Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt"

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro ISAVI/95/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Unnukan-Kallaveden säännöstelymääräysten tarkistaminen sekä Konnuskosken ja Karvionkosken pohjapatojen rakentaminen, Varkaus, Leppävirta, Kuopio, Tuusniemi, Siilinjärvi, Maaninka, Juankoski, Nilsiä ja Heinävesi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET HAKEMUS Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt luvan Unnukan ja Kallaveden sekä niiden kanssa samassa tasossa olevien järvien säännöstelyyn. Päätöksestä tehtyjen valitusten johdosta annetuissa korkeimman hallinto-oikeuden ja vesiylioikeuden antamissa päätöksissä ei ole muutettu alkuperäiseen päätökseen liittyviä säännöstelyn lupaehtoja. Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 14/Ym II/82 ratkaissut Unnukan ja Kallaveden sekä niiden kanssa samassa tasossa olevien järvien säännöstelypäätöksen ns. toisen vaiheen asian, jossa on määrätty säännöstelyn toteuttamisesta aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä suoritettavat rahakorvaukset sekä täydennetty alkuperäisessä päätöksessä ollutta kalakannan turvaamista koskevaa lupaehtoa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) hakee lupaa Unnukan ja Kallaveden säännöstelypäätöksen muuttamiseen siten, että Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousevat vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä tyydyttävälle tasolle. Kallaveden säännöstely vaikuttaa Kallaveden pääaltaan kanssa samassa tasossa oleviin Ruokoveteen, Maaninkajärveen, Juurusveteen, Muuruveteen, Melaveteen, Akonveteen ja Suvasveteen. Alivedenkorkeuksien nostaminen edellyttää muutosten tekemistä Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön sekä pohjapatomaisten kiveysten rakentamista Kallaveden luonnonkoskien eli Leppävirralla sijaitsevan Konnuskosken niskalle ja Heinävedellä sijaitsevan Karvionkosken niskalle. Hakija hakee Konnuskosken ja Karvionkosken pohjapatojen alle jääviin alueisiin pysyvää käyttöoikeutta. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (36) Hankkeen vaikutuksesta Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 10 cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Ylimmät vedenkorkeudet laskevat jonkin verran. Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa haittaa. Unnukan padotus- ja juoksutussääntöön ei esitetä muutoksia, mutta lupaehdoissa käytetyt vedenkorkeudet esitetään muutetavaksi NN-korkeusjärjestelmästä N2000-korkeusjärjestelmään. Vesistötiedot Yleistä Kallaveden säännöstely vaikuttaa Kallaveden pääaltaan lisäksi sen kanssa samassa tasossa oleviin Ruokoveteen, Maaninkajärveen, Juurusveteen, Melaveteen, Suvasveteen ja Varisveteen. Kallaveden tasossa oleva järvialue sijoittuu pääosin Kuopion kaupungin sekä Leppävirran, Siilinjärven ja Maaningan kuntien alueelle. Pienehköjä reuna-alueita järvialueesta kuuluu myös Tuusniemen ja Heinäveden kuntiin sekä Juankosken ja Nilsiän kaupunkeihin. Unnukan säännöstely vaikuttaa Unnukan lisäksi Konnuskosken alapuoliseen Saviveteen. Saviveden ja Unnukan vedenpinnat ovat likimain samassa tasossa lukuun ottamatta tulva-aikaa, jolloin järvien välillä voi olla putousta enimmillään liki 40 cm. Unnukka ja Savivesi sijoittuvat kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin ja Leppävirran kunnan alueelle. Vuoksen vesistöön kuuluva Kallaveden reitti jakaantuu lännestä itään tarkasteltaessa Iisalmen, Nilsiän ja Juojärven reitteihin sekä Kallaveden kahteen laskuhaaraan Leppävirran ja Heinäveden reitteihin. Laskuhaaroista Koirusvedestä alkava ja Konnuskoskien kautta purkautuva Leppävirran reitti on suurempi, sen kautta purkautuu noin 2/3 Kallaveden vesimäärästä. Kokonaisuudessaan Kallaveden reitiltä tulee noin 1/3 Vuoksen vesistön kautta purkautuvasta vesimäärästä. Valuma-aluetiedot Kallaveden kokonaisvaluma-alue koostuu Iisalmen, Nilsiän ja Juojärven reittien valuma-alueista sekä lukuisista pienemmistä valuma-alueista. Kallaveden lähivalumaalue on 1289 km 2 ja sen kanssa samalla tasolla olevien Suvasveden, Maaninkajärven ja Juurus-Akonveden yhteenlaskettu lähivaluma-alue on 1929 km 2. Koko Kallaveden altaan yhteenlaskettu lähivaluma-alue on siis 3218 km 2. Iisalmen reitin lännestä, pohjoisesta ja idästä laskevat vesistöt yhtyvät reitin ylemmässä keskusjärvessä Porovedessä. Porovedestä vedet virtaavat Peltosalmen, Nerkoonjärven, Neroh- ja Lammasvirran sekä Nerkoon kanavan kautta reitin suurimpaan järveen Onkiveteen, joka on reitin alempi keskusjärvi. Onkivesi purkautuu Viannonkosken sekä Ahkionlahden kanavan kautta Maaninkajärveen ja siitä edelleen Ruokovirran kautta Ruokoveteen, joka on samassa tasossa Kallaveden kanssa. Reitin valuma-alue on 5583 km 2, järvisyys 7,7 % ja keskivaluma 10,2 l/s km 2. Nilsiän reitti saa alkunsa Pohjois-Savon maakunnan pohjoisrajalta. Reitin merkittävimmät järvet ovat Syväri sekä Vuotjärvi. Syvärin vedet laskevat Lastukosken sään-

3 3 (36) nöstelypadon kautta Vuotjärveen, johon laskevat myös Keyritynjoen vedet idästä. Säännöstellystä Vuotjärvestä vedet purkautuvat Juan- ja Karjalankosken voimalaitosten kautta Akonveteen, Muuruveteen ja Juurusveteen, jotka ovat Kallaveden tasossa. Nilsiän reitin valuma-alue on 4128 km 2 ja järvisyys 10,4 %. Keskivirtaama Karjalankosken voimalaitoksessa on vuosien välillä ollut 50 m 3 /s. Nilsiän reitin keski-valuma on 12,1 l/s km 2. Juojärven reitti alkaa pohjoisesta Vaikonjärven ja Kajoonjärven alueelta. Reitin huomattavimpia järviä ovat säännöstellyt Juojärvi, Rikkavesi sekä Kaavinjärvi. Juojärvestä vedet purkautuvat Palokin voimalaitoksen kautta Kallaveden tasossa olevaan Varisveteen. Juojärven reitin valuma-alue on 2074 km 2 ja järvisyys 22 %. Vuosien välillä keskivirtaama Palokin voimalaitoksesta on ollut 21 m 3 /s, tällä arvolla Juojärven reitin keskivaluma on 10,1 l/s km 2. Kallaveden kokonaisvaluma-alueen suuruus Konnus- ja Karvionkoskessa on km 2 ja järvisyys 15,3 %. Keskivirtaama Konnuskoskessa on ollut v m 3 /s ja Karvionkoskessa 49 m 3 /s. Virtaamatietojen ja valuma-alueen suuruuden perusteella laskettu Kallaveden reitin keskivaluma on noin 9,90 l/s km 2. Konnus- ja Karvionkosken keskimääräisellä virtaamalla Kallaveden laskennallinen viipymä on noin 1,44 vuotta. Kallavesi purkautuu kahta reittiä pitkin. Pääosa vesistä purkautuu rinnakkaisten Konnuskosken ja Naapuskosken kautta Saviveteen ja sieltä edelleen Leppävirran kautta Unnukkaan. Unnukasta vedet purkautuvat Huruskosken ja Ämmäkosken kautta Saimaan tasossa olevaan Haukiveteen. Rakentamaton Konnuskoski jakautuu useiksi koskiksi, joista suurimmat ovat Putaankoski ja Emäkoski. Naapuskoski on suljettu padolla. Huruskoskessa on Storan Enso Oyj:n omistama voimalaitos ja sen viereinen Ämmäkoski on suljettu padolla. Noin 1/3 Kallaveden vesistä purkautuu Suvasvedestä sen kanssa likimain samassa tasossa olevaan Varisveteen ja sieltä edelleen rakentamattoman Karvionkosken kautta Kermajärveen Heinäveden reitille. Kermajärvi on reitin pääjärvi, joka laskee Kermankosken ja Kissakosken kautta Koskilahteen, josta vedet virtaavat Vihovuonteenkosken ja Vääräkosken sekä noin viisi kilometriä pitkän väylänosan kautta Ruokoveteen. Ruokovesi purkautuu Pilpankosken kautta Haukiveteen. Heinäveden reitti on kanavoitu 1900-luvun alussa rakentamalla neljä sulkua: Karvio, Kerma, Vihovuonne ja Pilppa. Unnukan lähivaluma-alueen pinta-ala on noin 440 km 2 ja järvisyys 29,5 %. Keskivirtaama Huruskoskessa ja Ämmäkoskessa on noin 117 m 3 /s. Tällä virtaamalla Unnukan laskennallinen viipymä on noin 54 vuorokautta. Vedenkorkeudet Kallaveden Itkonniemestä on jatkuvia vedenkorkeudenhavaintoja vuodesta 1912 lähtien. Itkonniemen lisäksi Kallaveden korkeutta havainnoidaan Konnuksessa, Karviossa ja Ahkionlahdessa olevilla havaintoasemilla. Havainnot Konnuksen kanavan yläasteikolla on aloitettu jo vuonna Itkonniemen vedenkorkeushavaintojen mukaan vesi on ollut korkeimmillaan vuonna 1924, jolloin vedenpinta oli korkeimmillaan NN +

4 4 (36) 82,81 m (N ,31 m). Aikaisemmilta vuosilta tunnetaan vieläkin suurempi vedenpinnan korkeus, vuonna 1899 ns. valapaton tulva nosti Kallaveden vedenpinnan Konnuksen kanavan asteikon mukaan tasolle NN+ 83,08 m (N ,55 m). Alhaisimmillaan vedenpinta on ollut sota-aikana vuonna 1942, jolloin kevättalvella mitattiin vedenkorkeus NN + 80,76 m (N ,26 m). Vuonna 1973 aloitetun säännöstelyn jälkeen suurimmat havaitut tulvat ovat vuosilta 1981 ja 1988, jolloin vedenpinta nousi enimmillään korkeuteen NN + 82,43 m (N ,93 m). Alimmat vedenkorkeushavainnot ovat vuosilta 2003 ja 2006, jolloin vedenpinta laski alimmillaan korkeuteen NN + 81,00 m (N ,50 m) eli 25 cm laivaliikennekauden alarajan alapuolelle. Oheisessa taulukossa on esitetty Kallaveden vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot vuosina Taulukkoon on myös merkitty vastaavan ajanjakson luonnonmukaiseksi palautetut vedenkorkeudet. Luonnonmukaisella vedenkorkeudella tarkoitetaan tässä yhteydessä tilannetta, jossa Kallavettä ei säännösteltäisi. nyky 1) NN + m (N m) luomu 2) NN + m (N2000 +m) ero nyky luomu (m) NW 3) 81,00 (81,50) 80,78 (81,28) +0,22 MNW 4) 81,23 (81,73) 81,11 (81,61) +0,12 MW 5) 81,57 (82,03) 81,51 (82,01) +0,06 MHW 6) 82,07 (82,57) 82,09 (82,59) -0,02 HW 7) 82,43 (82,93) 82,53 (83,03) -0,10 1) nyky = nykyisen säännöstelyn mukaiset vedenkorkeudet 2) luomu = luonnonmukaisiksi palautetut (vesitasemallilla lasketut) vedenkorkeudet 3) NW = alivesi, tarkastelujakson alin vedenkorkeus 4) MNW = keskialivesi, tarkastelujakson vuosiminimien keskiarvo 5) MW = keskivesi, tarkastelujakson päivittäisten vedenkorkeuksien keskiarvo 6) MHW = keskiylivesi, tarkastelujakson vuosimaksimien keskiarvo 7) HW = ylivesi, tarkastelujakson suurin vedenkorkeus Kallaveden säännöstely on nostanut vedenkorkeuksia keskimäärin 6 cm. Säännöstely on pienentänyt vedenkorkeuden vaihtelua, sillä ylimmät vedenkorkeudet ovat laskeneet samalla kun alimmat vedenkorkeudet ovat nousseet. Kaiken kaikkiaan säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat jääneet vähäisiksi. Kallaveden vedenkorkeusvaihtelu muistuttaakin suuresti säännöstelemättömän järven vedenkorkeusvaihtelua. Unnukan vedenkorkeuksia havainnoidaan Taipaleen kanavan yläpäässä olevalla havaintopaikalla, josta on havaintoja vuodesta 1863 alkaen. Saviveden korkeuksia seurataan Konnuksen kanavan alapäässä olevalla havaintopaikalla, josta on havaintoja vuodesta 1864 alkaen. Oheisessa taulukossa on esitetty Unnukan ja Saviveden vedenkorkeuden keski- ja ääriarvoja ennen säännöstelyä ja säännöstelyn aloittamisen jälkeen.

5 5 (36) Savivesi (ast. nro ) NN + m (N m) Unnukka (ast. nro ) NN + m (N m) v v v v NW 80,24 (80,71) 80,69 (81,16) 80,26 (80,69) 80,69 (81,12) MNW 80,67 (81,14) 81,04 (81,51) 80,56 (80,99) 81,03 (81,46) MW 81,09 (81,56) 81,19 (81,66) 80,84 (81,27) 81,15 (81,58) MHW 81,75 (82,22) 81,43 (81,90) 81,20 (81,63) 81,24 (81,67) HW 82,81 (83,28) 81,68 (82,15) 81,84 (82,27) 81,31 (81,74) Taulukosta voidaan havaita, että säännöstely on pienentänyt vedenkorkeuden vaihtelua molemmilla järvillä nostamalla alimpia vedenkorkeuksia sekä pienentämällä huipputulvakorkeuksia. Unnukan keskivedenkorkeus on noussut noin 30 cm ja Saviveden noin 10 cm. Virtaamat Kallaveden menovirtaamista on jatkuvia tietoja Konnuskosken ja Karvionkosken yhteenlasketusta menovirtaamasta sekä kummankin kosken virtaamista erikseen vuodesta 1911 alkaen. Konnuskosken virtaama sisältää myös Naapuskosken padon ja Konnuksen kanavan virtaamat. Oheisessa taulukossa on esitetty Konnuskosken ja Karvionkosken virtaaman keskija ääriarvot vuosina Taulukkoon on myös merkitty vastaavan ajanjakson luonnonmukaiseksi palautetut virtaamat. Konnus- ja Naapuskoski + Konnuksen kanava 1) (m 3 /s) Karvionkoski (m 3 /s) nyky 2) luomu 3) ero nyky luomu nyky luomu ero nyky luomu NQ 4) MNQ 5) MQ 6) MHQ 7) HQ 8) ) sisältää Konnuskosken, Naapuskosken padon ja Konnuksen kanavan yhteenlasketun virtaaman 1) nyky = nykyisen säännöstelyn mukaiset virtaamat 2) luomu = luonnonmukaisiksi palautetut (vesitasemallilla lasketut) virtaamat 3) NQ = alivirtaama, tarkastelujakson alin virtaama 4) MNWQ = keskialivirtaama, tarkastelujakson vuosiminimien keskiarvo 5) MQ = keskivirtaama, tarkastelujakson päivittäisten virtaamien keskiarvo 6) MHQ = keskiylivirtaama, tarkastelujakson vuosimaksimien keskiarvo 7) HQ = ylivirtaama, tarkastelujakson suurin virtaama Kallaveden säännöstely on muuttanut jonkin verran virtaamien jakautumista Heinäveden ja Leppävirran reiteille. Heinäveden reitille menevä virtaama on kasvanut jonkin verran samalla kun Unnukkaan menevä virtaama on pienentynyt. Karvionkosken virtaamien vaihtelu on pienentynyt, minkä seurauksena myös alapuolisen Kermajär-

6 Nykyinen säännöstely 6 (36) ven vedenkorkeuden vaihtelu on vähentynyt. Unnukkaan menevän virtaaman vaihtelu on kasvanut suurentuneiden juoksutusten seurauksena. Kallavettä ja Unnukka säännöstellään Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 35/Ym/72 mukaisesti. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon ELYkeskus. Kallaveden säännöstelyn tavoitteena on ensisijaisesti vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen sekä tulvasuojelu, mutta siitä on hyötynyt myös mm. voimatalous ja virkistyskäyttö. Unnukan säännöstelyn pääasiallinen tavoite on vesiliikenteen olosuhteiden turvaaminen. Kallaveden juoksutusta säädetään Naapuskosken padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin voidaan käyttää myös Konnuksen vesiliikennekanavaa tie- ja vesirakennushallituksen ja vesihallituksen laatiman yhteistoimintasuunnitelman mukaisesti. Kallaveden reitin vesistä noin 70 90% purkautuu luonnonkoskien kautta, ja on siis säännöstelyn ulkopuolella. Kallavesi on lievästi säännöstelty järvi ja mahdollisuudet sen säännöstelyyn ovat hyvin rajalliset. Kallaveden säännöstelyn ehdoton alaraja on NN+ 80,90 m (N ,40 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta luvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla pyritään estämään vedenpinnan nousu tavoitteellisen ylärajan NN+ 82,00 m (N ,50 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella ( ) vedenpinnan alaraja on NN+ 81,25 m (N ,75 m). Vuonna 1973 aloitetun säännöstelyn jälkeen suurimmat havaitut tulvat ovat vuosilta 1981 ja 1988, jolloin vedenpinta nousi enimmillään korkeuteen NN + 82,43 m (N ,93 m). Alimmat vedenkorkeushavainnot ovat vuosilta 2003 ja 2006, jolloin vedenpinta laski alimmillaan korkeuteen NN + 81,00 m (N ,50 m) eli 25 cm laivaliikennekauden alarajan alapuolelle. Kallaveden säännöstely on nostanut vedenkorkeuksia keskimäärin 6 cm luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin verrattuna. Säännöstely on pienentänyt vedenkorkeuden vaihtelua, sillä ylimmät vedenkorkeudet ovat laskeneet samalla kun alimmat vedenkorkeudet ovat nousseet. Kaiken kaikkiaan säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat jääneet vähäisiksi. Kallaveden vedenkorkeusvaihtelu muistuttaakin suuresti säännöstelemättömän järven vedenkorkeusvaihtelua. Unnukkaa säännöstellään Varkaudessa sijaitsevilla Stora Enso Oyj:n omistamilla Huruskosken voimalaitoksella sekä Ämmäkosken padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin käytetään myös Taipaleen kanavaa. Käytännössä säännöstelyn hoitaa Stora Enso Oyj Pohjois-Savon ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Unnukan vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja. Käytännössä Unnukan vedenkorkeus on pidetty koko vuoden 10 cm:n vaihteluvälin sisällä.

7 7 (36) Säännöstelyn tarkistamisen tavoitteet Kallavesi Kallaveden säännöstelyn muuttamista koskevien aloitteiden ja hankkeen suunnittelun aikana tehtyjen taustaselvitysten sekä Kallaveden säännöstelyn ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella Konnus- ja Karvionkosken kiveämiselle ja siihen liittyvälle Kallaveden säännöstelyn tarkistamiselle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Kallaveden vedenkorkeus ei laske laivaliikennekaudella korkeuden NN+ 81,25 m (N ,75 m ) alapuolelle. Nykyinen laivaliikennekauden alivedenkorkeus (havaittu v. 2006) on NN + 81,00 m (N ,50 m). 2. Virkistyskäyttökauden (kesä-syyskuu) tavoitteellinen alaraja (MNW) on korkeudella NN+ 81,40 m (N ,90 m). Nykyinen keskialivesi on korkeudella NN + 81,25 m (N ,75 m). 3. Keskivesi MW nousee korkeintaan 5 6 cm. Nykyinen keskivesi on NN + 81,57 m (N ,07 m). 4. Tulvakorkeudet eivät nouse nykyisestä. 5. Virtaamien jakaantumien Konnuskosken ja Karvionkosken välillä ei muutu. 6. Luonnonkoskien alivirtaamat pienenevät mahdollisimman vähän nykyisestä. 7. Koskissa ei tule tehdä kovin näkyviä muutoksia. 8. Karvionkosken alapuolisen Kermajärven vedenkorkeudet eivät juurikaan muutu nykyisestä. Konnuskosken kunnostukselle on lisäksi esitetty joukko kalataloudellisia kunnostustavoitteita, joista tärkein oli virtaamien lisääminen kunnostetussa Pirttikoskessa. Myös Kermajärvellä on ollut ongelmana syyskesän alhaiset vedenkorkeudet. Heinäveden kunta onkin esittänyt, että Kallaveden säännöstelyn yhteydessä tutkittaisiin mahdollisuudet Kermajärven vedenkorkeuksien nostamiseen. Tätä asiaa ei kuitenkaan ole katsottu voitavan selvittää tämän suunnitelman yhteydessä, vaan suunnitelma on laadittu siten, että Kermajärven vedenkorkeuksissa tapahtuvat muutokset ovat mahdollisimman vähäisiä. Unnukka Tarvittavat rakenteet Unnukan padotus- ja juoksutussääntöön ei esitetä muutoksia. Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämisselvityksen yhteydessä tutkittiin vaihtoehtoja, jossa Unnukan vedenkorkeuden vaihtelua olisi lisätty joko alarajaa alentamalla tai ylärajaa nostamalla. Ylärajan korotusesitys herätti niin laajaa vastustusta, että siitä luovuttiin. Alarajan laskeminen taas olisi edellyttänyt syväväylän syventämistä ruoppaamalla ja siitä aiheutuvat kustannukset olisivat olleet selvästi saatavia hyötyjä suuremmat, joten siitäkin esityksestä luovuttiin. Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen edellyttää luonnonkoskien purkautumisen rajoittamista alivirtaamakausina. Tavoitteeseen pääsemiseksi koskiin on suunniteltu pohjapatomaiset kiveykset. Konnus- ja Karvionkosken pohjapatojen rakentaminen

8 8 (36) edellyttää pysyvän käyttöoikeuden saamista pohjapatojen alle jääviin maa- ja vesialueisiin. Konnuskosken pohjapato on suunniteltu Emäkosken haarassa olevan virtauskynnyksen kohdalle. Padon pituus on noin 116 m ja muoto kaareva. Harjan leveys on 5 metriä ja korkeus NN + 81,12 m (N ,59 m). Padon harjan päällä on siis vettä keskivedenkorkeudella noin 50 cm. Padon alavirtaan katsoen oikeaan reunaan tehdä veneaukko, jossa on vesisyvyyttä vedenkorkeudesta riippuen vähintään 0,8 m. Jotta veneaukkoon saadaan riittävän alhainen virtausnopeus, se jaetaan kolmella pohjakynnyksellä kahteen allasmaiseen osaan. Konnuskosken pohjapadon alle jäävästä alueesta puolet omistaa Suomen valtio/metsähallitus ja loput Järvi-Suomen Uittoyhdistys sekä Alapihan osakaskunta. Hakija on sopinut Järvi-Suomen uittoyhdistyksen kanssa alueen käytöstä ja korvauksista. Hakija hakee pysyvää käyttöoikeutta pohjapadon alle jäävään alueeseen. Pysyvästä käyttöoikeudesta esitetään korvausta Alapihan osakaskunnalle yhteensä 500 euroa (1,5 kertainen korvaus noin 0,15 ha, euroa/ha). Järvi-Suomen Uittoyhdistykselle esitetään korvausta pysyvästä käyttöoikeudesta yhteensä 100 euroa (1,5 kertainen korvaus noin 12 m 2, 5,50 euroa/m 2 ). Suomen valtiolle ei esitetä korvausta pysyvästä käyttöoikeudesta. Karvionkosken kiveys on suunniteltu kosken yläpuolelle pohjapatomaisesti siten, että kiveyksen pituus uoman poikkisuunnassa on noin 90 m ja muoto on kaareva. Padon harja kivetään yksittäisillä, suuruudeltaan noin 600 mm:n kivillä lukuun ottamatta padon molempia reunoja. Padon harjan korkeus on NN + 80,60 m (N ,03 m) eli padon harja on selvästi vedenpinnan alapuolella kaikilla vedenkorkeuksilla. Karvionkosken pohjapadon alle jäävän alueen omistavat Suomen valtio/metsähallitus ja Suomen valtio/liikennevirasto, joille ei esitetä maksettavaksi korvausta pysyvästä käyttöoikeudesta. Ehdotus uudeksi padotus- ja juoksutussäännöksi Kallavesi Kallaveden säännöstelyn lupaehtoja on muutettava pohjapatojen rakentamisen seurauksena, sillä säännöstelyn hoito nykyisten lupaehtojen mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista. Samalla esitetään, että lupaehdot muutetaan NN-korkeusjärjestelmästä N2000-korkeusjärjestelmään. Kallaveden säännöstelyn lupaehtoja 3 ja 5 ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: 3) Kallaveden säännöstely hoidetaan Naapuskosken säännöstelypadolla käyttäen juoksutuksiin myös Konnuksen tulvajuoksutuskanavaa sekä tarvittaessa myös Konnuksen vesiliikennekanavaa. Juoksutus kanavien kautta on hoidettava yhteisymmärryksessä liikenneviraston kanssa siten, ettei sillä aiheuteta vesiliikenteelle kohtuutonta haittaa. Juoksutuksissa on noudatettava seuraavia ehtoja: A) Kallaveden vedenpinnan ollessa alle N ,00 m Kallavedestä Unnukkaan juoksutettava vesimäärä saa olla korkeintaan 400 m 3 /s.

9 9 (36) B) Korkeutta N ,00 m suuremmilla vedenkorkeuksilla juoksutuksiin voidaan käyttää myös Konnuksen vesiliikennekanavaa. Suurin kanavan kautta juoksutettava vesimäärä on 100 m 3 /s. Juoksutuksista sovitaan tarkemmin luvan haltijan ja liikenneviraston kesken. C) Mikäli tulvajuoksutuskanavan kautta tapahtuvista juoksutuksista aiheutuu haittaa Konnuksen vesiliikennekanavassa liikennöiville rahtialuksille, juoksutus tulee keskeyttää tai sitä tulee riittävässä määrin pienentää siksi aikaa, kun alus on juoksutuksen vaikutusalueella. Juoksutusten keskeyttämisestä tai pienentämisestä sovitaan tarkemmin luvan haltijan ja liikenneviraston kesken. 5) Kallaveden vedenkorkeudet luetaan Kuopiossa Itkonniemessä olevalla vedenkorkeusasemalla, joka on ympäristöhallinnon asema nro Kallaveden säännöstely on hoidettava seuraavasti: A) Vedenkorkeus ei saa koskaan alittaa korkeutta N ,40 m (NN + 80,90 m). Laivaliikennekaudella vedenkorkeus ei saa alittaa laivaliikennekauden tavoitealarajaa N ,75 m (NN + 81,25 m). Vedenkorkeuden laskiessa laivaliikennekauden tavoitealarajan alapuolelle Naapuskosken säännöstelypato ja Konnuksen tulvajuoksutuskanava on pidettävä suljettuina. B) Alarajan alittamisen estämiseksi juoksutusta Naapuskosken säännöstelypadon ja Konnuksen tulvajuoksutuskanavan kautta on hyvissä ajoin vähennettävä ja pato sekä tulvajuoksutuskanava on pidettävä kokonaan kiinni, kun vedenpinta laskee seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan murtoviivan alapuolelle: 1.1 N ,10 m (NN + 81,60 m) N ,10 m (NN + 81,60 m) 1.4. N ,60 m (NN + 81,10 m) N ,60 m (NN + 81,10 m) N ,10 m (NN + 81,60 m) N ,10 m (NN + 81,60 m) C) Tulvajuoksutuskanavan kautta voidaan kuitenkin juoksuttaa edellä kohdissa A ja B esitettyjen ehtojen estämättä välisenä aikana kanavan vedenvaihtuvuuden turvaamiseksi 0,1 m 3 /s ja talvella välisenä aikana luukun vierusalueen jäätymisen vähentämiseksi enintään 2 m 3 /s. D) Vedenkorkeus ei saa ylittää tavoiteylärajaa N ,50 m (NN + 82,00 m). Ylärajan ylittymisen estämiseksi juoksutusta on ajoissa lisättävä ja Naapuskosken säännöstelypato on pidettävä täysin auki, kun vedenpinta nousee ylärajan yläpuolelle. Vedenpinnan noustessa korkeuden N ,70 m (NN + 82,20 m) yläpuolelle myös Konnuksen tulvajuoksutuskanava on avattava. Kokonaisjuoksutus Unnukkaan ei kuitenkaan saa ylittää edellä kohdassa 3 A) mainittua maksimijuoksutusta. E) Korkeuden N ,50 m yläpuolelle nousevien tulvakorkeuksien alentamiseksi vedenkorkeus on pidettävä välisenä aikana seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan tavoiteylärajan alapuolella:

10 10 (36) 1.1 N ,50 m (NN + 82,00 m) N ,50 m (NN + 82,00 m) 1.4. N ,10 m (NN + 81,60 m) N ,10 m (NN + 81,60 m) N ,50 m (NN + 82,00 m) Tavoiteylärajan ylittymisen estämiseksi juoksutusta on ajoissa lisättävä ja Naapuskosken pato on pidettävä auki, kun vedenpinta nousee tavoiteylärajan yläpuolelle. Mikäli hydrologisten ennusteiden perusteella on odotettavissa keskimääräistä suurempi kevättulva, juoksutuksiin on käytettävä myös Konnuksen tulvajuoksutuskanavaa. Juoksutusta on jatkettava niin kauan kuin vedenkorkeus kevättulvan jälkeen kääntyy laskuun. F) Edellä kohdassa E) esitetyn mukaisesta juoksutuksesta voidaan poiketa, mikäli lumen määrä on ajankohtaan nähden vähäinen tai hydrologisten ennusteiden perusteella on muutoin odotettavissa, että kevättulva jää alle korkeuden N ,50 m. Unnukka Unnukan padotus- ja juoksutussääntöön ei esitetä muutoksia, mutta lupaehdoissa esitetyt korkeudet esitetään muutettavaksi N2000-korkeusjärjestelmään. Muutos on tarpeen epätasaisen maankohoamisen aiheuttaman vääristymän poistamiseksi. Unnukan padotus- ja juoksutussäännön lupaehto nro 4 muutettuna N2000- kokreusjärjestelmään (NN-järjestelmän mukaiset korkeudet suluissa) kuuluu seuraavasti: 4) Unnukan vedenkorkeudet luetaan Varkaudessa Taipaleessa olevalla vedenkorkeusasemalla, joka on ympäristöhallinnon asema nro Unnukan säännöstely on hoidettava seuraavasti: A) Vedenkorkeus ei saa koskaan ylittää korkeutta N ,63 m (NN + 81,20 m). B) Laivaliikennekaudella välisenä aikana vedenkorkeus ei saa alittaa korkeutta N ,53 m (NN + 81,10 m) paitsi seuraavissa tapauksissa: - laivaliikenne ei ole jäiden vuoksi mahdollista - Kallaveden säännöstelyn hoitaminen edellyttää alempia korkeuksia - mikäli Saimaan vedenpinta laskee laivaliikennekaudella Lauritsalan asteikolla nro korkeuden NN + 75,10 m alapuolelle, saa Unnukan vedenkorkeus vastaavassa määrin alittaa korkeuden N ,53 m (NN + 81,10 m), mutta ei kuitenkaan korkeutta N ,28 m (NN + 80,85 m). C) Syksyllä laivaliikennekauden jälkeen saakka ei vedenkorkeus saa alittaa korkeutta N ,28 m (NN + 80,85 m). Talvella ei vedenkorkeus saa alittaa seuraavien pisteiden välistä janaa: 1.1. N ,28 m (NN + 80,85) N ,03 m (NN + 80,60 m)

11 11 (36) Keväällä 1.4. jälkeen ennen laivaliikennekauden alkua ei vedenkorkeus saa alittaa korkeutta N ,03 m. Lupaehtoon D ei esitetä muutoksia. Muut ehdotetut muutokset ja lisäykset lupaehtoihin Vedenkorkeuksien ja virtaamien tarkkailua esitetään muutettavaksi seuraavasti: 6) Säännöstelyluvan haltijan on tarkkailtava Kallaveden ja Unnukan vedenkorkeuksia ja virtaamia Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa on noudatettava seuraavia ehtoja: A) Unnukan vedenkorkeutta tarkkaillaan Taipaleen kanavan yläpuolella olevalla automaattisella vedenkorkeusasemalla nro Vedenkorkeudet ilmoitetaan N2000-korkeusjärjestelmässä. Unnukan virtaamalla tarkoitetaan Huruskosken voimalaitoksen, Ämmäkosken padon, Kämärinkosken kalatien sekä Taipaleen kanavan keskimääräisen vuorokausivirtaaman summaa. Säännöstelyluvan haltijan on nämä virtaamat määritettävä. Tiedot tarkkailujen tuloksista on toimitettava kuukausittain Varkauden kaupungin ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä talletettava ympäristötietojärjestelmään. B) Kallaveden vedenkorkeutta tarkkaillaan Kuopion Itkonniemessä olevalla automaattisella vedenkorkeusasemalla nro Vedenkorkeudet ilmoitetaan N2000-korkeusjärjestelmässä. Luvan haltijan on mitattava pohjapatojen rakentamisen jälkeen Konnuskosken ja Karvionkosken virtaamia erilaisilla vedenkorkeuksilla sekä laadittava koskille kyseisiin mittauksiin perustuvat purkautumiskäyrästöt Konnus- ja Karvionkosken virtaamien määrittämiseksi. Konnuskosken virtaamat määritetään Konnuksen kanavan ylä- ja alapäässä olevien vedenkorkeusasemien nro:t ja havaintojen perusteella. Säännöstelyluvan haltijan on nämä virtaamat määritettävä. Karvionkosken virtaamat määritetään Karvion kanavan yläpäässä olevan vedenkorkeusaseman nro havaintojen perusteella. Säännöstelyluvan haltijan on nämä virtaamat määritettävä. Tiedot tarkkailujen tuloksista on toimitettava kuukausittain Kuopion, Siilinjärven, Maaningan ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä tallennettava ympäristötietojärjestelmään. C) Kallaveden luonnonmukaisilla vedenkorkeuksilla ja virtaamilla tarkoitetaan niitä vedenkorkeuksia ja virtaamia, jotka vallitsisivat, jos Kallaveden ja Unnukan säännöstelyä sekä tätä säännöstelyn tarkistamista ei olisi toteutettu. Säännöstelyluvan

12 12 (36) haltijan on nämä luonnonmukaiset vedenkorkeudet ja virtaamat palautuslaskelmin selvitettävä ja tiedot on tallennettava ympäristötietojärjestelmään. Lupaan esitetään lisättäväksi uusi vesistön tilaa koskeva tarkkailuvelvoite 6.2: 6.2) Säännöstelyluvan haltijan on tarkkailtava Kallaveden säännöstelyn tarkistamisen vaikutuksia Pirttikosken kalastoon ja Kallaveden alueen rantavyöhykkeen kasvillisuuteen. Tarkkailussa on noudatettava seuraavia ehtoja: A) Säännöstelyn vaikutuksia Pirttikosken kalastoon on seurattava joka toinen vuosi tehtävillä sähkökoekalastuksilla. B) Kallaveden ja Pohjois-Kallaveden rantavyöhykkeen kasvillisuutta seurataan päävyöhykelinjamenetelmällä kuuden vuoden välein. Molemmille osa-altaille tehdään 9 linjaa toistamalla aikaisemmin ympäristöhallinnon seurannassa olleet paikat. Seuraava kasvillisuusseuranta toteutetaan vuonna Tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon vesikasvirekisteriin. Kallaveden-Unnukan säännöstelyluvan lupaehdossa 7 on määrätty, että luvan saajan on kalakannan säilyttämiseksi Naapuskosken padon alueella istutettava tälle alueelle vuosittain 1200 kpl 2-vuotiaita vähintään 18 cm:n mittaisia taimenia tai hinnaltaan tätä vastaava määrä muuta kalalajia. Istutusvelvoite esitetään muutettavaksi 3-vuotiaiksi järvitaimeniksi, joita tulisi istuttaa vuosittain 800 kpl. Perusteluna muutokselle on se, että isommat taimenet pysyvät paremmin haitta-alueella ja hyödyttävät siten haitankärsijöitä nykyistä paremmin. Kallavedellä v tehdyn merkintätutkimuksen mukaan 3-vuotiset taimenet antoivat saalista moninkertaisesti 2-vuotiaisiin verrattuna. Uusi velvoite on rahalliselta arvoltaan likimain nykyisen velvoitteen suuruinen. Lupaehto 7) esitetään muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: 7) Kalakannan säilyttämiseksi Naapuskosken padon vaikutusalueella on säännöstelyluvan haltijan istutettava padon vaikutusalueelle vuosittain 800 kpl 3-vuotiaita järvitaimenia. Istutettavaa lajia, kokoa tai määrää voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Säännöstelyn tarkistamisen vaikutukset Unnukan-Kallaveden säännöstelymääräysten muuttamista koskevan hankkeen vaikutuksia arvioitaessa ovat olleet käytettävissä seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Kallaveden vedenkorkeudet ja virtaamat nykyisen ja ja tarkistetun säännöstelyn mukaisessa tilanteessa v Kallaveden vedenkorkeuden pysyvyyskäyrät nykyisen ja tarkistetun säännöstelyn mukaisessa tilanteessa Kermajärven vedenkorkeudet ja virtaamat Kallaveden nykyisen ja ja tarkistetun säännöstelyn mukaisessa tilanteessa v Kermajärven vedenkorkeuden pysyvyyskäyrät nykyisen ja tarkistetun säännöstelyn mukaisessa tilanteessa Kallaveden ja sen kanssa samassa tasossa olevien järvien veden laatu Raportti Kallaveden alustavista säännöstelylaskelmista

13 13 (36) Kallaveden säännöstelyvaihtoehtojen vertailu Leppävirran putoushäviöiden vaikutus Kallaveden ja Saviveden tulvakorkeuksiin Kallaveden säännöstelyn muutoksen vaikutukset poikkeuksellisten tulvavuosien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Water Adapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen Virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeusvyöhykkeet Kallavedellä ja Unnukalla Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutus Kallaveden ja Unnukan rantavyöhykkeeseen ja elinympäristöihin Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittäminen. Kyselytutkimus rantaasukkaiden ja eri intressitahojen kokemuksista ja odotuksista v Konnus- ja Karvionkosken elinympäristömallinnus Kallaveden säännöstelyluvan toimivuus muuttuneissa vesioloissa sekä säännöstelyn kehittämismahdollisuudet nykyisen luvan puitteissa Kallaveden säännöstelyn tarkistamisen virkistyskäyttöhyödyt Vedenkorkeudet ja virtaamat Säännöstelyn tarkistamisen vaikutuksia Kallaveden vedenkorkeuksiin ja virtaamiin arvioitiin säännöstelylaskelmien tulosten perusteella. Säännöstelyn tarkistamisen seurauksena Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousevat cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Tulvien korkeuteen muutokset eivät vaikuta. Kallaveden vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot laskentajaksolla ovat seuraavat: luomu NN+m (N2000 +m) nyky NN+m (N2000 +m) uusi NN+m (N2000 +m) NW 80,78 (81,28) 81,00 (81,50 m) 81,10 (81,60) 10 MNW 81,11 (81,61) 81,23 (81,73) 81,34 (81,84) 11 MW 81,51 (82,01) 81,57 (82,07) 81,62 (82,12) 5 MHW 82,09 (82,59) 82,07 (82,57) 82,06 (82,56) -1 ero (cm) uusi-nyky HW 82,53 (83,01) 82,43 (82,93) 82,36 (82,86) -7 S Kallaveden vedenkorkeuden verhokäyrät v nykyisen (HWnyky, MWnyky, NWnyky) ja uuden (HWuusi, MWuusi, NWuusi) säännöstelyn mukaisessa tilanteessa ovat seuraavat:

14 Vedenkorkeus Itkonniemen asteikolla (NN +m) Vedenkorkeus Itkonniemen asteikolla N m 14 (36) 82,60 82,40 82,20 HWuusi HWnyky MWuusi MWnyky NWuusi NWnyky 83,10 82,90 82,70 82,00 82,50 81,80 82,30 81,60 82,10 81,40 81,90 81,20 81,70 81,00 81,50 80, ,30 Säännöstelyn tarkistaminen ei vaikuta virtaamien jakautumiseen Heinäveden ja Leppävirran reittien kesken. Tarkistaminen on suunniteltu siten, että luonnonkoskien virtaamissa ei tapahdu haitallisia muutoksia pohjapatojen rakentamisen seurauksena. Karvionkosken virtaamat säilyvät likimain nykyisellä tasolla. Konnuskoskien kokonaisvirtaamat pienenevät keski- ja ylivedenkorkeudella jonkin verran, mutta alivirtaamat kasvavat nykyisestä. Jotta Kallaveden tulvat eivät nousisi, Naapuskosken padon ja Konnuksen tulvajuoksutuskanavan käyttöä on lisättävä etenkin kevättalvella ja keväällä. Konnuskosken, Naapuskosken padon ja Konnuksen kanavan virtaaman keski- ja ääriarvot laskentajaksolla ovat seuraavat: Konnuskoski Naapuskoski Konnuksen kanava Kokonaisvirtaama Unnukkaan Virtaama m 3 /s nyky uusi nyky uusi nyky uusi nyky uusi muutos NQ MNQ MQ MHQ HQ Konnuskosken virtaaman verhokäyrät v nykyisen (HQnyky, MQnyky, NQnyky) ja uuden (HQuusi, MQuusi, NQuusi) säännöstelyn mukaisessa tilanteessa ovat seuraavat:

15 Virtaama (m 3 /s) Virtaama (m 3 /s) 15 (36) HQnyky HQuusi MQnyky MQuusi NQnyky NQuusi Naapuskosken padon virtaaman verhokäyrät nykyisen (HQnyky, MQnyky, NQnyky=0) ja uuden (HQuusi, MQuusi, NQuusi) säännöstelyn mukaisessa tilanteessa ovat seuraavat: HQuusi HQnyky MQuusi MQnyky NQuusi NQnyky Konnuksen kanavan virtaaman verhokäyrät v nykyisen (HQnyky, MQnyky, NQnyky=0) ja uuden (HQuusi, MQuusi, NQuusi=0) säännöstelyn mukaisessa tilanteessa ovat seuraavat:

16 Virtaama (m 3 /s) 16 (36) HQuusi HQnyky MQuusi MQnyky Karvionkosken virtaaman keski- ja ääriarvot laskentajaksolla ovat seuraavat: Virtaama m 3 /s nyky uusi muutos NQ MNQ MQ MHQ HQ Karvionkosken virtaaman verhokäyrät v nykyisen (HQnyky, MQnyky, NQnyky) ja uuden (HQuusi, MQuusi, NQuusi) säännöstelyn mukaisessa tilanteessa ovat seuraavat:

17 Virtaama (m 3 /s) 17 (36) HQnyky HQuusi MQnyky MQuusi NQnyky NQuusi Kallaveden säännöstelyn tarkistamisen vaikutukset alapuolisten vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ovat vähäiset. Kallaveden säännöstelyn tarkistamisen lähtökohtana on ollut, että muutokset eivät vaikuta Unnukan säännöstelyn toteuttamiseen. Tarkistamisella on kuitenkin pieniä vaikutuksia Kallaveden ja Unnukan välissä olevan Saviveden korkeuksiin. Jotta Saviveden tulvat eivät nousisi haitallisella tavalla, Kallavedestä Unnukkaan juoksutettavia virtaamia rajoitetaan tulvatilanteessa. Karvionkosken virtaamissa tapahtuvat muutokset ovat vähäisiä, joten vaikutukset alapuolisen Kermajärven vedenkorkeuksiin jäävät pieniksi (laskennallinen vaikutus on alle 1 cm). Kallaveden säännöstelyn vaikutukset Saimaan tasossa olevien järvien korkeuksiin ovat myös vähäiset. Kermajärven vedenkorkeuden verhokäyrät v Kallaveden nykyisen (HWnyky, MWnyky, NWnyky) ja uuden (HWuusi, MWuusi, NWuusi) säännöstelyn mukaisessa tilanteessa ovat seuraavat:

18 Kermajärven vedenkorkeus (N60 + m) 18 (36) 81,20 81,00 80,80 HWnyky HWuusi MWnyky MWuusi NWnyky NWuusi 80,60 80,40 80,20 80,00 79,80 79,60 79, Muut vaikutukset Säännöstelyn tarkistaminen vähentää laivaliikennekauden alarajan alituksia merkittävästi, sillä laivaliikennekauden alarajan pysyvyys kasvaa nykyisestä 88 %:sta 98 %:n. Toinen suuri hyötyjä on virkistyskäyttö. Alimpien vedenkorkeuksien nosto mm. helpottaa loivien rantojen käyttöä sekä veneily- ja kalastusmahdollisuuksia matalilla vesialueilla. Muutoksen arvioidaan myös vähentävän virkistyskäyttöä haittaavaa ruovikoitumista. Alimpien vedenkorkeuksien nousu parantaa järvien maisemakuvaa matalien mutarantojen pysyessä veden alla. Säännöstelyn tarkistamisen vaikutukset vesiluontoon ovat vähäiset, eikä säännöstelyn tarkistamisesta aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Keskivedenkorkeuden nousu johtuu pääasiassa keskimääräistä kuivempien vuosien alimpien vedenkorkeuksien noususta, eikä siitä siten aiheudu haittaa maa- ja metsätaloudelle. Keskivedenkorkeuden nousu tapahtuu rantatöyräässä (äpräässä), joten maa- ja vesialueen raja ei muutu. Koska tulvat eivät nouse, myöskään tulvahaittoja ei synny. Konnuskosken Emäkosken haaraan ja Karvionkoskeen rakennettavien pohjapatojen vaikutuksia taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteisiin koskissa arvioitiin elinympäristömallilla. Pohjapatojen rakentamisen ja uuden säännöstelyn yhteisvaikutus on mallinnuksen perusteella taimenen kannalta edullinen etenkin Konnuskoskessa. Pohjapato on sijoitettu Emäkosken haaraan, jonka seurauksena kosken toisen haaran, Pirttikosken virtaama lisääntyy ja putouskorkeus kasvaa. Tämä parantaa taimenen elinolosuhteita kalataloudellisesti kunnostetussa koskessa. Myös Karvionkoskessa taimenen elinolosuhteet paranevat jonkin verran pohjapadon yläpuolelle rakennettavien kutusoraikkojen ja alapuolelle rakennettavien poikastuotantoalueiden myötä. Laskelmien mukaan säännöstelyn tarkistaminen vähentää Huruskosken voimalaitoksen energiantuotantoa noin 0,1 GWh/v, mikä on noin 0,3 prosenttia voimalaitoksen

19 Kustannus-hyöty vertailu 19 (36) kokonaistuotannosta. Muutos sijoittuu laskentatarkkuuden rajoihin. Energian arvolla laskettuna menetys on vieläkin pienempi, vain noin 0,2 %:a. Rahassa arvioitu menetys on suhteellisesti pienempi kuin puhdas energiantuotannon menetys, koska laskelmien mukaan Unnukan virtaamat kasvavat talvella, jolloin energia on perinteisesti kalliimpaa ja pienenevät ainoastaan kesäkuukausina, jolloin energia on halvimmillaan. Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen kasvattaa Unnukan keskivirtaamaa noin 1 m 3 /s. Vesilain 1 luvun 7 :n mukaan kosken tai muun vesistönosan vesivoima lasketaan keskivirtaaman ja sitä vastaavan putouskorkeuden mukaan. Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen kasvattaa siis Huruskosken teoreettista vesivoimatehoa noin 45 kw. Muutos on noin 1 % Huruskosken keskimääräisestä tehosta. Edellä esitetyn perusteella säännöstelyn tarkistaminen ei sanottavasti vaikuta Huruskosken voimalaitoksen energiantuotantoon tai vesivoiman määrään. Unnukan säännöstelylupaan esitetyt muutokset ovat teknisiä, eivätkä vaikuta millään tavoin Unnukan vedenkorkeuksiin tai tilaan ja käyttöön. Kallaveden säännöstelyn tarkistamisesta saatavat rahassa arvioidut hyödyt ovat noin 4,5 milj. euroa jakautuen seuraavasti: Vesiliikenne Rantakiinteistöille koituva virkistyskäyttöhyöty Tarkistamisesta aiheutuvat haitat ovat hyvin vähäiset eikä niitä ole arvioitu rahassa. Säännöstelyn tarkistamisesta ei aiheudu korvattavia haittoja. Säännöstelyn tarkistamisen kustannukset ovat noin euroa. Säännöstelyn tarkistamisesta aiheutuvat ei-rahassa arvioidut vaikutukset ovat pääasiassa myönteisiä. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla hankkeen vaikutusalueen kaupungeissa ja kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu Savon Sanomissa Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristönsuojeluviranomaisena on esittänyt muistutuksessaan seuraavaa: Hakemussuunnitelma käsittää laajan vesistökokonaisuuden. Etelä-Savon ELYkeskuksen toimialueen osalta hanke vaikuttaa Heinäveden vesireitillä ainakin Varisveteen, Karvionkoskeen, Kermajärveen ja Kermankoskeen. ELY-keskuksen mielestä hakemus on osittain puutteellinen. Kallaveden säännöstelylupa käsittää Kallaveden ja sen kanssa samassa tasossa olevat Ruokoveden, Maaninkajärven, Juurasveden, Melaveden ja Suvasveden. Varisvettä ei säännöstelyluvassa erikseen mainita. Hakemuksesta jää epäselväksi se, sisältyykö Heinäveden kunnassa sijaitseva Varisvesi Suvasveden vesistöalueeseen. Esim. liitteessä 18 (Kallaveden ja sen kanssa samassa tasossa olevien järvien ve-

20 20 (36) denlaatu) Varisvettä ei ole esitetty ainakaan liitteen kuvassa 1. Peruskartalla Varisvesi on 10 cm Suvasvettä alempana. Tie- ja vesirakennuslaitos on vuonna 1977 saanut työluvan ennen varsinaisen lupapäätöksen antamista ruopata Varisveden ja Kallaveden välistä yleistä kulku- ja uittoväylää. Myös tässä hankkeessa Varisvesi on käsitelty omana vesistönä ja sen vedenkorkeuksia on vertailtu Kallaveden vedenkorkeuksiin. Varsinainen lupa-asia on käsitelty katselmustoimituksessa ja lupapäätös on annettu Lupapäätöksessä TVL oli velvoitettu palauttamaan Karvionkosken virtaama ennalleen pienentämällä Karvionkosken poikkileikkausta. Hakijan tulisi selvittää onko vanhassa lupapäätöksessä mahdollisesti joitain sellaisia seikkoja ja velvoitteita, jotka tulisi huomioida tässä hankkeessa. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, ettei hakemuksessa ole esitetty Karvionkosken alapuolisen Kermajärven ja Kermankosken vesialueiden omistajien yhteystietoja. Hankkeen vaikutuksia Kermajärven Natura-alueeseen (sisältää Kermankosken) ei suunnitelmassa ole käsitelty riittävästi. Suunnitelmassa on ainoastaan lyhyesti todettu, että hanke ei heikennä Natura alueiden luontoarvoja. Samassa yhteydessä tulisi kuitenkin olla selkeä yhteenveto siitä, miten vaikutuksia on arvioitu ja miten esitettyyn lopputulokseen on päädytty. Selvyyden vuoksi olisi suunnitelmaan syytä lisätä Kermajärven sijaintia kuvaava kartta ja Natura-alueen luontoarvoista kertova tietolomake. Hakemuksen (kohta , kaavoitus ja luonnonsuojelu) mukaan Kallaveden vedenkorkeuden muutos on niin pieni, ettei se vaikuta kaavoihin eikä vaikeuta kaavojen laatimista. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei myöskään aiheudu Natura-alueiden suojeluperusteena olevien luonnonarvojen heikentymistä eikä se muutoinkaan haittaa luonnonsuojelun toteutusta. Hakemuksen kohdassa (kaavoitus) ei ole kuitenkaan esitetty sitä, että suunniteltu rakentamisalue Karvionkoskella sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Heinäveden reitin maisema-alueella sekä samoin valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (RKY 2009). Etelä-Savon maakuntakaavassa alue on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävänä alueena. Rakentamisalueella ovat voimassa myös Heinäveden reitin rantaosayleiskaava sekä Karvion ja Karvion Virranniemen asemakaavat. Vesialueelle yleiskaavassa on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokas laivareitti. Asemakaavassa kanava-alue on osoitettu historiallisesti arvokkaana kanava-alueena, jolle rakennettaessa tai sitä muutettaessa tulee ottaa huomioon historiallisten arvokkaiden rakennelmien ja muotojen säilyttäminen sekä uusien rakennelmien sovittaminen alueen luonteeseen sopiviksi. Kaavamääräys edellyttää myös, että kulttuurihistorialliseen arvoon vaikuttavissa toimenpiteissä kuullaan Museovirastoa. Pohjapadon rakentamisessa Karvionkoskelle on tärkeää suunnitella kanavarakenteiden ja padon yhtymäkohdan näkyvät kiveykset tavalla, joka säilyttää kanavan rakenteisiin liittyvät arvot ja tästä suunnitelmasta tulee pyytää myös Museoviraston lausunto.

21 21 (36) Hanke on mahdollista toteuttaa niin, ettei sillä etukäteen arvioiden ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen Heinäveden reitin maisema-arvoihin, mikäli rakentamistyöt suunnitellaan alueen arvot huomioon ottamalla ja tehdään erityistä varovaisuutta noudattaen niin, että hankkeen vaikutukset ranta- ja vesimaisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hankkeen vedenkorkeuden ja vaihtelun muutokset ovat kokonaisuutena vähäisiä eikä hankkeella ole merkittävää negatiivista vaikutusta tarkastelualueen kalaston ja muun vesieliöstön lisääntymisoloihin/elinolosuhteisiin/koostumukseen rantavyöhykkeellä tai muualla vesistössä eikä myöskään veden fysikaalis-kemialliseen laatuun. Hanke ei näin vaaranna valtioneuvoston hyväksymän Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (suunnitelma vuoteen 2015) eikä Etelä-Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaista Varisvedelle määriteltyä keskikokoisen humusjärven erinomaisen ekologisen tilan säilymisen tilatavoitetta. Hanke ei myöskään edellä mainittua vastaavasti vaaranna Kermajärvelle määriteltyä suuren vähähumuksisen järven hyvän ekologisen tilan säilymisen tilatavoitetta. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä etua. Hanke parantaa Kallaveden vesiliikenneja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, tulee hakemussuunnitelmassa esitetty Karvionkosken tarkkailuohjelma toimittaa myös Etelä-Savon ELY-keskukselle. Näytteenottopaikkoja ei ole merkitty Karvion asemapiirustukseen, vaikka tekstissä niin sanotaan. Padon yläpuolinen vesistö on Varisvesi. Lisäksi ELY-keskus on esittänyt lupaehtoihin seuraavaa: - Rakentamistyön aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ELY-keskukselle - Rakentamistyön valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ELY-keskukselle - Karvion yläasteikon vedenkorkeuden havainnointia on jatkettava - Rakentamistyöt on tehtävä niin ja sellaisena aikana, ettei vesiliikenteelle tai muulle vesistön käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa - Rakentamistyöt on tehtävä erityistä varovaisuutta noudattaen niin, että hankkeen vaikutukset ranta- ja vesimaisemaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi - Töiden päätyttyä rakentamisalueet on viimeisteltävä ja maisemoitava huolellisesti ympäristöön sopiviksi. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristönsuojeluviranomaisena on esittänyt muistutuksessaan seuraavaa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) hankelistan (asetuksen 6 ) 3-kohdassa on määritetty ne hankkeet, joihin on sovellettava ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia. Ko. 3-kohdassa on mainittu vesistön rakentamisesta ja säännöstelystä: a) padot ja muut rakenteet, kun padottu tai varastoitu vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 milj. kuutiometriä. Vaikka asetuksessa puhutaankin vesimäärän lisäyksestä riippumatta siitä, onko kyse ali-, keski- vai ylivedestä, niin ko. kohtaa ei tule pääsääntöisesti soveltaa pohjapatojen rakentamiseen. Täten nyt luvitettavaa hanketta ei ole käsiteltävä ympäristövaikutusten arviointimenet-

22 22 (36) telyssä, vaikka varastoitu vesimäärän lisäys ylittääkin em. asetuksen kohdassa mainitun minimirajan. Pohjapatojen rakentamiseen tulee ensisijaisesti soveltaa YVA-asetuksen 3-kohdan c- alakohtaa, jonka mukaan arvioitavaksi tulevat ne vesistön säännöstelyhankkeet, joissa vesistön keskivirtaama on yli 20 kuutiometriä sekunnissa ja virtaama- tai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden. Nyt luvitettavana olevan hankkeen osalta virtaama- tai vedenkorkeusolosuhteet eivät muutu olennaisesti lähtötilanteeseen nähden, eikä siten hankkeen vaikutuksia tule arvioida ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisti. Edellä mainittu tulkinta perustuu asetuksen muutoksen perustelumuistioon, jonka mukaan asetuksen muutoksella tarkoitetaan enemmänkin niitä patoja, joihin sovellettaisiin patoturvallisuuslakia (494/2009) ja YVA-asetuksen muilla rakenteilla tarkoitettaisiin lähinnä mm. tulvaperkereitä, joten pohjapatoja tulee tarkastella vain vesistön säännöstelyn näkökulmasta. ELY-keskuksen Y-vastuualueella ei ole muuta huomautettavaa hakemukseen, sillä sen kommentit ja vaateet on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon. 3) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena lausunut, että alimpien vedenkorkeuksien nosto laajalla vesialueella tasoittaa virtaamia alapuolisessa vesistössä ja parantaa siten vesitilannetta Heinäveden koskilla Karviosta Pilppaan, edellyttäen, ettei säännöstelymuutoksella vesiä ohjata voimatalouskäyttöön Varkauden koskiin. Heinäveden koskireitillä on juuri toteutettu kalataloudellinen kunnostus, joten virtaamien tasoittaminen parantaa kunnostusten vaikutuksia. Edellä esitetyillä reunaehdoilla säännöstelymääräysten muuttaminen on perusteltuna. 4) Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, ettei sillä ole huomauttamista hankkeesta. 5) Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että se puoltaa luvan myöntämistä hankkeelle. 6) Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitellusta hankkeesta. 7) Keski-Savon ympäristölautakunta Varkauden kaupungin sekä Heinäveden ja Leppävirran kuntien ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut, että säännöstelyn muuttaminen parantaa merkittävästi Kallaveden vesiliikenneolosuhteita. Säännöstelyn tarkistamisen vaikutukset jäävät alapuolisten vesistöjen vesiluontoon, virtaamiin ja vedenkorkeuksiin vähäisiksi. Karvionkosken ja Konnuskosken kunnostustoimet parantavat taimenen elinolosuhteita alueella. Vaikutukset Kermajärven vedenkorkeuksiin on mainittu tuskin havaittaviksi. Silmiinpistävää hakemusasiakirjoissa on sivulla 45 kuvassa 9 Kermankosken virtaamien arvioitu heittely tulevassa ennustetilanteessa, mikä ei voine pitää paikkaansa.

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 52/2012/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2012

PÄÄTÖS Nro 52/2012/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 52/2012/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2012 HAKIJA Telia Sonera Finland Oyj ASIA Tietoliikennekaapelin asentaminen Saimaan Puruveteen yleisen väylän ali

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 57/2012/2 Dnro ISAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 25.7.2012

PÄÄTÖS Nro 57/2012/2 Dnro ISAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 25.7.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 57/2012/2 Dnro ISAVI/47/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 25.7.2012 HAKIJA Puumalan kunta ASIA Yleisen paikallisväylän määrääminen Kukonharjun kanavalta Saimaan Ummistonveden Maksasaarenselälle

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 ASIA HAKIJA Kaapelin asentaminen Lapinsaaren Mantereensaaren Litmaniemen välisen vesistön alitse Kuopion Vehmersalmella

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014

PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 ASIA HAKIJA Tilapäinen poikkeaminen Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstelyä ja Kissakosken voimalaitoksella

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 85/2012/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/2013/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2011

PÄÄTÖS Nro 4/2013/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2011 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 4/2013/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013 ASIA HAKIJA Kahden pengerlaiturin rakentaminen tilan 297-33-1-4 rannan edustalle Kallaveteen ja töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 69/2012/2 Dnro ISAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2012 ASIA Pengertien rakentaminen Saimaan Haukiveden Joutenvedellä kiinteistön Pyyranta 915 421 12 1 rannasta kiinteistön

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna Itä-Suomi Päätös Nro 40/2012/2 Dnro ISAVI/31/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2012 ASIA HAKIJA Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Valkeisen pohjapadon rakentaminen, Pieksämäki Jorma Juutinen HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 21/2011/2 Dnro ISAVI/182/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011

PÄÄTÖS Nro 21/2011/2 Dnro ISAVI/182/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 21/2011/2 Dnro ISAVI/182/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 HAKIJAT Ilkka ja Kirsi Juvonen ynnä muut ASIA Vesijohdon rakentaminen Yöveden Pökkäänlahteen

Lisätiedot

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee PÄÄTÖS Nro 128/09/2 Dnro ISY-2009-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2009 HAKIJA Ratahallintokeskus ASIA Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee HAKEMUS Ratahallintokeskus

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot Päätös Nro 114/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/119/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttaminen, järven vedenpinnan väliaikainen laskeminen

Lisätiedot

Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen

Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 67/2012/2 Dnro ISAVI/85/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 ASIA Pohjapadon rakentaminen Kolmajärven luusuaan vedenkorkeuksien turvaamiseksi, Joroinen HAKIJA Joroisten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston 1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 70/10/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 81/2012/2 Dnro ISAVI/19/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012

PÄÄTÖS Nro 81/2012/2 Dnro ISAVI/19/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 81/2012/2 Dnro ISAVI/19/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 HAKIJA ASIA Elisa Oyj Tietoliikennekaapelin asentaminen yleisen vesiväylän ali Pihlajavedellä välillä Nätkin

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä.

Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä. PÄÄTÖS Nro 2/08/2 Dnro ISY-2007-Y-134 Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2008 HAKIJA Joroisten kunta (Joroisten energialaitos) ASIA Liunan voimalaitoksen lupapäätökseen sisältyvien säännöstelymääräysten tarkistaminen,

Lisätiedot

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä

LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA. Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä LUPAPÄÄTÖS Nro 59/11/2 Dnro PSAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivijoen sillan uusiminen, Kittilä Metsähallitus Länsi-Lappi Sampantie 4 95700 Pello 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2012/2 Dnro ISAVI/68/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2012 ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, 17.11.2004 annetun lupapäätöksen nro

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti PÄÄTÖS Nro 100/08/2 Dnro ISY-2008-Y-174 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2008 HAKIJA Joensuun kaupunki ASIA Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti HAKEMUS Joensuun kaupunki on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 61/2012/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 61/2012/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 61/2012/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Voimakaapelin laskeminen yleisen väylän ali Saimaan Enonvedellä Vartioniemen

Lisätiedot

Laiturin ja penkereen pysyttäminen Saimaan Inkilänniemessä, Savonlinna

Laiturin ja penkereen pysyttäminen Saimaan Inkilänniemessä, Savonlinna Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 52/2013/2 Dnro ISAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA HAKIJA Laiturin ja penkereen pysyttäminen Saimaan Inkilänniemessä, Savonlinna Saimaa Yacht Store Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 74/2012/2 Dnro ISAVI/97/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012

PÄÄTÖS Nro 74/2012/2 Dnro ISAVI/97/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 74/2012/2 Dnro ISAVI/97/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 HAKIJA ASIA Alakylän tiehoitokunta Huutosalmen sillan uusiminen Saimaan Hankalahden ja Hankalammen välissä

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa. Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa. Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 104/2014/2 Dnro ESAVI/129/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2014 ASIA HAKIJA Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa Vantaan seurakuntayhtymä HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 33/2011/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011

PÄÄTÖS Nro 33/2011/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 33/2011/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Hampunsalmeen Liiansaaren

Lisätiedot

KEMIJOKI OY

KEMIJOKI OY KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN

Lisätiedot

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus, PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 84/2012/2 Dnro ISAVI/65/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012

PÄÄTÖS Nro 84/2012/2 Dnro ISAVI/65/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 84/2012/2 Dnro ISAVI/65/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012 HAKIJA ASIA Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Vesistökaapelin rakentaminen Höytiäisellä välille Raassilanniemi Varissaari

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 18/2012/2 Dnro ISAVI/96/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 18/2012/2 Dnro ISAVI/96/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 18/2012/2 Dnro ISAVI/96/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.3.2012 HAKIJA Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 35/10/2 Dnro ISAVI/82/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2010

PÄÄTÖS Nro 35/10/2 Dnro ISAVI/82/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/10/2 Dnro ISAVI/82/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010

PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Tihmas -nimiseen lampeen ja töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Siltajoen kalankasvatuslaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Paltamo Pasi ja

Lisätiedot

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 36/2014/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2014 ASIA HAKIJA Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Ruunaan kalastusalue

Lisätiedot

Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön edustalla,

Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön edustalla, Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2012/2 Dnro ISAVI/22/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2012 ASIA Rannan ruoppaus Kallaveden Kolmisopenlahdella kiinteistön 297-428-33-71 edustalla, Kuopio HAKIJA Kari Lappalainen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011

PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 HAKIJA Kortteisen osakaskunta ASIA Pohjapadon rakentaminen Pälkkijärven luusuaan järven

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan rakentaminen Inarijärven Miesniemen ja Kaakkurisalmensaaren väliseen salmeen, Inari Kiinteistö

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 65/2013/2 Dnro ISAVI/43/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 65/2013/2 Dnro ISAVI/43/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 65/2013/2 Dnro ISAVI/43/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 16.10.2013 ASIA HAKIJA Vesijohdon sijoittaminen Suvasveden Pilkonselälle, Levä- ja Kattilalahteen sekä Iso Matolampeen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 78/10/2 Dnro PSAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan tai rumpusillan rakentaminen Perttausjoen yli, Rovaniemi Metsähallitus / Metsätalous PL

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

Päätös Nro 19/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.09/2011

Päätös Nro 19/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.09/2011 Päätös Nro 19/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2012 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Äijälänsalmen ali ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta

Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 54/2014/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2014 ASIA HAKIJA Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Jaakko

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 17.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti.

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti. PÄÄTÖS Nro 9/07/2 Dnro ISY-2006-Y-201 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2007 HAKIJA Ruokolahden kunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti. HAKEMUS

Lisätiedot