SYVÄJÄRVEN ENNALLISTAMINEN VEDENPINTAA NOSTAMALLA
|
|
- Jussi Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1(17) SYVÄJÄRVEN ENNALLISTAMINEN VEDENPINTAA NOSTAMALLA Isojoen kunta Syväjärvi pohjapatopaikalta järvelle päin Kuva: H. Alatalo
2 Sisällysluettelo 2(17) Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot Sijainti ja hankkeen historiaa Aloite Esiselvitykset Keskeisimmät ongelmat Hankkeen tavoitteet Vesilain mukainen luvan tarve Yhteistyö YVA-menettelyn tarve Vesistötiedot Vesistöalue ja hydrologia Vedenlaatu Sedimentti ja pohjan laatu Kalasto ja kalastus Linnusto Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelu- ja vaikutusalue Voimassaolevat luvat Kaavat ja suojelualueet Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Vesivoima, vedenotto, vesiliikenne ja uitto Mittaukset Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Pohjapatosuunnitelma Hydraulinen mitoitus Rakentaminen Toteutus ja kustannukset Muutokset ja vaikutukset Vedenkorkeudet ja virtaamat Vedenlaatu ja kuormitus Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Vesistön ja rannan käyttö sekä kaavoitus Vesivoima Tila- ja omistajatiedot Sopimukset Hyödyn- ja haitanarvio Hyödyt Vahingot ja haitat Hankkeen oikeudelliset edellytykset Tarvittavat luvat ja oikeudet Omistussuhteet Sopimukset ja suostumukset Tarkkailu LUPAEHTOESITYS... 15
3 LIITTEET 3(17) 1. Sijainti-/valuma-aluekartta, 1: Suunnitelma-/tilakartta 1: Pohjapadon asemapiirustus 1: Pohjapadon leikkaukset 1: Vaikutusalueen tila- ja omistajaluettelo 6. Suostumukset/sopimukset 7. Syväjärven vesijätön lunastustoimituksen asiakirjat (vuosilta ), jotka vahvistavat nykyisten rantatilojen rajan vesialuetta vastaan. 8. Isojoen Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellisen yhteisön vesioikeudellisen yhteisön perustamiskokouksen pöytäkirja ja säännöt
4 Tiivistelmä 4(17) Isojoen kunnassa sijaitsevan Siironjoen alkulähteet ovat Isojoen pitäjän eteläisimmässä kulmassa Honkajoen ja Siikaisten rajalla, jossa sijaitsevat pienehköt järvet Kivijärvi ja Haapajärvi. Siironjokea on perattu voimakkaasti 1950 luvulla ja joen varrella olevien järvien vedenpintoja on laskettu tavoitteen lisätä viljeltävän maan ja niittyjen pinta-alaa. Perkauksen yhteydessä on syvennetty erityisesti joen pohjassa olevia kynnyksiä ja pituusleikkauksen mukaan esimerkiksi noin 100 m Syväjärven alaosan alapuolella joen pohjaa on alennettu noin 1,7 m. Järvialtaat ovat nykyisellään melkein kadonneet maisemasta mutta niiden sijainnit voi edelleenkin havaita joen rantoja tutkimalla ja tulva-aikoina järvialtaat voi erottaa maisemasta lähes entisenlaisena koska altaat täyttyvät lähelle sitä korkeutta, missä vedenpinta on aikoinaan ollut. Lähes samaan paikkaan, missä Siironjoen pohjaa on Syväjärven alapuolelta voimakkaimmin syvennetty, rakennetaan jokiuomaan maa- ja kivirakenteinen pohjapato. Pohjapadon rakenteellinen korkeus on enimmillään lähes sama kuin aikoinaan tältä alueelta pohjasta perattu määrä, eli noin 1,7 m. Pohjapato on suunniteltu niin että kalojen kulku padon ohi ylä- tai alavirransuuntaan ei esty ja niin että soutuveneen vetäminen padon yli on mahdollista. Pohjapadon mitoitus on tehty paikallisten maanomistajien toiveiden mukaisesti siten eli keskivirtaamatilanteessa vedenpinta nousee 52 cm ja tulvavedenpintojen korkeudet eivät nouse. Syväjärvellä pysyvästi veden alle jää n. 0,7 ha ja vettymisvahinkoalueet ovat n. 1,7 ha. Laskennallisen haitat ja vahingot ovat 11428,48 euroa. Hankkeesta on sovittu pohjapatoalueen rannanja vesialueen omistajien kanssa. Hanke ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen tai suojelualueiden kanssa. Syväjärven pohjapadon paras rakentamisajankohta on mahdollisimman pienten virtaamien aikaan eli todennäköisesti loppukesää/alkusyksyä. Rakentamiskustannukset ovat noin (+alv). Pohjapato jää luvan hakijan kunnossapidettäväksi.
5 5(17) 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja hankkeen historiaa Syväjärvi sijaitsee Tarmaankylällä Siironjoessa, noin 12 km Isojoen keskustaajamasta länteen. Siironjoen alkulähteet ovat Isojoen kunnan eteläreunalla, noin 20 km Syväjärveltä ylävirran suuntaan olevissa Kivi- ja Haapajärvissä. Siironjoki laskee Lapväärtin-Isojoen jokeen Dagsmarkin kylässä noin 22 km Syväjärveltä alavirran suuntaan. Liitteenä 1 on sijainti-/valumaaluekartta ja liitteenä 2 suunnitelma-/tilakartta. Kiinteä asutus on alkanut asettua Siironjoen rannoille 1600 luvun alkupuolella. Alkuaan joen vedet lainehtivat vapaasti luonnontilaisina paikoin järvinäkin. Siiron kylän kohdalla järviä ovat olleet Veittijärvi, Ruonanjärvi ja Syväjärvi. Aikojen myötä järvien pintaa on vesistöjärjestelyin laskettu tavoitteena viljeltävän maan ja niittyjen lisääminen. Isojoen kunnanhallituksessa päätettiin 1930 luvun puolivälissä parantaa kunnan työllisyystilannetta Siironjoen perkaushanke. Helmikuun toisena päivänä vuonna 1937 oli julkisella kuulutuksella Isojoen kunnan ilmoitustaululla kutsuttu Isojoen yhteistalolle katselmuskokous päättämään Siironjoen perkaushankkeesta. Yhtiösopimus laadittiin hyväksyen maanviljelysinsinööri Kärnän vuonna 1936 laatiman toimitusnumerolle 1548 merkityn Isojoen pitäjässä olevan Siironjoen perkaussuunnitelma. Perkaustyöt eivät kuitenkaan alkaneet heti yhtiösopimuksen valmistuttua ja siirsivät edelleen tuonnemmaksi talvi- ja jatkosotien vuoksi. Hanke saatiin käyntiin 1953 Maataloushallituksen rahoitusavustuksen avulla ja hanke valmistui Vuosina Länsi-Suomen ympäristökeskus on tehnyt kolme erillistä selvitystä Isojoen- Lapväärtijoen vesistöalueelta, johon Siironjokikin kuuluu. Jokivedenlaatua koskevassa selvityksessä todetaan luonnon fosfori ja typpikuorman huuhtouman oleva suurempi kuin ja vastaavasti peltoviljelyn osuus pienempi kuin Isojoella keskimäärin. Alueen kehittämismahdollisuuksia esittelevässä raportissa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ideoivat lukuisia ehdotuksia. Siironjoen arvoa raportissa ehdotetaan parannettavan mm. palauttamalla laskettujen järvien vedenpinta entiselle tasolle. 1.2 Aloite Syväjärven vesijätön lunastustoimituksen (vuosina ) jälkeen vesijättöä lunastaneet maanomistajat aloittivat selvittelyn Syväjärven ennallistamiseksi vesipintaa nostamalla. Vesijätön lunastustoimituksessa Syväjärven vesiraja määritettiin. Vesijätön lunastustoimituksen asiakirjat ovat liitteenä Esiselvitykset Hankkeen aloitteen tekijät ovat tehneet mittauksia hankealueella liittyen vedenpinnan nostotarpeeseen. Näissä selvityksissä ja mittauksissa on ollut mukana hankealueen maaomistajia ja he ovat olleet yksimielisiä hankkeen erinomaisuudesta. 1.4 Keskeisimmät ongelmat Nykyisessä tilanteessa perkauksella kuivatut Syväjärven ranta-alueet, jotka on tarkoitus palauttaa takaisin vesialueeksi, ovat suurimmilta osin ns. umpeen kasvanutta joutomaata, jonka hyötykäyttö on vaikeaa ja vähäistä. Perkauksesta johtuen alimmat vedenpinnat laskevat peratun uoman kautta erittäin alhaiselle tasolle. Kuitenkin tulvavirtaamilla vedenpinta nousee kapean uoman takia merkittävän korkealle ja vedenpintojen vaihtelu tulvatilanteesta kuivaan aikaan on erittäin suurta, vaihtelun ollessa noin 3 3,5 m. Järven kasveista vapaan avovesipinnan ala on pieni johtuen kesävesi-/alimpien vesipintojen alhaisesta tasosta. Vedenpinnan korkeuden merkittävä vaihtelu voi olla myös paikallisesti merkittävä kalataloudellinen ongelma. Suurimmat ongelmat kaloille aiheutuvat talven alivirtaamajaksolla, kun kalojen
6 6(17) mäti saattaa jäädä kuiville ja tuhoutua, ja samoin pienpoikasille voi aiheutua merkittäviä ongelmia. 1.5 Hankkeen tavoitteet Syväjärven ennallistamishankkeen tavoitteena on pohjapadon avulla nostaa Syväjärven vedenpinnan tasoa alimmilla ja keskikokoisilla virtaamilla. Alimpien vedenpintojen nostolla saadaan järvialueelle lisää avovesialuetta, vesisyvyyttä ja pienennetty vedenpinnan vaihtelun määrää, jolloin maisemalliset arvot parantuvat, ranta-alueiden vesikasvillisuus vähenee, vedenpinnan vaihtelun haitat vähenevät ja järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Tavoitteet tukevat hyvin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen kehittämismahdollisuuksia esittelevässä raportissa esitettyjä toimenpiteitä, joilla Siironjoen arvoa ehdotetaan parannettavan mm. tekemällä uimapaikkoja, istuttamalla kaloja ja rapuja, kunnostamalla ranta-alueita raivaamalla ja palauttamalla laskettujen järvien vedenpinta entiselle tasolle. 1.6 Vesilain mukainen luvan tarve Järven vedenpinnan nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. 1.7 Yhteistyö Hankkeen suunnittelua on tehty yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan sekä hankkeen vesi- ja maa-alueiden omistajien kanssa. Vesi- ja maanomistajille ja ProAgrian edustajille on toimitettu suunnittelun aikana suunnitelmaluonnoksia kommentoitavaksi. 1.8 YVA-menettelyn tarve YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6 :n, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke. 2. Vesistötiedot 2.1 Vesistöalue ja hydrologia Syväjärven hankealue kuuluu Lapväärtijoen vesistöalueeseen nro 37 ja Kärjenjoen valumaalueeseen nro Syväjärven valuma-alueen koko järven luusuassa patopaikalla on 195 km² ja järvisyys 0,48 %. Valuma-aluekartta on liitteenä 1. Hankealueen vedenkorkeudet Syväjärven hankealueella ei ole tehty virallisia vedenkorkeuden mittauksia. Hankkeen aikana mitattiin Syväjärven ja Siironjoen vedenpintojen korkeudet maastomittauspäivänä. Siironjoen vedenpinnan korkeudet mitattiin noin 400 m suunnitellulta pohjapatopaikalta alavirtaan ja noin 400 m järven yläosalta ylävirtaan. Lisäksi Syväjärven tulvaveden korkeus havaittiin ja mitattiin 400 m suunnitellulta patopaikalta alavirransuuntaan olevan sillan rakenteisiin vedenpinnasta jääneiden jälkien perusteella. Syväjärvellä mittaushetken vedenpinnan korkeus oli N ,67. Mittaukset tehtiin VRS GPS laitteella. Vertailuvesistön (Lapväärtijoki ) avulla saadun virtaamatilanteen mukaan Syväjärven virtaama oli tuolloin lähellä keskialivirtaama tilannetta. Edelleen Syväjärven alapuolisen Siironjoen profiilin perusteella arvioitiin että keskivirtaamatilanteessa Syväjärven vedenpinta olisi noin tasolla N ,75. Hankkeen tavoitevesipinnaksi keskivirtaamatilanteessa määriteltiin maanomistajien kanssa maastossa taso N ,27, eli MQ tilanteessa vedenpinnan nosto olisi 52 cm.
7 nykyinen N2000+ HW(2012)* +59,54 MW +56,75 MNW +56,57 NW** +56,50 Taulukko 1. Syväjärven vedenkorkeudet. *Havaittu tulva 2012, jonka toistuvuudeksi arvioitiin ~1/20 **NW tasosta ei ole mittauksia ja se on arvioitu 7(17) Hankealueen virtaamat Syväjärven hankealueella ei ole tehty virallisia virtaamamittauksia. Syväjärven virtaamat on laskettu vertailuvesistön avulla valuma-alueiden suhteessa. Vertailuvesistönä käytettiin samaan vesistöalueeseen kuuluvaa läheisen Lapväärtijoen (vesistö 37,013) virtaamatietoja vuosilta m 3 /s HQ(2012)* 38,8 MHQ 19,3 MQ 2,54 MNQ 0,4 NQ 0,2 Taulukko 2. Syväjärven virtaamat. *Havaittu tulva 2012, jonka toistuvuudeksi arvioitiin ~1/ Vedenlaatu Siironjoki on Lapväärtin-Isojoen sivuhaara ja kuuluu Project Aqua-vesistöihin. Jokea on ympäristöministeriön työryhmämietinnössä (VM 63/1992) ehdotettu erityisesti suojeltavaksi vesistöksi. Käyttökelpoisuus-luokituksessa Siironjoki kuuluu luokkien tyydyttävä ja välttävä rajamaille. Siironjoen vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja sen fosforipitoisuudet ovat korkeita ja typpipitoisuudet humusvesille tyypillisiä. Joen vesi on hieman hapanta ja sen rautapitoisuudet suhteellisen korkeita. Joen kiinto-ainepitoisuus on melko alhainen. Siironjoen veden sähkönjohtokyky on sisävesille normaali. Purkuvesistöä kuormittavat erityisesti haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. 2.3 Sedimentti ja pohjan laatu Pohjapatopaikalla pohja on tehdyn tutkimuksen mukaan tiivistä moreenia. Patopaikan yläpuolisella alueella moreenin päällä on noin 0,6 m paksusti pehmeää mutaa. 2.4 Kalasto ja kalastus Siironjoen vedenlaatu laskee joen kalataloudellista arvoa. Siironjoen rapukanta on voimakas Suojoen alueelta Kärjenkosken suuntaan. Erityisesti Kärjenkoskessa rapukanta on voimistunut viime vuosina taannuttuaan sitä ennen lähes nollaan. Kalakantojen voimakkuudesta ei ole tarkempia tietoja, mutta saaliiksi on saatu pyyntikokoisia taimenia Piikkilänkylän-Kivijärven väliseltä alueelta ja myös Kärjenkoskesta. Kalat ovat istutusperäisiä, mutta istutusten ajankohdista ja istukasmääristä ei ole tarkempia tietoja. Joen mataluus ja erityisesti eroosiosta peräisin oleva hiekka hankaloittaa kalojen lisääntymistä ja kalastusta alueella. 2.5 Linnusto Hankkeen vaikutusalueen linnustosta ei ole tehty tarkempaa selvitystä, mutta alueella ei ole tiedossa olevia lajeja, joille hankkeesta olisi haittaa.
8 2.6 Kasvillisuus ja eläimistö 8(17) Hankkeen vaikutusalueen kasvillisuutta ja eläimistöä ei ole kartoitettu. Alueella ei ole tiedossa olevia suojeltuja tai uhanalaisia lajeja, joille hankkeesta olisi haittaa. 3. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3.1 Voimassaolevat luvat Hankkeen vaikutusalueen yläreunalla Siironjoen ylittää yleisen yhdystien (17013, Tarmaantie) silta. Muita luvanvaraisia rakenteita ei hankkeen vaikutusalueella ole. 3.2 Kaavat ja suojelualueet Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Alueelle on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Maakuntakaavassa hankealueella on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alueesta sekä pohjavesialueesta. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alueella on suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti - arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Hankealue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Pohjavesialueella on suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene. Hankealue kuuluu koskiensuojelualueeseen. Muita suojelualueita ei hankkeen vaikutusalueella ole. 3.3 Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Syväjärven pohjapatopaikalle rakennetaan kulkuyhteys joen itäpuolelta Vesijärventieltä. Hankkeen vaikutusalueen yläreunalla Siironjoen ylittää yleisen yhdystien (17013, Tarmaantie) silta. Vaikutusalueella ei ole muita tiedossa olevia rakenteita. Pohjapadon työalueella ei ole tiedossa olevia johtoja tai kaapeleita. 3.4 Vesivoima, vedenotto, vesiliikenne ja uitto Hankkeen vaikutusalueella ei ole vesivoimaa tai uittoa. Siironjoen vettä ei käytetä talousveden valmistukseen. Vaikutusalueen vesiliikenne on satunnaista vapaa-ajan veneilyä. 3.4 Mittaukset Maveplan Oy teki hankealueella mittauksia hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten. Maanpinnan mittauksia tehtiin koko Syväjärven rantaluiskien alueilla sekä pohjapatopaikalla. Vedenpinnan mittaukset ulotettiin koko hankkeen vaikutusalueelle noin 400 m suunnitellulta pohjapatopaikalta alavirtaan ja noin 400 m järven yläosalta ylävirtaan. Mittausalueen ulkopuolella maanpinnan korkeudet saatiin maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta.
9 4. Suunnitellut toimenpiteet 9(17) 4.1 Yleistä Lähes samaan paikkaan, missä Siironjoen pohjaa on Syväjärven alapuolelta 1950 luvun perkauksissa voimakkaimmin syvennetty, rakennetaan jokiuomaan maa- ja kivirakenteinen pohjapato. Pohjapadon rakenteellinen korkeus on enimmillään lähes sama kuin aikoinaan tältä alueelta pohjasta perattu määrä, eli noin 1,7 m. Pohjapato on suunniteltu niin että kalojen kulku padon ohi ylä- tai alavirransuuntaan ei esty ja niin että soutuveneen vetäminen padon yli on mahdollista. Pohjapadon mitoitus on tehty paikallisten maanomistajien toiveiden mukaisesti siten eli keskivirtaamatilanteessa vedenpinta nousee 52 cm ja tulvavedenpintojen korkeudet eivät nouse. Suunnitellun pohjapadon sijainti ja vaikutusalue on esitetty liitteessä 2. suunnitelma-/tilakartta. 4.2 Pohjapatosuunnitelma Syväjärven alapuolelle Siironjokeen noin 100 m päähän järven luusuasta rakennetaan maa- ja kivirakenteinen pohjapato. (Likimäärin suunnitelman kansilehden valokuvan ottopaikan kohdalle.) Pohjapadon harjan muoto on ympyränkaari jossa ympyrän keskipiste on harjan alavirran puolella. Patoharjan alavirranpuoleisella reunalla ympyräkaaren halkaisija on 37,8 m, harjan pituus 16,5 m ja harjan leveys virransuunnassa 3 m. Patoharjan puoleen väliin tehdään virransuuntaan alivirtaama-/kalankulkuaukko, jonka pohjan leveys tasolla N ,78 on 0,3 m ja patoharjalla 0,5 m tasolla N ,30. Alivirtaama-/kalankulkuaukon reunoilta harja nousee tasaisesti padon reunoille tasolle N ,10. Harjan kohdalla patorakenne jatkuu harjan reunoilta 3 m ulospäin tasolle N ,40 ja tästä vaakasuoraan niin kauan että rakenne tavoittaa ja leikkaa olevan maanpinnan. Padon alaluiska rakennetaan noin 1:20 ja yläluiska 1:3 kaltevuuteen. Patorakenne verhoillaan kauttaaltaan 500 mm paksulla D65 300mm louhe- tai luonnonkiviverhoilulla. Padon harjan ja yläluiskan alueelle verhoilun alle tehdään hiekkamoreenitiiviste. Padon muu runko tehdään joko hiekkamoreenista tai sorasta. Padon moreenitiivisteen ympärille, perusmaan ja patorakenteiden väliin sekä verhoilujen alle laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Kaikki patorakenteen ulkopuoliset luiskat rakennetaan nykymaanpintaan kaltevuudessa 1:3 ja luiskat verhoillaan 300 mm paksulla louhe-/luonnonkiviverhouksella D65 150mm. Patorakenteiden alta poistetaan kaikki humusmaat ja löyhät hienojakoiset maat. Moreenitiivisteen ympärille, perusmaan päälle, rungon ja verhoilun väliin laitetaan suodatinkangas N3. Pohjapadon ja reuna-alueiden verhoilut tiivistetään huolellisesti kiilaamalla verhoilukivien väli pienemmillä kivillä ja soralla, vesihuuhtelua apuna käyttäen. Pohjapadon suunnitelmapiirustukset ovat liitteinä 3 asemapiirustus ja 4 leikkaukset. 4.3 Hydraulinen mitoitus Pohjapadon kokonaispurkautumista on laskettu purkautumiskaavoilla, vaakasuoran kynnyksen osalta kaavalla 1. Q = 2/3 µb 2g h 3/2 (1) ja vinon kynnyksen osalta kaavalla 2. Q = 4/15 µ tan α 2 g (h1 5/2 h2 5/2 ) (2) Q = virtaama µ = purkautumiskerroin b = pohjapadon pituus h = ominaisenergiakorkeus
10 Purkautumiskertoimen µ arvoina on käytetty 0,50 0,55 virtaamasta riippuen. 10(17) Syväjärven tulvavedenpinnan taso on noin 400 m padosta alavirran suuntaan olevalta sillalta mitattuna ollut 2012 kevättulvan aikaan noin N ,54. Mitattu taso on huomattavasti korkeampi kuin vapaasti purkautuvan pohjapadon purkautumiskyvyn mukaan määritelty tulvavedenpinnan taso. Pohjapadon vaikutus tulvavedenkorkeuteen on määritelty nopeuskorkeuden muutoksen avulla, jolloin pohjapadolla ei ole käytännössä merkitystä Syväjärven tulvavedenpinnan korkeuksiin. Alla olevassa taulukossa 3 on esitetty vapaasti purkautuvan pohjapadon purkautumiskäyrä sekä alavedenpinnan vaikutus purkautumiseen. 60,0 Syväjärven pohjapadon purkautuminen Syväjärven vedenkorkeus N ,5 59,0 58,5 58,0 57,5 57,0 56, Taulukko 3. Syväjärven pohjapadon purkautuminen (purkautumiseen laskettu padon 16,5 m pitkä harja ja harjan päissä olevat 3 m luiskat). 4.4 Rakentaminen Työt tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa, lupaehtojen mukaan. Käytettävistä työmenetelmistä ja niiden mahdollisista muutoksista on sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa. Rakentaminen suoritetaan aikana milloin virtaamat Siironjoessa ovat pienimmillään. Läheisen Lapväärtijoen mitattujen virtaamatietojen mukaan virtaamat ovat keskimäärin olleet pienimmillään kesä- syyskuun välisenä aikana. Virtaamavaihtelut saattavat sademääristä riippuen tällöinkin olla suuria ja kuukausikeskiarvot voivat suurimmillaan olla jopa yli keskivirtaaman suuruisia. Työmaa-alueelta raivataan vain työn kannalta välttämätön puusto ja pensaikko. Patoalueen yläpuolinen Syväjärven alue ei riitä varastoimaan riittävästi vettä padon rakentamiseksi kuivatyönä työpadon suojassa ja esimerkiksi keskialivirtaamatilanteessa Syväjärven vedenpinta nousisi 0,5 0,9 m vuorokauden aikana riippuen rakentamisalueen ohi pumpattavan/juoksutettavan minimivirtaaman määrästä. Patorakenteiden alta leikataan kaikki humus- ja hienojakoiset löyhät maa-ainekset pois. Rantaalueiden pintamaan rakenteet pyritään leikkaamaan levyinä ja niitä käytetään työn jälkeen rakentamisalueen viimeistelyyn. Leikatut hienojakoiset maa-ainekset ja ylimääräiset massat kuljetetaan pois tai läjitetään lähialueelle, mikäli urakoitsija sopii asiasta kirjallisesti maanomistajan kanssa.
11 11(17) Padon rakentaminen suoritetaan märkätyönä veteen päätypenkereenä alkaen Siironjoen pohjoisrannalta. Verhoilussa suuret kivet upotetaan ja tampataan paikoilleen kaivinkoneen kauhalla. Verhouskivien välit täytetään tiiviiksi soralla/soramoreenilla ja pienemmillä kivillä, vesihuuhtelua apuna käyttäen, kunnes raot ovat täynnä. Tämä työvaihe tehdään erittäin huolellisesti, jotta padon pinnasta tulee mahdollisimman tiivis. Patorakenteen ulkopuolisilla verhoilualueilla soran/soramoreenin sekaan voidaan sekoittaa humusmaata, jolloin reuna-alueen kasvillisuus palautuu nopeammin. Suurimmat kivet asetetaan alivirtaama-aukon reunoille ja ne tuetaan hyvin toisilla suurilla kivillä sekä kiilataan pienemmillä kivillä. Kaikki taitekohdat pyöristetään ja padosta tehdään mahdollisimman luonnonmukainen välttämällä suoria ja tasaisia pintoja. Harjan ylävirran puolelle asennetaan maisemakiviä joiden avulla vesipeili pyritään rikkomaan, jolloin tarkka ja säännöllinen padon harja-/tiivistelinja ei näy. Yhtenäinen tiivis verhous harjalla ei saa olla harjaa korkeammalla, mutta yksittäisten kivien yläreuna voi olla 0,05 0,1m harjaa korkeammalla. Harjan ylävirran puoleisten isojen yksittäistein maisemakivien tai pienten maisemakiviryhmien yläreuna voi olla 0,2 0,3 m harjaa korkeammalla. Ne eivät kuitenkaan saa huonontaa merkittävästi padon purkukykyä. 4.5 Toteutus ja kustannukset Arvioitu rakentamistyön kestoaika on noin 1 kk. Syväjärven pohjapadon rakentamisen urakkakustannukset on arvioitu perusmaan leikkausmäärien sekä rakenteeseen kuluvien massamäärien perusteella seuraavasti. Perusmaan leikkaukset ja pois kuljetus noin 200 m 3 ktr Hiekkamoreenitiiviste noin 100 m 3 rtr Verhoilumateriaalit noin 250 m 3 rtr suodatinkankaat noin 500 m 2 rtr Tällöin pohjapadon rakentamisen urakkakustannukset ovat yhteensä noin (alv 0 %). Pohjapato on kiinteä rakenne ja käyttökustannuksia ei ole. 5. Muutokset ja vaikutukset 5.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Syväjärven pohjapadon rakentaminen nostaa Syväjärven vedenpintoja pienillä ja keskikokoisilla virtaamilla mutta tulvavirtaamilla vedenpinnan korkeudet eivät muutu nykyisestä. nykyinen N2000+ tuleva N2000+ muutos cm HW(2012)* +59,54 +59,54 0 MW +56,75 +57,27 52 MNW +56,57 +57,12 55 NW** +56,50 +57,09 ~60 Taulukko 4. Syväjärven vedenkorkeudet. *Havaittu tulva 2012, jonka toistuvuudeksi arvioitiin ~1/20 **NW tasosta ei ole mittauksia ja se on arvioitu Pohjapadolla ei ole vaikutusta Siironjoen virtaamiin. 5.2 Vedenlaatu ja kuormitus Syväjärven pohjapadon rakentaminen ei vaikuta lyhyttä rakentamisaikaa lukuun ottamatta heikentävästi Siironjoen vedenlaatuun. Rakentamisaikana patorakenteen alapuolisella lähialueella
12 12(17) voi tulla lyhytaikaista vedensamentumista, mutta tästä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa tai vahinkoa. 5.3 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Syväjärven pohjapadon rakentamisen ansiosta Syväjärven avovesialueen pinta-ala ja vesitilavuus kasvavat sekä ylimpien ja alimpien vedenpintojen vaihtelun ero pienenee. Nämä vaikutukset parantavat kalojen elin- ja lisääntymisolosuhteita sekä kalastusmahdollisuuksia Syväjärven alueella. 5.4 Vesistön ja rannan käyttö sekä kaavoitus Syväjärven pohjapadon rakentamisen ansiosta Syväjärven avovesialueen pinta-ala ja vesitilavuus kasvavat sekä ylimpien ja alimpien vedenpintojen vaihtelun ero pienenee. Tämä parantaa vesistön ja ranta-alueiden käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi veneilyä ja uintimahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueella on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alueesta. Hakijan näkemyksen mukaan hanke tukee kulttuuriympäristöä ja maisemaa palauttamalla järvialuetta lähemmäs luonnontilaista tilaa. Myös Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen kehittämismahdollisuuksia esittelevässä raportissa Siironjoen arvoa ehdotetaan parannettavan esimerkiksi palauttamalla laskettujen järvien vedenpinta entiselle tasolle. Maakuntakaavassa hankealueella on lisäksi merkintä pohjavesialueesta. Hanke ei pienennä alueen antoisuutta eikä huononna pohjaveden laatua. 5.5 Vesivoima Hankkeen vaikutusalueella ei ole vesivoiman tuotantoa. 6. Tila- ja omistajatiedot Pohjapadon rakenteet sijoittuvat seuraavien tilojen alueille: Maa-alueen muuttumista vesialueeksi ja tai vettymishaittoja tulee seuraavien tilojen alueilla: Siironjoen itä-/pohjoispuolella Siironjoen länsi-/eteläpuolella Siironjoen yhteisellä alueella Vaikutusalueen tila ja omistajatiedot on liitteenä 5. Suunnitelma-/tilakartta on liitteenä Sopimukset Syväjärven vedenpinnan nostamisesta pohjapadon avulla on sovittu yhteisesti rakentamis- ja vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Sopimukset / suostumukset hankkeen toteuttamisesta on liitteenä Hyödyn- ja haitanarvio 8.1 Hyödyt Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäten asumisviihtyvyyttä ja joen/järvialueen virkistyskäyttöä, jonka ansiosta rantakiinteistöjen arvot nousevat. Lisäksi hankkeella parannetaan Siironjoen arvoa ja kulttuuriympäristöä/ maisemaa palauttamalla järvialuetta lähemmäs luonnontilaista tilaa.
13 13(17) Hankkeen hyödyillä on paikallisesti suuri positiivinen vaikutus, mutta hyötyjen määrittäminen rahallisena arvona on vaikea määrittää. Tämän vuoksi hyötyjen rahallista arvoa ei ole määritetty. 8.2 Vahingot ja haitat Vahinkolaskelmat ja korvattavat vahingot Syväjärvellä syntyy laskennallista vahinkoa pysyvästi pohjapadon rakenteiden ja käyttöoikeusalueen alle jääville alueille sekä pysyvästi vedenpinnan alle jäävistä maa-alueista sekä vettyvistä maa-alueista. Syväjärvellä pysyvästi rakenteiden ja veden alle jäävät alueet (n. 0,9 ha) ja vettymisvahinkoalueet (n. 5,8 ha) maankäyttömuodoittain on mitattu suunnitelmakartasta (liite 2). Pysyvästi veden alle jäävät alueet ja vettymisvahinkoalueet on mitattu kunkin tilan kohdalta rekisterikartasta, johon on lisätty laserkeilauksen perusteella laaditut korkeuskäyrät. Karttaan on merkitty nykyinen luvanmukainen keskivesi N ,75 ja tuleva keskivesi N ,27 sekä vettymisrajat ja vettymisalueet. Pysyvästi veden alle jäävät alueet luokiteltiin joutomaaksi. Tulevan keskivesipinnan yläpuoleiset alueet luokiteltiin pelloksi peruskartan mukaisesti. Pysyvästi veden alle jäävistä alueista ja pohjapadon alle jäävästä alueesta vahinko lasketaan vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena. Jäljempänä on tilakohtainen vahinkoarviotaulukko pysyvästi veden alle jäävistä ja vettyvistä maa-alueista sekä pohjapatoon tarvittavasta maa-alueesta. Vettyvän alueen vettymisvyöhyke on pellolla 1,4 m keskivesirajasta ylöspäin. Vahinkolaskelman eri maankäyttömuotojen yksikköhinnat on sovittu hankkeen seurantaryhmän kokouksessa Tammelassa. Laskelmissa käytettiin seuraavia hintoja: -pelto -metsä ja joutomaa 5000 euroa/ha 500 euroa/ha Vettymisestä aiheutuva vahinkokerroin on pellon kohdalla 0,3714 maan arvosta. Laskelmissa vettymisvahinkokerroin on saatu maan suhteellisen arvon muutoksena, kun maan suhteelliseksi arvoksi luvanmukaisessa ja tulevassa MW:ssa oletetaan 0 % ja luvanmukaisen ja tulevan vettymisvyöhykkeen ylärajalla 100 % (maan suhteellinen arvo kasvaa lineaarisesti MW-tason 0 %:sta vettymisvyöhykkeen ylärajan 100 %:iin). Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävät alueet on esitetty tiloittain asemapiirustuksessa, joka on liitteenä 3. Vedenpinnan alle jäävät ja vettyvät maa-alueet on esitetty tiloittain suunnitelma-/tilakartassa, joka liitteenä 2. Tilarajat on saatu maanmittauslaitoksen kiinteistötietokannasta syyskuussa Syväjärven vesijätön lunastustoimitus on käyty vuosina , joten vesirajatieto on varsin tuore. Veden alle jäävän alueen vahinko lasketaan vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena. Vahinkolaskelman eri maankäyttömuotojen yksikköhinnat, joita käytettiin laskelmissa - Pohjapadon käyttöoikeusalueen alle jäävä maa ja vesialue 500 euroa/ha - pysyvästi vedenpinnan alle jäävä maa-alue (vesijättö) 500 euroa/ha - Uusi vettyvä maa-alue (pääosin peltoa) 5000 euroa/ha Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävää maa- ja vesialuetta on 2519 m 2, joka jakaantuu tiloittain taulukon 5 mukaisesti. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Taulukko 5. Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävät maa- ja vesialueet
14 14(17) Pysyvästi vedenpinnan alle jäävää maa-aluetta on 6733 m 2 ja vettyvää maa-aluetta on m 2, jotka jakaantuvat tiloittain taulukon 6 mukaisesti. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Taulukko 6. Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävät maa- ja vesialueet Kaikkiaan laskennalliset haitat ja vahingot ovat yhteensä 11428,48 euroa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei edellä taulukoissa 5 ja 6 laskettuja ja työnaikaisia mahdollisia pieniä lyhytaikaisia haittoja lukuun ottamatta aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Kenellekään maa- tai vesialueen omistajalle ei esitetä korvausta maksettavaksi, koska hyödyn saajina (hakijana) ne eivät sopimuksissaan korvausta vaadi Arvio veden alle jäävän maa-alueen arvosta ja vettymisvahingosta intressivertailua varten Intressivertailussa pysyvästi rakenteiden alle jäävän alueen laskennallisissa korvauksissa ei huomioida vesilain 1,5-kerrointa. Tällöin laskennalliset haitat ja vahingot ovat 11197,18 euroa. Hyötyjä ei ole rahallisesti arvioitu mutta hakijan käsityksen mukaan hyödyt ovat moninkertaiset haittoihin verrattuna. 9. Hankkeen oikeudelliset edellytykset 9.1 Tarvittavat luvat ja oikeudet Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan lupa: - rakentaa Syväjärven pohjapato Lisäksi tarvitaan pysyvä käyttöoikeus - pysyvästi Syväjärven pohjapadon rakenteiden ja veden alle jääviin alueisiin sekä kulkuoikeus tilan x kautta pohjapadon rakentamista, huoltoa ja korjausta varten. Lisäksi tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös vahvistaa Isojoen Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellisen yhteisön vesioikeudellisen yhteisön säännöt. Suunnitelma on laadittu vesilain 3. luvun 4. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä, josta ei olisi sovittu. Vesilain 3. luvun 4. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Syväjärven pohjapadon rakentamiseen. Hanke on tarkoitus toteuttaa välittömästi, kun lailliset edellytykset ovat olemassa. Luvan hakija onisojoen Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellinen yhteisö 9.2 Omistussuhteet Vaikutusalueen tilojen omistajat on selvitetty Vaikutusalueen tila ja omistajatiedot on liitteenä 5. Suunnitelma-/tilakartta on liitteenä 2. Syvärven vesijätön lunastustoimitus oli vuosina , jonka asiakirjat ovat liitteenä 7.
15 15(17) Vesialueen omistaa Siiroon jakokunta. 9.3 Sopimukset ja suostumukset Hakija on saanut kirjalliset suostumukset /sopimukset hankkeen toteuttamiseksi kaikkien vaikutusalueen tilojen kanssa. Sopimukset / suostumukset hankkeen toteuttamisesta on liitteenä 6. Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien hankkeesta mahdollisesti haittaa kärsivien kanssa. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. 10. Tarkkailu Rakentamisen jälkeistä vedenkorkeuden seurantaa tehdään kuukausittain vähintään yhden vuoden ajan pohjapadon yläpuolelta sinne rakentamisen yhteydessä laitettavan mitta-asteikon avulla, kunnes voidaan todeta vedenkorkeuksien olevat suunnitellun mukainen. Työnaikainen tarkkailu on työn lyhytaikaisuudesta johtuen tarpeeton. Kalastolle ja kalataloudella hankkeesta on vain hyötyä. Koska pohjapato on luonnonmukainen, se ei estä tai vaikeuta kalankulkua. Kalatalousseuranta ei ole tarpeen. LUPAEHTOESITYS Etelä-Suomen aluehallintovirasto vahvistaa Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellisen yhteisön perustavassa kokouksessa hyväksytyt säännöt. 1. Syväjärven pohjapadon rakentaminen saadaan tehdä hakemussuunnitelman liitteenä olevien päivättyjen piirustusten Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Suunnitelma-/tilakartta Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Pohjapadon asemapiirustus Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Pohjapadon leikkaukset osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pohjapatoon saadaan tehdä pieniä muutoksia Länsi-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, siten ettei muutoksilla aiheuteta haittaa tai vahinkoa ulkopuolisille. Minimijuoksutus työn aikana on 0,2 m 3 /s. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus pysyvästi pohjapadon rakentamisen seurauksena pysyvästi rakenteiden ja veden alle jääviin alueisiin. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä: Alueet on rajattu hakemuksen liitteenä olevaan piirustukseen "Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Pohjapadon asemapiirustus Luvan saajalla on oikeus kulkea tilan x kautta pohjapadon rakentamista, huoltoa ja korjausta varten. Mahdolliset töiden aikaiset vauriot ja vahingot arvioidaan heti töiden jälkeen ja korvataan välittömästi. Kaikki korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N2000+ korkeustasoon.
16 16(17) 2. Työt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä. Työt on suoritettava niin, että veden samentumisesta kalastukselle ja kalastolle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäiseksi. 3. Luvan saajan luettava padon yhteyteen rakennettavaa vedenkorkeusasteikkoa kuukausittain vähintään yhden vuoden ajan, kunnes voidaan todeta vedenpintojen olevan suunnitellun mukainen. Mittaustulokset toimitetaan vuosittain Länsi-Suomen ELY-keskukselle. 4. Mikäli päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan haltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, eikä siitä sovita, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Luvan haltijan on huolehdittava Syväjärven pohjapadon ja säännöstelypadon rakenteiden kunnossapidosta. 6. Pohjapadon rakenteiden/käyttöoikeusalueen alle jäävistä alueista, pysyvästi vedenpinnan alle jäävistä maa-alueista sekä vettyvistä maa-alueista ei makseta sopimusten mukaisesti korvauksia. 7. Töiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava Länsi-Suomen ELY-keskukselle ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on suoritettava viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Länsi-Suomen ELY -keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Ins.AMK Ilkka Räihä DI Hannu Alatalo
SYVÄJÄRVEN ENNALLISTAMINEN VEDENPINTAA NOSTAMALLA
1 (17) Maveplan SYVÄJÄRVEN ENNALLISTAMINEN VEDENPINTAA NOSTAMALLA Isojoen kunta Syväjärvi pohjapatopaikalta järvelle päin 9.6.2014. Kuva: H. Alatalo 2 (17) Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotLuukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola
Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
Lisätiedot11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos
11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...
LisätiedotLappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta. Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta
PÄÄTÖS Nro 55/07/2 Dnro ISY-2007-Y-6 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 HAKIJAT Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta ASIA Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPäätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010
Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi
LisätiedotKEMIJOKI OY
KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä
LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTAMMELAN MUSTIALANLAMMIN VEDENPINNAN KORKEUDEN LAILLISTAMINEN
1(18) Päivämäärä 20.12.2012 TAMMELAN MUSTIALANLAMMIN VEDENPINNAN KORKEUDEN LAILLISTAMINEN Tammela Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy 2(18) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Valkeisen pohjapadon rakentaminen, Pieksämäki Jorma Juutinen HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPäätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011
Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sillan rakentaminen Kauhajoen yli kevyen liikenteen väylää varten
LisätiedotUusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotPohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 67/2012/2 Dnro ISAVI/85/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 ASIA Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen HAKIJA Joroisten
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen Artjärven kunta
PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2005 HAKIJA Artjärven kunta ASIA Ylä-Myllykosken, Vainion ja Sipilän pohjakynnysten rakentaminen Lanskinjokeen ym. ja pysyvän käyttöoikeuden
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
LisätiedotVesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti
PÄÄTÖS Nro 100/08/2 Dnro ISY-2008-Y-174 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2008 HAKIJA Joensuun kaupunki ASIA Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti HAKEMUS Joensuun kaupunki on ympäristölupavirastoon
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotKolimanpään osakaskunta, Koliman valtionmaan osakaskunta ja Kyminkosken osakaskunta
PÄÄTÖS Nro 21/05/1 Dnro ISY-2004-Y-138 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2005 HAKIJAT Kolimanpään osakaskunta, Koliman valtionmaan osakaskunta ja Kyminkosken osakaskunta yhteisesti ASIA Yhdeksän pohjapadon
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotKiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu
PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2006 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa
LisätiedotUusittava pato sijaitsee Mikkelin kaupungin Kalevankankaan ulkoilu- ja luontoalueella Hanhilammesta laskevan Hanhijoen Tampinkosken niskalla.
PÄÄTÖS Nro 98/07/2 Dnro ISY-2007-Y-112 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2007 HAKIJA Mikkelin kaupunki ASIA Hanhijoen Tampinkosken settipadon korvaaminen uudella pohjapadolla, Mikkeli HAKEMUS Hakemuksen
LisätiedotSaloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905 Työselostus 1 (6)
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...
LisätiedotVesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma
Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan
LisätiedotTainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola
PÄÄTÖS Nro 78/08/1 Dnro ISY-2008-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2008 HAKIJA Hämeen tiepiiri ASIA Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola HAKEMUS
LisätiedotKaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö puheenjohtaja Raimo Kainu
1 Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö puheenjohtaja Raimo Kainu raimo.kainu@dnainternet.net Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristölupavastuualue Hämeenlinnan päätoimipaikka PL 150
LisätiedotLaiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,
PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,
LisätiedotPäätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010
Käännös Päätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2010 ASIA HAKIJA Sillan rakentaminen Kovjoen yli kevyen liikenteen väylää varten Pedersören
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotPäätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010
Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen
LisätiedotVesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten, Kuhmoinen.
PÄÄTÖS Nro 80/08/1 Dnro ISY-2008-Y-40 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2008 HAKIJA Keski-Suomen tiepiiri ASIA Vesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten,
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 145/08/1 Dnro ISY-2008-Y-182 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 145/08/1 Dnro ISY-2008-Y-182 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2008 HAKIJA Seppo Kuhmonen ASIA Pengerlaiturin pysyttämistä Pula-Ahon tilan rannassa Vahangalla koskeva hakemus, Karstula HAKEMUS
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Ojajärven pohjapadon pysyttäminen ja kunnostus, Karvia ja
LisätiedotOjitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotPäätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010
Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen
LisätiedotVesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli.
PÄÄTÖS Nro 7/05/2 Dnro ISY-2004-Y-183 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2005 HAKIJAT Ulla Tukiainen Marko Tukiainen ASIA Vesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli. HAKEMUS
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
LisätiedotVESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA
Niko Soininen HTM, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava (OMM) Itä-Suomen yliopisto 5.5.2012 VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Sisällys
LisätiedotVesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi
PÄÄTÖS Nro 45/05/2 Dnro ISY-2005-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Liperinsalon vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi
LisätiedotLeväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2012/2 Dnro ISAVI/142/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2012 ASIA Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA
YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 6/10/2 Dnro ISAVI/32/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 6/10/2 Dnro ISAVI/32/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 10.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston
LisätiedotMustialanlammin keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen. yhteisön sääntöjen vahvistamista.
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 264/2013/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2013 ASIA HAKIJA Mustialanlammin keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen,
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta. Jänijärven vedenkorkeuden nosto. Vesilupahakemus
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta Jänijärven vedenkorkeuden nosto Vesilupahakemus FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilupahakemus I Asia Luvan hakija Tiivistelmä Vesilupa Jänijärven vedenkorkeuden
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,
LisätiedotSillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee
PÄÄTÖS Nro 128/09/2 Dnro ISY-2009-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2009 HAKIJA Ratahallintokeskus ASIA Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee HAKEMUS Ratahallintokeskus
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/2 Dnro PSAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/2 Dnro PSAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Vesistökaapelin rakentaminen Oulujoen alitse, Oulu DNA Oy / Eero Ervasti PL 30 90101 OULU 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 8/12/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 8/12/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2012 1 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Norvajärven ranta-alueelle sekä töidenaloittamislupa, Rovaniemi LUVAN
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 40/2011/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 40/2011/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.7.2011 HAKIJA Säviäntaipaleen vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon rakentaminen Nilakan Saukonlahteen
LisätiedotSiltapaikka sijaitsee metsähallituksen hallinnassa olevalla Nurmeksen Valtionmaa -nimisellä kiinteistöllä.
PÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro ISY-2005-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Metsähallitus ASIA Polkusillan rakentaminen Porttijoen yli, Nurmes. HAKEMUS Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun luontopalvelut
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 HAKIJA Ahti Kopponen ASIA Ala-Paukkajan järven säännöstelypatojen muuttaminen kiinteiksi
LisätiedotKaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti.
PÄÄTÖS Nro 75/04/1 Dnro ISY-2004-Y-130 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2004 HAKIJA Iitin Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotKeskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen
Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Ympäristö- ja vesilupapäivät Oulussa 5. 6.11.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki 6.11.2013 Vesilain
LisätiedotHAKEMUS. Ympäristölupa 716
07.08.2017 07.08.2017 2(11) Sisällysluettelo 1. Hakija...3 1.1. Yrityksen perustiedot...3 1.2. Yrityksen yhteystiedot...3 1.3. Yhteyshenkilöt...4 2. Tiivistelmä...4 2.1. Hakijan laatima kuvaus...4 3. Taustatiedot...4
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotKiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu
PÄÄTÖS Nro 168/08/1 Dnro ISY-2008-Y-142 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 HAKIJA Keuruun kaupunki ASIA Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu HAKEMUS
LisätiedotVesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iiksenjoen alitse Pielisensuun kylässä, Joensuu.
PÄÄTÖS Nro 64/05/2 Dnro ISY-2005-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2005 HAKIJAT Seija ja Pentti Hyvärinen ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iiksenjoen alitse Pielisensuun kylässä, Joensuu.
LisätiedotMoottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio
PÄÄTÖS Nro 83/09/1 Dnro ISY-2009-Y-154 Annettu julkipanon jälkeen 19.8.2009 HAKIJA Karttulan kunta ASIA Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 58/12/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Ylijoen mittapadon uusiminen, Ranua
LUPAPÄÄTÖS Nro 58/12/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Ylijoen mittapadon uusiminen, Ranua Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat PL 8060 96101 Rovaniemi
LisätiedotKiinteän padon pysyttäminen Valkeispurossa Valkeisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi,
PÄÄTÖS Nro 26/06/1 Dnro ISY-2005-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2006 HAKIJA Ryhälänmäen osakaskunta ASIA Kiinteän padon pysyttäminen Valkeispurossa Valkeisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi, Iisalmi.
Lisätiedot