RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

Transkriptio

1 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

2 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot Sijainti ja vesistöalue Hankkeen tausta Esiselvitykset ja maastotutkimukset Hankkeen tavoitteet Luvan tarve ja sopimukset Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Mitoitus Suunnitelma Kosteikko Patorakenteet Töiden toteutus Vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Muut vaikutukset Hoito ja kunnossapito Tila- ja omistajatiedot Kustannusarvio Toteuttamiskustannukset... 8

3 3 LIITELUETTELO 1. Sijainti- / valuma-aluekartta 1: Suunnitelmakartta 1: Uoman pituusleikkaus 1:5000/1: Padon PL 5+40 asemakuva 1: Padon PL 5+40 leikkaukset 1: Padon PL 1+10 asemakuva 1:200 ja poikkileikkaus 1: Padon PL asemakuva 1:200 ja poikkileikkaus 1: Kustannusarviot

4 4 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja vesistöalue Hankealue sijaitsee Tyrnävän ja Muhoksen kunnissa noin 8,5 km Tyrnävän kuntakeskuksesta Muhokselle päin. Rauhionoja (valuma-alue ) laskee Ängeslevänjokeen noin 3 km hankealueen alapuolella. Hankealueen alapuolinen uomaosuus on luonnonmukainen ja yläpuolinen kaivettua kuivatusuomaa. Hankealueen pituus on noin 3,3 km. Ängeslevänjoki yhtyy Temmesjokeen Liningassa noin 7 km Liminganlahdesta. Kosteikon valuma-alue on kooltaan n. 40,65 km 2. Järvisyys on 0 % ja peltoa valumaalueesta on 29,5 %. Kohteen sijainti- / valuma-aluekartta on esitetty liitteessä Hankkeen tausta Rauhionoja on liettynyt ja vesoittunut ja hankealueella on havaittu myös luiskasortumia. Kiintoaineen pysäyttämisen lisäksi hankealueella pyritään lisämään veden viipymää. 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Suunnitelmassa on käytetty laserkeilattua korkeusmallia valuma-alueiden määrityksessä. Kartoittaja Pasi Niemi sekä insinööri Marko Ojamaa Maveplan Oy:stä ovat suorittaneet hankealueen uomamittaukset. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Hankealue sivuaa Polvenkankaan pohjavesialuetta. Polvenkangas on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joten suunnitelmassa huomioidaan mahdollinen vedenotto ja pohjaveden lasku. 1.4 Hankkeen tavoitteet Monivaikutteisen kosteikkomaisen allasketjun perustamisen tavoitteena on vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai lisääminen sekä veden viipymän kasvattaminen. Alueen maisema-arvo kasvaa aliveden noston myötä. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät Rauhionojan puromaisuutta ja tukevat uoman luonnollista kehitystä. 1.5 Luvan tarve ja sopimukset Vesilain mukaiseen lupaan ei ole tarvetta. Miten uuden vesilain mukaan? Sopimukset patojen perustamisesta on tehty kunkin maanomistajan kanssa. 2. Suunnitellut toimenpiteet 2.1 Yleistä Tekninen suunnitelma on laadittu N60+ -korkeusjärjestelmässä ja KKJ - koordinaatistossa. Suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 2 ja uoman pituusleikkaus liitteessä 3. Rauhionoja kulkee syvässä kurussa hankealueella. Alueelle rakennetaan kolme patoa allasketjun luomiseksi. Altaiden lisäksi vanhoja purouomia vesitetään avaamalla uomaosuuksia kasvillisuudesta. Tulva-aikaista vesipoikkileikkausalaa lisätään hyödyntämällä tulvahyllyiksiä sopivat alueet.

5 Padotuskorkeudet on suunniteltu siten, että allastilavuudet ovat mahdollisimman suuria kiintoaineksen laskeutumisen ja viipymän varmistamiseksi. Rauhionojan pituuskaltevuus on suhteellisen pieni, joka vaikuttaa mahdollisiin patoväleihin. Muhostien alittavat rummut, olemassa olevat koski- ja pohjapatopaikat on huomioitu suunnittelussa. Vettä ei padoteta hankealuetta ympäröiviin ojastoihin eikä peltojen kuivavaraa heikennetä. Taulukko 1. Kosteikon tunnusluvut. Pinta-ala [ha] Prosenttia valuma-alueesta [%] Valuma-alue 4065 Peltoa valuma-alueesta , Mitoitus Altaiden syvyyksiä ja patorakenteita mitoittaessa on käytetty valuma-alueeseen perustuvia virtaama-arvioita. Valuma-alueen koko on noin 40,7 km 2, jolloin keskiylivirtaama (MHQ) on noin 5,55 m 3 /s (Kaitera 1949) ja ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ 1/20 ) 8,88 m 3 /s (Hyvärinen 1985). Mitoitusvirtaamissa on huomioitu Polvenkankaan pohjavesialueen vedet ainoastaan alivirtaamissa, sillä pohjaveden pinta on oletettu Rauhionojan kohdalla vapaaksi. Hankealueella on luontaisia pohjaveden purkualueita, mutta purkautuva vesimäärä oletetaan vähäiseksi. Allasosien mitoituksen pintakuormana on käytetty hienon hiedan vaatimaa 1m/h, jolloin altaiden syvänteissä on vettä keskimäärin 0,8-1,0 m. Lietevaraksi on huomioitu 0,3 m. Vanhojen uomien ja tulvahyllyjen avaamisella lisätään veden viipymistä ja ne parantavat kosteikon hydraulista tehokkuutta. Patojen rakenteet mitoitetaan kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman mukaan. Patojen luiskat suunnitellaan siten, että kaloilla on esteetön kulku patojen yli. 2.2 Suunnitelma Kosteikko Allasosuudet Suunnitelmakartan paaluvälillä olevan allasosuuden syvin kohta on noin 0,9 m keskiveden aikaan. Paalun 4+00 koski säilyy nykyisellään. Muhostien alittavien rumpujen yläpuolelle paaluvälille muodostuvan allasosuuden syvin kohta on noin 1,1 1,3 m keskiveden aikaan. Tilan 32:18 piha-alue ei vesity normaaleilla ylivirtaamilla. Paaluvälin syvin kohta on 1,6 m keskiveden aikaan. Padotusta ei tapahdu hankealueen yläpuolisten tilojen alueella. Allasosuuksien syvänteisiin saa sedimentoitua liejua 0,3 metriä kiintoaineksen laskeutumista häiritsemättä.

6 Allasosuuksien matalikoihin pääsee muodostumaan kosteikkokasvillisuutta mikä osaltaan hidastaa veden virtaamaa ja edesauttaa kiintoaineen laskeutumista. Puuston raivaus, perkaukset ja vanhojen uomien vesittäminen Uoma kulkee kurussa, jonka laidat ovat tiheän kasvillisuuden peitossa varsinkin peltojen keskellä kulkevissa osuuksissa. Iso puusto varjostaa vettä pitäen sen viileänä. Puustoa raivataan ainoastaan tarvittaessa huoltourien tekemiseksi. Hankealueen yläosa paaluväleiltä perataan tiheästä kasvillisuudesta, jotta kasvillisuus ei aiheuta altaiden mitoituksesta poikkeavaa ylimääräistä padotusta yläpuolisille peltoalueille. Muualta raivataan tarvittaessa keskiveden alapuolista uomaa pajuista. Suunnitelmakarttaan merkityt vanhat uomaosuudet puhdistetaan kasvillisuudesta, jolloin vesi pääsee virtaamaan niitä pitkin varsinkin tulva-aikoina. Tulvahyllyt Tulvahyllyille muodostuu kosteikkokasvillisuutta, joka sitoo luiskia ja pidättää ravinteita. Tulvahyllyjä voi puhdistaa tarvittaessa tiheistä pajukoista. Huoltoreitit Padoille kuljetaan maanomistajien kanssa sovittuja huoltouria pitkin Patorakenteet Padot rakennetaan maa- ja kivirakenteisina ilman erillistä tiivisteseinää. Padon runko tehdään soramoreenista ja pato verhoillaan louheella. Verhouksesta tehdään mahdollisimman tiivis täyttämällä kivien raot soralla vesihuuhtelua apuna käyttäen. Harjalle ja luiskiin upotetaan suuria lohkareita, joiden laki ulottaa keskivesipinnan yläpuolella. Maisemalohkareilla rikotaan vesipeilia ja padot saadaan näyttämään luonnonmukaisilta ja koskimaisilta. Kaikkien patojen alivirtaama-aukot tehdään mahdollisimman suurien lohkareiden avulla. Aukon korkeus on 0,3 m ja leveys keskellä 0,6 m. Alivirtaama-aukkoa jatketaan alaluiskaan. Patojen yläluiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alaluiska kaltevuuteen 1:15. Näin ollen tekokoskimaisen padon yli on esteetön kulku kaloilla. Patojen harjan pituus on 3 metriä. Kivi- / louheverhoilun paksuus on 0,4 m. Paalun 1+10 kohdalla tiivis pohjamaa saavutetaan noin puolen metrin pehmeän kerroksen jälkeen. Patoa perustettaessa pehmeikkö kuoritaan varoen pois patorakenteiden alta. Tiiviin pohjamaan päälle asennetaan suodatinkangas (käyttöluokka N2, entinen KL 3). Runko tiivistetään huolellisesti. Padon harjan korkeus on N60+ 24, ,40 m ja tasaisen osan leveys 3 m. Kiviverhoilu nostetaan harjan kohdalla rannan luiskiin tasolle N60+ 26,00 m. Harjan luiskat nostetaan rannalle kaltevuudessa 1:2...1:3. Paalun 5+40 kohdalla pehmeää humusmaata on 0,2-0,5 metriä. Pehmeikkö poistetaan padon alta. Padon harjan korkeus on N60+ 25, ,40 m ja tasaisen osan leveys 5 m. Kiviverhoilu nostetaan harjan kohdalla rannan luiskiin tasolle N60+ 26,50 m kaltevuudessa 1:2...1:3.

7 Paalun alla pehmeikköä on noin metri. Suodatinkangas voidaan asettaa pehmeikön päälle varoen. Uoman laitoja muotoillaan ja pintamaata poistetaan tarpeen mukaan. Padon harja tulee tasolle N60+ 25, ,15 m. Tasainen harjan leveys on 4,6 m. Kiviverhoilu luiskataan harjan kohdalla tasolle N60+ 27,30 m. Ennen pohjapatojen rakentamista perustetaan patopaikkojen yläpuolelle maarakenteiset työpadot. Patojen asema- ja leikkauskuvat on esitetty liitteessä Töiden toteutus Työt toteutetaan maanomistajien kanssa sovittuja työmaateitä pitkin. Työt suoritetaan tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuolisiin vesiin. Patotyöt ja uoman muotoilua vaativat työt suositellaan tehtäväksi kevättalvella, jolloin maa on jäässä ja kantaa paremmin koneita. Talven aikana työmaateitä voi jäädyttää. 2.4 Vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vedenkorkeudet nousevat hankealueella. Keskivesi nousee noin 30 cm. Tulevat keskiveden korkeudet patojen yläpuolella ovat seuraavat: PL 1+10 MW N60+ 24,50 m PL 5+40 MW N60+ 25,50 m PL MW N60+ 26,25 m Virtaamiin ei vaikuteta merkittävästi. Veden viipymä hankealueella kasvaa Muut vaikutukset Kosteikon suunnittelussa on huomioitu peltojen ja metsien vaatima kuivavara. Näin ollen kosteikolla ei heikennetä nykyisten hankealueen tai yläpuolisten peltojen kuivatustasoa. Allasketju pidättää kiintoainesta. Kosteikko pidättää valuma-alueen vesiä ja lisää veden viipymistä alueella. Kosteikko tarjoaa suojaisia paikkoja esimerkiksi linnustolle ja parantaa alueen maisema-arvoa. Veden padottaminen ei vaikuta pohjaveden pinnankorkeuksiin, vaikka hankealueella onkin kohtia, joihin pohjavettä luontaisesti purkaa. Paalun läheisydessä sijaitsevan havaintoputken mukaan pohjavesi ei ole hankealueella paineellista. Vaikka pohjavesialueella aloitettaisiin vedenotto, ei Rauhionojasta suotaudu vettä pohjavesialueelle. Rauhionojan alivirtaamat voivat pohjaveden oton myötä hieman pienentyä. 3. Hoito ja kunnossapito Maarakenteita ja patojen toimivuutta, pitävyyttä ja kuntoa tarkkaillaan varsinkin ensimmäisinä vuosina painumien ja tulvasortumien havaitsemiseksi. Luiskien ja

8 huoltoreitin kuntoa ylläpidetään. Tarkastus tapahtuu keväällä lumien sulamisen jälkeen sekä kovien sateiden jälkeen. Altaiden syviin osiin laskeutuneen liejun määrää voi tarkkailla mittakepillä. Sedimentoituneen aineksen määrä tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa ja syvänteet tyhjennetään tarvittaessa eli silloin, kun lieju uhkaa lähteä liikkeelle tulvavirtaamalla tai syvä osa mataloituu liiaksi vähentäen veden viipymää altaassa. Lieju kaivetaan pois kuivana aikana ja läjitetään siten, ettei ravinteita valu takaisin vesiin. Ravinnepitoisen sedimentin voi levittää pelloille. Varjostavan puuston kasvaminen vesialueiden laidoilla pitää veden viileänä ja vähentää alueiden umpeenkasvua, mutta keskiveden alapuolista tiheää pajukkoa on hyvä raivata. Tulvahyllyjä ja vanhoja vesitettyjä uomaosuuksia on myös raivattava umpeenkasvun estämiseksi Tila- ja omistajatiedot Hankealue sijaitsee tiloilla , omistaja Marjanaho Ilkka Olvai ja Sinikka Liisa, Rauhionojantie 12, Tyrnävä; , oik. omistaja Rauhio Kari Jaakko, Rauhionojantie 11, Tyrnävä; , omistaja Kassinen Jorma Antero, Kassilantie 5, Muhos , omistajat Rauhio Jari Jaakko, Rauhionojantie 11, Tyrvänä sekä Rauhio Tapio Akseli ja Tero Pasi, Halolantie 109, Muhos; , omistaja Veijola Merja Helinä, Karinkannatie 53, Oulu. 5. Kustannusarvio 5.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 5 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n euroa (alv 0 %). Patokohtaiset kustannukset ovat keskimäärin euroa (alv 0 %). Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Virve Kupiainen Tarmo Kämä Suunnittelija, DI Tarkastaja, Rkm