Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2012/2 Dnro ISAVI/142/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva HAKIJA Levänomaisen järven sekä Yhelmys- ja Luhjuslampien laskemis- ja Leppäpuron perkausyhtiö ASIAN TAUSTAA Hakemuksessa on selostettu, että ennen hakemuksessa tarkoitettujen järvien laskemista Leväkön keskiylivedenkorkeus (MHW) oli ollut N ,66 m ja kasvukauden keskivedenkorkeus (MW veg ) N ,04 m. Vastaavat Yhelmysjärven vedenkorkeudet olivat olleet N ,66 m ja N ,11 m. Hakemuksessa tarkoitettujen järvien vedenkorkeutta on sittemmin laskettu vesistötoimikunnan vesioikeuslain nojalla antamalla päätöksellä. Päätöksestä ilmenee, että luvan hakijana on ollut valtio ja että hakemus ja annettu lupa on koskenut hankkeen toteutusta kuivatuskunnan K2 osalta. Kuivatuskuntien K1, K3 ja K4, jotka ovat sijoittuneet Yhelmysjärven yläpuolelle, osalta hanke on katsottu voitavan toteuttaa ilman lupakäsittelyä. Laskuhanke (Toimitusnumero 3005 Ky 1) on valmistunut vuonna Hankkeen tarkoituksena on ollut laskea Leväkön kasvukauden keskivedenkorkeus (MW veg ) tasolle N ,87 m ja keskiylivedenkorkeus (MHW) tasolle N ,65 m. Yhelmysjärvessä laskun tavoitteena ovat olleet vastaavasti vedenkorkeudet: MW veg = N ,10 m ja MHW = N ,74 m. Hankkeen yhteydessä oli perustettu Levänomaisen järven sekä Yhelmys- ja Luhjuslampien laskemis- ja Leppäpuron perkausyhtiö. Nykyisellä peruskartalla Leväkön vedenkorkeudeksi on merkitty N ,70 m, Levänomaisenlammen vedenkorkeudeksi N ,80 m ja Yhelmysjärven vedenkorkeudeksi N ,00 m. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 HAKEMUS Levänomaisenjärven sekä Yhelmys- ja Luhjuslampien laskemis- ja Leppäpuron perkausyhtiö pyytää aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä 4.8., 9.9. ja täydentämässään hakemuksessa lupaa Leväkön ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven vedenpinnan nostamiseen rakentamalla pohjapato Leväjokeen. Hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan pohjapadon harjan korkeus tulee olemaan N ,20 m. Padon harjalla on kaksi alivirtaama-aukkoa, joiden pituudet ovat 60 cm ja syvyydet 2,5 cm. Padon harjan pituus on 5,50 m ja uoman sivuluiskat padon kohdalla ovat noin 1:1,5. Hankkeen tarkoituksena on saada Yhelmysjärven ja Leväkön sekä Levänomaisenlammen vedenpinnat ympäristön ja vesistön kokonaiskäytön kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle. Pohjapadon rakentamisen avulla padon yläpuolisten järvien ja lammen vedenkorkeudet muodostuisivat hakijan arvion mukaan seuraaviksi: MHW MW MNW Leväkkö N ,70 m N ,50 m N ,35 m Levänomaisenlampi N ,70 m N ,50 m N ,35 m Yhelmysjärvi (ei arviota) (ei arviota) (ei arviota) Levänomaisenlampi ja Leväkkö ovat muodostuneet erillisiksi vesialueiksi Levänomaisenjärven laskun jälkeen. Yhelmysjärvi laskee Kolppajoen kautta Leväkköön ja Leväköstä alkava Leväjoki Kankaisjärveen ja edelleen Ruokojärveen. Levänomaisenlammen purku-uoma yhtyy Leväjokeen Leväkön alapuolisella kuivioalueella. Leväjoen valuma-alueen koko on 43,6 km 2 ja järvisyys 8 % sekä Leväkön ja Yhelmysjärven välisen Kolppajoen osalta vastaavasti 22,1 km 2 ja 8,2 %. Valumaaluetietojen perusteella on määritetty seuraavat Leväjoen ja Kolppajoen virtaamien ääri- ja keskiarvot: Leväjoki Kolppajoki m 3 /s m 3 /s Ylin virtaama (HQ 1/20 ) 5,4 3,1 Keskiylivirtaama (MHQ) 3,27 1,77 Kasvukauden keskivirtaama (MQ veg ) 0,33 0,18 Keskialivirtaama (MNQ) 0,057 0,029 Hakemuksen täydennyksessä ( ) on tehty virtaamien ääri- ja keskiarvoja vastaavat padotuslaskelmat. Eri virtaamatilanteissa on saatu laskennallisesti yläpuo-

3 lisille järville seuraavat vedenkorkeudet, joissa on otettu huomioon uomissa olevien rumpujen aiheuttama padotus: 3 Leväkkö Yhelmysjärvi HQ 1/20 : N ,92 m N ,06 m MHQ: N ,73 m N ,85 m MQ veg : N ,32 m N ,35 m MNQ: N ,20 m Järvien vedenkorkeuden muutokset vesistötoimikunnan päätöksen perusteena olleen laskusuunnitelman mukaisiin vedenkorkeuksiin verrattuna ovat keskiylivedenkorkeutta ja kasvukauden keskivedenkorkeutta vastaavissa virtaamatilanteissa (MHQ ja MQ veg ) seuraavat: Leväkkö Yhelmysjärvi MHW +0,08 m (= 99,73-99,65) +0,11 m (99,85-99,74) MW veg +0,45 m (= 99,32-98,87) +0,25 m (99,35-99,10) Leväjoen vesialue kuuluu patopaikan kohdalla joen pituussuunnassa puoliksi kumpaankin rantatilaan. Hakija on sopinut padon rakentamisesta kirjallisesti joen pohjoispuolisen rannan omistajan kanssa. Sen sijaan joen eteläpuolella olevan Paavilan tilan RN:o 3:50 omistajan kanssa hakija ei ole päässyt sopimukseen padon rakentamisesta tilan alueelle. Hakija pyytää sen vuoksi, että aluehallintovirasto myöntäisi hakijalle pysyvän käyttöoikeuden padon rakenteiden alueeksi tarvittavaan 10 m 2 :n suuruiseen Paavilan tilan alueeseen. Käyttöoikeuden myöntämisestä määrättävän korvauksen suuruudeksi hakija on arvioinut 5 euroa neliömetriltä eli 50 euroa. Padon rakentaminen tulee maksamaan noin 7500 euroa. Muita kuluja tulee olemaan noin 3000 euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa välisenä aikana. Rakentamisaika on valittu siten, että rakentamisen haittavaikutukset kalastolle ja ranta-alueilla pesiville linnuille ovat mahdollisimman vähäiset. Veden samentumista pyritään rajoittamaan tekemällä kaivu- ja täyttötyöt lyhytkestoisesti kokoamalla patorakenne valmiiksi ennen uomaan kohdistuvia maanrakennustöitä. Loma-asuntojen rakentaminen hakemuksessa tarkoitettujen järvien rannoille on tapahtunut tilanteessa, jolloin veden pinta on ollut noin cm korkeammalla kuin laskuhankkeen suunnitelman mukainen kasvukauden keskimääräinen vedenkorkeus. Hakija on liittänyt hakemukseen Leväkön, Levänomaisenlammen ja Yhelmysjärven rantakiinteistöjen omistajien antamia kirjallisia suostumuksia hankkeen toteuttamiseen. Suostumus on saatu 23 tilan osalta, suostumuksia ei ole seuraavilta tiloilta: Paavila , Etuniemi , Yhelmys , Pelto- Yhelmys , ja Leväranta

4 Hakemuksessa tarkoitettujen järvien vesialueet ovat Paavilan osakaskunnan ( ), Pohjoinen 5 osakaskunnan ( ), Kettula 2 osakaskunnan ( ), Hatsola 1 osakaskunnan ( ) sekä Pohjoinen 2, 4 ja 7 osakaskunnan ( ) yhteistä vesialuetta. Järjestäytymättömät osakaskunnat Pohjoinen 2, 4 ja 7 ja Hatsola 1 ovat sittemmin (kiinteistörekisterin mukaan ) lakanneet ja yhdistetty Levänomaisen osakaskunnaksi ( ), joka on järjestäytynyt. Hanke parantaa hakijan arvion mukaan järvien kalataloudellista tilannetta. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu edellä mainitun käyttöoikeuskorvauksen lisäksi muita korvattavia haittoja tai vahinkoja. 4 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) lausuu, että ELY-keskuksen mielestä suunnitelma on osittain puutteellinen. Suunnitelman mukaan ylisyöksypadon purkukyky on laskettu Polenin kaavalla. Kaava ja siinä käytetyt kertoimet olisi ollut hyvä esittää suunnitelmassa. Suunnitelman mukaan vesistön virtaamista ja vedenkorkeuksista ei ole kattavia havaintotietoja. Ylivirtaama (HQ) ja alivirtaama (NQ) olisi voitu määrittää valuma-alueen, järvisyyden ja alan ammattikirjallisuuden avulla ja niiden perusteella suorittaa padotuslaskelmat. Varsinkin tulevan ylimmän vedenkorkeuden (HW) arvioiminen HQ:n aikana olisi ollut tärkeää sekä sen selvittäminen, nousevatko tulvakorkeudet entisestä ja aiheutuuko siitä mahdollisesti haittoja tai vahinkoja. MQ ( = MQ veg ) on suunnitelmassa esitetty. ELY-keskuksen mielestä vedenkorkeuden muutoksia tulisi verrata vanhassa lainvoimaisessa laskuhankkeessa esitettyihin tuleviin vedenkorkeuksiin eikä majavanpatojen aiheuttamaan muutokseen vedenkorkeudessa. Kaivetut uomat on laskuhankkeen asiakirjojen mukaan tarkastettu ainakin vuonna 1971 eikä majavanpatoja tuolloin ollut. ELY-keskuksella ei ole tarkempia tietoja siitä, milloin ja miten pitkään majavanpatoja on uomassa ollut. Niitä lienee kuitenkin aika-ajoin myös poistettu ja kuten suunnitelmassakin on esitetty, padot ovat lahonneet ja hajonneet vuoden 2004 jälkeen. Lisäselvityksen liitteen 2 kohdassa 2 on virheellisesti merkitty virtaamien 0,33 m 3 /s ja 0,18 m 3 /s tarkoittavan HQ veg ( = kasvukauden ylivirtaama). Lukema-arvot ovat kuitenkin kasvukauden keskimääräisiä virtaamia (MQ veg ), kuten saman kohdan lopussa sen tekstiosassa on esitetty. Suunnitellun padon alaluiska tulisi tehdä riittävän loivaksi niin, että mahdollinen kalan nousu padon yläpuolisiin järviin turvattaisiin. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa hankkeen suhteen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä etua.

5 Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, ELY-keskus esittää lupamääräyksiin sisällytettäväksi seuraavaa: - Leväkön ja Yhelmysjärven vedenkorkeuksia on havaittava 5 vuoden ajan padon valmistumisesta lukien. Vedenkorkeuksia on havaittava välisenä aikana siten, että kevättulvan aikana ( ) havainto tehdään vähintään 2 kertaa viikossa ei kuitenkaan peräkkäisinä päivinä ja muuna aikana vähintään 2 kertaa kuukaudessa noin 2 viikon välein. Havaintotulokset on lähetettävä kirjallisesti vuosiyhteenvetona Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle aina kunkin vuoden loppuun mennessä. - Töiden aloittamisesta on ennakolta kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon ELYkeskukselle. - Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ELY-keskukselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. 2) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö (jäljempänä kalatalousyksikkö) lausuu, että hakemuksessa tarkoitettujen järvien vedenpintaa laskettiin vuodelta 1952 olevan suunnitelman perusteella ja laskuhanke valmistui vuonna Järvien keskimääräiset vedenpinnat nousivat kuitenkin majavanpatojen seurauksena 1970-luvulla runsaat puoli metriä. Laskuhankkeen suunnitelmaa korkeammat vedenkorkeudet eivät hakijan mukaan ole aiheuttaneet haittoja järvien rannoilla. Tällä hakemuksella on tarkoitus vakiinnuttaa keskivedenkorkeudet samoille tasoille, joilla ne ovat olleet luvuilla. Hakemuksessa tarkoitettujen järvien vedenlaadusta hakemuksessa mainitaan, että vesi on ruskeaa ja kesäisin sameaa. Todennäköisesti vesi on humuksista ja ravinteikasta. Kalastona mainitaan ahven, hauki, lahna ja muut särkikalat. Kalastus on siimakalastusta ja vähäisessä määrin verkko- ja katiskakalastusta. Kalastus lienee melko vähäistä, mutta kalastuksella on lähialueen asukkaille paikallista merkitystä. Vaikka Leväkössä on enimmillään syvyyttä noin 7 m, on sen, kuten myös muiden alueen lampien keskisyvyys alhainen. Vedenlaatutietoja ei ole käytettävissä, mutta matalissa järvissä voi alusvedessä olla talvisin hapenpuutetta, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa kalakuolemiin. Vedenpinnan nostolla pystytään vähentämään hapenpuutteen ja kalakuolemien mahdollisuutta. Tässä tapauksessa kyse olisi kuitenkin jo pitkään vallinneen tilan pysyttämisestä. Aliveden nostaminen pysyvästi esitettyyn tasoon parantaisi kalaston elinolosuhteita alueen järvissä. Padon rakentamisen aikana tapahtuu veden samentumista, joka karkottaa kaloja, mutta vaikutus on lyhytaikainen ja paikallinen. Hakijan mukaan ei ole tiedossa, että Kankaisjärvestä nousisi kalaa Leväjokeen. On todennäköistä, että vaelluskalaa, esimerkiksi taimenta, alueen järvissä ei ole. Ainakaan istutusrekisterin mukaan alueen järviin ei ole istutettu taimenia. Paikallisilla kalalajeilla, muun muassa ahvenella, särjellä ja hauella on kuitenkin tyypillisesti kevätvaelluksia yläpuolisiin jokiin ja puroihin sekä syksyisin alasvaelluksia takaisin. Näin tapahtunee myös Kankaisjärvestä hankealueen järviin ja lampiin. 5

6 Nykyisessä vesienhoidon suunnittelussa kalojen esteetön liikkuminen vesistöstä toiseen on asetettu merkittävään asemaan. Tällä ei tarkoiteta pelkästään tyypillisiä vaelluskaloja, kuten taimenta, vaan kaikkia kalalajeja, myös muun muassa ahventa, haukea ja särkeä. Hankkeen toteuttamisessa onkin varmistettava, että rakennettavasta pohjapadosta tehdään sellainen, että siitä ei muodostu kulkuestettä kaloille. Kalan kululle tärkeimmät ajat ovat keväällä ja syksyllä, jolloin virtaamat yleensä ovat vuoden kierrossa suurimmat. Padon luiskan tulee olla riittävän loiva, jotta kalat pystyvät nousemaan siitä. Hakemussuunnitelmassa esitetty patoratkaisu ei mahdollista kalan kulkua riittävässä määrin. Padon alavirran puoleisen luiskan tulee olla loivempi. Padon rakentaminen sellaiseksi, että kalojen liikkuminen on mahdollista, ei juurikaan lisää kustannuksia. Patoa loivennetaan soralla ja kivillä. Kalatalousyksikkö esittää, että ennen rakentamista hakija sopii kalatalousyksikön kanssa padon rakentamisesta kalan liikkumiselle mahdolliseksi. Hankkeen toteuttaminen parantaa kalojen elinmahdollisuuksia hankealueen järvissä eikä siitä aiheudu yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa. 3) Levänomaisen osakaskunta lausuu, että vesistön nykytila on vedenpinnan mataluudesta johtuen huolestuttava. Vesistöissä on selvästi havaittavissa runsasta pohjakasvustoa, sen lisääntymistä ja Levänomaisenlammen osalta matalien lahtien umpeenkasvamista. Myös vedenlaatu sekä virkistyskäyttöön että kalastukseen on normaalikesinäkin huono ja viime kesänä erittäin huono, suorastaan kelvoton. Kalastus, uiminen ja veneily joidenkin osakkaiden mökkirannasta on mahdotonta loitontuneen vesirajan takia. Vesistöissä pesii runsas lintukanta. Joutsenpariskunta sekä sorsalinnut ovat ottaneet vesistön omakseen. Myös kurkien ja harvinaisimpien lintujen on havaittu liikkuneen ja pesineen vesistössä. Näiden elinolosuhteiden turvaamiseksi hankkeella on myös suuri merkitys. Hanke on vesistön käyttökelpoisuuden lisääntymisen ja kalatalouden kannalta erittäin hyödyllinen. Hanke parantaa vesimaisemaa ja rantojen virkistyskäytön edellytyksiä. Aliveden nostaminen on edullista myös kalaston elinolojen kannalta ja kalastuksen edellytykset paranevat. Osakaskunta kannattaa hanketta ja toivoo nopeaa myönteistä päätöstä, jotta hanketta päästään toteuttamaan. Osakaskunta ei vaadi omistamistaan vesi- ja maa-alueista korvausta hakijalta edellä mainituista kalataloudelle tulevista hyödyistä johtuen. 4) Paavilan kalastuskunta ilmoittaa istuttaneensa Kankaisjärveen kuhan ja siian poikasia kaksi kertaa sekä harjusta ja jokirapuja Leväjokeen. Jos Leväjoki padotaan, kuivuu jokiuoma kesäkuukausina ja istutukset tuhoutuvat. Jos pato sen sijaan tehtäisiin Leväköstä lähtevän jokiuoman suulle laittoman padon paikalle, säilyisi ainakin mahdollisuus istutuksien säilymiseen tilanteessa, jolloin edes jonkinlaista virtausta tapahtuisi Levänomaisenlammesta ja sen valuma-alueelta. Osakaskunta pidättää oikeuden korvauksiin, jos pato tehdään keskelle Leväjokea. 5) Syrjävuoren yksityistien tiekunta lausuu, että Leväjoen ylittävä teräsrumpusilta on suunnitellun padon yläpuolella. Rummun yli kulkeva tie palvelee seitsemää tilaa. Tiellä on myös läpiajoliikennettä. Vedenpinnan noususta tierummun perustuksille ja 6

7 ympäröiville maarakenteille aiheutuvat rasitukset on selvitettävä. Myös rummun korjauskustannukset nousevat kohonneen vedenpinnan seurauksena. Mahdolliset vahingot ja haitat sekä lisäkustannukset on määrättävä korvattavaksi tiekunnalle kokonaisuudessaan. 6) AA Paavilan tilan RN:o 3:50 omistajana lausuu, että hakijana toimiva Levänomaisen järven sekä Yhelmys- ja Luhjuslampien laskemis- ja Leppäpuron perkausyhtiö on aikoinaan perustettu kyseisen järven ja lampien vedenpinnan laskuhankkeen hakijaksi. Se ei voi toimia nyt kyseessä olevan vedenpinnan nostohankkeen hakijana. Tämän vedenpinnan nostohankkeen eteenpäin viemistä varten on perustettava uusi yhtiö, jonka osakkaita ovat Yhelmysjärven, Leväkön, Levänomaisenlammen sekä Kankaisjärven ja Ruokojärven maanomistajat eli ne, joita asia koskee ja joihin hankkeella on vaikutusta. Tällä vedennostohankkeella ei ole vaikutusta Yhelmysjärven yläpuolella ja Leppäpuron varrella oleviin tiloihin. Toki niiden omistajillekin on hankkeesta tiedotettava. Uudelleen järjestäytyneen perkausyhtiön on nyt reagoitava myös esitettyihin vaatimuksiin aikoinaan perattujen vesiväylien kunnosta tämän hankkeen etenemisestä riippumatta, koska vastuu on lakisääteinen. Hankkeen seurauksena muistuttajan Levänomaisenlammen rannalla oleva 1,49 hehtaarin suuruinen rantapelto vettyy alaosastaan, minkä jälkeen se pienenee viljelyteknisesti kannattamattomaksi. Myös Leväjokeen rajoittuva rantametsä vettyy padon yläpuoliselta osalta. Sanotut vahingot on korvattava täysimääräisesti. Myös on korvattava maanmittaustoimitusten kulut (vuonna 2007 lunastetut vesijättömaat jäävät veden alle) sekä padon alapuolella aiheutuvat haitat, jotka koskevat Leväjoen ja Kankaisjärven virkistyskäyttöä ja mahdollista maanarvon alenemista. Hakemuksessa esitetyt arviot hankkeen ympäristövaikutuksista ja sen aiheuttamista vahingoista ja haitoista ovat puutteelliset. Asianmukaiset selvitykset hankkeen vaikutuksista vesistöihin, alueen kalakantoihin ja Leväjoen varrelle sijoittuvaan perinnebiotooppialueeseen sekä vettymisvahingonarvio on laadittava, jos hanketta halutaan viedä eteenpäin. Suunnitellun padon alueella maaperä on maalajiltaan hiekkaa tai hiekkamoreenia. Maa on läpäisevää ja sortumisvaara on olemassa. Patopaikan maaperäselvitys on tarpeen ennen aiottua rakentamista, ja padon rakentamisen ja vedenkorkeuden mahdolliset vaikutukset joen penkereisiin sekä vedenkorkeuden vaikutus yläpuoliseen Syrjävuoren yksityistien tierumpuun on syytä selvittää. On niin ikään selvitettävä, tarvitaanko hankkeeseen ympäristölupa ja padon osalta turvallisuussuunnitelma. Myös on selvitettävä ja tutkittava rantaviivan siirtymisen vaikutukset rakennuslaista ja jätevesiasetuksesta johtuviin rakennusten ja jäteveden imeytyskenttien vaatimiin vähimmäisetäisyyksiin rantaviivasta. 7) BB Yhelmysjärven rannalla sijaitsevan Pelto-Yhelmyksen tilan RN:o 7:28 omistajana vastustaa hanketta ja vaatii, että hakija on velvoitettava korvaamaan muistuttajalle vesijätön lunastuksesta aiheutuneet kulut 2000 eurolla ja kustantamaan rajapyykin siirron vesirajasta ylöspäin. 7

8 Perkausyhtiö on perustettu järvien laskua, ei nostamista varten. Perkausyhtiö ei ole huolehtinut uomien kunnossapidosta. Väylät ovat umpeutuneet ja majavanpatojen jäänteet ovat aiheuttaneet, että vedenkorkeudet ovat olleet lähes puoli metriä alkuperäistä tavoitetta ylempänä. Leväkön järvestä lähtevän joen suuhun olivat nykyisen toimikunnan jäsenet rakentaneet laittoman padon. Kun se oli osoittautunut vuotavaksi, oli tämä hanke käynnistetty. Lupaviranomaisen pitäisi ensin selvittää mitä seurauksia luvattomasti rakennetusta padosta on. Muistuttajaa ihmetyttää, miksi padon paikaksi ei kelpaa entinen joen suulla ollut paikka, vaan pato tulisi Leväjoen varteen. Padon alapuolinen uoma kuivuu kuivina kesinä ja patoallas ulottuu Syrjävuoren yksityistien alle. Yläpuolisten järvien alueelle rantarakentaminen on tehty yli 90-prosenttisesti järvien laskun jälkeen, joten kiinteistöjen ostajat ja rakentajat ovat olleet tietoisia järvien vedenpinnasta. Sen sijaan alapuolisen vesistön tontit on rakennettu vasta rantayleiskaavan valmistuttua muutaman viime vuoden aikana. Kysymys on padon yläpuolisten kiinteistöjen arvon noususta ja alapuolisten kiinteistöjen arvon laskusta. 8) CC Leväkön rannalla sijaitsevan Etuniemen tilan RN:o 5:40 omistajana vaatii, että hakija on velvoitettava korvaamaan täysimääräisesti veden alle jäävä lunastettu vesijättöalue ja kaavan mukaisille rakentamispaikoille johtavien kulkuyhteyksien rakentamisesta aiheutuva ylimääräinen kustannus sekä mahdollisesti tulvavesien alle jäävän pellon osan vuokran menetys. 9) DD Kankaisjärven rannalla sijaitsevan Kenttäorakon tilan RN:o 10:8 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. Patohankkeen toteuttaminen aiheuttaisi Kankaisjärven vedenpinnan laskun. Muistuttaja vaatii puolueetonta padon rakentamisen vaikutusten arviointia vesistön kokonaistilanteeseen ja sen seurannaisilmiöihin. Jos lupa myönnetään, muistuttaja esittää erillisen korvausvaatimuksen padon rakentamisesta johtuvista haitoista (maisemalliset haitat, kaivojen kuivumisen ja kiinteistön arvon aleneminen). Hankkeesta ei ole ilmoitettu Kankaisjärven asukkaille, mikä on hyvän hallintotavan vastaista. 10) EE:t Kankaisjärven rannalla sijaitsevan Lehtonadan tilan RN:o 10:12 omistajina vastustavat luvan myöntämistä. Patohankkeen toteuttaminen aiheuttaisi Kankaisjärven vedenpinnan laskun ja sillä olisi vaikutuksia vesistön tilaan, pohjaveteen ja talousveden saantiin ja mahdollisesti Juvalla sijaitseviin Natura-alueisiin. Muistuttajat vaativat laajamittaista tutkimusta asiassa. Jos lupa myönnetään, muistuttajat esittävät erillisen korvausvaatimuksen padon rakentamisesta johtuvista haitoista (maisemalliset haitat, kaivojen kuivumisen ja kiinteistön arvon aleneminen). Hankkeesta ei ole ilmoitettu Kankaisjärven asukkaille, mikä on hyvän hallintotavan vastaista. 11) FF Kankaisjärven rannalla sijaitsevan Käpälämäen tilan RN:o 3:28 vaatii, että padon rakentamisen kaikki vaikutukset on selvitettävä ennen päätöstä ja mahdolliset vahingot on korvattava. Muistuttaja pelkää padon haitallisia vaikutuksia Kankaisjärven vedenkorkeuteen, vesistön tilaan, kalakantoihin ja kaivoille sekä kysyy, onko vaikutukset selvitetty. Oletuksena on, että Kankaisjärven vedenpinta ei laske. Muistuttaja huomauttaa, että hakemuksesta ei ole tiedotettu kirjeellä kaikille asianosaisille, joita ovat myös Kankaisjärven ja Ruokojärven alueen asukkaat. 8

9 HAKIJAN SELITYS 12) GG Kankaisjärven rannalla sijaitsevan Kintturinteen tilan RN:o 3:32 omistajana tehnyt muistutuksen 11) kanssa samansisältöisen muistutuksen. 13) HH Kankaisjärven rannalla sijaitsevan Ketokatkeron tilan omistajana vastustaa luvan myöntämistä. Patohankkeen toteuttaminen aiheuttaisi Kankaisjärven vedenpinnan laskun ja sillä olisi vaikutuksia vesistön tilaan ja mahdollisesti Juvalla sijaitseviin Natura-alueisiin. Muistuttaja vaatii laajamittaista tutkimusta asiassa. Jos lupa myönnetään, muistuttaja esittää erillisen korvausvaatimuksen, joka koskee maisemallisia haittoja, kaivon mahdollista kuivumista ja kiinteistön arvon alenemista. Hankkeesta ei ole ilmoitettu Kankaisjärven asukkaille, mikä on hyvän hallintotavan vastaista. 14) II Kankaisjärven rannalla sijaitsevien Ketonukin tilan RN:o 10:10 ja Ketunsaran tilan RN:o 10:11 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. Patohankkeen toteuttaminen aiheuttaisi Kankaisjärven vedenpinnan laskun ja sillä olisi vaikutuksia vesistön tilaan ja mahdollisesti Juvalla sijaitseviin Natura-alueisiin. Muistuttaja vaatii laajamittaista tutkimusta asiassa. Jos lupa myönnetään, muistuttaja esittää erillisen korvausvaatimuksen, joka koskee maisemallisia haittoja, kaivon mahdollista kuivumista ja kiinteistön arvon alenemista. Hankkeesta ei ole ilmoitettu Kankaisjärven asukkaille, mikä on hyvän hallintotavan vastaista. 15) JJ:t Kankaisjärven rannalla sijaitsevan Isomesikän tilan RN:o 7:4 omistajina vastustavat luvan myöntämistä. Kankaisjärven vedenpinta laskee, rantaviiva loittonee, maiseman ja tontin arvo alenee. Jos lupa myönnetään, muistuttajat esittävät erillisen korvausvaatimuksen. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että heille ei ole ilmoitettu asiasta mitään. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja tarkentamassaan selityksessä vastannut muistutuksiin ja täsmentänyt hakemussuunnitelman pohjana olevia vedenkorkeus- ja virtaamalaskelmia. Hakija on Etelä-Savon ELY-keskuksen esittämällä tavalla valmis muotoilemaan rakennettavan padon alaluiskaa sellaiseksi, että kalojen liikkuminen padon yli kumpaankin suuntaan on mahdollista. Muistutus 4: Vesitilanne säilyy nykyisen kaltaisena padon alapuolisella joen osuudella. Tarvetta padon paikan muuttamiseen Paavilan kalastuskunnan esityksen mukaisesti ei ole. Muistutus 5: Padon rakentamisesta ja siitä aiheutuvasta vedenpinnan noususta ei tule aiheutumaan vaurioita eikä haittoja Syrjävuoren yksityistien rummulle eikä tien rakenteille. Muistutus 6: Hankkeen valmistelu on tehty perkausyhtiön yhtiökokouksen päätöksen mukaan. Muistuttajalle voidaan korvata veden alle jäävästä 1800 m 2 :n suuruisesta maa-alueesta vesijätön lunastustoimituksessa määritellyn keskimääräisen arvon 0,09 euroa/m 2 mukaisesti 162 euroa. 9

10 Padon rakentamisella ei ole vaikutusta muistutuksessa mainittuun perinnebiotooppialueeseen. Padon alapuoliseen Leväjokeen ja Kankaisjärveen purkautuu koko ajan luonnonmukainen virtaama. Hakijan mielestä ei ole tarvetta tehdä enempiä ympäristöselvityksiä. Perkausyhtiö tulee poistamaan Leväjoen yläjuoksun paaluväliltä 5 12 vedenvirtausta haittaavat pato- ym. rakenteet. Padon alareuna ja liitynnät uoman luiskiin tiivistetään moreenilla siten, että haitallisia vuotoja padon ohitse ei tapahdu. Suunnitellun vedenkorkeuden noston tarkoitus on vakiinnuttaa järvien vedenkorkeudet pitkään vallinneelle tasolle. Rantarakentaminen on tapahtunut pääosin tilanteessa, jossa vesistöjen vedenkorkeudet ovat olleet vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia vedenpintoja korkeammalla. Muistutus 7: Hakijan käsityksen mukaan muistuttajan korvausvaatimus on jo otettu huomioon vesijätön lunastustoimituksessa alennettuna lunastushintana. Tämän hankkeen yhteydessä ei korvausta kyseisestä asiasta tule määrätä hakijan maksettavaksi. Tämän hankkeen vaikutus ei hakijan käsityksen mukaan ulotu Kolppajoen yläpuolella olevalle Yhelmysjärvelle rahakorvausta aiheuttavassa määrässä. Myöskään rannassa olevaa rajapyykkiä ei ole tarpeen tämän hankkeen takia siirtää. Hakijan käsityksen mukaan muistuttajan on neuvoteltava vesijättöalueen takaisinlunastuksesta Levänomaisen osakaskunnan kanssa. Perkausyhtiö tulee poistamaan Leväjoen yläjuoksulta vedenvirtausta haittaavat rakenteet ja materiaalit. Padon sijainti on määräytynyt teknis-taloudellisten syiden perusteella. Padon rakentaminen ja huoltaminen on tehtävissä esitetyssä paikassa parhaimmin. Padon alapuoliseen Leväjokeen purkautuu koko ajan luonnonmukainen virtaama. Muistutus 8: Muistuttajan omistamasta Etuniemen tilasta veden alle jäävän 3450 m 2 :n suuruisen maa-alueen arvo vesijätön lunastustoimituksessa käytetyn hinnan 0,27 euroa/m 2 mukaan laskettuna on 931,50 euroa. Maksettava korvaus on suhteutettava muistuttajan maksamiin vesijätön lunastuskorvauksiin. Hanke parantaa tilan rantaan kaavoitettujen rantatonttien tilannetta. Hanke ei myöskään haittaa kulkuyhteyksien järjestämistä rakennuspaikoille. Rantatonttien osalta ei synny korvattavaa vahinkoa. Tonttien arvon paraneminen voitaisiin ottaa huomioon pienentämällä metsämaan korvausta tai poistamalla korvaus kokonaan. Muistutukset 9 15: Kankaisjärven rantakiinteistöjen omistajien tekemien muistutusten osalta hakija toteaa, että tällä hankkeella ei tule olemaan vaikutusta kyseisen järven tilaan tai kalakantaan eikä sen ranta-alueisiin. Vesitilanne pysyy padon alapuolisessa Leväjoessa nykyisen kaltaisena. Hanke ei vaikuta Kankaisjärven rannoilla pohjavedenkorkeuteen eikä talousveden saantiin. ELY-KESKUKSEN VASTINE Aluehallintovirasto on varannut Etelä-Savon ELY-keskukselle tilaisuuden vastineen antamiseen hakijan selityksestä. ELY-keskus ilmoittaa aluehallintovirastoon toimittamassaan kirjelmässä, että ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakijan antaman selityksen johdosta. 10

11 11 MAASTOTARKASTUS Aluehallintovirasto on toimittanut tarkastuksen hankealueen maastossa. Tarkastuksesta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. ELY-KESKUKSEN TOIMITTAMA SELVITYS Etelä-Savon ELY-keskus on toimittanut aluehallintovirastoon seuraavat aluehallintoviraston maastotarkastuksella tehtäväksi sovittujen, tehtyjen mittausten tulokset: Leväjoessa nykyisen kivipadon harjankorkeus N ,89 m Leväjoen uoman pohjankorkeus padon yläpuolella N ,42 m vedenkorkeus padon yläpuolella N ,08 m vedenkorkeus padon alapuolella N ,81 m Levänomaisenlammen vedenkorkeus N ,20 m Leväkön vedenkorkeus N ,40 m Yhelmysjärven vedenkorkeus N ,60 m Levänomaisenlammen rantapellon alimmat korkeudet noin N ,70 m. HAKEMUKSEN TARKENTAMINEN Aluehallintovirasto on lähettänyt Etelä-Savon ELY-keskuksen tekemien mittausten tulokset hakijan tiedoksi ja kehottanut hakijaa laatimaan tilakohtaiset vahinkoarviot ja korvausesitykset vettymishaitoista, jos hakija pitäytyy alkuperäisessä suunnitelmassa. Vaihtoehtoisesti hakijalle on varattu tilaisuus muuttaa hakemuksen suunnitelmaa. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon muutetun vahingonarvion ja korvausesityksen muistuttajan 6 (AA:n) omistaman Paavilan tilan RN:o 3:50 osalta. Muiden tilojen osalta, joilta ei ole suostumuksia, hakija on pitäytynyt aikaisemmin esittämässään. Paavilan tilan RN:o 3:50 vahingonarvio ja korvausesitys: Tilan peltoalue sijaitsee Levänomaisenlammen rannassa. Pellon alarajan korkeus on N ,70 m. Tuleva vedenpinnan korkeus on kasvukauden keskimääräisellä virtaamalla (MQ veg ) laskettuna N ,32 m. Vettymisvahinkoalueen ylärajan korkeus on N ,32 m + 0,80 m = N ,12 m ja vettyvän peltoalueen pinta-ala 0,48 ha. Vettymisestä johtuva pellon arvon muutos on 15 % ja pellon arvo 3600 euroa/ha. Vettymisvahinko ja sitä vastaava korvausesitys on siten hakijan arvion mukaan 0,50 ha x 0,15 x 3600 /ha = 270 euroa. Hakija on esittänyt Etelä-Savon ELY-keskuksen suorittamien vedenkorkeusmittausten tulosten johdosta seuraavaa: Leväkön ja Levänomaisenjärven vedenpintojen ja Leväjoessa olevan kivipadon kohdan vedenkorkeuksien erot johtuvat siitä, että padon yläpuolisissa uomissa on veden virtausta haittaavaa ja padotusta aiheuttavaa kasvillisuutta ja majavanpatojen jäänteitä. Leväkön ja Yhelmysjärven vedenkorkeusero johtuu Kolppajoessa Levänomaisen-

12 tien alittavan rummun päissä olevan maa-aineksen ja majavien kasaamien puunrunkojen aiheuttamasta padotuksesta. Hakija tulee poistamaan jokiuomissa olevat veden virtausta haittaavat ja padotusta aiheuttavat materiaalit vesistöjen hankkeen toteutuksen yhteydessä MUISTUTTAJAN (6) KANNANOTTO Aluehallintovirasto on varannut muistuttajille 6, 7 ja 8 tilaisuuden vastata hakijan tarkennettuun korvausesitykseen. Muistuttaja 6 (AA) on Paavilan tilan RN:o 3:50 omistajana aluehallintovirastoon kannanotossa vastannut hakijan korvausesitykseen seuraavaa: ELY-keskuksen mittausten ( ) pohjalta voitaneen todeta, että pohjapadon harjakorkeuden nosto hakijan esittämään tasoon N ,15 m nostaisi jo Levänomaisenlammen vedenkorkeuden tasoon N ,46 m ja rantapellon vahinkorajan korkeusrajan tasolle N ,26 m, kun pellon pinnan alin korkeus on mittausten mukaan N ,71 m. Rantapellon osalta haitta on ilmeinen ja oleellinen. Mittausten mukaan vesistöjen vedenkorkeudet olivat cm järvien laskuhankkeessa määriteltyjä vedenkorkeuksia ylempänä. Vesiväylien kunnosta perkausyhtiö on ollut vastuussa laskuhankkeen valmistumisesta lähtien. Suoritetut mittaukset ja niistä vedettävät johtopäätökset vedenpinnan nostosta aiheutuviin haittoihin ovat ristiriidassa hakemuksen hankesuunnitelman ja vettymisvahinkoarvion kanssa. Mikäli vahinkoarviota ei muuteta, on syytä laskea pohjapadon harjakorkeutta. Perkausyhtiön laatimasta korvausesityksestä puuttuu kokonaan muistutuksessa mainitut ranta-alueet muun kuin pellon osalta, maanmittaustoimitukset sekä padon alapuolisten osien mahdolliset haitat. Esitetty peltomaan hinta on laskettu Keski-Suomen peltomaan arvon mukaan. Vastineeseen on liitetty Etelä-Savon peltomaan keskihintalaskelma vuodelta 2010 (Maanmittauslaitos). Hakijan korvausesitys ei sisällä pellon osalta suojavyöhykkeitä, salaojituksia eikä menetettyjä peltotukia. Luonnollisesti korvaukset on laskettava pysyvänä haittana myös tulevien vuosien osalta. Korvausesityksessä mainittu vettymisvahinkoalue 4800 m 2 on arvioitu ilman vaaituksia. Vahinkoala on arvioitava maastomittausten perusteella, ja mikäli haitta on olennainen pellon kokonaispinta-alaan nähden, on syytä selvittää ko. pellon viljelytekniset mahdollisuudet tulevaisuudessa koko pellon osalta. Esitettyä korvauslaskelmaa ei ole ilmeisesti käsitelty perkausyhtiön patohankkeen toimikunnan kokouksessa. Muistuttaja toteaa hankkeesta uusien mittaustulostenkin pohjalta vielä seuraavaa. Esitetty uusi vedenpinnan taso aiheuttaa vettymisvahinkoja ranta-alueilla. Hankesuunnitelmaa ja vettymisvahinkoarviota laadittaessa olisi ehdottomasti pitänyt suorittaa riittävät vaaitukset ranta-alueilta, jotta rannanomistajat olisivat voineet arvioida omalta kohdaltaan mahdolliset haitat. Haitta-astetta on vaikea arvioida ilman vaaituksia ja haittojen suurus itse kullekin on aina henkilökohtaista. Muistuttaja esittää tehtäväksi vettymisvahinkoarvion, jonka on laatinut hankkeen ulkopuolinen taho. Myös alapuolinen vesistö on huomioitava suunnittelussa ja tarvittaessa patoon on tehtävä ohijuoksutusaukko alivirtaamien nostamiseksi. 12

13 Muistutuksessa vaadittuja selvityksiä vedenpinnan noston vaikutuksista ei ole teetetty. Muistuttaja odottaa edelleen näitä selvityksiä, jotka koskevat rakennuslakia, jätevesiasetusta, patoturvallisuutta, maaperää, vaikutuksia Syrjävuorentien tierumpuun, alueen kalakantoihin sekä alapuolisiin vesistöihin. Selvitysten teko ja haittavaikutusten arviointi ei sinällään tarkoita automaattisesti korvausvaatimusta hankkeen tiimoilta, mutta se poistaa turhan epäluulon osakkaiden keskuudesta ja lopulta nopeuttaa asian käsittelyä. HAKIJAN SELITYS MUISTUTTAJAN (6) KANNANOTOSTA JA LISÄSELVITYS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä tarkentanut korvausesitystä Paavilan tilan RN:o 3:50 osalta niin, että vettymisvahingon korvausesitys on pellon osalta 337,46 euroa ja metsämaan osalta 318,50 euroa. Kyseiset summat ja veden alle jäävästä maa-alueesta maksettava korvaus 162 euroa nostavat maksettavan korvaussumman yhteensä 818 euroon. Muutetun korvausesityksen perusteet Paavilan tilan osalta ovat: Pellon hinta on muutettu vastaamaan Juvan maaseutupäällikön toimittamaa selvitystä Etelä-Savon vuoden 2010 keskimääräisestä peltomaan arvosta, joka oli 4687 euroa/ha. Korvaus vettymisvahingosta on laskettu kaavalla 0,48 ha x 4687 /ha x 0,15 = 337,46 euroa. Metsämaan vettymisalue on, vettymisen vahinkorajan ollessa 50 cm, korkeuskäyrien +99,32 ja +99,82 välinen alue. Alueen pinta-ala on 0,7 ha, ja se sijaitsee kokonaisuudessaan vesijätön lunastusalueella. Vettymisalueen korvausperusteena hakija esittää käytettäväksi kyseisen vesijätön lunastustoimituksessa määritettyä Kangas, MT - tyypin hintaa 1820 e/ha. Metsämaan arvon muutoksen ollessa 25 %, on vettymisvahinko ja korvaus (0,7 ha x 1820 /ha x 0,25) 318,50 euroa. Hakija on muistutukseen 6 antamassaan selityksessä aiemmin esittänyt, että veden alle jäävästä maa-alueesta (1800 m 2 ) korvataan vesijätön lunastustoimituksessa määritelty keskimääräinen arvo 0,09 euroa/m 2, yhteensä 162,00 euroa. Korvausten perusteena oleva pinta-alan arviointi voidaan tehdä karttamateriaalin korkeustietojen perusteella. Tätä käsitystä vahvistaa ELY-keskuksen toukokuussa 2011 tekemien ja hakijan suorittamien mittausten korkeustietojen mittaustulokset verrattuna karttamateriaalin korkeuskäyriin. Tilojen Leväranta 7:35 ja Paavila 3:50 rajalla rannassa olevan rajapyykin kohdalla maanpinnan korkeus on noin +99,45 m. Näin ollen tuleva keskiveden korkeuden mukainen vedenpinta ei ulotu rajapyykkiin saakka. Muistuttaja 6 on todennut, että ELY-keskuksen mittausten mukaan vesistöjen vedenpinnat olivat cm vesistöjen laskuhankkeessa määriteltyjä vedenkorkeuksia korkeammalla. Syitä mittauksissa todettuihin vedenkorkeuksiin hakija on selvittänyt aiemmin ( päivätty selvitys). Hakija toteaa kuitenkin vielä, että 1980-luvulla näiden vesistöjen veden pinta oli tällä mitatulla korkeudella ja jopa tätäkin korkeammalla. Kyseistä korkeutta pidettiin silloin vakiintuneena ja rantarakentaminen perustui 13

14 näihin korkeuksiin. Hakijan käsityksen mukaan silloisesta vedenpinnan korkeudesta ei ollut haittaa peltojen käytölle. Hakija on jo aikaisemmin useaan kertaan todennut, että laskuväylistä tullaan niissä nyt olevat virtaamaesteet poistamaan hakijayhtiön toimesta. Tämän jälkeen vesistöjen vedenpinnan korkeudet asettuvat hakemuksessa mainittuihin arvoihin. Hakija toteaa, että lasku- ja perkausyhtiön aktiivinen toiminta on keskeytynyt vuonna 1965, jolloin on pidetty ELY-keskuksen arkistosta saatujen asiakirjojen mukaan viimeisin lasku- ja perkaushankkeeseen liittyvä kokous. Nykyinen toimikunta valittiin vuonna Lasku- ja perkausyhtiön toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän hankkeen myötä ja aktivoida toimintaa yhteistyössä Levänomaisen osakaskunnan kanssa vesistöjen tilan kohentamiseksi. Hakijan käsityksen mukaan hankkeelle kirjallisen suostumuksen antaneet rannanomistajat ovat ymmärtäneet vedenpinnan muutoksesta heille mahdollisesti aiheutuvan haitan, mutta he näkevät yleisen ympäristöhyödyn olevan suuremman kuin aiheutuvan haitan. Alapuolinen vesistö on otettu hankkeessa huomioon. Leväjokeen suunniteltuun paikkaan rakennettavan pohjapadon ylitse virtaa myös alivirtaamatilanteessa sen hetkinen vesimäärä. Hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä tarkennetut piirustukset veden alle jäävistä alueista ja vettymisalueista tiloilla Pelto-Yhelmys RN:o 7:28, Leväranta 7:35, Paavila 3:50 ja Etuniemi 5:40. MUISTUTTAJAN (6) TOINEN KANNANOTTO Muistuttaja 6 (AA) on Paavilan tilan RN:o 3:50 omistajana vastannut hakijan muuttamaan korvausesitykseen ja esittänyt siinä seuraavaa: Uusinkin vettymisvahinkoarvio on tehty ilman mittauksia, eikä tarkkoja pinta-aloja voida siten määrittää. Esitetyistä korvaussummista muistuttaja toteaa vuonna 2008 lunastaneensa vesijättömaat ko. vesistöistä monien muiden ohella ja maksaneensa niistä tuolloin korvauksia ja kiinteistötoimitusmaksuja yhteensä 2167,31. Hakija käyttää korvausesityksessään jostain syystä vanhoja lunastustoimituksessa määriteltyjä arvoja. Edellä mainituista syistä muistuttaja pitäytyy aiemmin esittämässään kannassa. Hakijan mainitsema tilojen Leväranta 7:35 ja Paavila 3:50 rajapyykki oli tänään aivan vesirajassa ja vedenpinnan noston jälkeen varmasti vedenpinnan alla. Hakija on määritellyt kyseisten vesistöjen vakiintuneeksi tasoksi 1980-luvun alussa majavien patoamisesta aiheutuneen vedenpinnan nousun. Viranomaisten suorittamien mittausten perusteella vuosien varrelta voidaan todeta kyseessä olleen hetkellinen vedenpinnan nousu ja nykytason olevan noin cm yli aikoinaan (50 vuotta sitten) määritellyn tason. Veden korkeus nousee siis hitaasti johtuen vesiväylien umpeenkasvusta, eikä perkausyhtiö toiminnan loppumisen jälkeen ole huolehtinut asete- 14

15 tuista velvoitteistaan. Nykyinenkään perkausyhtiö ei ole toiminut vuoden 2009 kokouksen jälkeen muutoin kuin vienyt toimikunnan nimissä tätä hanketta eteenpäin. Hakijan käsitys vedenpinnan korkeuden vaikutuksista 1980-luvulla peltojen käytölle on täysin päinvastainen muistuttajan näkemyksen kanssa. ELY-keskuksen suorittamat mittaukset todensivat muistuttajan arvion vettymisvahingoista. Rantarakentamisesta muistuttaja toteaa, että 1980-luvulla korkeanveden aikaan on rakennettu vain muutama rantatontti. Lisäksi muistuttaja toteaa, että Levänomaisenlammelle ja sen ranta-alueille aiheutuu suurimmat haitat hankkeesta, mikäli pato rakennetaan esitettyyn paikkaan Levänomaisenlammen alapuolelle Leväjokeen. Padon harjakorkeus on liian suuri ja siitä puuttuu yleisesti käytetty ohijuoksutusaukko alivirtaamien nostamiseksi. Maanviljelijänä ja pellon omistajana muistuttaja ihmettelee, jos vedenpinnan noston ympäristöhyöty Levänomaisenlammella katsotaan suuremmaksi kuin aiheutuva haitta. Leväomaisenlammella on vain kolme rakennettua rantatonttia, joista yksi on nykyisin käytössä ja sekin vain kesäaikaan muutaman viikon. Tontti on rakennettu 1970-luvulla. Muistuttaja ei ole saanut vastauksia esittämiinsä selvityspyyntöihin hankkeesta ja sen vaikutuksista. Vanhan perkausyhtiön soveltuvuutta hankkeen hakijaksi on syytä arvioida tarkkaan, jos padon rakentamisesta on ollut päättämässä henkilöitä, joihin padolla ei ole mitään vaikutusta ja alapuolisen vesistön maanomistajat on jätetty vaille tietoa koko hankkeesta. HAKIJAN TOINEN SELITYS MUISTUTTAJAN (6) KANNANOTOSTA Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä esittänyt muistuttajan 6 kannan oton johdosta seuraavaa: Paavilan tilan RN:o 3:50 osalta hakija on esittänyt korvauksiksi: veden alle jäävä maa-alue 162,00 euroa, pellon vettymishaitta 337,50 euroa ja metsämaan vettymishaitta 318,50 euroa eli korvaukset yhteensä 818,00 euroa. Korvauksien perustana olevat pinta-alat ovat 0,18 ha, 0,48 ha ja 0,7 ha eli korvauksia on laskettu yhteensä 1,36 ha:n pinta-alalle. Vesijätön lunastuskorvausta kyseisen tilan osalta AA on oheistettavan päivätyn maanmittauslaitoksen selitelmän mukaan maksanut 938,31 euroa 1,1337 ha alalta. Lunastettu alue on koskenut Levänomaisen alkuperäisen rantaviivan (+100,04 m) ja vedenlaskun mukaisen rantaviivan (+98,87 m) välistä vesijättömaata. Hakija esittää korvauksia maksettavaksi merkittävästi laajemmalle alalle, vaikka pääosa haittakorvauksista rajautuu metsäalueen vettymishaitan osalta tasoon m. Korvausten perustana olevat pinta-alat ovat selkeästi suuremmat kuin vesijätön lunastusasiakirjoissa esitetyt, joten nyt esitetyn korvauslaskelmat ovat pinta-alojen osalta korvauksen saajan kannalta edulliset. 15

16 Korvauksien määrittelyssä käytetyt maanarvot ovat peltomaan osalta tilan omistajan esittämien perusteiden mukaiset. Veden alle jäävän alueen osalta on maan arvona käytetty 900 /ha ja metsämaan arvona vettymiskorvausta määriteltäessä 1820 /ha. Lunastustoimituksessa keskimääräinen korvaushinta on ollut 827 /ha ja erikseen metsäalueiden osalta keskimäärin 947 /ha. Hakijan esittämät korvaukset ovat perustellut ja korvauksen saajan kannalta edulliset. Muut muistuttajan päivättyyn kannanottoon liittyvät asiat: Muistuttaja toteaa kannanotossaan, että vesistön vakiintunut taso on cm yli aikoinaan määritellyn +98,87 m tason. Tämä on hakijan tavoitteena vakiinnuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Hakemussuunnitelmassa esitetty keskivedenpinnan taso on m. Hankkeen osalta tiedottaminen ja osapuolten kuuleminen on tapahtunut hakemusasian käsittelyn mukaisena prosessina. Prosessin etenemiseen ja aikatauluun on omalta osaltaan vaikuttanut kannanoton laatija. Perkausyhtiön toimikunnan kokouspöytäkirjat ovat olleet ja ovat niitä haluavien saatavissa toimikunnan sihteeriltä. Useassa hakijan selityksessä on jo todettu, että laskuväylistä tullaan niissä nyt olevat virtaamaesteet poistamaan hakijayhtiön toimesta. Tämän jälkeen vesistöjen vedenpinnan korkeudet asettuvat hakemuksessa mainittuihin arvoihin. Selitys on käsitelty ja hyväksytty laskemis- ja perkausyhtiön toimikunnan jäsenten kesken sähköisesti toimitetuilla viesteillä ja puhelinneuvotteluissa. 16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto hakemuksen enemmälti hyläten myöntää Levänomaisen järven sekä Yhelmys- ja Luhjuslampien laskemis- ja Leppäpuron perkausyhtiölle luvan kiinteän pohjapadon rakentamiseen Leväjokeen Juvan kunnan Kankaisen (413) ja Haikarilan (403) kylissä. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmasta poiketen 0,30 m matalammalle padolle. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle sen pyytämän pysyvän käyttöoikeuden padon alueeksi tarvittavaan Haikarilan kylässä sijaitsevaan Paavilan tilaan kuuluvaan noin 10 m 2 :n suuruiseen alueeseen ja määrää siitä korvauksen (lupamääräys 9). Tämän päätöksen mukaisesti toteutettavasta hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muita korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta on tuonnempana menettelyä koskeva ohjaus.

17 17 Lupamääräykset Hankkeen suunnitelma 1. Pato rakennetaan Leväjokeen hakemukseen liitetyn kartan osoittamaan paikkaan padon yleispiirustuksen mukaisesti ja niin, että uoman ylittävän padon 5,5 metrin pituisen harjan korkeus on suunnitelmapiirustuksesta poiketen enintään N ,90 m. Padon harjaan tehdään kaksi 0,6 metrin levyistä ja 0,05 metrin syvyistä alivirtaamasyvennystä. Padon alapuolinen luiska tehdään niin loivaksi, että kalojen nousu on mahdollista. Leväjoessa nyt oleva väliaikainen kivipato poistetaan uomasta sekä padon yläpuolisesta Leväjoesta ja Leväkön yläpuolisesta Kolppajoesta poistetaan padotusta aiheuttavat tukkeumat. Töiden ajoitus 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesistön samentumista aiheuttavat työt on tehtävä ajalla Kaivumassojen läjitys 3. Padon rakentamisessa ja uoman siistimisessä syntyvät kaivumassat on läjitettävä ylimmän vedenkorkeuden yläpuoliselle maa-alueelle siten, että massoja ei pääse valumaan takaisin vesistöön. Tarkkailu 4. Leväkön ja Yhelmysjärven vedenkorkeuksia on havaittava 5 vuoden ajan padon valmistumisesta lukien. Vedenkorkeuden havainnointia varten on mainittuihin järviin perustettava vedenkorkeusasteikot. Vedenkorkeuksia on havaittava välisenä aikana siten, että kevättulvan aikana ( ) havainto tehdään vähintään 2 kertaa viikossa, ei kuitenkaan peräkkäisinä päivinä, ja muuna aikana vähintään 2 kertaa kuukaudessa noin 2 viikon välein. Havaintotulokset on lähetettävä kirjallisesti vuosiyhteenvetona Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle aina kunkin vuoden loppuun mennessä. Jälkihoito ja kunnossapito 5. Työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava. 6. Tämän päätöksen mukainen pohjapato on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa.

18 18 Rakentamisaika 7. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Korvaus Ratkaisun perustelut 9. Luvan saajan on maksettava Paavilan tilan omistajalle korvauksena myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta padon rakenteiden tarvitsemaan alueeseen 50 euroa. Korvaus on maksettava ennen rakentamisen aloittamista, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Maksun viivästyessä on eräpäivän jälkeiseltä ajalta maksettava viivästyskorkoa korkolain mukaisesti Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain (264/1961) 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Asiaan sovelletaan voimaan tulleen vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella aikaisempaa vesilakia (264/1961), koska hakemus on tullut vireille ennen Perkausyhtiön hakemus koskee vedenkorkeuden nostoa Leväkössä, Levänomaisenlammessa ja Yhelmysjärvessä, joita on laskettu vesistötoimikunnan antamalla päätöksellä. Asiassa saadun selvityksen mukaan padon rakentaminen hakemuksessa esitetyn korkuisena (N ,20 m) nostaisi Leväkössä kasvukauden keskivedenkorkeutta noin 0,45 m ja Yhelmysjärvessä 0,25 m järvien laskusuunnitelman mukaisiin kasvukauden keskivedenkorkeuksiin verrattuna. Tästä aiheutuisi maaalueeksi luettavan vesijätön veden alle jäämistä ja uudelleen vesialueeksi muuttumista mainittujen järvien rannoilla. Osa vesijätöistä on liitetty rantatiloihin. Hakija ei ole saanut kaikilta niiltä rantatiloilta, joiden tiloihin lunastettua vesijättöä muuttuisi vesi-

19 alueeksi, suostumusta vedenkorkeuden nostoon. Vedenkorkeuden nostosta aiheutuisi näille tiloille korvattavaa vahinkoa. Lisäksi vedenkorkeuden nosto aiheuttaisi korvattavaa vettymisvahinkoa tiloilla, joilta ei ole suostumusta hankkeelle. Hankkeen tuottama vedenkorkeuden nostosta saatava hyöty on lähinnä rantatilojen virkistyskäytölle ja vesistön kalastolle koituvaa hyötyä. Aluehallintovirasto katsoo, että lupaa hakemuksessa esitetyn korkuiselle padolle ei voida myöntää, koska hankkeesta saatava hyöty ei ole siitä aiheutuviin vahinkoihin verrattuna huomattava. Aluehallintovirasto katsoo, että lupa voidaan myöntää hakemuksen suunnitelmasta poiketen sellaiselle pohjapadolle, joka turvaa hakemuksessa tarkoitettujen järvien alivedenkorkeuksien pysymisen virkistyskäytön kannalta tyydyttävällä tasolla aiheuttamatta vahinkoja niille tiloille, joiden omistajilta ei ole suostumusta hankkeelle. Aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hakemuksen suunnitelmaa on tarpeen muuttaa vesilain (264/1961) 16 luvun 21 :n 2 momentin nojalla. Kun padon harjan korkeutta alennetaan 0,30 m:llä, yläpuolisten järvien vedenkorkeudet pysyvät tasolla, josta ei aiheudu vahinkoja rantatiloille ja joka turvaa kohtuulliset virkistyskäyttöolosuhteet rantatiloilla. Hakemuksessa esitettyjen padotuslaskelmien perusteella arvioituna näin madalletun pohjapadon (korkeus N ,90 m) ollessa Leväjoessa kasvukauden keskivirtaamatilanteessa Leväkön vedenkorkeus on noin N ,0 m ja Yhelmysjärvessä noin N ,1 m. Ylivedenkorkeuksissa ei tapahdu nousua järvien laskuhankkeen suunnitelmassa arvioituihin vedenkorkeuksiin verrattuna, kun padottavat tukokset Leväjoesta ja Kolppajoesta poistetaan, kuten perkausyhtiö on ilmoittanut tekevänsä. Tulevista vedenkorkeuksista ei aiheudu siten sanottavaa haittaa rantapeltojen viljelylle, koska alimpien Levänomaisenlammen rantapeltojen alarajan korkeus on N ,70 m. Aluehallintovirasto arvioi kiinteistörekisterikartoilta ilmenevien vesistön puoleisten tilanrajojen sijainnin perusteella, että hankkeen toteuttaminen näin muutetulla tavalla ei aiheuta alueeltaan rajattavissa olevaa tiloihin kuuluvan maa-alueen vesialueeksi muuttumista niillä tiloilla, joilta ei ole suostumusta hankkeen toteuttamiseen. Madalletun padon rakentamisesta ei siten aiheudu korvattavia vahinkoja rantatiloille ja niiden käytölle. Tämän päätöksen mukaisesta padosta ei aiheudu ennalta arvioiden haitallisia muutoksia alapuolisen Leväjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Alivirtaamien pysyttämiseksi padossa on 5 cm:n syvyiset alivirtaamasyvennykset, joiden syvyyttä on lupamääräyksessä 1 lisätty hakemukseen (2,5 cm) verrattuna. Kalojen kulkua turvaa padon alapuolisen luiskan loiventaminen. Padon alapuoliselle Leväjoelle ja sen käytölle ei aiheudu ennalta arvioiden haitallisia muutoksia vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. Kankaisjärvelle padon rakentamisesta ei aiheudu vedenkorkeuden muutoksia eikä muita haitallisia vaikutuksia. Leväjoen vesialue kuuluu patopaikan kohdalla uoman pituussuunnassa puoliksi kumpaankin rantatilaan. Hakija on sopinut padon rakentamisesta kirjallisesti uoman pohjoispuolisen Kankaisen kylässä sijaitsevan tilan Leväjoki omistajan kanssa. Pysyvä käyttöoikeus uoman eteläpuoliseen Paavilan tilaan kuuluvaan alueeseen voidaan myöntää vesilain (264/1961) 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla, koska pato kiinnikkeineen on rakennelmana vähäinen ja koska vesilain 2 luvun 6 :ssä mainitut luvan myöntämisen edellytykset tämän päätöksen mukaiselle 19

20 Lausunto muistutuksista padolle ovat olemassa. Käyttöoikeuden myöntämisestä määrätään korvaus hakijan esityksen mukaisesti (5 euroa neliömetriltä), jolloin alueen pysyvästä käyttöoikeudesta määrätään korvausta 50 euroa. Muita korvattavia vahinkoja ja haittoja hankkeesta ei aiheudu. Hankkeen hyöty on vesistön virkistyskäytölle ja kalataloudelle saatavaa hyötyä, jota saadaan siitä, että aliveden laskeminen haitallisen alas estyy. Hyöty, jota saadaan padon harjan madaltamisesta huolimatta, on hankkeesta johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lupa tämän päätöksen mukaiselle padolle voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla. Etelä-Savon ELY-keskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä. Hakija on aluehallintoviraston kehotuksesta täydentänyt hankkeen vedenkorkeusvaikutusten selvitystä. Paavilan kalastuskunnan 4) muistutuksessa on vaadittu padon sijoittamista Leväkön luusuaan hakemuksessa esitetyn Leväjoen varressa olevan sijoituspaikan sijasta. Aluehallintoviraston arvion mukaan esitetyllä suunnitelman muutoksella ei olisi olennaista vaikutusta padon alapuolisen Leväjoen alivirtaamiin. Aluehallintovirasto katsoo maastotarkastuksen havaintojen perusteella, että lupa voidaan myöntää madalletulle padolle hakijan esittämään paikkaan, joka on maastoltaan edullisempi rakentamispaikka kuin Leväkön luusua. Kalojen kulun mahdollistamiseksi padon alapuolista luiskaa on määrätty loivennettavaksi. Syrjävuoren yksityistien tiekunnan 5) muistutus: Tämän päätöksen mukaisesta padosta ei aiheudu ennalta arvioiden padon yläpuolisen Syrjävuorentien tierummun rakenteille vaurioita eikä kunnossapitokustannusten lisääntymistä. Tämän päätöksen mukaisen padon korkeus on sama kuin nykyisessä kivipadossa. AA:n 6) muistutus: Käsiteltävään lupahakemukseen sovelletaan asti voimassa olleen vesilain (264/1961) säännöksiä. Aluehallintovirasto katsoo, että laista johtuvaa estettä perkausyhtiön toimimiseen vedenkorkeuden nostohankkeen luvan hakijana ei ole. Vesistötoimikunta on myöntänyt luvan kyseisten järvien laskuhankkeelle, ja tuolloinen lupa on koskenut hankkeen toteutusta kuivatuskunnan K2 osalta. Perkausyhtiö kohdentaa hankkeen kustannukset osakkaille sääntöjensä mukaisesti. Hankkeella ei ole vaikutusta Yhelmysjärven yläpuolisen alueen maankuivatukselle. Aluehallintoviraston ei ole tarvinnut antaa hakemusta tiedoksi Yhelmysjärven yläpuolisen alueen maanomistajille eli kuivatuskuntien K1, K2 ja K4 osakkaille perkausyhtiön osakkuuden perusteella. Aluehallintovirasto pitää hankkeen alapuolisen vesistön asianosaisina Leväjokeen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia. Aluehallintovirasto pitää asiakirjoista ja tarkastuksella saatua selvitystä hankkeesta, ympäristön olosuhteista sekä hankkeen vaikutuksista ja sen aiheuttamista vahingoista ja haitoista riittävänä tämän päätöksen mukaista luparatkaisua varten. Muutetun 20