Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Transkriptio

1 Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke

2 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin ja sen toteuttaminen hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen. Huono tai laiminlyöty potilasohjaus voi tuhota hyvänkin primaarisen hoitotuloksen. Laadukas ohjaus on hoitajan ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaslähtöistä, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (Kääriäinen 2007).

3 Kehittämisen lähtökohdat 2 VeTe Potilaat tyytymättömiä saamaansa tietoon ja mahdollisuuksiinsa osallistua omaan hoitoonsa (Naukkarinen 2008). Myös kotiuttamiseen ja jatkohoitoon liittyvissä asioissa sekä ohjauksen organisoinnissa ja henkilöstön ohjausvalmiuksissa on kehitettävää (Lipponen ym. 2008). Hoitoaikojen lyhentyessä on kiinnitettävä huomiota hoidon ja ohjauksen yhdenmukaisuuteen, oikea-aikaisuuteen ja saumattomuuteen. Myös potilaiden muuttuneet odotukset ja tottumukset, väestön ikärakenteen muutos, terveydenhuollon kustannusten kasvu ja väestön monikulttuuristuminen haastavat kehittämään potilasohjausta., TtM, projektipäällikkö

4 PO osahankkeen tarkoitus ja tehtävät Hankkeen tarkoituksena oli parantaa potilasohjauksen tuloksellisuutta siten, että - potilas kykenee hallitsemaan omaa terveysongelmaansa, - osallistumaan omaan hoitoonsa sekä - tekemään terveyttään ja hoitoaan koskevia päätöksiä VeTe Hankkeessa kehitettiin näyttöön perustuvan potilasohjaustoiminnan tukirakenteita, kuten ohjauskäytäntöjä ja toimintamalleja sekä yhteistyöverkostoja ja yhtenäistettiin eri potilasryhmien ohjauksen hyviä käytäntöjä. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista vahvistettiin muun muassa kouluttamalla sekä tuotettiin tietoa ja uusia innovaatioita potilaiden, omaisten ja henkilöstön käyttöön. Näillä toimilla parannettiin potilaan tiedonsaantia, hoidon laatua ja turvallisuutta., TtM, projektipäällikkö

5 Hankkeen vahvuudet potilasohjauksen kehittäminen nähdään tärkeänä potilaslähtöisen ohjauksen kehittäminen ja sisällöllinen mallintaminen parantavat potilasohjauksen laatua verkostoituminen vahvistaa potilasohjauksen kehittämismahdollisuuksia hankkeen toimijoiden innostuneisuus, sitoutuminen, asiantuntemus, TtM, projektipäällikkö

6 VeTePO hankkeen toteuttajat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Johtoryhmä Alueelliset ohjaus/projektiryhmät (Kuopio, Oulu, Pori, Turku) Projektisuunnittelijat (Kuopio, Oulu, Pori, Turku)

7 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri VeTe Kehittämistyön kuvaus sairaanhoitopiirikohtaisessa loppuraportissa (Raportti_R2) Keskiössä sydämen vajaatoiminta-, rintasyöpä- ja masennuspotilaan ohjaus ohjauksen mallintaminen (ohjauksen sisällöt, eteneminen, työnjako) henkilöstön kouluttaminen alueen terveyskeskuksissa ja Kysissä yhteistyö kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa Hoitotyön suositus Omahoidon ohjaus sydämen vajaatoimintapotilaan hoidossa julkaistiin (Hotus) Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto PAVE - potilasohjauksen kehittämisen seuraaminen ja potilasohjaukseen liittyvistä asioista tiedottaminen

8 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kehittämistyön kuvaus sairaanhoitopiirikohtaisessa loppuraportissa (Raportti_R3) Kehittämiskohteena tahdistinpoliklinikan toiminnan kehittäminen ja potilasohjauksen vahvistaminen hankkeen tuloksena uusi palvelukokonaisuus Sydänyksikköön vastaanotolla annettavan potilasohjauksen mallintaminen ja integroiminen tahdistinhoitajan työhön kehitettiin sydänpotilaiden ohjausta yleisesti kartoitettiin potilasohjauksen toteutumisesta sydänpotilaan hoitoon osallistun henkilökunnan näkökulmasta ja vahvistettiin hoitohenkilöstön ohjausvalmiuksia kehitettiin potilaan tiedontarve mittari potilasryhmälle sopivaksi yhteistyössä TY:n kanssa

9 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri VeTe Kehittämistyön kuvaus sairaanhoitopiirikohtaisessa loppuraportissa (Raportti_R4) kehitettiin potilasohjauskäytäntöjä ortopedian ja traumatologian sekä kirurgian klinikoissa (ortopedian poliklinikalla, LYHKI ja PÄIKI yksiköissä) mallinnettiin potilaiden ohjausprosesseja toteutettiin hoitohenkilökunnan voimavaraistumista tukeva potilasohjauskoulutus toteutettiin henkilökunta- ja potilaskysely potilasohjauksen toteutumisesta tuotettiin sähköinen potilasohjauksen lomake potilaan ohjaustarpeen ja ohjauksen toteutuksen arviointiin yhteistyössä TY:n ja järjestelmätoimittajan kanssa suunniteltiin Taitava potilasohjaaja -täydennyskoulutus erva-alueen ja TY:n yhteistyönä

10 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri VeTe Kehittämistyön kuvaus sairaanhoitopiirikohtaisessa loppuraportissa (Raportti_R1) kehitettiin aivoverenkiertohäiriö-, keuhkoahtaumatauti-, sydämen vajaatoiminta- ja tekonivelpotilaiden sekä lihavien lasten ohjausta vertaiskoulutusmallia käyttäen jalkauduttiin työyksiköihin koko sairaanhoitopiirin alueella osaamisen vahvistaminen ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen koottiin potilasohjausmateriaali ja päivitettiin ohjausmallit yleiseen käyttöön rakennettiin ja vahvistettiin hoitajaverkostoja tehtiin yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden, erva-alueen keskussairaaloiden, OY:n ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä kolmannen sektorin kanssa (Hengitysliitto Heli, Nivelyhdistys, Aivovamma- ja afasialiitto) toteutettiin ohjauksen laatu kysely potilaille

11 Vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Suorat kansalaisten sähköinen asiointi vahvistuu (sähköinen esitieto- ja palautelomake) uusia palvelukokonaisuuksia otetaan käyttöön (tahdistinpoliklinikka, sydämen vajaatoimintapotilaan hoitajavastaanotto, OODI - lihavat lapset erikoissairaanhoidossa) yhtenäiset ohjauskäytännöt varmistavat hoidon laatua mm. ohjausmallit ohjaavat toimintaa, TtM, projektipäällikkö

12 Vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Epäsuorat, arvioinnin haastavuus ohjausosaaminen paranee ohjaus käsitteenä kirkastuu potilaslähtöisen ohjauksen laatu ja potilasturvallisuus paranee terveydenhuollon kustannukset alenevat, kun potilaan ohjaus on laadukasta ja oikea-aikaista potilaiden omahoitovalmiudet ja sitoutuminen omahoitoon paranevat potilaan tiedonsaanti, hoidon laatu ja turvallisuus paranevat yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee tuotetaan tietoa potilasohjauksen kehittämiseksi edelleen (kyselyt, koulutuspalautteet) tulosten hyödyntäminen!

13 Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeän resurssin muodostivat projektitoimijat, jotka veivät hanketta eteenpäin! SatSHP: Marita Koivunen ja Päivi Lönnberg (alla) PPSHP:n projektitoimijat vasemmalta lukien: Hilkka Leppävuori,, Johanna Alaloukusa-Lahtinen, Saara Paukkeri, Vuokko Hiltunen, Kaarina Savukoski, Kaija Lapinniemi, Minna Virola ja Outi Suopajärvi. Kuvasta puuttuu Pirjo Ronkainen. VSSHP: Sini Eloranta PSSHP: Virpi Kemppainen