Kokeilujen hyödyntäminen korvausmallien. Tampere Raija Volk

Transkriptio

1 Kokeilujen hyödyntäminen korvausmallien kehittämisessä Tampere Raija Volk 1

2 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

3

4 Kapitaatiokorvauksen suunnittelun perusteita Iso kapitaatioosuus hyvä jos a) asiakkaat jakautuvat kustannuksiin nähden satunnaisesti b) asiakasmäärä tarpeeksi suuri tasoittamaan riskin Koska näin ei käytännössä ole, on tarpeen alentaa tuottajan riskiä vakioimalla asiakkaita. Vakiointi yksinkertaisimmillaan iällä, mutta se ei vielä selitä kovinkaan paljon asiakkaan tuomasta kustannusriskistä => ks. seuraavat diat (huom! vain havainnollistuksia, koska laskettu kuntaaineistosta, dia 5 = kaikki kustannukset ml. erikoissairaanhoito)

5

6

7

8

9 Kapitaatiomallin arviointia Kokeiluissa yksinkertainen malli => kokemukset ikäpainotetusta kapitaatiosta, toimiiko? Kapitaatio kannustaa yleensä kustannustehokkuuteen; ei ylihoidon riskiä Jos laaja vastuu hoitoketjusta (ulottuu erikoissairaanhoitoon), kannustaa ennalta ehkäisyyn MUTTA kääntöpuolena alihoidon riski, jota jarruttaa asiakkaan mahdollisuus vaihtaa => onko vaikutusta sillä, miten usein saa vaihtaa?

10 Kapitaation heikkoudet Rajoittuessaan perusterveydenhuoltoon riski yrittää siirtää kustannuksia hoitoketjussa eteenpäin (osaoptimointi) => mitä kokemuksia siirtääkö ja onko kokomuksia jarruista/sanktioista? Jos tuottaja pystyy vaikuttamaan jotenkin asiakasjoukkoonsa, kannustin valikoida alhaisten kustannusten potilaita eli huolellinen riskipainotus tarpeen => mitä kokemuksia ja erityisesti henkilökohtaisen riskin huomioon ottamisesta ja terveys ja hoitosuunnitelmasta

11 Muita kysymyksiä kapitaatiosta Erityisenä haasteena päällekkäiset vakuutukset eli työterveyshuolto ja yksityiset vakuutukset => mitä kokemuksia työterveyshuollon huomioon ottamisesta? (Asiakkaan status voi vaihdella yli ajan) Jos asiakkaat tai järjestäjä osaavat arvioida heikommin laatua kuin tuottaja => laatutaso voi olla haluttua alhaisempi Mikä vaikutus on asiakkaan valinnalla, vaihtavatko paljon palveluja käyttävät muita useammin markkinoiden avautuessa eli kasautuvatko joillekin tuottajille jatkossa? Pitäisikö ja miten tämä ottaa korvauksissa huomioon (esim. ylipainotus ensimmäisenä vuotena?)

12 Miten tasapainottaa suoriteperusteisilla korvauksilla? Suoriteperusteiset osat pienentävät alihoidon riskiä MUTTA lisäävät suoritteita ( ylihoidon riski) ja nostavat kustannuksia, tätä voidaan vähentää porrastamalla suoriteperusteisuutta laskevasti voidaan käyttää myös harvoin tapahtuvia suurten kustannusten suoritekorvauksia => tarvitaanko perusterveydenhuollossa? jos suoritteella on ns. ulkoisvaikututuksia eli yhteiskunnallisia hyötyjä, jotka kustannuksia korkeampia, suoriteperusteisuutta voi olla, esimerkkinä rokotukset

13 Olosuhdetekijät Mitkä ovat kokeiluissa kokemukset olosuhdetekijöiden kompenesoinnista, tarvitaanko? Onko perusteltua esim. asuinalueen sosioekonomisten tekijöiden ottaminen huomioon kapitaatiossa laskennallisesti vai turvautuako korottamaan kapitaatiota alueen nykyisten kustannuserojen mukaisesti? Eli riskivakiointia voi tehdä myös alueen mukaan (esim. asuinalueen sosioekonomiset tekijät) henkilökohtaisten tekijöiden lisäksi Syrjäisyyden ja pienen/arvan väestön merkitys, syntyykö markkinapuutostilanteita?

14 Jaetut säästöt hoitoketjussa Osa erikoistason kustannuksista lisätään perustason toimijan vastuulle => kannustaa voimakkaasti. Mikäli perustason toimija onnistuu toimimaan niin, että erikoistason toteutuvat kustannukset ovat odotettua pienemmät, jää perustason toimijalle voittoa; ja vastaavasti mikäli perustason toimija pyrkii siirtämään kustannuksia erikoistason toimijalle, joutuu perustason toimija niistä osin kustannusvastuuseen. Jo pienikin kustannusten jakaminen kannustaa MUTTA Erittäin voimakas kannustin valikoida asiakkaita

15 Kannustimet ja erityiskysymyksiä Yleensä kannustimet tehokkaita, jos viedään lähelle hoitotapahtumaa Prosentuaalisesti ei kovin suuria => Kokemukset kannustimista? Tieto ja seurantajärjestelmät edellytyksenä Sosiaalipalvelujen merkitys korvauksissa?

16