Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon koskien hakemusta Monikonpuron uoman siirtämiseksi ja valmistelupaa (dnro ESAVI/158/04.09/2013): Monikonpurossa on sen kokoon nähden runsas ja monipuolinen kalakanta. Hankealueella tavataan ainakin seipiä, särkiä, ahvenia, kolmipiikkejä ja haukia. Monikonpuron taimen hävisi todennäköisesti vuosien ankaran talven ja kuivan kesän takia. Puroon on vuoden 2011 jälkeen istutettu Espoon Glomsinjoen taimenta. Monikonpuro on tärkeä elinympäristö myös muille kuin kaloille, mikä on syytä huomioida uomaa siirrettäessä. Saukko käy purolla kalassa ja hankealueella esiintyy lepakoita. Ympäristölautakunta pitää valitettavana suunnitelmaa siirtää jälleen Monikonpuron luonnollista uomaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena pitäisi olla purojen ja niiden lähiympäristön säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisina. Hankealueella Monikonpuro kulkee savimaahan muotoutuneessa mutkittelevassa uomassa. Pehmeään saveen kaivettavan uuden uoman luiskat on todennäköisesti vaikea saada pysymään paikoillaan ja kesän alivirtaaman aikaan uoman voivat vallata kasvit kuten osmankäämit. Hakemuksessa esitetty suunnitelma on vielä alustava: mm. uoman linjauksen ja uoman leveyden kerrotaan tarkentuvan myöhemmässä suunnittelussa. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Monikonpurolle annetaan tarkemmissa suunnitelmissa riittävästi tilaa. Nykyistä puron uomaa ja sitä reunustavaa kasvillisuutta tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Siirrettäville osuuksille pitäisi paikoitellen istuttaa tiheä puu- ja pensasvyöhyke. Puroeliöstö ja kalat tarvitsevat varjostavaa kasvillisuutta, joka viilentää vettä. Uoman siirrot on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla pääasiassa kuivatyönä ja aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa puron eliöstölle ja kaloille. Puron sorastamiseen ja kiveämiseen on käytettävä luonnonkiviä. Myös siltojen penkkojen kiveäminen on tehtävä luonnonkivillä. Suositeltavaa olisi, että kaivetun uoman liuskoihin annettaisiin muodostua maata sitovaa kasvillisuutta ennen veden ohjaamista uuteen uomaan.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Monikonpuro on tulvaherkkä. Tulvatilanteessa eroosio paljaasta savimaasta olisi suurta. Ympäristölautakunta ehdottaa, että nykyiseen uomaan tai puron vedenlaatuun vaikuttavia töitä ei tehdä kevätkutuisten kalojen pääasiallisena nousuaikana eikä taimenen pääasiallisena nousuaikana Hakijan on selvitettävä sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella. Jos kartoituksessa havaitaan hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata, hakijan on huolehdittava etteivät sulfidisavet heikennä Monikonpuron vedenlaatua. Uudesta uomasta seuraava pohjavedenpinnan lasku uoman lähistöllä aiheuttaisi sulfidien hapettumista ja rikkihapon huuhtoutumista puroon, josta voi seurata kalakuolemia. Myöhemmässä suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös hulevesien ja työmaavesien puhdistamiseen. Katualueiden hulevesiä ei pidä johtaa suoraan puroon vaan ne pitää ensin käsitellä luonnonmukaisen hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti. Sopivan sillan tai siltojen yhteyteen tulisi tehdä kivestä hajupostipaikka saukoille. Hajupostipaikassa saukot käyvät tekemässä jätöksensä, jotka toimivat viesteinä muille saukoille. Ympäristölautakunta pitää hakijan ehdottamaa kala- ja pohjaeläintarkkailua riittävänä. Ympäristökeskus tarkkailee Monikonpuron vedenlaatua neljästi vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa) havaintopaikalla Monikonpuro 0,6. Lisäksi puron vedenlaatua tarkkaillaan suljetun Iso Huopalahden kaatopaikan vesien velvoitetarkkailussa. Hakijan hakema valmistelulupa voidaan myöntää. Käsittely Eeva Haeggström ehdotti Katja Koivumäen kannattamana ehdotuksen neljännen kappaleen toiseksi viimeisen virkkeen perään lisäystä (kursivoitu), jolloin virke kuuluisi seuraavasti: Siirrettäville osuuksille pitäisi paikoitellen istuttaa tiheä puu- ja pensasvyöhyke käyttäen kotimaisia ja luonnonmukaisia kasvilajeja ja samalla karsien vieraskasvilajikkeita. Perttu Ahonen ehdotti Mika Leppisen kannattamana saman kappaleen toisen virkkeen perään lisäystä (kursivoitu): Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Monikonpurolle annetaan tarkemmissa suunnitelmissa riittävästi tilaa ja puron virtaamalle ei aiheuteta eliöstölle ja kaloille haitallisia muutoksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Haeggströmin ja Ahosen tekemät ehdotukset hyväksyä yksimielisesti. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen ne.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon koskien hakemusta Monikonpuron uoman siirtämiseksi ja valmistelupaa (dnro ESAVI/158/04.09/2013): Monikonpurossa on sen kokoon nähden runsas ja monipuolinen kalakanta. Hankealueella tavataan ainakin seipiä, särkiä, ahvenia, kolmipiikkejä ja haukia. Monikonpuron taimen hävisi todennäköisesti vuosien ankaran talven ja kuivan kesän takia. Puroon on vuoden 2011 jälkeen istutettu Espoon Glomsinjoen taimenta. Monikonpuro on tärkeä elinympäristö myös muille kuin kaloille, mikä on syytä huomioida uomaa siirrettäessä. Saukko käy purolla kalassa ja hankealueella esiintyy lepakoita. Ympäristölautakunta pitää valitettavana suunnitelmaa siirtää jälleen Monikonpuron luonnollista uomaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena pitäisi olla purojen ja niiden lähiympäristön säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisina. Hankealueella Monikonpuro kulkee savimaahan muotoutuneessa mutkittelevassa uomassa. Pehmeään saveen kaivettavan uuden uoman luiskat on todennäköisesti vaikea saada pysymään paikoillaan ja kesän alivirtaaman aikaan uoman voivat vallata kasvit kuten osmankäämit. Hakemuksessa esitetty suunnitelma on vielä alustava: mm. uoman linjauksen ja uoman leveyden kerrotaan tarkentuvan myöhemmässä suunnittelussa. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Monikonpurolle annetaan tarkemmissa suunnitelmissa riittävästi tilaa ja puron virtaamalle ei aiheuteta eliöstölle ja kaloille haitallisia muutoksia. Nykyistä puron uomaa ja sitä reunustavaa kasvillisuutta tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Siirrettäville osuuksille pitäisi paikoitellen istuttaa tiheä puu- ja pensasvyöhyke käyttäen kotimaisia ja luonnonmukaisia kasvilajeja ja samalla karsien vieraskasvilajikkeita. Puroeliöstö ja kalat tarvitsevat varjostavaa kasvillisuutta, joka viilentää vettä. Uoman siirrot on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla pääasiassa kuivatyönä ja aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa puron eliöstölle ja kaloille. Puron sorastamiseen ja kiveämiseen on käytettävä luonnonkiviä. Myös siltojen penkkojen kiveäminen on tehtävä luonnonkivillä. Suositeltavaa olisi, että kaivetun uoman liuskoihin annettaisiin muodostua maata sitovaa kasvillisuutta ennen veden ohjaamista uuteen uomaan. Monikonpuro on tulvaherkkä. Tulvatilanteessa eroosio paljaasta savimaasta olisi suurta. Ympäristölautakunta ehdottaa, että nykyiseen uomaan tai puron vedenlaatuun vaikuttavia töitä ei tehdä kevätkutuisten kalojen pääasiallisena nousuaikana eikä taimenen pääasiallisena nousuaikana Hakijan on selvitettävä sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella. Jos kartoituksessa havaitaan hapanta tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata, hakijan on huolehdittava etteivät sulfidisavet heikennä Monikonpuron vedenlaatua. Uudesta uomasta seuraava

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Selostus pohjavedenpinnan lasku uoman lähistöllä aiheuttaisi sulfidien hapettumista ja rikkihapon huuhtoutumista puroon, josta voi seurata kalakuolemia. Myöhemmässä suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös hulevesien ja työmaavesien puhdistamiseen. Katualueiden hulevesiä ei pidä johtaa suoraan puroon vaan ne pitää ensin käsitellä luonnonmukaisen hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti. Sopivan sillan tai siltojen yhteyteen tulisi tehdä kivestä hajupostipaikka saukoille. Hajupostipaikassa saukot käyvät tekemässä jätöksensä, jotka toimivat viesteinä muille saukoille. Ympäristölautakunta pitää hakijan ehdottamaa kala- ja pohjaeläintarkkailua riittävänä. Ympäristökeskus tarkkailee Monikonpuron vedenlaatua neljästi vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa) havaintopaikalla Monikonpuro 0,6. Lisäksi puron vedenlaatua tarkkaillaan suljetun Iso Huopalahden kaatopaikan vesien velvoitetarkkailussa. Hakijan hakema valmistelulupa voidaan myöntää. Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä pyytänyt Espoon ympäristölautakunnalta lausuntoa mennessä teknisen keskuksen hakemuksesta, joka koskee Monikonpuron uoman siirtämistä ja valmistelulupaa. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa saakka. Hakemuksen kuulutus on nähtävillä kaupungin ja Etelä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoo, 4. krs. (ma - pe klo ). Hakemus Espoon tekninen keskus hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Monikonpuron uoman siirrolle, uoman muokkaukselle ja nykyisen uoman täyttämiselle Leppävaarassa valmisteilla olevan Vermontien kaavan alueella. Uoman siirto on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa vuosien välisenä aikana. Tarkemmin aikataulu määräytyy alueen rakentamisen mukaan. Hankkeeseen liittyy myös neljän sillan rakentaminen ja Monikonpuroon laskevan avo-ojan vesien ohjaaminen Vermontien hulevesiviemäriin ja ojan täyttäminen. Hankesuunnitelma Lupaa haetaan Monikonpuron nykyisen uoman siirtämiselle/muokkaamiselle noin 700 m:n matkalla nykyisin 950 m:ä pitkällä uoman osuudella. Uuden uoman pituudeksi tulee noin 900 m. Hankealueella maaperä on savea 2-8 metrin paksuudelta. Hankealueella

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 ei ole tiedossa sulfaattimaita. Maanpinnan taso vaihtelee välillä mpy. Hankealue on tulvariskialuetta. Hakija esittää, että hakemuksessa esitetystä suunnitelmasta voidaan poiketa vähäisessä määrin tarvittaessa. Uoman linjaus ja uoman leveys tarkennetaan puisto- ja rakennussuunnitteluvaiheessa, jolloin myös työn toteutus, kuten työmaavesien hallinta sekä muut työmaajärjestelyt, suunnitellaan tarkemmin. Toimenpiteiden kesto ja ajoitus Uoman siirto tehdään osissa siten, että ensimmäisessä vaiheessa uomaa siirretään sen alaosassa (paaluväli ) ja toisessa vaiheessa yläosassa (paaluväli 0-250). Ensimmäinen vaihe pyritään tekemään mahdollisimman pian ja toinen vaihe viimeistään Sekä ensimmäisen että toisen vaiheen toteuttaminen kestää 3 5 viikkoa, jos työ päästään tekemään yhtäjaksoisesti. Uoman siirron periaate Suunnitelman mukaan uusi uoma toteutetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita soveltaen, millä tarkoitetaan vaihtelevaa uomageometriaa ja luiskakaltevuuksia sekä pohjan kiveämisiä ja soraistuksia. Uuden uoman muodolla pyritään jäljittelemään luonnontilaisen uoman mutkittelua. Tarvittaessa puron luiskat stabiloidaan. Monikonpuron rantavyöhykkeelle ja puistoon istutetaan puuryhmiä varjostamaan uomaan. Uusi uoma kaivetaan etukäteen kuivatyönä siten, että molemmissa päissä uuden ja nykyisen uoman erottaa kangas. Kannaksen poistaminen on osittain märkätyötä. Kannaksen poistamisen jälkeen vedet ohjataan uuteen uomaan, ja vanhan uoman molemmat päät tulpataan. Vanhan uoman täyttö tehdään tulppausten suojassa kuivatyönä. Kannaksen poistaminen ja veden uuteen uomaan johtamiseen liittyvät työt ajoitetaan siten, ettei kalojen nousu- ja lisääntymisaikana tapahdu vettä samentavia toimenpiteitä tai uoman sulkua. Kannaksen poistaminen ja veden ohjaaminen uuteen uomaan tehdään vähävetisenä aikana. Puron yhteyteen ei rakenneta kalojen ja muiden vesieliöiden nousua estäviä rakenteita. Hankkeen vaikutukset Hakija arvioi, että hankkeen kuivatyönä tehtävillä osilla ei ole vaikutusta Monikonpuron vedenlaatuun. Osittain märkätyönä tehtävillä osilla sekä alkuvaiheessa uudella uomalla on tilapäistä ja paikallista vaikutusta lähinnä veden samenemisena ja kiintoaineen kulkeutumisena. Siirrettävältä uoman osuudelta kasvillisuus ja pohjaeläimet tuhoutuvat. Hakijan mukaan hankkeella ei ole kalastoon pitkäaikaisia tai merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia. Hankealueella ei ole taimenen kutu- tai poikastuotantoalueita.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Luontoarvot Monikonpurossa on tehty kalasto- ja pohjaeläintarkkailua 2000-luvun alussa liittyen silloin tehtyyn Monikonpuron uoman siirtoon ja putkitukseen. Tarkkailun perusteella Monikonpuron kalasto on puron kokoon nähden varsin runsas ja monipuolinen. Ala- ja keskiosaa hallitsevat seipi, särki, ahven ja hauki sekä merestä nouseva kolmipiikki. Nykyään taimenen kutuja poikastuotantoalueet sijaitsevat Leppävaarasta ylävirtaan. Hankealueelta ei ole tutkittua tietoa pohjaeläimistä. Syksyllä 2013 on aloitettu kala- ja pohjaeläinseuranta alueella. Hankealueella tai aivan sen lähellä ei ole suojelualueita. Vermon alueella 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan hankealueella ei ole arvokkaita kasvillisuustyyppejä. Hankealueella havaittiin yksi lepakko (viiksisiippa- tai isoviiksisiippa). Lepakot ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Linnuista hankealueen lähistöllä oli mahdollisesti tiltaltin reviiri. Tiltaltti on vaarantunut (VU) laji. Hankealueella oli ruisrääkän, joka on silmälläpidettävä (NT) ja lintudirektiivin liitteen 1 laji, reviiri. Selvityksen mukaan Vermon alueella ei ole linnuston kannalta ehdottomasti säilytettäviä paikkoja. Pensaikkoalueet ovat tärkeitä kerttusille, niittyalueet ruisrääkälle. Ehdotus tarkkailusta Hakija ehdottaa, että hankkeen vaikutuksia pohjaeläimiin ja kalastoon seurataan kahdella koski- tai virtahavaintopaikalla, joista toinen sijaitsee hankealueella ja toinen sen alarajalla. Hankealueella sijaitsevan havaintopaikan kohdalle uomaa ei siirretä. Kalaston tarkkailumenetelmänä käytetään sähkökalastusta ja pohjaeläinnäytteenotto tehdään potkuhaavimenetelmällä. Seuranta tehdään syksyllä ennen tulvaa. Tarkkailu aloitetaan ennen uoman siirtämistä ja sitä jatketaan viisi vuotta töiden päättymisestä. Tulokset raportoidaan mm. Espoon ympäristökeskukselle. Hankkeen hyödyt ja haitat Hakijan mielestä hankkeen toteuttamisen edut ovat sen haittoja suuremmat. Hanke palvelee alueen kehittämistä ja sitä voidaan pitää alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan tavoitteiden mukaisena. Kun uusi uoma tehdään luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti, vesiympäristölle kohdistuvat vaikutukset ovat pidemmällä aikavälillä myönteisiä. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavia haittoja, vahinkoja tai edunmenetyksiä. Valmistelulupa Hakija hakee valmistelulupaa Monikonpuron uuden uoman kaivamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Kaivettu uoma voidaan täyttää, jos lupaa ei myönnetä.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue, kirje

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8