Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla"

Elisabet Karvonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla Author : albert Erilaiset analyytikot ovat viime kuukausina ennustaneet jo usein tälle vuodelle osinkojen reipasta kasvua. Jo viime marraskuussa Danske Bankin katsauksessa ennustettiin, että tulossa on runsas osinkokevät: Kotimaisiin osingonmaksajiin luottavan osakesijoittajan on syytä odottaa kevään osinkoja hyvillä mielin. Arvioimme Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden ensi keväänä jakaman osinkopotin kasvavan selvästi tästä vuodesta ja yltävän hyvin lähelle kaikkien aikojen huippuvuotta Suomen osakemarkkinan ennakoitu osinkotuotto onkin tällä hetkellä selvästi yli neljä prosenttia. Eurooppalaisessa vertailussa tämä taso on erittäin korkea, joka sivuaa lamaa edeltäneen huippuvuoden 2007 lukuja. Nyt kun useimmat pörssiyhtiöt ovat julkaisseet tilinpäätöksensä, nähdään, miten hyvin ennusteet ovat osuneet kohdalleen. Selvitys 50 pörssiyhtiöstä kertoo, että nämä ennakkoarviot pitävät paikkansa ja osinkopotti kasvaa viime vuosiin verrattuna: 1 / 7

mielin. Arvioimme Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden ensi keväänä jakaman osinkopotin kasvavan selvästi tästä vuodesta ja yltävän hyvin lähelle kaikkien aikojen huippuvuotta 2007.

2 Osinkojen kasvu 14 prosenttia Selvityksen kohteena olevat yhtiöt jakavat osinkoa yhteensä 11,8 miljardia euroa, mikä on noin 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kansantalouden mitassa ei tällaisia kasvulukuja ole viime vuosina Suomessa juuri muuten nähty. Palkkojen korotukset on lähes jäädytetty ja sosiaalietuuksia leikataan. Esimerkiksi kansaneläkeindeksiin sidotut eläkkeet, työttömyyspäivärahat, vammaistuet ym. alenevat tänä vuonna 0,4 prosenttia. Viime vuoden tuotantoluvut ovat suurimmaksi osaksi miinuksella. Kasvua on ollut lähinnä työttömyysluvuissa, jotka ovat nousseet 2000-luvun ennätystasoon. 50 yhtiöstä 30 korottaa osinkoa, seitsemän alentaa ja 12 pitää osingon ennallaan. Näiden joukossa on muutamia yhtiöitä, jotka eivät ole viime vuosina lainkaan jakaneet osinkoa ja jotka eivät nytkään jaa: Finnair, Outokumpu ja SSAB/Rautaruukki. Helsingin Sanomien ( ) mukaan Sammon pääjohtaja Kari Stadigh on närkästynyt puheista ja kirjoituksista, joissa suuria osinkoja arvostellaan: En ymmärrä tätä lukulaista keskustelua osingoista tulonjaon tai investointien näkökulmasta. Me käymme globaalia kilpailua sijoittajien pääomista. Suomi tarvitsee kaiken pääoman, mitä tänne on tulossa. Ja sille pitää maksaa tuottoa. Stadigh ei ole ehkä kuullut siitä, minkälainen taloudellinen tilanne Suomessa on, ja millaisia vaatimuksia palkkatyöntekijöille, työttömille ja eläkeläisille asetetaan. Ehkä hän ei ole kuullut 2 / 7

Esimerkiksi kansaneläkeindeksiin sidotut eläkkeet, työttömyyspäivärahat, vammaistuet ym. alenevat tänä vuonna 0,4 prosenttia. Viime vuoden tuotantoluvut ovat suurimmaksi osaksi miinuksella.

3 myöskään ns. yhteiskuntasopimuksesta, jossa palkkatyöntekijöiltä aiotaan puristaa lisää pääoman hyväksi. Suomeen rekisteröidyistä yhtiöistä suurimmat osingot jakavat Nokia, Sampo ja Fortum. Nokian osinko suunnilleen kolminkertaistuu viime vuoden 524 miljoonasta tämän vuoden miljoonaan. Sammon osingonjako kasvaa noin 10 prosenttia ja on miljoonaa euroa. Fortum jakaa lähes miljardin, 977 miljoonaa euroa. Se on jonkin verran viime vuoden osinkoa pienempi, sillä viime vuoden osingossa oli "Caruna-lisää - sähköverkkojen myynnistä saatua voittoa. 977 miljoonaa euroa on kuitenkin lähes kolminkertainen summa koko konsernin henkilöstökuluihin verrattuna. Ruotsiin rekisteröity Nordea kasvattaa edelleen osinkoja ja maksaa niitä miljoonaa euroa. Suuri osa tästä rahasummasta tulee Suomeen, mm. Sammolle, joka on Nordean suurin osakkeenomistaja. Toinen Ruotsiin rekisteröity yhtiö, jolla on myös paljon suomalaisia osakkeenomistajia, TeliaSonera, jakaa osinkoja saman verran kuin viime vuonna, miljoonaa euroa. Myös Suomessa rekisteröidyt pankit Pohjola, Aktia ja Ålandsbanken kasvattavat osinkoa. Osinkoa korottavat metsäteollisuuden suuryhtiöt StoraEnso, UPM ja Metsä Board, samoin keskeiset konepajayhtiöt Kone, Wärtsilä, Valmet ja CargoTec. Samoin kemian teollisuuteen luettavat Neste Oil ja Nokian renkaat korottavat osinkoa. Kaupan alalla merkittävin osingonjakaja on Kesko, jonka osinko kohoaa kahdella kolmasosalla, 149 miljoonasta 248 miljoonaan euroon. Sen sijaan Stockman ei jaa nytkään osinkoa. Elisa on esimerkki pääosin kotimarkkinoilla Suomessa toimivasta yrityksestä, jossa palkka- ja henkilöstökuluissa saavutettavat säästöt ja leikkaukset menevät suoraan osakkeenomistajien taskuun. Elisa jakaa nyt osinkoa 223 milj. euroa, mikä on melko lähellä konsernin henkilöstökuluja, jotka ovat 266 miljoonaa euroa. Elisa ilmoittaa tavoitteeksi jakaa osinkoina prosenttia tilikauden tuloksesta. 3 / 7

Fortum jakaa lähes miljardin, 977 miljoonaa euroa. Se on jonkin verran viime vuoden osinkoa pienempi, sillä viime vuoden osingossa oli "Caruna-lisää - sähköverkkojen myynnistä saatua voittoa.

4 Voitot osinkoihin, ei investointeihin Julkisuudessa on päivitelty sitä, että monet yhtiöt mieluummin jakavat osinkoja kuin investoivat. Onhan mm. yhtiöverotusta alennettu luvaten, että se auttaa yhtiöitä lisäämään investointeja. On kuitenkin hieman naiivia ajatella, että erityisesti yhtiöiden voittoja kasvattamalla edistettäisiin investointeja Suomeen. Yhtiöiden osingonjakopolitiikka on nykyisin niin avokätistä, että yleensä suurin osa voitoista käytetään osinkoihin. Toisaalta globaalisti toimivilla suuryhtiöillä ei ole mitään erityistä syytä investoida Suomeen, jos mahdollisuudet laajentaa toimintaa muualla ovat houkuttelevammat. Edellä mainittu Elisa saattoi vallan mainiosti rahoittaa viime vuoden investoinnit poistoilla. Tilinpäätöksessä ilmoitetut bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 195 miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalennukset olivat 220 miljoonaa euroa. Ne riittivät hyvin investointeihin, ja varsinainen voitto on nyt jaettavissa omistajille. Myös seuraava esimerkki auttaa hieman suhteuttamaan kysymystä investoinneista ja voitoista. Wärtsilä-konserni käytti viime vuonna aineellisiin (tuotannollisiin, logistisiin ja informaatioteknologian) investointeihin 79 miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalennukset, jotka olivat 124 miljoonaa euroa, riittivät aivan hyvin niiden rahoittamiseen. Konsernin liikevoitto (tulos ennen rahoituseriä) oli 587 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja oli 553 miljoonaa euroa. Veroja konserni maksoi eri maihin tilinpäätöksen mukaan 124 miljoonaa euroa. Nettotulos on 451 miljoonaa euroa, josta osinkona jaetaan yli puolet, 237 miljoonaa euroa. Se on kolminkertainen summa aineellisiin investointeihin verrattuna. Wärtsilä käytti kylläkin lähes 300 miljoonaa euroa yritysostoihin, mutta siinähän ei syntynyt uutta tuotantokapasiteettia, vaan 4 / 7

On kuitenkin hieman naiivia ajatella, että erityisesti yhtiöiden voittoja kasvattamalla edistettäisiin investointeja Suomeen.

5 rahaa siirrettiin ostetun yrityksen omistajien taskuun. Wärtsilän kohdalla liikevoiton suhde henkilöstökuluihin on suunnilleen 1/2 eli jokaista 1000 euron palkkaerää kohden voittoja kertyi noin 500 euroa. Monet yhtiöt ovat nykyisin naulanneet kiinni tietyn osingonjakopolitiikan. Esimerkiksi Wärtsilä ilmoittaa vuosikertomuksessaan, että tarkoitus on jakaa vähintään 50 % tuloksesta osinkoina. Osingonjakotavoite on nykyisin pörssiyhtiöissä hyvin keskeinen. Investointien saati työllisyyden suhteen vastaavia tavoitteita ei esitetä. Viime vuosina ovat yleistyneet myös lisäosingot, jotka jaetaan varsinaisen osingon lisäksi myöhemmin. Esimerkiksi Metson hallitus päätti heinäkuussa 2015 jakaa 60 miljoonaa euroa ekstraosinkoa aikaisemmin päätetyn 157 miljoonan euron lisäksi. Näin ollen oheisen taulukon tiedot eivät ole kaikkien yhtiöiden kohdalla lopullisia, vaan joidenkin kohdalla osingot voivat vielä kasvaa tämän vuoden kuluessa. 5 / 7

Monet yhtiöt ovat nykyisin naulanneet kiinni tietyn osingonjakopolitiikan. Esimerkiksi Wärtsilä ilmoittaa vuosikertomuksessaan, että tarkoitus on jakaa vähintään 50 % tuloksesta osinkoina.

6 6 / 7

7 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org 7 / 7

Samankaltaiset tiedostot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40