Veroparatiisien salaisuudet

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Veroparatiisien salaisuudet"

Pasi Tuominen
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Veroparatiisien salaisuudet Kuinka veroparatiiseja tutkitaan Jyri Hänninen & Esa Mäkinen & Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomat Veroparatiisit ovat nousseet julkiseen keskusteluun Suomessa ja eri puolilla maailmaa viime vuosina. Mediat ovat tehneet lukuisia paljastuksia kuinka suuret monikansalliset yritykset hyödyntävät veroparatiiseja osana verosuunnitteluaan. Verojen välttelystä ovat jääneet kiinni Applen, Googlen ja Starbucksin tapaiset kuluttajabisnestä tekevät yritykset. Suomessa keskustelua on käyty etenkin pääomasijoittajien omistamien yksityisten terveydenhuoltoalan yritysten Mehiläisen ja Attendon kohdalla sekä muun muassa Liechtensteinista veronkierrosta jääneiden yksityishenkilöiden kohdalla. Euroopan komissio on arvioinut, että veronkierto ja verosuunnittelu aiheuttavat vuosittain EU:n jäsenmaille tuhannen miljardin euron veromenetykset. Summalla voisi maksaa kaikkien jäsenmaiden terveydenhuoltomenot. Veroparatiiseja käytetään paitsi osana verosuunnittelua, myös sen takia, että ne mahdollistavat omistusten salaamisen ja estävät tutkimasta rahavirtojen liikkeitä. Veroparatiisina pidetyt maat luovuttavat hyvin vähän tietoja yritysten tai sijoittajien toiminnasta. Maissa on tiukat pankkisalaisuuslait, bulvaanien eli sijaisjohtajien käyttäminen on yleistä, ja usein omistukset kulkevat useiden veroparatiisien kautta. Esimerkiksi Jorma Ollilan sijoitusyhtiön Kestrelin perusti niuelainen yhtiö, sen kotipaikka on Luxemburg ja yhtiön hallinnossa on ruotsalaisen Wallenbergin suvun omistaman Skandinaviska Enskilda Bankenin työntekijät. Ehrnroothin suvun Luxemburginyhtiöiden omistukset taas kulkevat eteenpäin Brittiläisille Neitsytsaarille, josta yritysten omistajatai muiden tietojen saaminen on käytännössä mahdotonta. Suomalaisten on kuitenkin hyviä vaikeaa tehdä isojen varallisuuserien liikuttelua ja laajamittainen sijoitustoimintaa ilman, että siitä jää joitain jälkiä. Se oli erehdys Tapaus Jorma Ollila HS uutisoi kesällä 2013 Nokian entisen toimitusjohtajan luxemburgilaisesta sijoitusyhtiöstä, jota Ollila ei ollut maininnut 13 vuoteen sisäpiiritiedoissaan.

Verojen välttelystä ovat jääneet kiinni Applen, Googlen ja Starbucksin tapaiset kuluttajabisnestä tekevät yritykset.

2 Uutinen syntyi sattumalta ja sivutuotteena toisesta jutusta. Hesari tutki Ehrnroothin suvun yhtiöitä Luxemburgissa, ja törmäsi yhtiöön nimeltä Partum. Tilinpäätösasiakirjoista kävi ilmi, että Partumista omisti osuuden toinen luxemburgilainen yhtiö nimeltään Kestrel. Luxemburgin kaupparekisteristä ei saanut suoraan tietoa Kestrelin omistajasta. Lukemalla useita kymmeniä sivuja asiakirjoja, kävi kuitenkin ilmi, että Jorma Jaakko Ollila oli pääomittanut Kestreliä. Kun HS soitti Ollille, hän myönsi heti omistavansa yhtiön. Ollila sai maaliskuussa Finanssivalvojalta 3000 euron rikemaksun yhtiön ilmoittamatta jättämisestä. Tarkista pienetkin yksityiskohdat! Uutista ei olisi syntynyt ilman, että toimittaja tarkasti ensi alkuun epäolennaiselta vaikuttavan asian mikä oli Kestrel-yhtiö, joka omisti kahdeksan prosenttia Ehrnroothien sijoitusyhtiöstä. Miljoona, miljoona sivua HS:n tietokanta Luxemburgista ja Sveitsistä HS on käyttänyt Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekisterin julkisia tietokantoja etsiessään lisätietoja suomalaisten veroparatiisien käytöstä. Tietokannoissa on kuitenkin yksi iso puute: niistä pystyy hakemaan tietoja vain yhtiöiden tarkoilla nimillä. Tästä johtuen tietokantaa pystyy hyödyntämään vain, mikäli olet päässyt kaivamisessa jo hyvin pitkälle. Kummankin maan kaupparekisteriä ylläpitävät viranomaiset arkistoivat kuitenkin tietoja verkkosivuilleen. Sivuilta löytyy kymmeniä tuhansia pdf-tiedostoja, joissa on taas jokaisessa useita kymmeniä sivuja. HS latasi kaikki nämä tiedostot serverilleen, minkä jälkeen Esa Mäkinen purki niissä olevat suojaukset. Tämän jälkeen tiedostot ajettiin kahteen ohjelmaan: Google Driveen sekä erilliseen hakuohjelmaan. Ne hyödyntävät optista tekstin tunnistusta (OCR). Google on kehittänyt myös suomenkielen tekstintunnistuksen hyvälle tasolle. Tietokantaan yhdistettiin myös tietovuodon kautta muutama vuosi sitten julkiseksi muuttunut tietokanta Panaman kaupparekisterin tiedoista.

Lukemalla useita kymmeniä sivuja asiakirjoja, kävi kuitenkin ilmi, että Jorma Jaakko Ollila oli pääomittanut Kestreliä. Kun HS soitti Ollille, hän myönsi heti omistavansa yhtiön.

3 Näin HS pystyi tutkimaan tiedostoa tekemällä vapaita sanahakuja aineistosta, minkä avulla pystyimme jäljittämään jopa tuhansien suomalaisten yhteyksiä sveitsiläisiin sekä luxemburgilaisiin yhtiöihin. Hyödynnä kaikki julkinen tieto ja tekniset apuvälineet Ajamalla kaikki Sveitsistä ja Luxemburgista saatava tieto yhteen ohjelmaan saatiin aikaiseksi tietokanta, josta on ollut suuri hyöty HS:n tekemälle journalismille. Kenen rahoja ne mahtavat olla? Tapaus Casimir Ehrnrooth Pankkivirkailija Heinrich Kieber varasti vuonna 2008 tilitietoja liechtensteinilaisesta LGT-pankista ja möi tiedot sen jälkeen Saksan valtion tiedustelupalvelulle. Syksyllä 2012 Verottaja-lehden artikkelissa verohallinnon ylitarkastaja Hannu Kuortti kertoi, että Kieberin myymien tietojen perusteella oli narautettu 20 suomalaista. Kuortin mukaan Liechtensteinin veronkiertäjät pystyi jakamaan kolmeen ryhmään: perinteisiin varakkaisiin henkilöihin eli niin sanotun vanhan rahan edustajiin, kansainvälisten suuryritysten avainhenkilöihin ja yritystoiminnasta luopuneisiin eli isoja myyntituloja saaneisiin ihmisiin. Suomalaisten veronkiertäjien nimiä ei julkaistu, koska verovalitukset ja verotukseen liittyvät yksityiskohdat ovat Suomen lain mukaan salassa pidettäviä asioita. Viranomainen ei siis saa kertoa, keitä nämä 20 ihmistä ovat, tai jos kertoo, syyllistyy tiedon julkistanut ihminen virkavirheeseen. HS alkoi kaivaa ja etsiä lähteitä Liechtensteinin veronkiertäjien julkituomiseksi pian sen jälkeen, kun tieto veronkiertäjistä tuli julkiseksi. Todellisia uutisvoittoja syntyi kuitenkin vasta yli puolen vuoden työn jälkeen kun HS kertoi muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnroothin, turkulaisen rakennusyrittäjän sekä kahvisuvun edustajan Bertel Pauligin jääneen kiinni veronkierrosta. Uutiset syntyivät yhdistelemällä tietoja, kartoittamalla vaihtoehtoja, hankkimalla oikeanlaisten lähteiden kanssa tekemisiin sekä odottamalla sitkeästi, että tietoa saa. Hanki hyvät lähteet ja olet sitkeä! Uutisen hankkiminen voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia. Sitkeys kuitenkin palkitaan yleensä. Pitkän ajan kuluessa on myös mahdollista voittaa lähteiden luottamus paremmin toimittaja ja lähde oppivat tuntemaan toisensa, ja lähde alkaa puhua avoimemmin asioista.

tekemälle journalismille. Kenen rahoja ne mahtavat olla?

4 Kuinka kaivaa tietoa? 1. Tilinpäätöstiedot. Aloita suomalaisten yhtiöiden tilinpäätöstiedoista ja lue sivulauseetkin. Hyvin usein veroparatiisiin sijoitettua varallisuutta varten perustetaan holdingyhtiö myös Suomeen. Näiden yhtiöiden tilinpäätöksiä voi saada vihiä yhteyksiä veroparatiiseihin, kuten konsernin sisäiset lainat, omistussuhteet tai muut vastaavat yksityiskohdat. 2. Kaupparekisteriin tehtävät ilmoitukset. Yritykset toimittavat kaupparekisteriin tietoja yrityksen hallinnossa tapahtuvissa muutoksissa. Nämä kannattaa käydä aina läpi ja paikan päällä patentti- ja rekisterihallituksen tiloissa. PRH:n sähköiset arkistot ovat epätäydellisiä. 3. Eri maiden kaupparekisterit. Tietoja saa useista maista ilmaiseksi, näin jopa Luxemburgin ja Sveitsin tapaisista veroparatiiseista. Maksullisia tilinpäätöstietoja saa lukuisista maista. Yhdysvaltain arvopaperiviranomaisen SEC:n tapaisilla toimijoilla on sähköisiä, kaikille avoimia arkistoja, jotka ovat todellisia aarreaittoja. 4. Oikeuden ja poliisin asiakirjat. Käräjäoikeuksien päätökset, poliisin esitutkintamateriaali sekä esimerkiksi Finanssivalvonnan päätökset sisältävät paitsi suoraan uutisia kuten veronkiertäjien nimiä myös laajempaa tietoa siitä, miten veronkiertoa tai verosuunnittelua tehdään. 5. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Ketkä toimivat yhtiöiden johdossa, ovatko he bulvaaneja? Missä osoitteissa yhtiöt toimivat? Miten yhtiöitä omistetaan ristiin? Jatkuvatko omistukset eteenpäin maasta toiseen? Kovia uutisia syntyy usein juuri seuraamalla ensi alkuun mitättömiltä tuntuvia yksityiskohtia tosin voit varautua myös turhaan työhön. 6. Hyödynnä tekniikkaa. Google osaa lukea suomenkielisten pdf-dokumenttien tekstiä jopa valokuvia. Skannaa paperit dokumentit tiedostoiksi Driveen eli luo tietokantoja. Yhdistä materiaalia useista eri lähteistä ja etsi tietoja sähköisellä haulla, tee verkostoanalyysejä ja helpota tärkeän tiedon erottamista epäolennaisesta erilaisten ohjelmistojen kuten dtsearch avulla. 7. Ole sitkeä! Uutisten saamiseen voi mennä kuukausia tai vuosia, mutta yleensä sitkeys palkitaan. Sveitsin kaupparekisteri:

Näiden yhtiöiden tilinpäätöksiä voi saada vihiä yhteyksiä veroparatiiseihin, kuten konsernin sisäiset lainat, omistussuhteet tai muut vastaavat yksityiskohdat. 2.

5 cgi/hrform.cgi/hrapage?alle_eintr=on&pers_sort=original&pers_num=0&language=4&col_width=366&amt= 007 Luxemburgin kaupparekisteri

Samankaltaiset tiedostot

Kahdeksan tietä veroparatiisiin

Talous sunnuntaina 19.1.2014 Kahdeksan tietä veroparatiisiin HS keräsi yli kaksi miljoonaa sivua Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekisterien tietoja. Aineisto kertoo, miksi 2 200 suomalaista käyttää veroparatiiseja.