 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 965. Kymmenen viime vuoden aikana peritoneaalidialyysipotilaiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa 9. Vuoteen 2 glomerulonefriitti oli kroonisen uremian tavallisin syy. Vuoden 22 lopussa diabetes oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 63/ miljoona asukasta). Vuoden 22 lopussa 26 prosentilla kaikista aktiivihoitopotilaista oli diabetes; vuotta aiemmin osuus oli 2 prosenttia. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 9

16 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 2 Japani Yhdysvallat Espanja, Katalonia Espanja, Valencia Saksa Espanja, Baskia Belgia, hollanninkielinen Kreikka Belgia, ranskankielinen Itävalta Ruotsi Tanska Skotlanti Alankomaat Suomi Norja Englanti ja Wales Islanti Esiintyvyys/ miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa (USRDS, Report 23). Suomen esiintyvyys oli vertailussa neljänneksi pienin. Norjassa esiintyvyys oli miltei yhtä suuri, Tanskassa ja Ruotsissa ja 2 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa 5. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

17 Kuvio. Hoitomuodon muutokset vuoden 22 aikana Suomen munuaistautirekisteri 22 Kaikki uudet potilaat 48 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 3 Uudestaan hoitoon Ulkomailta 4 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 254 Potilaita vuoden lopussa 25 Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 99 Potilaita vuoden lopussa 96 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 6 Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta Palautunut toiminta potilaat 343 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet Vuoden 22 aikana aktiivihoitoon tuli 48 uutta potilasta (Kuvio ). Kaksi potilasta tuli uudestaan hoitoon ja neljä potilasta tuli ulkomailta. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 9 potilasta. Vuoden aikana kuoli 343 potilasta ja 8 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 66:lla oli toimiva siirtomunuainen, 58 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 94 hemodialyysissä. Kahdenkymmenenviiden potilaan hoito keskeytettiin ja he kaikki kuolivat vuoden aikana. Kaksi potilasta, joiden hoito keskeytettiin vuonna 2, kuoli vuonna 22 (ei kuviossa mukana). Uuden siirtomunuaisen sai potilasta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

18 Taulukko 6. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa ) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio 2. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 6 Kuvio 3. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta Läntinen Itäinen Koko maa Pohjoinen Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Koko maa Eteläinen Pohjoinen Lounainen Vuosi Vuosi Taulukossa 6 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain. Alueittaisten kuolleisuuserojen on epäilty johtuvan osittain siitä, että potilaista, jotka kuolevat lyhyen dialyysijakson jälkeen, raportoidaan Suomen munuaistautirekisteriin vaihtelevasti. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina kuolleisuus oli esitystavasta riippumatta keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin lounaisella alueella. Kuvioissa 2 ja 3 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueittaiset kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 22 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 3. Koko maassa vakioitu kuolleisuus oli 26 prosenttia pienempi vuonna 22 kuin vuonna 992. Kun alle 9 päivää aktiivihoidossa olleet potilaat poistettiin analyysistä, vakioitu kuolleisuus oli 25 prosenttia pienempi kuin vuonna Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

19 Taulukko. Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä 99 Potilasvuosia (%) 22 Muutos (%) Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Muut systeemisairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (28,5) (8,4) (,5) (,) (4,8) (3,4) (3,9) (4,3) (3,4) (3,2) (3,) (,8) (,6) (2,) (,5) (,3) (24,5) (,2) (2,) (8,) (,9) (5,8) (3,9) (3,8) (3,4) (3,) (3,) (,) (,) (,5) (,6) (,4) Kaikki 244 () 3262 () 34 Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 99 ja 22. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Glomerulonefriitti on tavallisin yksittäinen diagnoosi, jos tyypin ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 99. Tyypin diabetes on toiseksi tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabetesta sairastavien osuus potilasvuosista on kasvanut huomattavasti, ja se on viidenneksi tavallisin diagnoosi. Monirakkulatautipotilaiden osuus potilasvuosista on kasvanut ja pyelonefriittipotilaiden osuus on vähentynyt. Kaikkiaan potilasvuosien määrä on kasvanut 34 prosenttia vuodesta 99. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 3

20 Kuvio 4. Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys hoidon aloituskauden mukaan ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys Ikä aktiivihoidon alkaessa:,9, v, ,6,5 Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5 Ikä aktiivihoidon alkaessa: v,4, ,4, ,2,,2, p <, p <, Vuosia aktiivihoidossa Vuosia aktiivihoidossa 3 35 Eloonjäämistodennäköisyys,9 Ikä aktiivihoidon alkaessa: 2 44 v Eloonjäämistodennäköisyys,9 Ikä aktiivihoidon alkaessa: > 65 v,8,8,,,6, ,6,5,4,3,2, , , , , 965 p <, 99 p =, Vuosia aktiivihoidossa Vuosia aktiivihoidossa Kuviossa 4 on esitetty aktiivihoitopotilaiden eloonjääminen hoidon aloituskauden mukaan ikäryhmittäin. Ikäryhmityksellä on pyritty poistamaan iän vaikutus eloonjäämislukuihin. Iän keskiarvo on kuitenkin muuttunut myös ikäryhmien sisällä: alle 2-vuotiaiden ryhmässä keskimääräinen aloitusikä on laskenut ja muissa ikäryhmissä keskimääräinen aloitusikä on noussut (p <,). Iän vaikutuksesta huolimatta eloonjäämisluvut ovat vuodesta 965 parantuneet kaikissa ikäryhmissä. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

21 Taulukko 8. Eri muuttujien vaikutus aktiivihoitopotilaiden eloonjäämiseen Suomen munuaistautirekisteri Muuttuja (ennen ensimmäistä hoitoa) Muutos (lisäys) p-arvo Suhteellinen riski 95 %:n luottamusväli N Ikä Seerumin albumiini Diagnoosi Seerumin kreatiniini Seerumin fosfaatti Seerumin triglyseridit Diastolinen verenpaine Paino Veren hematokriitti Pituus Painoindeksi Seerumin CRP Veren hemoglobiini Systolinen verenpaine Ensimmäinen hoito (HD vs PD) Seerumin HDL-kolesteroli Seerumin kolesteroli Seerumin urea Glykoitunut hemoglobiini-a c Plasman ionisoitunut kalsium Pulssipaine Seerumin LDL-kolesteroli Sukupuoli (nainen vs mies) v g/l Glomerulonefriitti Monirakkulatauti IDDM NIDDM Pyelonefriitti Amyloidoosi Muu määritetty Määrittämätön µmol/l mmol/l mmol/l mmhg kg % cm kg/m 2 mg/l g/l mmhg mmol/l mmol/l mmol/l %, mmol/l mmhg mmol/l <, <, <,,5 <, <,,2 <,,,26 <, <,,,5,,,8,8,93,32,253,262,455,544,66,6,3,55,99,993,5,94 (viiteryhmä),66 2,5 2,2,63 2,5,2,5,9,26,2,9,93,98,9,98,3,93,98,2,8,98,98,,9,,99, (,4,6) (,93,95) (,4,4) (,5 3,6) (,6 3,) (,36,3) (,93 3,92) (,25 2,36) (,5 2,) (,8,94) (,2,42) (,4,9) (,85,9) (,88,98) (,96,99) (,84,9) (,9,) (,,6) (,85,2) (,95,) (,92,3) (,6,25) (,92,4) (,9,6) (,9,4) (,54,54) (,9,5) (,9,9) (,85,) Taulukossa 8 on laskettu Cox-regressiomenetelmällä eri muuttujien vaikutus aktiivihoitopotilaan eloonjäämiseen. Muuttujiin liittyvä suhteellinen riski on ikävakioitu. Muuttujat on lajiteltu tärkeysjärjestyksessä niin, että merkitsevimmät tulevat ensin (ks. p-arvo). Diagnoosi on ryhmämuuttuja, jossa glomerulonefriittiä on käytetty referenssinä (suhteellinen riski = ), johon muita diagnooseja verrataan. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22 5

22 Taulukko 9. Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämisen monimuuttujamalli Suomen munuaistautirekisteri Muuttuja (ennen ensimmäistä hoitoa) Muutos (lisäys) p-arvo Suhteellinen riski 95 %:n luottamusväli Ikä Seerumin albumiini Diagnoosi Seerumin fosfaatti Seerumin kreatiniini v g/l Glomerulonefriitti Monirakkulatauti IDDM NIDDM Pyelonefriitti Amyloidoosi Muu määritetty Määrittämätön mmol/l µmol/l <, <, <,,696 <, <,,348 <,, <, <, <,,5,95,9 2,53 2,,5 2,34,63,9,38,9 (viiteryhmä) (,5,6) (,94,96) (,5,46) (,3 3,) (,45 2,8) (,4,36) (,62 3,38) (,2 2,3) (,36 2,64) (,2,5) (,86,94) n = 22 Taulukkoon 9 valittiin muuttujat asteittaisella menetelmällä (backward stepwise selection). Monimuuttujamalliin otettiin mukaan kaikki merkitsevät muuttujat (p <,5) taulukosta 8, paitsi triglyseridiarvo (pieni potilasmäärä). Lopulliseen malliin valikoituivat tärkeysjärjestyksessä ikä, seerumin albumiini, diagnoosi, seerumin fosfaatti ja seerumin kreatiniini. 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 22

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans Vuosiraportti 0 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 0 25 15 5 0-5 -0-5 -80-85 -0-5 -00 Vuosi Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair Suomen munuaistautirekisteri Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä Ennuste > v 4 4 v 3 4 4 v 44 v 3 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta. Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen

Lisätiedot

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016 Taustaa Viidennes Suomen

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n) Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat 2006 2008, koko maa (n) 3800 3700 3664 3600 3500 3493 3400 3300 koko maa 3200 3177 3100 3000 2900 2006 2007 2008 Ensimmäistä kertaa sijoitetut 2006 2008 ikäryhmien

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kommunerna i sote Kunnat sotessa Kommunerna i sote Kunnat sotessa Göran Honga CEO, M.Sc., MBA 02.03.2016 HENKILÖSTÖ PERSONAL hlö/10.000 as pers/10.000 inv Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri 1990 2000 2010 2013 2014 1990

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit 12/2011 2.1.2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2011 12/2010 (%) (%) 1-12/2011 1-12/2010 (%) Henkilöautot yhteensä

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007 AUTOALAN TIEDOTUSKESKUS ENSIREKISTERÖINNIT 4/07 1(9) AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007 Sisältö: Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain 2 Haltijan maakunnan ja ajoneuvolajin mukaan 2 Haltijan kunnan

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot