TAMMELAN MUSTIALANLAMMIN VEDENPINNAN KORKEUDEN LAILLISTAMINEN

Transkriptio

1 1(18) Päivämäärä TAMMELAN MUSTIALANLAMMIN VEDENPINNAN KORKEUDEN LAILLISTAMINEN Tammela Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy

2 2(18) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä Kunnostushankkeen tarkoitus ja taustatiedot Sijainti ja hankkeen historiaa Aloite Esiselvitykset Keskeisimmät ongelmat järvessä Hankkeen tavoitteet Vesilain mukainen luvan tarve Yhteistyö YVA-menettelyn tarve Vesistön tila Vesistöalue ja hydrologia Vedenlaatu Sedimentti ja pohjan laatu Kalasto Linnusto Kasvillisuus Eläimistö Järven ja valuma-alueen käyttö ja suojelu Maankäyttö Käyttömuodot ja rakenteet Suojelualueet ja erityiskohteet Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Viestintä ja vuorovaikutus Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Pohjapadon mitoitus ja suunnitelma Vaikutusten arviointi Vahingot ja haitat Oikeudelliset edellytykset Tila- ja omistajatiedot Sopimukset ja suostumukset Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Toteuttamiskustannukset Ylläpito- ja hoitokustannukset Hankkeen toteuttaminen Hankkeen luovutus, ylläpito ja hoito Velvoitteet ja seuranta LUPAEHTOESITYS... 16

3 LIITTEET 3(18) 1. Sijainti-/valuma-aluekartta 2. Suunnitelmakartta 1: Pöytäkirja Alhonojan perkausyhtiön kokouksesta Tammelassa Mustialanlammin pohjapato Asemapiirustus 4.2 Mustialanlammin pohjapato Leikkaukset ja detalji 5. Mustialanlammin pohjapadon purkautumiskäyrä 6. Kustannusarvio 7. Mustialanlammin vettymisvahinkokertoimien määritys 8. Vahinkoaluekartta ja vahinkoarviolaskelmat 9. Hankkeen vaikutusalueen tilakartta ja omistajatiedot 10. Sopimukset

4 4(18) Tiivistelmä Tammelan kunnassa sijaitsevaa noin 23 ha Mustialanlammin vesipintaa on laskettu 1960-luvun lopulla myönnetyn luvan mukaisesti. Laskun tulokset eivät ole olleet odotuksen mukaisia ja Mustialanlammin vesipintaa on pidetty ainakin 30 vuotta lähes tässä suunnitelmassa esitetyllä tavoitevesipinnan tasolla. Nykyinen pohjapato puretaan ja korvataan luonnonmukaisella pohjapadolla. Hankkeen vaikutusta nykyiseen keskivedenkorkeuteen ei todellisuudessa huomaa, koska vesipintaa on pidetty vuosikymmeniä likimäärin tässä suunnitelmassa esitetyllä tavoitevesipinnan tasolla. Voimassaolevan luvan mukaisesta tasosta keskivedenkorkeus nousee 0,40 m, mutta käytännössä vedenpinnan nousu on muutama senttimetri nykytilanteeseen verrattuna. Suunnitelmassa esitetään luvanmukaisen vedenpinnan nostoa tasosta N60+97,61 tasoon N60+98,01. Luvanmukaisen vedenpinnan nostosta syntyy laskennallista vettymistä. Mustialanlammilla laskennallisesti pysyvästi veden alle jää n. 1,5 ha ja vettyy n. 8,1 ha. Hankkeen takia ei esitetä maksettavaksi korvauksia, koska suunniteltu keskivedenkorkeus on ollut käytössä vähintään 30 vuoden ajan, joten tilanne ei juuri muutu nykyisestä. Nostosta on sovittu kaikkien rannanomistajien kanssa lukuun ottamatta järjestäytymätöntä yhteistä aluetta. Mustialanlammin pohjapadon rakentamisajankohta on loppukesää/alkusyksyä. Kunnostuskustannukset ovat noin euroa (+alv). Pohjapato jää luvan hakijan kunnossapidettäväksi.

5 5(18) 1. Kunnostushankkeen tarkoitus ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja hankkeen historiaa Mustialanlammi sijaitsee Tammelan kuntakeskuksen pohjoispuolella Kokemäenjoen vesistön Loimijoen latvaosalla. Mustialanlammi laskee 1, 8 km pitkän Alhonojan kautta Myllyjokeen, josta edelleen n. 0,6 km päässä olevaan Kuivajärveen ja edelleen Tammelan Pyhäjärveen. Liitteenä 1 on sijaintikartta/valuma-aluekartta ja liitteenä 2 yleiskarttana oleva suunnitelmakartta. Tammelan kunnassa on alkanut syksyn 2011 aikana uusi Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke: Kaukjärvi kirkkaammaksi ja Mustialanlammille happea! Tammelan ja Forssan Kaukjärvi on keskeisellä paikalla sijaitseva järvi, joka on tärkeä alueen asukkaiden virkistyskäyttöalue, maisematekijä sekä raakavedenottoa palveleva allas. Tällä hetkellä järven tila on ainoastaan tyydyttävä, koska järvi on erittäin rehevä, hyvin savisamea ja kärsii ajoittain sinileväesiintymistä. Kaukjärvi laskee Mustialanlammiin, jonka tila on hyvin Kaukjärven tilan kaltainen. Kaukjärven ja Mustialanlammin valuma-alueen toimenpidesuunnitelmaan kuuluu laskuojiin tehtävät kosteikot ja laskeutusaltaat sekä ojan penkkojen eroosiosuojaus. Toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää vesistöön päätyvän ravinne- ja kiintoaineksen määrää sekä vähentää kevättulvien aiheuttamia vahinkoja. Mustialanlammiin on harkittu ilmastusta/hapetusta happiongelmien takia. Järvessä on tehty hoitokalastusta, mutta siitä on aikaa. Alhonojan perkaussuunnitelma valmistui 1966 ja työ valmistui Perkaussuunnitelmaan sisältyi Mustialanlammin pohjapato. Pohjapadon suunnitelmia tai perkauksen lupapäätöstä ei löydy Alhonojan perkausyhtiöltä, Tammelan kunnasta eikä Hämeen Ely-keskuksen arkistoista. Ainoa pohjapatoon liittyvä numeroarvo löytyy pidetyn Alhonojan perkausyhtiön kokouksen muistiosta (liite 3), jossa todetaan luvan mukaisen padon korkeudeksi +97,50. Korkeusjärjestelmästä ei ole täyttä varmuutta, mutta Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin lausunnossa Alhonojan rummusta on todettu, että perkaussuunnitelman korkeusjärjestelmä on vaaitusten mukaan muutaman senttimetrin tarkkuudella sama kuin N60+ järjestelmä. Mustialanlammin vedenkorkeutta on nykyisin pidetty noin 0,4 m luvanmukaista tasoa korkeammalla, koska pohjapadon nykyinen harja on N60+97,89 97,93, eli noin 0,4 m todennäköistä luvan mukaista tasoa ylempänä. Tästä ei ole aiheutunut merkittäviä haittoja. Padon vuotamisen takia vesipinta laskee kuivakausina jopa tasoon N60+97,6, mistä aiheutuu huomattavaa haittaa virkistyskäytölle ja maisemalle. Tämä suunnitelma on laadittu nykytilanteen muuttamiseksi lainvoimaiseksi. Samalla nostetaan alimpia vedenkorkeuksia ja hieman myös keskivedenkorkeutta, mutta suurimpia tulvakorkeuksia ei muuteta. Mustialanlammin pohjaa kipsattiin 10 % pinta-alasta vuonna 2004, jonka seurauksena vedenlaatu parani. Mustialanlammiin laskevassa Riuskanojassa on vesiensuojelukosteikko, joka kunnostettiin talvella Tällöin myös hieman ruopattiin Mustialanlammin liettynyttä länsipäätä. 1.2 Aloite pidetyssä Alhonojan perkausyhtiön kokouksessa Päätettiin lähteä ojitusyhtiön nimissä hakemaan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta uutta lupaa uudelle vedenkorkeudelle ja uudelle pohjapadolle. (liite 3).

6 6(18) 1.3 Esiselvitykset Mustialanlammin alue on laserkeilattu Maveplan Oy teki täydennyskartoituksia pohjapatoalueella kesällä 2012 ja mittasi havaittuja HW ja NW korkeuksia. Lisäksi laserkeilausaineistoa täydennettiin rantaviivamittauksin kesällä Keskeisimmät ongelmat järvessä Mustialanlammin vedenkorkeus laskee kuivakausina virkistyskäytön ja maisemallisten arvojen kannalta haitallisen alas. Tällöin myös lammin umpeenkasvu kiihtyy erityisesti matalilla ranta-alueilla. 1.5 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on saada nykyinen käytössä oleva tilanne lainvoimaiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös nostaa alimpia vedenkorkeuksia ja hieman keskivedenkorkeutta Mustialanlammin luusuaan rakennettavan pohjapadon avulla siten, ettei tulvakorkeuksiin kajota. Alivedenpinnan vakiinnuttamisella parannettaisiin järven kesäistä virkistyskäyttökelpoisuutta ja estettäisiin matalien alueiden umpeenkasvua. Samalla haetaan lupa nykyisen pohjapadon etelärannalla olevalle maalle rakennetulle vesialtaalle ja vedenjohtamiselle sen kautta. 1.6 Vesilain mukainen luvan tarve Vesipinnan nostamiseen, pohjapadon rakentamiseen ja maa-alueen muuttamiseen pysyvästi vesialueeksi vesistön vedenkorkeutta nostamalla sekä veden johtamiseen rannalla olevan vesialtaan kautta tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. 1.7 Yhteistyö Hankkeen ohjausryhmässä on ollut mukana Hämeen Ely-keskus, Tammelan kunta, Forssan kaupunki, Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys ry, Hämeen Ammattikorkeakoulu, alueen osakaskunnat ja alueen asukkaat. Hankkeen toteutuksesta sovitaan erikseen laadittavassa yhteistyösopimuksessa. 1.8 YVA-menettelyn tarve YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6 :n, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke. 2. Vesistön tila 2.1 Vesistöalue ja hydrologia Mustialanlammin valuma-alueen koko patopaikalla on 23,5 km² ja järvisyys 9,4 %. Järven pinta-ala on 23 ha ja rantaviivan pituus on 2,5 km. Mustialanlammi on varsin syvä, suurimman syvyyden ollessa 16,8 m. Järven keskisyvyys on 3,3 m. Mustialanlammin länsiosaan laskee lyhyt uoma Kaukjärvestä. Valuma-aluekartta on liitteenä 1. Seuraavassa kuvassa on Mustialanlammin syvyyskartta.

7 7(18) Vedenkorkeudet Mustialanlammin vedenkorkeudesta ei ole muita tuoreita havaintoja kuin tämän hankkeen maastomittausten aikaisia havaintoja N60+97,92 ja N60+97,95 sekä yleisötilaisuuspäivän havainto N60+98,09. Alkuperäisessä perkaussuunnitelmassa on Mustialanlammin vedenkorkeudeksi mitattu ,85. Vastaavana päivänä läheisen Liesjärven vedenkorkeus oli 0,2 m keskimääräistä alempana ja sen menovirtaama on noin 2xMNQ. Keskivirtaamaa vastaava nykyinen Mustialanlammin vedenkorkeus on N60+98,02. Mustialanlammin kesäasukkaiden osoittama nykyinen HW-taso (vesiraja kivijalassa) oli vuoden 2004 erittäin suuri kesätulva N60+98,44 ja nykyinen NW-taso kuivana aikana kuiville jäävä kohta rannalla N60+97,61. Peruskartassa Mustialanlammin vedenkorkeus on N60+97,9. Koska nykyinen laillinen vedenkorkeus ei ole tiedossa, se arvioitiin seuraavasti. Nykyisen luvan mukainen pohjapato oletettiin tasaharjaiseksi ja harjan tasoksi N60+97,50. Koska harjan pituudesta ei ole tietoa, se arvioitiin seuraavasti. Uoman pohja oletettiin pohjapatopaikalla samaksi kuin alkuperäisen perkaussuunnitelman perkauksen yläpäässä eli N60+96,80 ja pohjan leveydeksi perkaussuunnitelman mukainen 1,5 m. Kun luiskakaltevuus on perkaussuunnitelman mukainen 1:1,5, tasolla N60+97,50 harjan pituudeksi tulee 3,6 m. Tällöin keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on N60+97,61, joka oletetaan nykytilanteen luvanmukaiseksi keskivedenkorkeudeksi. Pohjapadon alaveteen vaikuttaa tulva-aikana alapuoleiset Myllyjoki ja säännöstellyt Kuivajärvi ja Tammelan Pyhäjärvi. Normaaliaikana ja pienillä tulvilla padotus ei ulotu Mustialanlammiin.

8 8(18) Pohjapadon eteläpuolen rannanomistajan Sakari Tienhaaran mukaan (puhelinkeskustelu Tienhaara/ Hannu Alatalo) kesätulvalla 2004 pohjapadon alavesi nousi likimäärin yläveden tasalle. Virtaamat Mustialanlammin menovirtaamaa ei ole mitattu. Virtaaman tunnusluvut on arvioitu seuraavasti. Loimijoen vesistöalueen keskivaluman 9 l/skm 2 mukaan Mustialanlammin keskivirtaama on 0,21 m 3 /s. Keskialivirtaama on Wäreen mukaan n. 0,03 m 3 /s. MHQ on Kaiteran nomogrammin mukaan 1,22 m3/s ja Kuusiston nomogrammin mukaan 1,3 m3/s. Tällöin arvioitu HQ1/20 = 1,6 x MHQ = 2,0 2,1 m 3 /s. Koska rannalla on matalalla olevia loma-asuntoja, arvioitiin myös HQ1/100 = 1,9 x MHQ =2,5 m 3 /s. Mustialanlammin arvioidut luonnontilaiset menovirtaamat ovat seuraavat: Arvioitu menovirtaama HQ1/20 MHQ MQ MNQ NQ 2,1 m³/s 1,3 m³/s 0,21 m³/s 0,03 m³/s n. 0,006 m³/s 2.2 Vedenlaatu Vesi Eko Oy:n vuonna 2009 Tammelan Kaukjärven ja Mustialanlammin hapetussuunnitelman mukaan: Mustialanlammin vedenlaatua on seurattu vuodesta 1968 lähtien. Uusimmat havainnot ovat maaliskuulta Mustialanlammin ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran seuranta-ajanjakson aikana, mutta näytteiden vähäinen määrä ei anna aihetta pitkälle meneviin päätelmiin pitkän aikavälin muutoksista (Mäkelä 2004). Päällysveden (1m) kesä- ja talviaikainen kokonaisfosforipitoisuus on yhtä poikkeusta ( : 11 μg/l) lukuun ottamatta pysytellyt välillä μg/l (ka.77 μg/l). Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut välillä μg/l seurantavuosien aikana. Päällysveden keskiarvoisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Mustialanlammi on luokiteltavissa erittäin reheväksi vesistöksi. Pohjanläheisen veden happipitoisuus on ollut huono lähes kaikilla havaintokerroilla. Heikosta happitilanteesta johtuen pohjanläheisen veden ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita päällysveteen verrattuna: kokonaisfosfori μg/l, ka. 347 μg/l ( ). Heikosta happitilanteesta kertovat myös pohjanläheisen veden kohonneet ammoniumtypen pitoisuudet ( μg/l vuosina ). Sedimentin kipsikäsittelyn jälkeen (syksy 2004) pohjanläheisen veden fosforipitoisuudet laskivat hieman, ollen vuosina luokkaa μg/l (ka. 188 μg/l). Mustialanlammin päällysveden klorofylli-a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina erittäin paljon. Avovesiaikaiset (touko-lokakuu) klorofyllipitoisuudet ovat olleet 8,4-165 μg/l (ka. 34,6 μg/l). Keskiarvopitoisuuden perusteella Mustialanlammi on luokiteltavissa reheväksi. Mustialanlammin näkösyvyys on 0,4-1,1 m ja järven vesi on väriltään ruskeaa. Veden värilukua on mitattu tiheämmin 70-luvulla, jolloin veden väriarvo oli mgpt/l (ka. 62,5 mgpt/l) luvulla väriarvo on ollut mgpt/l (n=2).

9 9(18) 2.3 Sedimentti ja pohjan laatu Pohjapatopaikalla pohja on vanhan perkaussuunnitelman mukaan savea. Mustialanlammin pohja on liejua/mutaa. 2.4 Kalasto Tammelan kunnassa on alkanut uusi EAKR-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan Tammelan järvien veden ja kalaston tilaa. Kalaston tutkimuksen kohteena ovat mm. Kaukjärvi ja Mustialanlammi. Hanke alkoi kesällä 2012 ja päättyy kesäkuussa Mikäli Mustialanlammin koekalastustulokset ehtivät lupahakemuskäsittelyn aikana, ne toimitetaan AVIiin. Suvi Mäkelän vuonna 2004 Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammin, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven kunnostustoimenpide-ehdotuksia mukaan: Mustialanlammin kalastoa ei kartoitettu vuonna 1998, joten tulokset koskevat vain vuotta 2001 (Ala- Opas 2002). Kokonaisyksikkösaalis verkkoa kohden oli n. 1,7 kg, mikä on yli kaksinkertainen Kaukjärveltä saatuun saaliiseen. Särkikalojen paino-osuus kokonaissaaliista oli korkeampi kuin Kaukjärvessä, 71%. Ahvenkalojen osuus jäi vain 29 %:iin. Yksilömäärinä mitattuna tilanne oli vielä enemmän särkikalavoittoinen. Petokaloiksi laskettavia kaloja oli 20 % kokonaissaaliista, eli tilanne oli huonoin tutkimusjärvien joukossa. Kuhan paino-osuus kokonaissaaliista oli 15 %, muikun 0,2%. Kuhan luontainen lisääntyminen onnistuu järvessä. Särki oli saalispainoltaan selvästi runsain laji, mutta kuten Kaukjärvessäkin, salakka nousi yksilömäärissä hivenen särjen edelle. Ahvenen ja särjen osalta Mustialanlammen saaliskalat olivat keskimäärin pienempiä kuin Kaukjärvessä. Lajistoltaan Mustialanlammi on samanlainen kuin yläpuolinen Kaukjärvi; samat kahdeksan lajia löytyivät molemmista järvistä. Tammelan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman v mukaan viereisen Kaukjärven kalasto on vuoden 2007 koekalastuksen perusteella särkikalavaltainen. Särkikanta on vahvistunut 2001 vuoden koekalastuksista jonkin verran ja pasurikanta on vahvistunut varsin merkittävästi. Huomionarvoista on kuitenkin ahvenkannan vahvistuminen. Järven kuhakanta on vahva ja se lisääntyy järvessä luontaisesti (Kinnunen 2005 ja Malinen ym. 2008). Kuhakantaa on myös vahvistettu vuosittain istutuksin. Istutusmäärien ollessa vuoden 2002 jälkeen n kpl (24 /ha). Vahvojen kuha ja ahvenkantojen ansiosta järven petokalojen osuus kalabiomassasta on yli 40 %. Vuoden 2001 tutkimuksissa järven valtalaji oli salakka, mutta vuoden 2007 koekalastuksen perusteella salakkakanta on vähentynyt huomattavasti. Suuri petojen määrä on todennäköisesti syynä salakan vähentymiseen (Ala-Opas 2007). Järvessä ei tällä hetkellä ole rapuja. Nykyisin Mustialanlammin pohjapato on pääosan ajasta kaloille nousueste. 2.5 Linnusto Mustialanlammin linnustosta ei ole tehty tarkempaa selvitystä, mutta järvellä ei ole tiedossa olevia lajeja, joille hankkeesta olisi haittaa. 2.6 Kasvillisuus Suvi Mäkelän vuonna 2004 Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammin, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven kunnostustoimenpide-ehdotuksia mukaan: Mustialanlammin kasvillisuus on jonkin verran runsaampaa kuin yläpuolisen Kaukjärven. Erityisesti kelluslehtisten merkitys on suurempi, mikä selittynee pitkälti järven pienellä koolla ja siksi vähäisellä aallokon kulutuksella. Ilmaversoisia on huomattavan niukasti. Kasvillisuus on selvästi runsaampaa järven matalammalla ja pohjan laadultaan hienojakoisemmalla pohjoisrannalla kuin kivikkoisella ja

10 10(18) jyrkällä harjun alaisella etelärannalla. Kaukjärvestä laskevan puron laskupaikka erottuu ympäristöstään selvästi rehevämpänä kohtana. Veden vahva savisamennus rajoittaa vesikasvillisuuden esiintymistä. Kaikkien vyöhykkeellisten kasvustojen yhteispinta-ala Mustialanlammissa oli 1,4 ha, joka vastaa noin 6 % osuutta järven vesipinta-alasta. Ilmaversoisten osuus vesikasvillisuudesta on vain 3,4 %. Ilmaversoisista selvästi runsain oli leveäosmankäämi Typha latifolia 16 % osuudellaan, järvikorte Equisetum fluviatile (0,6 %) ja sarat Carex sp. (0,5 %) ovat seuraavaksi yleisimpiä ilmaversoisia huolimatta pienestä peittävyysprosentistaan. Mustialanlampi kuuluu niiden harvinaisten järvien joukkoon, jossa ei kasva järviruokoa Phragmites australis lainkaan. Kelluslehtisistä ylivoimaisesti yleisin ja samalla järven runsain kasvilaji oli ulpukka Nuphar lutea n. 60 % osuudella. Uistinvidan Potamogeton natans peittävyysprosentti oli n. 16 % ja rantapalpakon Sparganium emersum 2 %. Kuten Kaukjärvessä, ahvenvita Potamogeton perfoliatus on myös Mustialanlammen yleisin uposkasvilaji. Sen peittävyys on 19 % kokonaispeittävyydestä, joten ahvenvidalla on toiseksi laajimmat kasvustot heti ulpukan jälkeen. Pohjaruusukkeellisia lajeja tavattiin hyvin vähän, hapsiluikka Eleocharis acicularis oli ainoa elomuotonsa edustaja. Irtokellujia suosiva veden korkea ravinnepitoisuus ei näkynyt kuitenkaan ks. lajien runsautena: ilmeisesti ilmaversoiskasvustojen muodostamien suojaisten kasvupaikkojen puute haittaa kellujien runsastumista. Kartoituksessa havaitut irtokellujat pikkulimaska Lemna minor ja kilpukka Hydrocharis morsus-ranae löytyivät Kaukjärven laskupuron vaikutuspiiristä, samoin kuin rehevässä kasvuympäristössä viihtyvä uposkasvi tylppälehtivita Potamogeton obtusifolius. Vesikasvilajisto on luonnollisesti hyvin samankaltainen yläpuolisen Kaukjärven kanssa: Mustialanlammista tavattiin kolmea lajia, joita ei Kaukjärvestä löydetty. Toisaalta Kaukjärvessä oli neljä lajia, jotka eivät kuulu Mustialanlammin lajistoon. Havaittujen lajien kokonaislukumäärä on järven pienen koon huomioon ottaen varsin korkea Eläimistö Mustialanlammin alueen eläimistöä ei ole kartoitettu. Alueella ei ole tiedossa olevia suojeltuja tai uhanalaisia lajeja, joille hankkeesta olisi haittaa. 3. Järven ja valuma-alueen käyttö ja suojelu 3.1 Maankäyttö Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava. Tammelan taajaman asemakaava ei ulotu Mustialanlammin rantaan muualla kuin aivan länsipäässä Mustialantiehen asti. Mustialanlammin rannalla on peruskartan mukaan 14 kesämökkiä ja pohjoisrannalla Mustialan maatalousoppilaitos ja sen peltoalueet. 3.2 Käyttömuodot ja rakenteet Järven virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus, uinti ja soutuveneily. Mustialanlammin vettä käytetään peltojen kasteluun Mustialan maatalousoppilaitoksella. 3.3 Suojelualueet ja erityiskohteet Lähin suojelualue on alapuoleisen Kuivajärven pohjoisosan Suomen Natura verkostoon kuuluva kohde. Hanke ei vaikuta siihen. Mustialanlammin etelärantaan ulottuu Syrjänharjun I-luokan pohjavesialue. Hanke ei vaikuta siihen. Alueella ei ole muita erityisalueita.

11 11(18) 3.4 Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Mustialanlammin padolle rakennetaan kulkuyhteys pohjoispuolelta Mönköntieltä. Pohjapadon työalueella ei ole tiedossa olevia putkia tai kaapeleita. Patoalueen etelärannan kiinteistön RN:o omistaja on rakentanut Alhonojan rantaan kivistä ja betonista reunamuurin, joka säilytetään. Pihalla olevaan maahan kaivettuun pinta-alaltaan noin 600 m 2 vesialtaaseen otetaan vettä pohjapadon yläpuolelta d=0,3 m putken kautta ja vesi poistuu pohjapadon alapuolelle takaisin uomaan d=0,3 m putken kautta. Purkuputken altaan puoleisessa päässä on säätölaitteet. Uuden padon rakentamisen takia altaan ottoputken yläpäähän asennetaan laippa, jossa on alaosassa 60 mm reikä, jolla rajoitetaan altaan kautta kulkeva virtaama tasolle noin 3 l/s, jolloin juoksutuksella ei ole haitallista vaikutusta yläpuolisen lammen vedenpintaan. Allas ja vedenotto- ja poistorakenteet ovat tilan RN:o alueella. Mustialanlammin nykyisen pohjapadon kynnyksen harjan taso on N60+97,89 97,93 ja pituus 3 m. Pato on huonokuntoinen ja sen vuotaminen pahentaa vesipinnan laskua kuivakausina. 4. Viestintä ja vuorovaikutus Suunnittelun aikana on käyty keskusteluja mm. seuraavien tahojen kanssa: - vesistön käyttäjät - rannanomistajat - Tammelan kunta - osakaskunnat - Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiensuojeluyhdistys ry - Hämeen Ely-keskus - Hämeen ammattikorkeakoulu Tammelassa pidettiin yleisötilaisuus, jossa oli mukana 10 kuulijaa. 5. Suunnitellut toimenpiteet 5.1 Yleistä Mustialanlammin virkistyskäyttöedellytysten turvaamiseksi Mustialanlammin vedenkorkeuden laillistamiselle, pohjapadolle ja alivedennostolle haetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa. 5.2 Pohjapadon mitoitus ja suunnitelma Olemassa olevan laserkeilausaineiston lisäksi pohjapatopaikalla ja ranta-alueilla Maveplan Oy teki vesialueilla heinä-elokuussa 2012 lisäkartoituksia. Pohjapato tulee nykyisen padon ylävirran puolelle, jossa on mahdollisuus leventää jokiuomaa pohjoisrannalle, jotta pohjapadon harjalle saadaan riittävästi pituutta. Pohjapato liittyy tilojen ja rantoihin ja vesialueen omistavat tilat ja Tarkka paikka sovitaan maastossa, jolloin esitettyyn sijaintiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Pohjapadon asemapiirustus on liitteenä 4.1 ja leikkaukset 4.2. Mustialanlammin pohjapadon harjan mitoituksessa tavoitteina ovat: - alivesi nousee mahdollisimman korkealle - keskivedenkorkeus nousee luvanmukaisesta tasosta N60+97,61 viime vuosikymmenten aikana pidettyyn tasoon N60+98,01 ja HW ei nouse. Pohjapadon harjan kokonaispituus on 6,3 m. Siinä on keskellä 0,2 m syvä (pohja N60+97,73) ja pohjalta 0,1 m leveä ja yläreunasta 0,2 m leveä alivirtaama-aukko, josta luiskat nousevat rantoja kohti tasoon N60+97,98. Rantaluiskat nousevat keskikaltevuudella 1:3 tai loivempi. Pohjapadon tasokuva ja leikkaukset on esitetty liitteissä 4.1 ja 4.2.

12 12(18) Padon kohdalla uomaa levennetään itärannalle päin, jotta harjan pituus saadaan riittäväksi. Pohjapadon purkautumiskäyrä on liitteenä 5. Laskelmat on tehty Vesihallituksen monistesarjan nro. 336 Pohjapatojen suunnittelu sivun 12 kaavalla (3), jossa vapaan purkautumisen purkautumiskertoimena on käytetty 0,5 0,53. Kulkuyhteys padolle rakennetaan Mönköntieltä patoalueen pohjoispuolelta liitteen 2 suunnitelmakartan mukaisesti. Pohjapato rakennetaan kuivatyönä työpatojen suojassa pienen virtaaman aikaan. Työnaikainen juoksutus hoidetaan ensisijaisesti nykyisen altaan putkien kautta. Pohjapato ja alavirranpuoleinen luiska kivetään kalankulun mahdollistavaksi. Harjan leveys (pituus uoman suunnassa) on 2,5 m. Järven puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan keskikaltevuus on 1:20 1:30 tai loivempi. Pohjapatoon asennetaan puuponttitiivisteseinä suunnittelukokouksessa sovitun mukaisesti. Tiivisteseinä estää vesipinnan laskun haitallisen alas ja harjan korkeus on aina yksiselitteisesti mitattavissa. Tiivisteseinä voidaan tehdä esim. lahoamattomista puulevyistä tai puuponteista. Korotusosan yläreuna vahvistetaan kulma- tai U-teräksellä. Uuden tiivisteseinän harjan muoto (korot ja mitat) ovat samat kuin padon teoreettinen muoto. Pohjapatoon upotetaan maisemakiviä ja kalannousu-ura kivetään hydraulisesti karkeaksi ja allastetaan siten, että kalan nousu on mahdollisimmin suuren osan ajasta mahdollista. Pohjapadon verhous rakennetaan lajittumattomasta luonnonkivestä, jonka laskennallinen tarvittava koko on n. d 65 > 0,25 m. Isot runkokivet istutetaan ensin paikoilleen soraan, jonka jälkeen rakennetaan muu verhous pelkästä kiviaineksesta, jossa ei saa olla maata mukana, kaivinkoneen kauhalla painamalla ja tamppaamalla tiiviiksi kerrokseksi. Tämän jälkeen verhouksen raot täytetään soralla tai soramoreenilla levittämällä ohut kerros, joka huuhdotaan veden avulla kivien väliin. Tätä toistetaan, kunnes raot ovat täynnä. Tämä työvaihe tehdään erittäin huolellisesti, jotta padon verhouksesta tulee tiivis. Uuden verhouksen reuna-alueilla soran/soramoreenin sekaan voidaan sekoittaa humusmaata, jolloin reuna-alueen kasvillisuus palautuu nopeammin. Kalatien valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat muotoillaan paikan päällä. Kaikki kiviaines käytetään pohjakynnyksen ja kalannousu-uran kiveämiseen. Patorakennustyöt tehdään vesirakennusalan kokeneen valvojan johdolla. Työtä seuraa ja tarvittaessa ohjaa myös kalatalouspuolen asiantuntija. 5.8 Vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Suunnitellut ja nykyisen luvan mukaiset vedenpinnan korkeudet Mustialanlammissa: Suunniteltu Luvanmuk / havaittu Erotus (suunniteltu - luvanmukainen) HW ,44 +98,44-0,00 m MHW +98,2 +97,93/ ,27 m MW +98,01 +97,61/+98,02 +0,40 m MNW +97,95 +97,54/ ,41 m NW +97,8 +97,51/+97,61. +0,29 m Korkeusjärjestelmä on N60+

13 13(18) Mustialanlammin menovirtaama hieman kasvaa tulvan nousuvaiheessa, koska järven varastotilavuutta menetetään nykytilanteeseen verrattuna arviolta 0,2 m eli noin m 3. Tästä aiheutuva virtaamalisä yhden vuorokauden ajan on n. 0,5 m 3 /s. Koska tulvan nousuvaihe kestää 1 2 viikkoa, niin keskimääräinen virtaamalisäys on alle 0,1 m 3 /s. Tästä ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa tai vahinkoa Alhonojan ja Myllyjoen alajuoksulla Hyödyt Hankkeen hyöty arvioidaan vertaamalla nykyistä luvanmukaista tilannetta tulevaan luvan mukaiseen tilanteeseen, eli keskivesi nousee 40 cm. Tai nykytilanteen laillistaminen estää kiinteistöjen arvon laskun, mikä tapahtuisi, jos vesipinta palautettaisiin nykyisen luvan mukaiselle tasolle 40 cm alemmaksi. Mustialanlammin rannalla ja rannan tuntumassa olevien vakituisten ja rakennettujen ja rakentamattomien loma-asuntokiinteistöjen arvo nousee järven virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maiseman parantumisen ansioista, koska kesävedenkorkeus on nykyistä korkeammalla. Virkistyskäytön parantumisesta saatavaa hyötyä tarkastellaan kiinteistöihin kohdistuvana arvon nousuna. Vuoden 2011 kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan on Kanta-Hämeen haja-asutusalueella rakentamattoman rantatontin (17 kpl) keskipinta-ala m2 ja keskihinta (eli 24,48 /m2). Rakennetun rantatontin (79 kpl) keskipinta-ala oli 4668 m2 ja keskihinta (30,77 /m2). Vesistöstä johtuvan arvon osuus on yleensä % tontin hinnasta. Rakentamattoman rantatontin virkistysarvo Kanta-Hämeessä on siis (0,7x80824 ) ja rakennetun (0,7x ). Jos arvon nousua arvioidaan % kaikille kiinteistöille, rakentamatonta rantakiinteistöä kohti arvon nousu on ja rakennettua Vastaavaa vesitaloushankkeen virkistyskäyttöhyödyn arviointia on käytetty ainakin Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon Ely-keskusten lupahakemussuunnitelmissa. Koska teoreettinen nousu on huomattavan suuri (tai mahdollinen vesipinnan laskeminen lailliseen tasoon on erittäin haitallinen), käytetään arvon nousuhaarukan yläpään arvoa. Rakennettuja loma-asuntoja on 14 kpl peruskartasta, tilakartasta ja ilmakuvista laskettuna. Kiinteistöosakeyhtiö Leporannan alueella on seitsemän loma-asuntoa, joten hyöty on seitsemänkertainen. Kun loma-asunto/tilakohtaiseksi hyödyksi arvioidaan ylempi tontin arvonnousu, rantatilojen arvon nousu on yhteensä vähintään 14 x = euroa Muut vaikutukset Töiden aikana esiintyy vähäistä veden samentumista työalueen läheisyydessä, mutta tästä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa tai vahinkoa. 5.9 Vahingot ja haitat Vahinkolaskelmat ja korvattavat vahingot Mustialanlammilla syntyy laskennallista vahinkoa ja vettymistä, kun vesipinta nostetaan luvanmukaisesta tasosta N60+97,61 tasoon N60+98,01. Mustialanlammin pysyvästi veden alle jäävät alueet (n. 1,5 ha) ja vettymisvahinkoalueet (n. 8,1 ha) maankäyttömuodoittain on mitattu vahinkokartasta. Laskennallisista vahingoista vähennetään kesämökkien osalta hyötynä euroa/loma-asunto (vrt. kohta Hyödyt). Mustialanlammin rantavyöhykkeet laserkeilattiin vuonna Peruskartan perusteella rantavyöhyke rajattiin joutomaaksi, metsämaaksi, pelloksi ja tonttimaaksi. Pysyvästi veden alle jäävät alueet ja vettymisvahinkoalueet on mitattu kunkin tilan kohdalta rekisterikartasta, johon on lisätty laserkeilauksen perusteella laaditut korkeuskäyrät. Vahinkoaluekartat ovat liitteenä 8. Karttaan on merkitty nykyinen

14 14(18) luvanmukainen keskivesi N60+97,61 ja tuleva keskivesi N60+98,01 sekä eri maankäyttömuotojen vettymisrajat ja rasteroidut vettymisalueet. Pysyvästi veden alle jäävät alueet luokiteltiin joutomaaksi paitsi tonttien kohdalla, jossa pysyvästi veden alle jäävät alueet luokiteltiin tonttimaaksi. Tulevan keskivesipinnan yläpuoleiset alueet luokiteltiin tonttimaaksi, metsämaaksi tai pelloksi peruskartan mukaisesti. Pysyvästi veden alle jäävistä alueista ja pohjapadon alle jäävästä alueesta vahinko lasketaan vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena. Liitteenä 8 on tilakohtainen vahinkoarviotaulukko pysyvästi veden alle jäävistä ja vettyvistä maaalueista sekä pohjapatoon tarvittavasta maa-alueesta. Vettyvän alueen vettymisvyöhyke metsämaa- ja joutomaarannoilla on 0,8 m, pellolla ja erityiskäyttöön otetulla rannalla (=rakennettu tontti) vettymisvyöhyke on 1,4 m. Vahinkolaskelman eri maankäyttömuotojen yksikköhinnat on sovittu hankkeen seurantaryhmän kokouksessa Tammelassa. Laskelmissa käytettiin seuraavia hintoja: -pelto -metsä -joutomaa ja vesijättö -tonttimaa 8000 euroa/ha 500 euroa/ha 50 euroa/ha 25 euroa/m2 Vettymisestä aiheutuva vahinkokerroin on pellon ja tonttimaan kohdalla 0,2857 maan arvosta. Metsämaan ja joutomaan vahinkokerroin on 0,50. Laskelmissa vettymisvahinkokerroin on saatu maan suhteellisen arvon muutoksena, kun maan suhteelliseksi arvoksi luvanmukaisessa ja tulevassa MW:ssa oletetaan 0 % ja luvanmukaisen ja tulevan vettymisvyöhykkeen ylärajalla 100 % (maan suhteellinen arvo kasvaa lineaarisesti MW-tason 0 %:sta vettymisvyöhykkeen ylärajan 100 %:iin). Katso liite 7. Pysyvästi veden alle jäävää tonttimaata on 595 m 2. Vettyvää tonttimaata on n. 2,4 ha. Pysyvästi veden alle jäävää metsää ja joutomaata on n. 0,6 ha. Lisäksi vettyvää peltoa on 0,66 ha ja vettyvää metsämaata 5 ha. Kaikkiaan laskennalliset haitat ja vahingot ovat yhteensä euroa. Kunkin rakennetun lomakiinteistön osalta vahingoista on vähennetty kohdan Hyödyt mukainen hyöty euroa. Kiinteistö Oy Leporannan alueella on seitsemän loma-asuntoa, joten hyöty on vähennetty seitsemänkertaisesti. Hankkeen takia ei esitetä maksettavaksi korvauksia seuraavin perustein: -Suunniteltu keskivedenkorkeus on ollut käytössä vähintään 30 vuoden ajan, joten tilanne ei muutu. -Kaikkien ranta-alueen kesämökkien ja vakituisten asuntojen arvo romahtaa vähintään laskennallisia vahinkoja vastaavalla summalla, mikäli Mustialanlammin vesipinta lasketaan 40 cm nykyisen luvan mukaiseen tasoon. -Suunnittelun ohjausryhmä on hyväksynyt Mustialanlammin tavoitevesipinnan ja periaatteen, ettei hankkeen takia makseta korvauksia kuin poikkeustapauksessa. -Hankkeesta on sovittu korvauksetta kaikkien rannanomistajien kanssa lukuun ottamatta järjestäytymätöntä yhteistä aluetta. Osakaskunnan laskennallinen vahinko on alle 5 euroa, joten osakasta kohti korvaus on merkityksetön Arvio veden alle jäävän maa-alueen arvosta ja vettymisvahingosta intressivertailua varten Intressivertailussa veden alle jäävän alueen laskennallisissa korvauksissa ei huomioida vesilain 1,5- kerrointa. Tällöin laskennalliset haitat ja vahingot ovat euroa ja hyödyt ovat vähintään euroa eli hyödyt ovat puolitoistakertaiset haittoihin verrattuna.

15 6. Oikeudelliset edellytykset 15(18) Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa: - rakentaa Mustialanlammin pohjapato ja purkaa nykyinen pato - nostaa Mustialanlammin keskivesikorkeus tasoon N60+98,01 - säännöstellä Mustialanlammin vedenkorkeutta ja menovirtaamaa töiden aikana tarkoituksenmukaisella tavalla Lisäksi tarvitaan pysyvä käyttöoikeus - pysyvästi veden alle jääviin alueisiin - pysyvästi Mustialanlammin pohjapadon rakenteiden alle jääviin alueisiin RN:o ja kulkuoikeus tilojen RN:o , ja kautta pohjapadon huoltoa ja korjausta varten. Lisäksi tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös vahvistaa Mustialanlammin keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen vesioikeudellisen yhteisön säännöt. Suunnitelma on laadittu vesilain 3. luvun 4. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Edellä kohdassa 5 esitetyn perusteella voidaan todeta, ettei Mustialanlammin vedenpinnan laillistaminen vesilain 3.luvun 4. pykälän tarkoittamalla tavalla vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä, josta ei olisi sovittu. Suunnitelmassa on ehdotus tarkkailuohjelmaksi. Vesilain 3. Luvun 4. sekä 2. luvun 12 ja 13. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Mustialanlammin vedenpinnan laillistamiseen. Luvan hakijana toimii Mustialanlammin keskivedenkorkeuden pysyvän muuttamisen vesioikeudellinen yhteisö. 7. Tila- ja omistajatiedot Tilakartta ja maa- ja vesialueiden omistajaluettelo on liitteenä Sopimukset ja suostumukset Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien vaikutusalueen mahdollista haittaa tai vahinkoa kärsivien maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Sopimukset ovat liitteessä Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 9.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 6 olevan kustannusarvion mukaisesti yhteensä noin euroa (alv 0 %) Ylläpito- ja hoitokustannukset Hankkeen ylläpito- ja hoitokustannuksia syntyy pohjapadon korjauksista, joita joudutaan yleensä tekemään ensimmäisen tulvan jälkeen. Nämä korjaukset kuuluvat yleensä padon rakennusurakan takuukorjauksiin. Tilan RN:o alueella olevien altaan ja sen vesitys- ja poistojohtorakenteiden kunnossapidosta vastaa sopimuksen (liite 10) mukaisesti tilan omistaja.

16 16(18) 10. Hankkeen toteuttaminen Pohjapato rakennetaan kuivatyönä loppukesällä/syksyllä valmiiksi työpatojen suojassa. Rakentaminen toteutetaan joen pohjoispuolelta, johon rakennetaan liitteen 2 mukainen tieyhteys. Lyhytaikaisesti Alhonoja voidaan sulkea, mutta alapuoleisen ojan vedenvaihtuvuuden turvaamiseksi pumpataan/juoksutetaan piha-altaan kautta työalueen ohi vähintään 30 l/s koko sulkemisajan. Pohjapatotöiden arvioitu kestoaika on n. 1 kk. Työalueelta kaivettavat massat ja työpadot niiden käytyä tarpeettomaksi kuljetaan pois. Töihin käytettävä kalusto tulee olla tarkastettu ja asianmukaisessa kunnossa, jotta öljyn tms. haitallisten aineiden pääsyä maahan ja veteen vältetään. 11. Hankkeen luovutus, ylläpito ja hoito Mustialalanlammin pohjapadon hoito ja kunnossapito jää luvan hakijalle. Tilan RN:o alueella olevien altaan ja sen vesitys- ja poistojohtorakenteiden kunnossapidosta vastaa sopimuksen (liite 10) mukaisesti tilan omistaja. 12. Velvoitteet ja seuranta Vedenkorkeutta seurataan Mustialanlammille rakennetusta asteikosta. Asteikkoa luetaan sula-aikana kerran viikossa ja talvella kaksi kertaa kuukaudessa, kunnes voidaan todeta keskivedenkorkeuden olevan suunnitellun mukainen. Työnaikainen tarkkailu on työn lyhytaikaisuudesta johtuen tarpeeton. Kalastolle ja kalataloudella hankkeesta on vain hyötyä. Koska pohjapato on luonnonmukainen, se ei estä tai vaikeuta kalankulkua. Kalatalousseuranta ei ole tarpeen. LUPAEHTOESITYS 1. Mustialanlammin pohjapadon rakentaminen saadaan tehdä hakemussuunnitelman liitteenä olevien piirustusten Mustialanlammin pohjapato, Suunnitelmakartta Mustialanlammin pohjapato, Asemapiirustus Mustialanlammin pohjapato, Leikkaukset ja detalji osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pohjapatoon saadaan tehdä pieniä muutoksia Hämeen Ely-keskuksen hyväksymällä tavalla, siten ettei muutoksilla aiheuteta haittaa tai vahinkoa ulkopuolisille. Pohjapadon rakentamisen aikana saadaan Mustialanlammia vähäisessä määrin säännöstellä, työn toteutuksen helpottamiseksi. Vesipintaa ei saa pitää tarpeettomasti alhaalla. Vesipinta on nostettava heti normaalitasoon, kun se on työn kannalta mahdollista. Minimijuoksutus työn aikana on 30 l/s. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus pysyvästi veden alle jääviin alueisiin ja pohjapadon rakentamisen seurauksena pysyvästi rakenteiden alle jääviin alueisiin. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä:

17 Pinta-ala (m 2 ) Kiinteistötunnus Pohjapadon alle Pysyvästi veden alle (18) YHTEENSÄ 498 m m2 Alueet on rajattu hakemuksen liitteenä olevaan piirustukseen "Mustialanlammin vedenkorkeuden laillistaminen ; Vahinkoaluekartta. Luvan saajalla on oikeus kulkea tilojen RN:o , ja kautta pohjapadon huoltoa ja korjausta varten. Kaikki korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N60+-korkeustasoon. 2. Työt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä ja ettei työn aikana vesiliikennettä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Työt on suoritettava niin, että veden samentumisesta kalastukselle ja kalastolle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäiseksi. 3. Luvan saajan luettava Mustialanlammin nykyistä vedenkorkeusasteikkoa sula-aikana kerran viikossa ja talvella kaksi kertaa kuukaudessa, kunnes voidaan todeta keskivedenkorkeuden olevan suunnitellun mukainen. Mittaustulokset toimitetaan Hämeen Ely-keskukselle kahden kuukauden välein. 4. Mikäli päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan haltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, eikä siitä sovita, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asi-

18 18(18) anomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Luvan haltijan on huolehdittava Mustialanlammin pohjapadon rakenteiden kunnossapidosta. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU DI Hannu Alatalo Ins.AMK Ilkka Räihä