Kahdeksan tietä veroparatiisiin

Transkriptio

1 Talous sunnuntaina Kahdeksan tietä veroparatiisiin HS keräsi yli kaksi miljoonaa sivua Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekisterien tietoja. Aineisto kertoo, miksi suomalaista käyttää veroparatiiseja. Jyri Hänninen HS Esa Mäkinen HS Tuomo Pietiläinen HS Suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt käyttävät veroparatiiseja hanakasti, ilmenee Helsingin Sanomien keräämästä laajasta tietokannasta. HS kokosi tietokannan Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekistereistä. Lehden hallussa on yli kaksi miljoonaa sivua rekisterien asiakirjoja. Tämä on kansainvälisesti ainutlaatuisen iso aineisto veroparatiiseista. Suomalaisia löytyi Luxemburgin ja Sveitsin yhtiöistä selvästi yli kaksituhatta. Todellinen määrä on tätä suurempi. Kaupparekisterien avulla ei pysty selvittämään omistajia yhtiöissä, joita pyörittävät bulvaanit eli sijaisjohtajat. Selvityksessä paljastui yli tuhat Sveitsissä ja Luxemburgissa vuosina perustettua yritystä, joihin suomalaisilla on kytkentä. Kytkentä tarkoittaa, että suomalainen hallinnoi yritystä yksin, yhdessä muiden suomalaisten kanssa, tai hallinnoijien joukossa on vähintään yksi suomalainen. Hallinnointi tarkoittaa esimerkiksi jäsenyyttä yhtiön hallituksessa tai yhtiön omistamista kokonaan tai osittain. Suomalaiset yksityishenkilöt ovat hallinnoineet Sveitsin ja Luxemburgin kautta useita satoja miljoonia euroja. Jos mukaan otetaan myös yhtiöt, summa nousee miljardeihin euroihin. Luvut ovat suuntaa-antavia, sillä HS:llä ei ole kaikkien yhtiöiden tilinpäätöksiä. Yhtiöistä noin 700 on perustettu Luxemburgiin, joka on merkittävä finanssikeskus. Sveitsissä suomalaiset ovat olleet mukana ainakin 350 yhtiössä. Sveitsi on veroparatiisitalouden ja tiukan pankkisalaisuuden edelläkävijöitä. Osa suomalaisyhtiöistä on lakkautettu, mutta moni sijoitusyhtiö on toiminut jo vuosikymmeniä.

2 Yhtiön perustaminen tai oman omaisuuden hallinnointi veroparatiisissa ei ole laitonta, kunhan yhtiö noudattaa toiminnassaan Suomen verolakeja ja kunhan yksityishenkilö ilmoittaa tulonsa Suomen verottajalle. Veroparatiisien käyttöön on useita syitä. Ne houkuttelevat, koska niissä on alhainen verotus ja sijoituksia suosiva lainsäädäntö, ja koska ne luovuttavat vain niukasti tietoa. Tiukka salassapito viettelee myös rikollisia tahoja. EU:n komissio on arvioinut, että jäsenmaat menettävät vuosittain tuhat miljardia euroja verotuloja erilaisen verosuunnittelun ja veronkierron takia. Verosuunnittelu on laillista, veronkierto taas yleensä laitonta. Veroparatiiseja tutkiva kansalaisjärjestö Tax Justice Network on arvioinut, että pelkästään yksityishenkilöillä on veroparatiiseissa varallisuutta miljardia euroa. Aineiston pohjalta hahmottuu selvä kuva siitä, miksi suomalaiset käyttävät veroparatiiseja. HS esittelee kahdeksan syytä. Kohdat 1 6 kertovat pääosin laillisista toimintatavoista. Niissä voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa rikotaan verolakeja, jos toimintaa ei esimerkiksi ilmoiteta asianmukaisesti verottajalle. Monien laillisten järjestelyjen arvostelu on kiihtynyt Suomessa ja muualla maailmassa. Kohdat 7 8 kuvaavat kyseenalaista tai laitonta toimintaa. 1. Johdon palkitsemisjärjestelyt Useat Suomessa toimivat yhtiöt käyttävät veroparatiiseja, kun ne tekevät palkitsemis- ja omistusjärjestelyitä johtajilleen. Siten yhtiöt voivat pitää johdon palkkioita salassa sidosryhmiltä ja julkisuudelta ja hyödyntää veroparatiisivaltioiden matalaa verotusta. Pörssiyhtiöt eivät toimi näin. Niiden tulee tiedottaa johdon palkitsemisjärjestelyistä laajasti. Pörssiyhtiöt pitävät veroparatiisijärjestelyitä ongelmallisina myös julkisen kuvan kannalta. Muun muassa terveysalan yhtiö Mehiläinen, luottotietoja myyvä Suomen Asiakastieto, kiinteistöhuoltoyhtiö ISS-Palvelut ja teknologia-alan yritys Nextmesh ovat luoneet johtajilleen palkitsemisjärjestelmät Luxemburgin avulla. Kaksitoista Mehiläisen ja kuusi Asiakastiedon johtajaa ovat saaneet ostaa Luxemburgiin rekisteröityjen holdingyhtiöiden osakkeita. Holdingyhtiöt ovat Mehiläisen ja Asiakastiedon omistajayhtiöitä. Järjestely muistuttaa pörssiyhtiöiden osakekannustinjärjestelmiä. Johtajien osakkeiden hinnan arvo nousee, mikäli yhtiön arvo kasvaa. Tällä tavoin johtoa kannustetaan nostamaan yhtiön arvoa. Mehiläisen johtajien omistusten kirjanpitoarvo holdingyhtiössä oli vuonna 2010 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, ilmenee Luxemburgin kaupparekisterin tiedoista. Toimitusjohtaja Matti Bergendahlin osakeomistusten kirjanpitoarvo oli noin kaksi miljoonaa euroa.

3 Bergendahlin mukaan johtajien osakeomistukset on keskitetty Luxemburgiin, koska myös holdingyhtiö toimii Luxemburgista käsin. Pari vuotta sitten holdingyhtiön omistajien joukkoon tuli energiayhtiö Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius. Hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä on noin euroa. Fortumissa miljoonaoptioilla vaurastunut Lilius kuuluu Mehiläisen emoyhtiön hallitukseen. Asiakastiedon omistaa bahrainilainen pääomarahasto Investcorp. Se on perustanut Luxemburgiin holdingyhtiön hallinnoimaan Asiakastiedon omistusta. Toimitusjohtaja Jukka Ruuskalla on hallussaan noin holdingyhtiön osaketta. Niistä runsaat puolet on etuoikeutettuja osakkeita. Ruuska kertoo ostaneensa osakkeet samaan hintaan kuin muutkin osakkaat. Osakkeiden hinnoitteluun ei hänen mukaansa siis liity palkitsemista. Osakkeiden markkinahinta selviää lopullisesti vasta kun pääomasijoittaja myy yhtiön eteenpäin. "Pääomarahastojen omistamissa yhtiöissä ylin johto on yleensä mukana omistajina. Tämä järjestely toteutettiin alun perin siinä yhteydessä, kun nykyinen omistajamme hankki Suomen Asiakastiedon", Ruuska kertoo. Pääomarahastot pitävät omistuksiaan yhtiöissä yleensä 3 7 vuotta, minkä jälkeen ne myyvät omistuksensa eteenpäin. Ylin johto tapaa myydä omistuksensa samassa yhteydessä. Ruuskan ja Bergendahlin mukaan järjestely ei tuo heille verohyötyä, vaan he maksavat osakkeiden mahdollisesta myynnistä tulevaisuudessa pääomaverot Suomeen tavalliseen tapaan. 2. Eläkejärjestelyt Eläkerahoja sijoittavat yhtiöt saavat Luxemburgilta erityisiä verohelpotuksia. Sen vuoksi joukko suomalaisyhtiöitä hoitaa eläkerahojen sijoitustoimintaa Luxemburgista. Yksi yhtiöistä on kahvi- ja mausteyhtiö Paulig. Se perusti vuonna 2005 Luxemburgiin The Paulig Group SEPCAV-nimisen eläkerahaston. Kyse on vapaaehtoisesta eläkejärjestelystä. Yhtiössä oli tilinpäätöstietojen mukaan vuoden 2012 lopulla varoja vajaat kolme miljoonaa euroa. Pauligin viestinnästä kerrottiin, että yhtiö "on aikanaan perustettu konsernin mahdollisia tulevia kansainvälisiä ryhmäeläkejärjestelyjä varten". Pauligin mukaan yhtiössä havaittiin, ettei eläkerahastolle olekaan tarvetta, minkä takia sitä ollaan purkamassa. Luxemburgin yhtiön toiminta on tarkistettu Pauligin viestinnän mukaan Suomen verottajan kanssa. 3. Yrityskaupat

4 Suomalaiset ovat tehneet useita kymmeniä yrityskauppoja Luxemburgin ja Sveitsin kautta. Näin on toiminut esimerkiksi Suomessa edelleen pääkonttoria pitävä eristeyhtiö Paroc. Yhtiön osti yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Arcapita vuonna Samassa yhteydessä Parocin suomalainen johto myi omistuksensa Parocissa. Kauppa toteutettiin Luxemburgin kautta. Satakunta suomalaista Parocin omistajaa oli keskittänyt omistuksiaan yhtiössä sinne. Parocin ylin johto järjesteli omistuksensa vielä yhden lisämutkan kautta. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Peder Biese sekä seitsemän muuta johtajaa perustivat erilliset holdingyhtiöt Belgiaan ja Suomeen. Belgian kaupparekisteritietojen mukaan suomalaisjohtajien varoja siirtyi Luxemburgista Belgiaan ainakin kaksikymmentä miljoonaa euroa. Luxemburgissa verolait mahdollistavat joissain tapauksissa sen, ettei yritysten myynnistä saaduista voitoista makseta lainkaan veroja. 4. Yksityishenkilöiden varat Monet Suomen talouselämän vaikuttajat sijoittavat varallisuuttaan Luxemburgin ja Sveitsin kautta. He käyttävät maita monesta syystä, kuten veroetujen ja sijoituksia suosivan lainsäädännön takia. Maissa toimivien finanssialan ammattilaisten palvelut vetävät myös puoleensa. Luxemburgin kautta sijoituksiaan hallinnoivat monet tunnetut suvut ja henkilöt, kuten Ehrnroothin suvun edustajat, Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila, sijoitusyhtiö eq:n omistajiin kuuluva Janne Larma, Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ja sijoittaja Ahti Vilppula. Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius oli 2000-luvulla mukana luxemburgilaisessa White Invest -sijoitusyhtiössä. Omistajat lakkauttivat yhtiön vuonna Luxemburgissa toimii myös formulamaailmasta tuttujen Keijo ja Nico Rosbergin yhtiö Grand Ocean. Sillä oli vuoden 2012 lopussa varallisuutta 8,7 miljoonaa euroa. Rosbergit asuvat yksityishenkilöiden veroparatiisissa eli Monacossa. Kimi Räikkösellä taas on Sveitsissä Car Star -niminen yhtiö. Hän myös asuu Sveitsissä. 5. Suursijoittajat Pankit, työeläkeyhtiöt ja muut isot institutionaaliset toimijat hallinnoivat sijoituksiaan usein veroparatiisien kautta. Isot institutionaaliset sijoittajat eri puolilta maailmaa sijoittavat valtavia rahasummia esimerkiksi kiinteistörahastoihin. Työeläkeyhtiöt osallistuvat rahastoihin usein perustamalla holdingyhtiöitä veroparatiisiin. Työeläkeyhtiöt pyrkivät minimoimaan sijoituksistaan maksamansa verot ja ostavat tätä varten myös verosuunnittelua koskevia palveluita (HS ). Yleinen tapa on niin sanottu alikapitalisointi.

5 Siinä yhtiöt ohjaavat varallisuuttaan korkean verotuksen maista alhaisen verotuksen maihin konsernin sisäisillä veloilla. Kirjanpitoyhtiö KPMG suositteli veromuistiossaan tätä tapaa Kevalle (HS ). Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen ovat olleet mukana lukuisissa holdingyhtiöissä Luxemburgissa vuosina Myös kuntien ja valtion hallitsemat työeläkelaitokset Keva ja Valtion eläkerahasto ovat hallinnoineet sijoituksiaan sitä kautta. Suomalaisten työeläkerahaa sijoitetaan veroparatiiseissa toimivien rahastojen ja yritysten kautta miljardien eurojen arvosta. Suomalaiset tai Suomessa toimivat finanssi- ja pankkialan yritykset kuten Nordea, Danske Bank ja Tapiola hoitavat sijoituksiaan etenkin Luxemburgin kautta. Nordealla on Luxemburgissa myös oma konttori. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehotti viimeksi joulukuussa työeläkeyhtiöitä välttämään veroparatiiseja sijoituksia tehdessään. 6. Suuryritykset Suuret kansainväliset yhtiöt käyttävät veroparatiiseja rahoitustoiminnassaan. Suomalaiset suuryritykset ovat perustaneet tätä varten yhtiöitä veroparatiiseihin. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso ja energiayhtiö Fortum ovat hoitaneet investointejaan sekä rahoitustaan Luxemburgin kautta. Toiminta on viime aikoina muuttunut yhtiöiden kannalta aiempaa epävarmemmaksi. Suomen ja Ruotsin verottajat määräsivät tammikuun alussa Fortumille 200 miljoonan euron jälkiverot Belgian rahoitusyhtiön toiminnasta. Fortum aikoo valittaa päätöksestä. Osa oikeustieteilijöistä on arvostellut verottajan uutta linjausta. Heidän mielestään verotuksen ennakoitavuus ja varmuus kärsivät (HS 16.1.). Merkittävä osa suomalaisista pörssiyrityksistä myös hallinnoi Suomen ulkopuolella toimivia tytäryrityksiään veroparatiisien kautta. 7. Omistusten häivyttäminen Suomalaiset ovat mukana lähes sadassa yrityksessä, joissa yhtiöiden omistukset on ketjutettu toisen veroparatiisin kautta. Ketjutuksia on tehty muun muassa Jerseyn saaren, Brittiläisten Neitsytsaarien ja Caymansaarten kautta. Esimerkiksi venäläis-suomalainen miljardööri Gennadi Timtšenko on ketjuttanut omistuksiaan näin. Hän on yksi Hartwall Areenan ja jääkiekkoseura Jokereiden omistajista.

6 Ketjutusten taustalla on yleensä kaksi syytä. Joko ketjutus on osa erityisen pitkälle vietyä verosuunnittelua tai sitten yhtiöiden omistajat haluavat piiloutua bulvaanien eli sijaisjohtajien taakse. Salaisuusasteet vaihtelevat eri veroparatiiseissa. Eurooppalaisista veroparatiiseista on yleensä mahdollista saada edes jotain tietoja yhtiöiden omistajista ja tilanteesta. Caymansaaren tapainen veroparatiisi taas tarjoaa lähes läpäisemättömän salaisuuden muurin. Tietoja omistajista on vaikea saada. Ja vaikka saisi, yhtiön omistajiksi voi olla merkittynä bulvaani, joka on tyypillisesti paikallinen, vaikeneva juristi. Ehrnroothin suvun yhtiöiden omistukset kulkevat usein Brittiläisille Neitsytsaarille. Salaaminen aiheuttaa talouteen epävarmuutta. Esimerkiksi energiayhtiö Enron piilotteli tappioitaan veroparatiiseissa. Se teki yhden Yhdysvaltain suurimmista konkursseista. 8. Laiton toiminta Luxemburgia ja Sveitsiä käytetään laajasti verosuunnitteluun. Veroparatiiseja käytetään kuitenkin myös veronkiertoon. Se on rikollista tai vähintäänkin moitittavaa toimintaa. Moitittava veronkierto johtaa hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten jälkiveroihin ja veronkorotuksiin. Tietoa suomalaisten veronkierrosta veroparatiisien avulla on äärimmäisen vähän. Ilmiötä valotti liechtensteinilaisen LGT-pankin tietovuoto vuonna Sen yhteydessä parikymmentä suomalaista jäi kiinni veronkierrosta. Suomen verottaja keräsi Liechtenstein-aineiston avulla yli kymmenen miljoonaa euroa jälkiveroja. Joukossa oli muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnrooth sekä kahvi- ja mausteyhtiö Pauligin omistajiin kuuluva Bertel Paulig. Tiukkojen salaisuuskäytänteiden takia veroparatiiseja käyttävät myös rikolliset, kuten huumekauppiaat, talousrikolliset ja diktaattorit. Veroparatiiseja hyödynnetään esimerkiksi sisäpiirikaupoissa, rahanpesussa ja korruptiossa. Suomessa ei ole tehty kunnollista arviota siitä, minkälainen verovaje maalle veroparatiisien käytöstä aiheutuu.