Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti"

Transkriptio

1 Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Kypros: EK:n arvio. EU:n hakijamaissa matalammat työvoimakustannukset kuin uusissa EU-maissa Euroopan unionin jäsenyyttä hakevissa maissa työvoimakustannukset ovat vielä matalammat kuin toukokuussa 2004 unioniin liittyneissä maissa. Bulgariassa ja Romaniassa tuntikustannukset jäävät noin puoleentoista euroon eli alle puoleen Baltian maiden tasosta. Sen sijaan jäsenyysneuvottelut aloittaneessa Kroatiassa kustannustaso on huomattavasti korkeampi, suhteellisen lähellä naapurimaan Slovenian kustannustasoa Euroopan unionin jäsenyyttä havittelevassa Turkissa työvoimakustannusten taso on lähellä Bulgarian ja Romanian kustannustasoa. Myös muissa Balkanin maissa työvoimakustannusten taso on erittäin matala. Venäjällä työvoimakustannukset ovat lähellä Bulgarian ja Romanian kustannustasoa. Sen sijaan Ukrainassa ja Kazakstanissa kustannustaso on huomattavasti matalampi kuin Venäjällä. Venäjän kustannustasoa tarkastellaan lähemmin jäljempänä. (Kuva 4) Suomessa teollisuuden palkkataso on neljänneksi korkein EU:ssa Suomessa teollisuuden työntekijöiden palkkataso on kansainvälisesti korkea. Suomen palkkataso oli vuonna 2003 seitsemänneksi korkein maailmassa. Suomen palkkataso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja Emu-maiden kolmanneksi korkein. Teollisuustyöntekijöille tehdyltä työajalta maksettu palkka oli Suomessa vuonna 2003 keskimäärin 13,44 euroa tuntia kohti. EU-maiden korkein palkkataso oli Tanskassa, jossa runsaan 20 euron tuntipalkkaan sisältyvät myös eläkemaksut. Suomea korkeampi palkkataso oli myös Saksassa. Uusien osavaltioiden palkkataso oli kaksi kolmannesta vanhojen osavaltioiden tasosta. EU:n ulkopuolisista maista myös Norjassa, Sveitsissä ja USA:ssa oli Suomea korkeampi palkkataso. (Kuva 5) Uusista EU-maista teollisuuden palkkataso oli korkein Kyproksella, missä palkkataso on runsaat puolet Suomen tasosta. Matalin palkkataso oli Latviassa ja Liettuassa, runsaat 10 prosenttia Suomen tasosta. Virossa teollisuuden palkkataso oli kuudenneksen Suomen tasosta. Uusien EU-maiden palkkatasoa on mitattu teollisuuden koko henkilöstön palkkatasona ja EU15-maiden palkkatasoa teollisuuden työntekijöiden palkkatasona. (Kuva 6) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

2 Ruotsin ja Suomen palkat ja työvoimakustannukset ovat lähellä toisiaan Ruotsissa ja Suomessa palkkojen ja työvoimakustannusten taso on yksityisellä sektorilla hyvin lähellä toisiaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton (Svenskt Näringsliv) mukaan keskimääräinen tuntipalkka oli vuonna 2003 teollisuudessa 121,50 kruunua eli 13,32 euroa. EK:n palkkatilaston mukaan vastaava tuntipalkka oli Suomessa 13,44 euroa. Palkkatasot ovat siten käytännöllisesti katsoen samalla tasolla, varsinkin kun otetaan huomioon palkkakäsitteisiin liittyvät pienet erot. Teollisuuden kokonaistyövoimakustannukset ovat kuitenkin Suomessa lähes 10 prosenttia korkeammat kuin Ruotsissa, koska välilliset työvoimakustannukset ovat Suomessa hieman suuremmat kuin Ruotsissa. Kun kruunu oli euroon verrattuna nykyistä vahvempi vuonna 2000, Ruotsin kustannustaso oli EU-maiden neljänneksi korkein ja hieman Suomea korkeampi. Teollisuuden työvoimakustannusvertailussa Suomen ja Ruotsin ero on ollut varsin pieni jo 1990-luvun alusta lähtien. Vielä ja 1980-luvulla työvoimakustannukset olivat Ruotsissa noin puolet korkeammat kuin Suomessa. Ruotsin tilastoviraston (Statistiska centralbyrån) mukaan vuonna 2002 yksityisen sektorin palkansaajien keskiansiot olivat kruunua eli euroa. Suomessa Tilastokeskuksen (ansiotasoindeksin) mukaan vastaavat keskiansiot olivat euroa. Palkkataso on näin ollen koko yksityisellä sektorilla Ruotsissa noin 5 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Kuva 7. Minimipalkat uusissa EU-maissa ja eräissä Itä-Euroopan maissa Tiedot koskevat tilannetta , paitsi Malta ja Slovenia Lähde: Federation of European Employers Minimipalkat ovat matalia uusissa EU-maissa Uusissa EU-maissa minimipalkkojen taso vaihtelee samansuuntaisesti kuin käytännön palkkataso. Korkein minimipalkka on Maltalla ja Sloveniassa, matalin Baltian maissa ja Slovakiassa. EU:n hakijamaissa Bulgariassa ja Romaniassa minimipalkat ovat vielä tätäkin matalammat. Venäjällä ja Ukrainassa on vertailumaiden matalin minimipalkkojen taso, euroa kuukaudessa. Maltan ja Slovenian minimipalkkojen taso on samaa luokkaa kuin EU15-maista Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa minimipalkat ovat euroa kuukaudessa eli hieman yli kaksinkertaiset näihin maihin verrattuna. (Kuva 7) Suomessa ei ole varsinaista minimipalkkaa, mutta alimmat taulukkopalkat ovat noin euroa kuukaudessa. 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

3 Kuva 8. Välilliset työvoimakustannukset EU-maissa 2003, % tehdyn työajan palkasta, teollisuuden työntekijät * Tiedot vuodelta 2002 Lähde: EU15-maiden osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor. Suomen ja Kyproksen tiedot ovat EK:n. Uusien EU-maiden osalta Institut der deutschen Wirtschaft ja tiedot koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Kuva 9. Palkkataso eri toimialoilla Virossa 2003 Välilliset työvoimakustannukset ovat merkittävä kustannustekijä EU-maissa Työnantajan kustannuksiin sisältyvät palkan sivukustannukset eli välilliset työvoimakustannukset ovat merkittäviä kustannustekijöitä useimmissa EU-maissa. Teollisuuden työntekijöillä välillisten työvoimakustannusten suhde tehdyn työajan palkkoihin oli Suomessa 79 prosenttia vuonna Tämä oli seitsemänneksi korkein osuus EU-maista. Korkein välillisten kustannusten osuus oli Belgiassa ja Itävallassa, joissa välilliset kustannukset olivat lähes yhtä suuret kuin välittömät palkkakustannukset. Korkeiden työvoimakustannusten maista Tanskassa välillisten työvoimakustannusten suhde on vain 30 prosenttia, koska muun muassa työeläkemaksut sisältyvät jo varsinaiseen maksettuun palkkaan. Myös uusissa EU-maissa välilliset työvoimakustannukset ovat yrityksille merkittävä kustannuserä. Korkein välillisten työvoimakustannusten suhde tehdyn työajan palkkoihin oli vuonna 2002 Tshekin tasavallassa ja matalin Kyproksella. Useissa uusissa jäsenmaissa työnantajien maksamat pakolliset eläke- ja sosiaalimaksut ovat yli 30 prosenttia palkkasummasta. (Kuva 8) Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason hitaasti Kun suomalaisen palkansaajan keskiansio on vuonna 2003 noin euroa kuukaudessa, on virolaisen palkansaajan keskiansio noin 450 euroa eli hieman alle viidenneksen Suomen tasosta. Virossa korkein palkkataso oli vuoden 2003 lopussa rahoitusalalla, lähes euroa kuukaudessa. Kaupassa ja teollisuudessa keskiansiot olivat noin 400 euroa ja hotelli- ja ravintola-alalla vajaat 300 euroa. (Kuva 9) Palkkavertailut ovat laajenemassa teollisuudesta palvelualoille Kansainvälisiä palkka- ja työvoimakustannusvertailuja on tehty perinteisesti lähinnä teollisuudesta. Tämä on ollut ymmärrettävää, koska vientiä ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille on tärkeää tietää tuotantokustannusten eroista maiden välillä. Toisaalta palkka- ja työvoimakustannustietoja on ollut parhaiten saatavissa tuntipalkkaisista työntekijöistä. Tuottavuuden seuraamiseksi tarvitaan tietoja myös työpanoksesta. Lähde: Statistikaamet (Viron tilastovirasto) Kun kansainvälinen kilpailu lisääntyy, palvelu- ja työmarkkinat avautuvat Euroopan unionissa ja yritykset siirtävät myös palvelutoimintoja ulkomaille, tarve palkka- ja työvoimakustannusvertailuihin lisääntyy myös palvelualoilla. Toistaiseksi palvelualojen palkka- ja työvoimakustannustietoja on suhteellisen vähän saatavilla ja usein tiedot ovat vain suuntaa-antavia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

4 Vaikka Virossa nimellinen palkkataso on noussut viime vuosina nopeasti kolmen viimeisen vuoden aikana yhteensä 37 prosenttia kestää vielä pitkään, ennen kuin Viron palkkataso saavuttaa Suomen tason. Jos oletetaan, että Virossa yleinen palkkatason nousu on tulevaisuudessa vuosittain 3 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa, saavuttaa Viron palkkataso Suomen tason vasta useiden vuosikymmenien kuluttua. Arvio on teoreettinen ja siihen vaikuttaa myös Suomen kustannustason nousuvauhti. Toisaalta kokemus vanhoista EU-maista osoittaa, että halvempien työvoimakustannusten maiden palkka- ja kustannustaso ei välttämättä lähene nopeasti korkeampien kustannusten maiden tasoa. Esimerkiksi Portugalissa teollisuustyöntekijöiden työvoimakustannukset olivat vuonna 1985 noin 18 prosenttia Suomen kustannuksista ja vuonna 2003 noin 24 prosenttia. Espanjan kustannustaso Suomeen verrattuna oli vuonna 1985 ja 2003 noin 55 prosenttia eli 20 vuoden aikana ei ole tapahtunut kustannustasojen lähentymistä. Myöskään voimakkaan talouskasvun kokeneessa Irlannissa ei palkka- ja työvoimakustannustaso ole lähentynyt 20 vuoden aikana Suomen tasoa. Toisaalta Suomen kustannustaso on lähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana useiden EU15-maiden kustannustasoa ja ohittanutkin eräiden maiden tason. Tärkeä merkitys lähestyttäessä 2010-lukua on myös talousja rahaliitolla, joka hillitsee työvoimakustannusten kasvupaineita myös sen ulkopuolella olevissa EU-maissa. Kuva 10. Palkkataso eri toimialoilla Venäjällä 2004 Lähde: Suomen Pankki, tiedot koskevat maaliskuuta 2004 Kuva 11. Palkkahajonta eräissä teollisuusmaissa Venäjän palkkataso on alle kymmenesosan Suomesta Venäjän federaatiossa palkansaajien kuukausipalkka oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin ruplaa eli noin 147 euroa ja unkarilaisen tutkimuslaitoksen CE Research LLP:n mukaan noin 148 euroa. Tämä oli noin 7 prosenttia Suomen keskimääräisestä palkkatasosta. Suomen itäisillä lähialueilla palkkataso on Tilastokeskuksen mukaan korkeampi kuin monissa muissa Venäjän federaation osissa. Suomen lähialueista korkein palkkataso on Murmanskin alueella, missä keskimääräinen kuukausipalkka oli vuonna 2002 noin 240 euroa. Pietarissa keskipalkka oli 181 euroa, Karjalan tasavallassa 155 euroa ja Leningradin alueella (pois luettuna Pietari) 150 euroa. Lähde: Svenskt Näringsliv 14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

5 Kuva 12. Teollisuuden henkilöstön palkkahajonta Suomessa Työntekijöiden ja toimihenkilöiden ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku (90/10). Lähde: EK:n palkkatilasto Palkkaerot eivät ole sama asia kuin tuloerot Pienet palkkaerot ovat Suomessa pitkälti ns. solidaarisen palkkapolitiikan seurausta. Työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset ovat olleet usein suhteellisesti suurimmat aloilla, joiden palkkataso on keskimääräistä matalampi. Kun yrityksillä ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tuottavuuden ja kannattavuuden mukaiseen palkanmuodostukseen, ovat palkkaerot pysyneet pieninä. Palkkaerojen kasvua pidetään usein negatiivisena asiana, mutta tällöin saatetaan sekoittaa toisiinsa palkkaerot ja tuloerot. Laajempi palkkahajonta työmarkkinoilla ei välttämättä tarkoita tuloerojen kasvamista, koska käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavat ansiotulojen lisäksi myös verot, veronluonteiset maksut ja sosiaaliset tulonsiirrot. Suomen Pankin mukaan keskimääräinen palkkataso oli Venäjällä maaliskuussa 2004 noin 187 euroa kuukaudessa. Korkein palkkataso oli rahoitusalalla, lähes 500 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa keskiansiot olivat runsaat 200 euroa ja hotelli- ja ravintola-alalla runsaat 100 euroa. (Kuva 10) Teollisuudessa tuntia kohti lasketut työvoimakustannukset olivat Venäjällä eri tietolähteiden mukaan 1,5 2 euroa vuonna Tämä on 6 8 prosenttia Suomen kustannustasosta. Kokonaistyövoimakustannuksiin sisältyvien sosiaalikustannusten osuus on noin 35 prosenttia palkkasummasta. Venäjän lähinaapureissa palkka- ja kustannustaso on Finpron keräämien tietojen mukaan noin puolet Venäjän tasosta. Kun keskimääräinen nimellispalkka oli vuoden 2004 alussa Venäjällä tämän vertailun mukaan 174 euroa kuukaudessa, oli keskipalkka Valko-Venäjällä 111 euroa, Azerbaidzhanissa 73 euroa, Moldovassa 65 euroa ja Armeniassa 55 euroa. Palkkaerot ovat Suomessa pieniä Palkkatasojen kansainvälisessä vertailussa on huomionarvoista myös se, millainen palkkahajonta eri maissa on. Tilastojen mukaan Suomessa palkkaerot ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin pieniä, ainoastaan Ruotsissa palkkaerot ovat vielä hieman pienemmät. Palkkahajonta eli ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde on 15 teollisuusmaan vertailussa suurin USA:ssa ja Portugalissa, missä suhdeluku on hieman yli 4. Saksassa ja Ranskassa se on hieman yli 3, Italiassa ja Tanskassa noin 2,5. Suomessa ja Ruotsissa suhdeluku on vain noin 2. (Kuva 11) Suomessa teollisuuden henkilöstön palkkaerot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pysyneet jokseenkin ennallaan. Teollisuuden työntekijöillä ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde oli vuonna ,65 ja toimihenkilöillä 1,41. (Kuva 12) Myös muissa Pohjoismaissa palkkaerot ovat pysyneet melko muuttumattomina viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miten palkkaeroja mitataan? Palkkahajontaa eli palkkaeroja mitataan usein ylimmän ja alimman desiilipalkan suhteena. Palkansaajat asetetaan palkan mukaiseen suuruusjärjestykseen. Desiileittäisessä tarkastelussa palkansaajat jaetaan lukumääräisesti kymmeneen yhtä suureen osaan. Palkkahajontaa mitataan jakamalla eniten ansaitsevan kymmenesosan eli ylimmän desiilin alin palkka vähiten ansaitsevan kymmenesosan eli alimman desiilin ylimmällä palkalla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu

6 Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa tai kilpailijamaissa. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut pysyvään suhteellisen reaaliansiotason paranemiseen, koska samanaikaisesti inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa EUmaissa. Viime vuosina Suomen inflaatio on ollut kuitenkin hitaampaa ja reaaliansioiden kasvu nopeampaa kuin EUmaissa keskimäärin. Teollisuudessa työnantajan työvoimakustannukset tehtyä työtuntia kohti ovat nousseet Suomessa viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Vastaava kustannusten nousu on ollut muissa EU15-maissa keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. (Kuva 13) Kuva 13. Työvoimakustannusten muutos , Suomi ja Emu-maat Palkansaajien verotus on Suomessa ankarampaa kuin kilpailijamaissa Suomessa palkansaajien verotus on keskimäärin ankarampaa kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Matalatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa lähellä EU-maiden keskitasoa, mutta keski- ja korkeatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa ankarampaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Useimmissa EU-maissa verotus kohtelee perheitä lievemmin kuin yksinäisiä henkilöitä. Verotuksellinen ero lapsiperheiden eduksi on esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Matalalla tulotasolla ( euroa vuodessa) keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2004 Suomessa 25 prosenttia ja Euroopan vertailumaissa 26 prosenttia, kun kyse on perheettömästä palkansaajasta. Korkealla tulotasolla ( euroa vuodessa) tuloveroprosentti on Suomessa 48 prosenttia ja vertailumaissa 41 prosenttia. (Kuva 14) Tulonlisäyksen rajaveroprosentti on vuonna 2004 matalalla tulotasolla Suomessa 41 prosenttia ja Euroopan vertailumaissa 37 prosenttia. Korkealla tulotasolla rajaveroprosentti on Suomessa 58 prosenttia ja vertailumaissa 48 prosenttia. Korkeatuloisen palkansaajan rajaveroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein, kun vertailujoukkoon luetaan Suomen lisäksi 17 maata. (Kuva 15) Lähde: EU:n komissio ja EK. Emu-maiden kustannuskehitys koskee kaikkia palkansaajia ja Suomen kehitys teollisuuden työntekijöitä. Kuva 14. Tuloveroprosentit tulotasoittain Suomessa ja vertailumaissa 2004, perheetön palkansaaja Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto 16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen työmarkkinat 2004 Syyskuu 2004

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Suomen työmarkkinat 2004

Suomen työmarkkinat 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004 Sisältö Esipuhe 5 Yhteenveto 7 Työvoimakustannukset 8 Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset

Lisätiedot

Suomen työmarkkinat 2004

Suomen työmarkkinat 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu Syyskuu 2004 Suomen työmarkkinat 2004 Palkkojen, työvoimakustannusten ja työaikojen kansainvälinen vertailu

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2012

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2012 Kansainvälinen palkkaverovertailu 212 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017 Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2012

Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 91 työtaistelua vuonna 2012 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaistelujen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA.

196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA. 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 2 von 10 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1

AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA, HELLEENIEN TASAVALTAA,

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1

1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 2 von 9 1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 Toisin kuin valtioneuvoston selvitys väittää: Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Heikki Lankinen

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Palkkataso on keskeinen eri

Palkkataso on keskeinen eri Suomalaiset palkat EU-vertailussa Suomen palkkataso oli vuonna 2011 selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Vertailussa Suomi ja Ruotsi olivat tasaväkisiä. Suomi on pysynyt pienen palkkahajonnan maana. Eri

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/SE/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/SE/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/SE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot