RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Transkriptio

1 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

2 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot Sijainti Hankkeen tausta Esiselvitykset ja maastotutkimukset Hankkeen tavoitteet Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Mitoitus ja suunnitelma Kosteikko Säätökastelu ja salaojitus Töiden toteutus Vaikutusten arviointi Vaikutukset kosteikon ulkopuolisten peltojen kuivatustasoon Muut vaikutukset Hoito ja kunnossapito Tila- ja omistajatiedot Kustannusarvio Toteuttamiskustannukset Ylläpito- ja hoitokustannukset... 7

3 3 LIITELUETTELO 1. Sijainti- / valuma-aluekartta 1: Suunnitelmakartta 1: Pituusleikkaus 1:1000/1: Poikkileikkaukset 1: Settipato 1: Säätökaivo 1:50 5. Kustannusarvio

4 4 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot 1.1 Sijainti Kosteikkokohde sijaitsee Tyrnävän kunnassa noin 3 km kuntakeskuksesta länteen. Kosteikko kuuluu Temmesjoen keskiosan valuma-alueeseen (58.02). Kosteikon vedet laskevat Nipsinginojaan, joka yhtyy Temmesjokeen Ala-Temmeksellä. Vesistöalueen vedenpidätyskyky on huono ja Temmesjoen ekologinen tila on välttävä. Vesistössä esiintyy ajoittain happamuusongelmia ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Kosteikon valuma-alue on kooltaan n. 50 ha. Peltoa valuma-alueesta on yli 90 %. Kohteen sijainti- / valuma-aluekartta on esitetty liitteessä Hankkeen tausta Temmesjoen vesistöalueen tilan parantamiseksi on laadittu maatalousalueille kosteikkojen yleissuunnitelma. Rahkon kosteikko on yleissuunnitelman mukainen, erityistuen ehdot täyttävä toteutuskohde. Kohde suunnitellaan perunanviljelytilalle, jossa käytetään nykyisin kastelua/ säätösalaojitusta. Hankealueen pellot ovat kokonaisuudessaan salaojitettuja. 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Suunnitelmassa on käytetty laserkeilattua korkeusmallia ja salaojasuunnitelmia valumaalueiden määrityksessä. Kartoittaja Pasi Niemi Maveplan Oy:stä on suorittanut hankealueen mittaukset ja Virve Kupiainen alunamaiden kartoitukset Happamien sulfaattimaiden esiintyminen on kartoitettu ph:n kenttämittauksilla. 1.4 Hankkeen tavoitteet Kosteikkojen perustamisen tavoitteena on vesiensuojelu, suunnitelmassa on huomioitu myös kasteluveden otto ja säätökastelu. Suunnitellun kosteikkoalueen pinta-ala on 1,1 ha, josta vesipintaa on noin 0,4 ha. Kosteikon vesipinta-alan koko on 0.8 % ja toimenpidealue 2,2 % valuma-alueen pinta-alasta. Näin ollen kosteikon mitoitus täyttää vesiensuojelun vaatimukset. 2. Suunnitellut toimenpiteet 2.1 Yleistä Tekninen suunnitelma on laadittu N60+ -korkeusjärjestelmässä ja KKJ - koordinaatistossa. Kosteikon suunnittelussa on hyödynnetty nykyinen kaivettu lampi mahdollisimman tehokkaasti. Valuma-alueen peltojen kuivatusta ei ole heikennetty ja salaojastojen toimivuus on huomioitu. Alueelta ei ole löydetty happamia sulfaattimaita. Levitettävät kaivumaat kuitenkin kalkitaan.

5 5 2.2 Mitoitus ja suunnitelma Kosteikko Kaivettavat massat ja altaat Suunnitelmakartan paaluvälillä oleva uoma perataan ja kaivetaan pituusleikkauksen mukaisesti. Rajaoja, joka huolehtii tilan rno 29:76 kuivatuksesta, puhdistetaan ja perataan kasvillisuudesta noin 200 metrin matkalta. Paalulta 4+50 lammelle saakka kaivut myötäilevät pellon reunaa. Kosteikon eteläosaan, paalun 4+20 kohdalle kaivetaan noin 0,8-0,9 metriä syvä allasosa kiintoainetta pidättämään. Kaivu aloitetaan nykyisestä ojasta ja laidat luiskataan toispuoleisesti kaltevuuteen 1:6. Syvemmän altaan jälkeen paaluvälillä kosteikossa on matalan veden alue, jonka loiviin luiskiin pääsee muodostumaan kosteikkokasvillisuutta. Maisemasaarekkeen eteläpuoleinen alue, paaluväli , kaivetaan kapeaksi kosteikko-osuudeksi luiskan kaltevuudessa 1:3. Lammen itäpäästä, paaluvälille , kaivetaan toispuoleinen uoma nykyistä ojaa myötäillen. Luiskan kaltevuus on 1:3. Nykyisen lammen lounaista rantaa loivennetaan, jolloin lammen eteläpäähän pääse muodostumaan kosteikkokasvillisuutta. Rannan loivennuksesta ja uoman kaivusta ja luiskauksesta syntyy kaivumassoja noin 200 m 3 ktr. Nykyisen lammen pohja puhdistetaan kertyneestä liejusta. Puhdistus tehdään siten, että rannat ovat loivia ja lammen keskiosa on noin 1,4 m syvä. Puhdistuksesta syntyy kaivettavia massoja noin 600 m 3 ktr. Kosteikkoalueella syntyy yhteensä kaivumaita noin 2600 m 3 ktr. Kaivettavat massat ovat hienoa hietaa. Kaivumaat läjitetään suunnitelmassa esitettyihin kohtiin. Lammen koillisosan läjityksellä varmistetaan, että vesi ei pääse nousemaan pelloille. Ravinteikasta liejua voidaan levittää myös pelloille. Puuston raivaus ja perkaukset Kosteikko kaivetaan peltoalueelle. Kosteikon ympärille raivataan metsäisenä maisemaalueena toimiva ympäristö. Puusto raivataan huoltotien alta. Tien molemmille puolille jätetään maisemapuita, jotka samalla varjostavat vettä pitäen sen viileänä hilliten haihduntaa. Maisemasaarekkeet Kosteikon keskelle jäävän maisemasaarekkeen puusto harvennetaan. Huoltoreitit ja ylityspaikat Kosteikkoalueen itäpuolelle rakennetaan huoltoura kosteikon hoitoa ja ylläpitoa varten. Maapadon harja tehdään vähintään 5 metriä leveäksi ja sorastetaan 200 mm pintaosasta. Padon ja tien rakentamisessa huomioidaan vesi- ja viemärijohdot, jotka kulkevat tulevan tien lähettyvillä. Pato tiivistetään huolellisesti ja huoltoura rakennetaan kaivumassoista. Rakenteet Kosteikon vesi padotetaan tasolle N60+ 12,35 m. Nykyinen ojarumpu vaihdetaan halkaisijaltaan 1200 mm:n settirumpuun, jonka periaate on esitetty liitteessä 4.1. Rummun pituus on 10 m. Setit pitävät kosteikon vedenpinnan korkeuden tasaisena. Kuivina jaksoina vedenpinnan taso voi laskea settien alapuolella.

6 6 Kosteikon vettä voidaan käyttää tarvittaessa säätökasteluun. Jotta vettä voidaan padottaa ja säädellä salaojastoon, vaihdetaan nykyisen säätökaivon tilalle liitteessä 4.2 esitetty uusi suurempi, betoninen kaivorakenne varusteineen. Huoltouran alle laitetaan halkaisijaltaan 500 mm:n rumpu, jonka pituus on 8 metriä. Rumpu asennetaan T4 tuplamuoviputkesta Säätökastelu ja salaojitus Kastelu hoidetaan suunnitelmakarttaan merkityllä uudella säätökaivolla. Säätökaivon sisällä poistoputkissa on sulkuventtiilit, joiden avulla vedenpinta voidaan tarvittaessa laskea noin tasolle N60+ 12,00 m. Tällöin varapoistoputki avataan, ja kosteikolle johtava poistoputki suljetaan venttiileillä. Paalun 1+40 kohdille rakennetaan varapurkuputken alapäähän lietepesä, joka kivetään. Tuloputken päähän asennetaan säätölaite. Säätölaite mahdollistaa myös vedenpinnan nostamisen kosteikkoa korkeammalle tasolle salaojastoissa. Säätökaivon ympärille asennetaan tiivistetty maatäyttö. Kosteikon itäpuolella oleva nykyinen salaojitus liitetään uuteen 150 metriä pitkään, halkaisijaltaan 125 mm, pvc -kokoojaputkeen, jolloin lohkon veden saadaan johdettua hallitusti kosteikkoon. Kokoojaojaston alapäähän asennetaan laskuaukkokaivo. Kaivon halkaisija on 600 mm. Liitokset nykyisiin salaojiin tehdään läpihuuhteluliitoksilla. 2.3 Töiden toteutus Työt toteutetaan maanomistajan kanssa sovittuja työmaateitä pitkin. Työt suoritetaan tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuolisiin vesiin. Kaivutyöt suositellaan tehtäväksi kevättalvella, jolloin maa on jäässä ja kantaa paremmin koneita. Talven aikana työmaateitä voi jäädyttää. Kaivumassat kalkitaan ja läjitetään suunnitelmassa esitetyille alueille. 2.4 Vaikutusten arviointi Vaikutukset kosteikon ulkopuolisten peltojen kuivatustasoon Kosteikon suunnittelussa on huomioitu peltojen vaatima kuivavara sekä salojitus. Näin ollen kosteikolla ei heikennetä nykyisten yläpuolisten peltojen kuivatustasoa Muut vaikutukset Kosteikko pidättää ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikko pidättää valuma-alueen vesiä ja lisää veden viipymistä alueella. Kosteikko tarjoaa suojaisia paikkoja esimerkiksi linnustolle ja parantaa alueen maisema-arvoa.

7 7 3. Hoito ja kunnossapito Kosteikkoa hoidetaan raivaamalla ja niittämällä. Kosteikossa pyritään ylläpitämään monipuolista kosteikkokasvillisuutta ja umpeenkasvaessaan kasvillisuus yksipuolistuu, joten kosteikon säännöllinen hoito on tärkeää. Kosteikkokasvillisuutta ei tarvitse niitää ensimmäisinä perustamisen jälkeisinä vuosina. Kun niitot aloitetaan, kannattaa niittää 2-3 peräkkäisenä kesänä, jonka jälkeen voi pitää taas muuttaman vuoden tauon. Tiheää kasvillisuutta niitetään laikuttaisesti työskentelysyvyydeltä 0,8-1,2 m, jolloin varmistetaan avovesialueiden pysyvyys. Paras niittoaika on heinäkuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin. Niittojäte kerätään ja läjitetään alueelle, josta ei pääse valumaan vesiä takaisin kosteikkoon. Varjostavan puuston kasvaminen vesialueiden laidoilla pitää veden viielänä ja vähentää alueiden umpeenkasvua, mutta tiheää pajukkoa on hyvä raivata. Alueen pellot on salaojitettuja, mutta mikäli avo-ojia pitkin kosteikkoon kulkeutuu ja laskeutuu lietettä, hoitoon sisällytetään altaan pohjille laskeutuvan liejun poisto. Kosteikon syviin osiin laskeutuneen liejun määrää voi tarkastella mittakepillä. Lieju on poistettava silloin, kun se uhkaa lähteä liikkeelle tulvavirtaamalla tai syvä osa mataloituu liiaksi vähentäen veden viipymää kosteikossa. Lieju kaivetaan pois kuivana aikana ja läjitetään siten, ettei ravinteita valu takaisin vesiin. Ravinnepitoisen sedimentin voi levittää pelloille. Maarakenteita tarkkaillaan varsinkin ensimmäisinä vuosina painumien ja tulvasortumien havaitsemiseksi. Luiskien ja huoltoreitin kuntoa ylläpidetään. Tarkastus tapahtuu keväällä lumien sulamisen jälkeen sekä kovien sateiden jälkeen. 4. Tila- ja omistajatiedot 5. Kustannusarvio 5.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 5 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n euroa (alv 0 %). 5.2 Ylläpito- ja hoitokustannukset Ylläpito- ja hoitokustannukset ovat noin kymmenelle vuodelle 5020 euroa.

8 8 Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Virve Kupiainen Tarmo Kämä Suunnittelija, DI Tarkastaja, Rkm

9

10

11

12

13

14 LIITE 5 KOSTEIKON PERUSTAMIS- JA HOITOKUSTANNUKSET Kosteikkoalue 1,1 ha Tyrnävä PERUSTAMINEN: SUORITE MÄÄRÄ YKSIKKÖ YKS.HINTA YHT. EURO Suunnittelukustannukset 1,00 kpl 7000, Raivaus 60,00 h 16, Raivausjätteen kasaus ja siirto, traktorityö 23,00 h 41, Kaivu telakaivurilla 2600 m 3 ktr 78,00 h 53, Maa-aineksen kuormaus, ajo ja levitys 34,00 h 126, Muut kustannukset - pelto-ojien kaivumaiden kalkitus 2,00 t 45,00 90 Muut materiaali- ja rakennuskustannukset -kokoojaputki ja kaivo 1,00 kpl 1800, settipato Ø 1200, pituus 10 m, rakenteineen 1,00 kpl 3000, rumpu Ø 500, pituus 8 m, huoltouran ali 1,00 kpl 600, säätökaivo rakenteineen 1,00 kpl 1500, Yleiskustannukset n. 15 % työkohdekustannuksista 3339 PERUSTAMINEN YHTEENSÄ (alv. 0 %) HOITO: SUORITE: MÄÄRÄ YKSIKKÖ YKS.HINTA YHT. EURO Altaiden puhdistus tarvittaessa 40 h 57, Puhdistuslietteen ajo & tasaus 20 h 30, Puhdistuslietteen kalkitus 2 t 50, Kasvillisuuden poisto tarvittaessa 60 h 34, HOITO YHTEENSÄ 10 VUODESSA (alv. 0 %) 5020 VUOTUINEN HOITOKUSTANNUS (alv. 0 %) 502 PERUSTAMINEN & HOITO YHT. (alv. 0 %) 32670