Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
|
|
- Veikko Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Kypros: EK:n arvio. EU:n hakijamaissa matalammat työvoimakustannukset kuin uusissa EU-maissa Euroopan unionin jäsenyyttä hakevissa maissa työvoimakustannukset ovat vielä matalammat kuin toukokuussa 2004 unioniin liittyneissä maissa. Bulgariassa ja Romaniassa tuntikustannukset jäävät noin puoleentoista euroon eli alle puoleen Baltian maiden tasosta. Sen sijaan jäsenyysneuvottelut aloittaneessa Kroatiassa kustannustaso on huomattavasti korkeampi, suhteellisen lähellä naapurimaan Slovenian kustannustasoa Euroopan unionin jäsenyyttä havittelevassa Turkissa työvoimakustannusten taso on lähellä Bulgarian ja Romanian kustannustasoa. Myös muissa Balkanin maissa työvoimakustannusten taso on erittäin matala. Venäjällä työvoimakustannukset ovat lähellä Bulgarian ja Romanian kustannustasoa. Sen sijaan Ukrainassa ja Kazakstanissa kustannustaso on huomattavasti matalampi kuin Venäjällä. Venäjän kustannustasoa tarkastellaan lähemmin jäljempänä. (Kuva 4) Suomessa teollisuuden palkkataso on neljänneksi korkein EU:ssa Suomessa teollisuuden työntekijöiden palkkataso on kansainvälisesti korkea. Suomen palkkataso oli vuonna 2003 seitsemänneksi korkein maailmassa. Suomen palkkataso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja Emu-maiden kolmanneksi korkein. Teollisuustyöntekijöille tehdyltä työajalta maksettu palkka oli Suomessa vuonna 2003 keskimäärin 13,44 euroa tuntia kohti. EU-maiden korkein palkkataso oli Tanskassa, jossa runsaan 20 euron tuntipalkkaan sisältyvät myös eläkemaksut. Suomea korkeampi palkkataso oli myös Saksassa. Uusien osavaltioiden palkkataso oli kaksi kolmannesta vanhojen osavaltioiden tasosta. EU:n ulkopuolisista maista myös Norjassa, Sveitsissä ja USA:ssa oli Suomea korkeampi palkkataso. (Kuva 5) Uusista EU-maista teollisuuden palkkataso oli korkein Kyproksella, missä palkkataso on runsaat puolet Suomen tasosta. Matalin palkkataso oli Latviassa ja Liettuassa, runsaat 10 prosenttia Suomen tasosta. Virossa teollisuuden palkkataso oli kuudenneksen Suomen tasosta. Uusien EU-maiden palkkatasoa on mitattu teollisuuden koko henkilöstön palkkatasona ja EU15-maiden palkkatasoa teollisuuden työntekijöiden palkkatasona. (Kuva 6) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu
2 Ruotsin ja Suomen palkat ja työvoimakustannukset ovat lähellä toisiaan Ruotsissa ja Suomessa palkkojen ja työvoimakustannusten taso on yksityisellä sektorilla hyvin lähellä toisiaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton (Svenskt Näringsliv) mukaan keskimääräinen tuntipalkka oli vuonna 2003 teollisuudessa 121,50 kruunua eli 13,32 euroa. EK:n palkkatilaston mukaan vastaava tuntipalkka oli Suomessa 13,44 euroa. Palkkatasot ovat siten käytännöllisesti katsoen samalla tasolla, varsinkin kun otetaan huomioon palkkakäsitteisiin liittyvät pienet erot. Teollisuuden kokonaistyövoimakustannukset ovat kuitenkin Suomessa lähes 10 prosenttia korkeammat kuin Ruotsissa, koska välilliset työvoimakustannukset ovat Suomessa hieman suuremmat kuin Ruotsissa. Kun kruunu oli euroon verrattuna nykyistä vahvempi vuonna 2000, Ruotsin kustannustaso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja hieman Suomea korkeampi. Teollisuuden työvoimakustannusvertailussa Suomen ja Ruotsin ero on ollut varsin pieni jo 1990-luvun alusta lähtien. Vielä ja 1980-luvulla työvoimakustannukset olivat Ruotsissa noin puolet korkeammat kuin Suomessa. Ruotsin tilastoviraston (Statistiska centralbyrån) mukaan vuonna 2002 yksityisen sektorin palkansaajien keskiansiot olivat kruunua eli euroa. Suomessa Tilastokeskuksen (ansiotasoindeksin) mukaan vastaavat keskiansiot olivat euroa. Palkkataso on näin ollen koko yksityisellä sektorilla Ruotsissa noin 5 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Kuva 7. Minimipalkat uusissa EU-maissa ja eräissä Itä-Euroopan maissa Tiedot koskevat tilannetta , paitsi Malta ja Slovenia Lähde: Federation of European Employers Minimipalkat ovat matalia uusissa EU-maissa Uusissa EU-maissa minimipalkkojen taso vaihtelee samansuuntaisesti kuin käytännön palkkataso. Korkein minimipalkka on Maltalla ja Sloveniassa, matalin Baltian maissa ja Slovakiassa. EU:n hakijamaissa Bulgariassa ja Romaniassa minimipalkat ovat vielä tätäkin matalammat. Venäjällä ja Ukrainassa on vertailumaiden matalin minimipalkkojen taso, euroa kuukaudessa. Maltan ja Slovenian minimipalkkojen taso on samaa luokkaa kuin EU15-maista Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa minimipalkat ovat euroa kuukaudessa eli hieman yli kaksinkertaiset näihin maihin verrattuna. (Kuva 7) Suomessa ei ole varsinaista minimipalkkaa, mutta alimmat taulukkopalkat ovat noin euroa kuukaudessa. 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004
3 Kuva 8. Välilliset työvoimakustannukset EU-maissa 2003, % tehdyn työajan palkasta, teollisuuden työntekijät * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor. Suomen ja Kyproksen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Kuva 9. Palkkataso eri toimialoilla Virossa 2003 Välilliset työvoimakustannukset ovat merkittävä kustannustekijä EU-maissa Työnantajan kustannuksiin sisältyvät palkan sivukustannukset eli välilliset työvoimakustannukset ovat merkittäviä kustannustekijöitä useimmissa EU-maissa. Teollisuuden työntekijöillä välillisten työvoimakustannusten suhde tehdyn työajan palkkoihin oli Suomessa 79 prosenttia vuonna Tämä oli seitsemänneksi korkein osuus EU-maista. Korkein välillisten kustannusten osuus oli Belgiassa ja Itävallassa, joissa välilliset kustannukset olivat lähes yhtä suuret kuin välittömät palkkakustannukset. Korkeiden työvoimakustannusten maista Tanskassa välillisten työvoimakustannusten suhde on vain 30 prosenttia, koska muun muassa työeläkemaksut sisältyvät jo varsinaiseen maksettuun palkkaan. Myös uusissa EU-maissa välilliset työvoimakustannukset ovat yrityksille merkittävä kustannuserä. Korkein välillisten työvoimakustannusten suhde tehdyn työajan palkkoihin oli vuonna 2002 Tshekin tasavallassa ja matalin Kyproksella. Useissa uusissa jäsenmaissa työnantajien maksamat pakolliset eläke- ja sosiaalimaksut ovat yli 30 prosenttia palkkasummasta. (Kuva 8) Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason hitaasti Kun suomalaisen palkansaajan keskiansio on vuonna 2003 noin euroa kuukaudessa, on virolaisen palkansaajan keskiansio noin 450 euroa eli hieman alle viidenneksen Suomen tasosta. Virossa korkein palkkataso oli vuoden 2003 lopussa rahoitusalalla, lähes euroa kuukaudessa. Kaupassa ja teollisuudessa keskiansiot olivat noin 400 euroa ja hotelli- ja ravintola-alalla vajaat 300 euroa. (Kuva 9) Palkkavertailut ovat laajenemassa teollisuudesta palvelualoille Kansainvälisiä palkka- ja työvoimakustannusvertailuja on tehty perinteisesti lähinnä teollisuudesta. Tämä on ollut ymmärrettävää, koska vientiä ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille on tärkeää tietää tuotantokustannusten eroista maiden välillä. Toisaalta palkka- ja työvoimakustannustietoja on ollut parhaiten saatavissa tuntipalkkaisista työntekijöistä. Tuottavuuden seuraamiseksi tarvitaan tietoja myös työpanoksesta. Lähde: Statistikaamet (Viron tilastovirasto) Kun kansainvälinen kilpailu lisääntyy, palvelu- ja työmarkkinat avautuvat Euroopan unionissa ja yritykset siirtävät myös palvelutoimintoja ulkomaille, tarve palkka- ja työvoimakustannusvertailuihin lisääntyy myös palvelualoilla. Toistaiseksi palvelualojen palkka- ja työvoimakustannustietoja on suhteellisen vähän saatavilla ja usein tiedot ovat vain suuntaa-antavia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu
4 Vaikka Virossa nimellinen palkkataso on noussut viime vuosina nopeasti kolmen viimeisen vuoden aikana yhteensä 37 prosenttia kestää vielä pitkään, ennen kuin Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason. Jos oletetaan, että Virossa yleinen palkkatason nousu on tulevaisuudessa vuosittain 3 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa, saavuttaa Viron palkkataso Suomen tason vasta useiden vuosikymmenien kuluttua. Arvio on teoreettinen ja siihen vaikuttaa myös Suomen kustannustason nousuvauhti. Toisaalta kokemus vanhoista EU-maista osoittaa, että halvempien työvoimakustannusten maiden palkka- ja kustannustaso ei välttämättä lähene nopeasti korkeampien kustannusten maiden tasoa. Esimerkiksi Portugalissa teollisuustyöntekijöiden työvoimakustannukset olivat vuonna 1985 noin 18 prosenttia Suomen kustannuksista ja vuonna 2003 noin 24 prosenttia. Espanjan kustannustaso Suomeen verrattuna oli vuonna 1985 ja 2003 noin 55 prosenttia eli 20 vuoden aikana ei ole tapahtunut kustannustasojen lähentymistä. Myöskään voimakkaan talouskasvun kokeneessa Irlannissa ei palkka- ja työvoimakustannustaso ole lähentynyt 20 vuoden aikana Suomen tasoa. Toisaalta Suomen kustannustaso on lähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana useiden EU15-maiden kustannustasoa ja ohittanutkin eräiden maiden tason. Tärkeä merkitys lähestyttäessä 2010-lukua on myös talousja rahaliitolla, joka hillitsee työvoimakustannusten kasvupaineita myös sen ulkopuolella olevissa EU-maissa. Kuva 10. Palkkataso eri toimialoilla Venäjällä 2004 Lähde: Suomen Pankki, tiedot koskevat maaliskuuta 2004 Kuva 11. Palkkahajonta eräissä teollisuusmaissa Venäjän palkkataso on alle kymmenesosan Suomesta Venäjän federaatiossa palkansaajien kuukausipalkka oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin ruplaa eli noin 147 euroa ja unkarilaisen tutkimuslaitoksen CE Research LLP:n mukaan noin 148 euroa. Tämä oli noin 7 prosenttia Suomen keskimääräisestä palkkatasosta. Suomen itäisillä lähialueilla palkkataso on Tilastokeskuksen mukaan korkeampi kuin monissa muissa Venäjän federaation osissa. Suomen lähialueista korkein palkkataso on Murmanskin alueella, missä keskimääräinen kuukausipalkka oli vuonna 2002 noin 240 euroa. Pietarissa keskipalkka oli 181 euroa, Karjalan tasavallassa 155 euroa ja Leningradin alueella (pois luettuna Pietari) 150 euroa. Lähde: Svenskt Näringsliv 14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004
5 Kuva 12. Teollisuuden henkilöstön palkkahajonta Suomessa Työntekijöiden ja toimihenkilöiden ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku (90/10). Lähde: EK:n palkkatilasto Palkkaerot eivät ole sama asia kuin tuloerot Pienet palkkaerot ovat Suomessa pitkälti ns. solidaarisen palkkapolitiikan seurausta. Työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset ovat olleet usein suhteellisesti suurimmat aloilla, joiden palkkataso on keskimääräistä matalampi. Kun yrityksillä ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tuottavuuden ja kannattavuuden mukaiseen palkanmuodostukseen, ovat palkkaerot pysyneet pieninä. Palkkaerojen kasvua pidetään usein negatiivisena asiana, mutta tällöin saatetaan sekoittaa toisiinsa palkkaerot ja tuloerot. Laajempi palkkahajonta työmarkkinoilla ei välttämättä tarkoita tuloerojen kasvamista, koska käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavat ansiotulojen lisäksi myös verot, veronluonteiset maksut ja sosiaaliset tulonsiirrot. Suomen Pankin mukaan keskimääräinen palkkataso oli Venäjällä maaliskuussa 2004 noin 187 euroa kuukaudessa. Korkein palkkataso oli rahoitusalalla, lähes 500 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa keskiansiot olivat runsaat 200 euroa ja hotelli- ja ravintola-alalla runsaat 100 euroa. (Kuva 10) Teollisuudessa tuntia kohti lasketut työvoimakustannukset olivat Venäjällä eri tietolähteiden mukaan 1,5 2 euroa vuonna Tämä on 6 8 prosenttia Suomen kustannustasosta. Kokonaistyövoimakustannuksiin sisältyvien sosiaalikustannusten osuus on noin 35 prosenttia palkkasummasta. Venäjän lähinaapureissa palkka- ja kustannustaso on Finpron keräämien tietojen mukaan noin puolet Venäjän tasosta. Kun keskimääräinen nimellispalkka oli vuoden 2004 alussa Venäjällä tämän vertailun mukaan 174 euroa kuukaudessa, oli keskipalkka Valko-Venäjällä 111 euroa, Azerbaidzhanissa 73 euroa, Moldovassa 65 euroa ja Armeniassa 55 euroa. Palkkaerot ovat Suomessa pieniä Palkkatasojen kansainvälisessä vertailussa on huomionarvoista myös se, millainen palkkahajonta eri maissa on. Tilastojen mukaan Suomessa palkkaerot ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin pieniä, ainoastaan Ruotsissa palkkaerot ovat vielä hieman pienemmät. Palkkahajonta eli ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde on 15 teollisuusmaan vertailussa suurin USA:ssa ja Portugalissa, missä suhdeluku on hieman yli 4. Saksassa ja Ranskassa se on hieman yli 3, Italiassa ja Tanskassa noin 2,5. Suomessa ja Ruotsissa suhdeluku on vain noin 2. (Kuva 11) Suomessa teollisuuden henkilöstön palkkaerot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pysyneet jokseenkin ennallaan. Teollisuuden työntekijöillä ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde oli vuonna ,65 ja toimihenkilöillä 1,41. (Kuva 12) Myös muissa Pohjoismaissa palkkaerot ovat pysyneet melko muuttumattomina viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miten palkkaeroja mitataan? Palkkahajontaa eli palkkaeroja mitataan usein ylimmän ja alimman desiilipalkan suhteena. Palkansaajat asetetaan palkan mukaiseen suuruusjärjestykseen. Desiileittäisessä tarkastelussa palkansaajat jaetaan lukumääräisesti kymmeneen yhtä suureen osaan. Palkkahajontaa mitataan jakamalla eniten ansaitsevan kymmenesosan eli ylimmän desiilin alin palkka vähiten ansaitsevan kymmenesosan eli alimman desiilin ylimmällä palkalla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu
6 Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa tai kilpailijamaissa. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut pysyvään suhteellisen reaaliansiotason paranemiseen, koska samanaikaisesti inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa EUmaissa. Viime vuosina Suomen inflaatio on ollut kuitenkin hitaampaa ja reaaliansioiden kasvu nopeampaa kuin EUmaissa keskimäärin. Teollisuudessa työnantajan työvoimakustannukset tehtyä työtuntia kohti ovat nousseet Suomessa viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Vastaava kustannusten nousu on ollut muissa EU15-maissa keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. (Kuva 13) Kuva 13. Työvoimakustannusten muutos , Suomi ja Emu-maat Palkansaajien verotus on Suomessa ankarampaa kuin kilpailijamaissa Suomessa palkansaajien verotus on keskimäärin ankarampaa kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Matalatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa lähellä EU-maiden keskitasoa, mutta keski- ja korkeatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa ankarampaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Useimmissa EU-maissa verotus kohtelee perheitä lievemmin kuin yksinäisiä henkilöitä. Verotuksellinen ero lapsiperheiden eduksi on esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Matalalla tulotasolla ( euroa vuodessa) keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2004 Suomessa 25 prosenttia ja Euroopan vertailumaissa 26 prosenttia, kun kyse on perheettömästä palkansaajasta. Korkealla tulotasolla ( euroa vuodessa) tuloveroprosentti on Suomessa 48 prosenttia ja vertailumaissa 41 prosenttia. (Kuva 14) Tulonlisäyksen rajaveroprosentti on vuonna 2004 matalalla tulotasolla Suomessa 41 prosenttia ja Euroopan vertailumaissa 37 prosenttia. Korkealla tulotasolla rajaveroprosentti on Suomessa 58 prosenttia ja vertailumaissa 48 prosenttia. Korkeatuloisen palkansaajan rajaveroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein, kun vertailujoukkoon luetaan Suomen lisäksi 17 maata. (Kuva 15) Lähde: EU:n komissio ja EK. Emu-maiden kustannuskehitys koskee kaikkia palkansaajia ja Suomen kehitys teollisuuden työntekijöitä. Kuva 14. Tuloveroprosentit tulotasoittain Suomessa ja vertailumaissa 2004, perheetön palkansaaja Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto 16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004
Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50
LisätiedotSuomen työmarkkinat 2004
Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004 Sisältö Esipuhe 5 Yhteenveto 7 Työvoimakustannukset 8 Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset
LisätiedotSuomen työmarkkinat 2004
Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2016
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2017
Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2018
Kansainvälinen palkkaverovertailu 18 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Ranska Saksa Sveitsi Euroopan ulkopuolelta Australia Japani Kanada USA
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotTyöehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua
Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä.
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
Lisätiedot443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte
Lisätiedot404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotSuomi työn verottajana 2010
Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotSuomi työn verottajana 2009
Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotPalkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010
Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat
LisätiedotEuroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012
Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotTyötaistelutilasto 2012
Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 91 työtaistelua vuonna 2012 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaistelujen
LisätiedotPalkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014
Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
Lisätiedot4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA
4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotSuomi työn verottajana 2008
Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta /2013 Valtiovarainministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2013 56/2013 Valtiovarainministeriön asetus Verohallinnon määräämisestä toimivaltaisena viranomaisena ratkaisemaan eräitä verotusta koskevissa
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
Lisätiedot196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA.
196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 2 von 10 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0042 (NLE) 6964/16 COEST 63 ELARG 19 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotPALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1
PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,
LisätiedotR u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i ssa 2010 T o u kokuu 2019
R u u a n h intakehitys ja h intataso Su o m e ssa ja R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i ssa 2010 T o u kokuu 2019 S e l v i t y k s e n o n t e h n y t I l k k a L e h t i n e n P ä i v i t t
LisätiedotR u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i s s a E l o k u u
R u u a n h intakehitys ja h intataso Su o m e ssa ja R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i s s a 2 0 1 0 2019 E l o k u u S e l v i t y k s e n o n t e h n y t I l k k a L e h t i n e n P ä i v i
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
Lisätiedot6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:
LisätiedotPositiivista puhetta isien perhevapaista. Turku
Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotMissä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen
Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA
404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA
LisätiedotRaportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle Bryssel 4. lokakuuta 2011 Aloittelevien opettajien bruttoperuspalkat ovat lähes kaikissa Euroopan maissa
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:
SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotAF/CE/CH/FRAUDE/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA, HELLEENIEN TASAVALTAA,
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta
Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus
Lisätiedot1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1
1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 2 von 9 1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotKultaan sijoittamisen pääperiaatteet
Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotSuomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun
Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 Toisin kuin valtioneuvoston selvitys väittää: Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Heikki Lankinen
LisätiedotTASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS
TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotTyöaika, palkat ja työvoimakustannukset
Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotPalkkataso on keskeinen eri
Suomalaiset palkat EU-vertailussa Suomen palkkataso oli vuonna 2011 selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Vertailussa Suomi ja Ruotsi olivat tasaväkisiä. Suomi on pysynyt pienen palkkahajonnan maana. Eri
LisätiedotViron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009
Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin
LisätiedotSegregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)
Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen
Lisätiedot521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1
521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer
Lisätiedot