Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta. Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 55/07/2 Dnro ISY-2007-Y-6 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta ASIA Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta HAKEMUS Hakijat ovat ympäristölupavirastoon toimitetulla ja selityksen yhteydessä muutetulla hakemuksella pyytäneet lupaa asiakohdassa mainittuun rakentamiseen. Karhusjärvi sijaitsee Lappeenrannan kaupungin keskustasta noin 10 kilometriä itään. Järvi kuuluu Viipurinlahteen laskevaan Juustilanjoen vesistöalueeseen, tarkemmin Mustajoen alueeseen (05.1). Järven pinta-ala on 1,25 km 2, järven valuma-alueen pintaala on 4,5 km 2 ja järvisyys 27,9 %. Virtaamaa järven luusuassa kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Ylin virtaama (HQ) 0,20 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 0,13 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,036 m 3 /s ja alin virtaama (NQ) 0 m 3 /s. Karhusjärven vedenkorkeuksia on tarkkailtu vuosina , jolloin vedenkorkeus on vaihdellut seuraavasti (N 60 + m): Ylin vesi (HW) Keskiylivesi (MHW) Keskivesi (MW) Keskialivesi (MNW) Alin vesi (NW) + 59,41 m + 59,36 m + 59,26 m + 59,15 m + 58,97 m

2 2 Maaperä järven laskuojan kohdalla on tiivistä moreenia. Laskuojasta länteen olevan alueen pintamaa on turvetta ja alueen turvepaksuus on noin 4 metriä. Järvestä purkautuu vesiä laskuojan ohi viereisen pellon sivuojaan. Hallitsemattoman purkautumisen estämiseksi ja Karhusjärven vedenkorkeuksien vaihtelun vakiinnuttamiseksi vallinneelle tasolle rakennetaan Karhusjärven luusuaan pohjapato ja penger. Rakenteen pituus on yhteensä noin 145 metriä ja pohjan pinta-ala noin m 2. Penkereen tiivisteosa rakennetaan siltti- ja moreenimaalajeista. Vesialueen puoleinen luiska vahvistetaan kiviaineksella. Penkereen harjan korkeus on N ,0 m ja leveys 4,0 m. Padon reunaluiskat laskevat ympäröivän maanpinnan korkeuteen kaltevuudessa 1:2. Pohjapadon ylisyöksykynnyksenä toimii kallioon ankkuroitava 7,4 m leveä ja 0,25 m paksu betoninen tiivisteseinämä. Virtausaukon harjan korkeus on N ,15 m, leveys 2,0 m ja sen reunaluiskat nousevat kaltevuudessa 1:2 penkereen harjan korkeuteen. Virtausaukon ylä- ja alapuoliset luiskat verhoillaan suodatinkankaan päälle asennettavalla kiviaineksella, jonka kerrospaksuus on 0,3 m. Pohjapadon alapuolista uomanosaa perataan ja sen reunoja korotetaan kaivumailla. Pengerryksestä mahdollisesti aiheutuvat järvenpohjan ja reunojen kohoamiset tasoitetaan alueen luonnolliseen pohjan tasoon. Hakemuksessa esitettyjen virtaamatietojen ja muutetun hakemussuunnitelman mukaisen patorakenteen purkautumiskäyrän perusteella Karhusjärven vedenkorkeuden vaihtelu tulee vakiintumaan välille N ,15-59,30 m. Rakentaminen ei vaikuta ylimpien vedenkorkeuksien muodostumiseen järvessä. Hanke sijoittuu Lappeenrannan kaupungin Karhusjärven kylässä Karhusjärven erillisen vesijätön RN:o 878:1:1 ja tilan Uutela RN:o 6:8 alueille. Kulku työmaalle tapahtuu Uutelan tilan alueelle rakennettavaa työmaatietä pitkin. Hakemukseen on liitetty Karhusjärven vesijättömaan osakaskunnan yleisen kokouksen pöytäkirja sekä Uutelan tilan alueen käyttämistä koskeva sopimus, joiden perusteella hakijoilla on pysyvä käyttöoikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.

3 3 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6,7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on pitänyt padon rakentamista tarpeellisena. Hakemuksen mukaista 8,0 metrin levyistä padon harjaa on muutettava niin, että rakennettavan pohjapadon harjan pituus on 2,0 m ja korkeus N ,15 m. Padon lähtöuoman reunaluiskat on rakennettava kaltevuuteen 1:2. Patoon on rakennettava kallioon ankkuroitava tiivisteosa. Padon ylä- ja alapuolinen luiska on kivettävä tiivisteosan kummaltakin puolelta kaltevuudessa 1:5 maisemaan soveltuvalla tavalla. Näin toteutettuna rakentaminen ei merkittävästi muuta järven nykyistä vedenkorkeuden vaihteluväliä eikä keskivedenkorkeutta. Penkereiden ja padon rakentaminen tulee tehdä sellaisena aikana ja niin, ettei rantaalueen tai vesialueen muulle käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Rakentamisessa on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Jos täytössä käytetään jätemateriaalia, on rakenteelle oltava ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Vesialuetta vasten sijoittuva pengerosa tulee vahvistaa riittävän karkealla kiviaineksella eroosion estämiseksi. Täyttöjen mahdollisesti aiheuttamat täyttöalueen ulkopuolisen järvenpohjan tai reunojen kohoamiset tulee tasoittaa alueen luonnollista tasoa myöten. Työalue ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi. Vesistöpenkereen maisemointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjapato penkereineen on pidettävä kunnossa. Hakijan on tarkkailtava Karhusjärven vedenkorkeuksia vähintään viiden vuoden ajan rakentamisen päätyttyä. Vedenkorkeus on havaittava välisenä aikana

4 4 kerran viikossa ja välisenä aikana joka toinen viikko. Tiedot on säilytettävä ja toimitettava vuosittain tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle. 2) Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta on vaatinut perkaamisessa muodostuvien läjitettävien massojen sijoittamista siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön. Rakennettavan padon järven puoleiselle alueelle tulisi jättää ravinteita pidättävä kasvillisuusvyöhyke. Hankkeen toteuttamisen jälkeisen vedenpinnan korkeuden seurannan lisäksi tulisi hankkeen tavoitteiden mukaisesti seurata myös järven vedenlaadun kehitystä sekä kemiallisin että ekologisin mittarein. Luvan saajien on nimettävä padon hoidosta vastaava henkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimeen. HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat toimittaneet ympäristölupavirastoon selityksen ja samalla Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta muuttaneet hakemusta selitykseen liitetyn päivätyn hakemussuunnitelman mukaisesti. Rakentamistöiden toteuttamisajankohtaan liittyvän ympäristökeskuksen vaatimuksen johdosta hakija on esittänyt, ettei patoalueen perkausta tai muita veteen ulottuvia töitä tehtäisi välisenä aikana. Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimusten johdosta hakija on lausunut, että rakentamisen yhteydessä mahdollisesti muodostuvat ylimääräiset massat sijoitetaan niin, ettei niistä synny valumia vesistöön. Padon ja järven väliin jää kasvillisuutta. Hankkeen vaikutusten tarkkailua koskeva suunnitelma esitetään rakentamishankkeen alkuvaiheessa ja padon vastuuhenkilö nimetään rakentamisen aloitusvaiheessa hakijoiden sovittua asiasta.

5 5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Lappeenrannan kaupungille ja Karhusjärven osakaskunnalle luvan pohjapadon ja penkereen rakentamiseen Karhusjärven luusuaan. Toimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET Hankkeen suunnitelma 1. Hankealueen sijainti näkyy ympäristölupavirastoon toimitetun muutetun hakemussuunnitelman liitteenä olevista karttapiirroksista (yleiskartta 1:5 000), A (1:4 000) ja D (1:500). Pohjapato pengerrakenteineen ilmenee muutetun hakemussuunnitelman liitteenä olevista leikkauspiirroksista C, B ja B (1:200/1:100). Pohjapadon ylisyöksykynnyksen rakenne on esitetty piirroksessa (1:50, 1:25). Penkereen harjan korkeus on N ,0 m ja leveys 4,0 m. Penkereen reunaluiskat laskevat ympäröivän maanpinnan korkeuteen kaltevuudessa 1:2. Pohjapadon harjan korkeus on N ,15 m, leveys 2,0 m ja sen reunaluiskat nousevat kaltevuudessa 1:2 penkereen harjan korkeuteen N ,0 m. Padon ylä- ja alapuoliset luiskat verhoillaan kiviaineksella (D mm). Rakenteen pituus on yhteensä noin 145 metriä. Pohjapadon alapuolinen virtausuoma perataan ja sen reunoja korotetaan. Työn ajoitus 2. Työt vesistössä on tehtävä sellaisena aikana ja siten, ettei vesialueen muulle käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa.

6 6 Rakentaminen ja kunnossapito 3. Rakentamiseen on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia puhtaita maa- ja kiviaineksia. Rakenteet on suojattava veden ja jään kulutusta vastaan. 4. Penkereen syrjäyttämät sedimentit on poistettava vesistön luonnolliseen pohjan tasoon saakka. Työn yhteydessä vesistöstä poistettavat massat on läjitettävä maalle maanomistajan suostumuksella siten, ettei niistä aiheudu vesistön samentumista. 5. Rakennusalueet on viimeisteltävä ympäristöön sopivalla tavalla. 6. Luvan saajien on pidettävä rakenteet suunnitelman mukaisessa kunnossa. Ilmoitukset 7. Ennen työn aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakentamisaika 8. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Tarkkailu 9. Hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin on tarkkailtava viiden vuoden ajan työn valmistumisesta lukien välisenä aikana kerran viikossa ja välisenä aikana joka toinen viikko. Vedenkorkeustiedot tulee säilyttää ja antaa pyydet-

7 täessä niiden nähtäviksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. Tiedot on toimitettava vuosittain tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 7 Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta 10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi edunmenetyksen kärsinyt saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on säädetty. PERUSTELUT JA VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjapadon ja penkereen rakentaminen on tarpeen, jotta estetään hallitsematon veden purkautuminen Karhusjärvestä järven alapuolisiin pelto-ojiin ja varmistetaan Karhusjärven vedenkorkeuksien vaihtelun vakiintuminen aiemmin vallinneelle tasolle. Rakentaminen ei aiheuta haitallisia muutoksia Karhusjärven tai sen alapuolisen vesistön virtausolosuhteissa ja muodostuvissa vedenkorkeuksissa. Lappeenrannan kaupungin Karhusjärven kylässä Karhusjärven erillisen vesijätön RN:o 878:1:1 osalta annettu suostumus ja tilan Uutela RN:o 6:8 aluetta koskeva sopimus huomioon ottaen hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Karhusjärven vedenkorkeuksien seuranta on tarpeen, jotta varmistetaan hakemuksessa esitettyjen vedenkorkeuksien saavuttaminen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen muistutuksissaan esittämät vaatimukset on otettu ne enemmälti hyläten huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavoin. Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen esittämät kosteikkokasvillisuuden säilyttämistä, rakentamisella tavoiteltavien hyödyllisten vaikutusten selvittämistä ja rakenteen vastuuhenkilön nimeämistä koskevat vaatimukset tulevat riittävästi huomioon otetuiksi hakijoiden selityksessään esittämällä tavalla.

8 8 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (pohjapato, jolla padotaan 0,1-4 km 2 laajuista vesialuetta). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Esko Vaskinen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen, ympäristöneuvos Esko Vaskinen ja sivutoiminen ympäristöneuvos Martti Häikiö (asian esittelijä). MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

10 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.