Kolmiulotteiset kaupunkimallit

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmiulotteiset kaupunkimallit"

Transkriptio

1 Kolmiulotteiset kaupunkimallit 1. Vastaajan tiedot Vastaajien määrä: 44 Edustamanne kunta Nimi Sähköposti OULU Uki Lahtinen Iisalmi Juhani Räisänen Seinäjoen kaupunki Jari Vähätiitto pirkkala santeri kortelahti Vantaa Kimmo Junttila Jyväskylän kaupunki Jukka Haikara Loviisa Tuulia Hiltunen Oulu Jere Klami Vantaa Päivi Rapo Suonenjoki Marko Kuutti Nurmijärvi Asko Harinen Kotka Jarkko Puro Turku Päivi Mykrä ja Päivi AlaUotila Huittisten kaupunki Juha Mustanoja Kaarina Sami Kääriäinen Oulaisten kaupunki Jarkko Vilppola Oulun kaupunki Eero KeskiOja Vaasan kaupunki Matti Laaksonen Jämsä Lasse Kivinen Espoo Tapani Honkanen Kajaani Anne Siltavuori Raahe Risto Karhu Imatra Sulo Palovaara Turku Asmo Leskinen Valkeakoski Jani Kiiskilä Rauma Jarno Rostedt Kokkola Asko Pekkarinen Helsinki, Rakennusvirasto, ARK Mikko Soininvaara Ii Pekka Paaso Toholampi Jukka Nurmela Heinola Juha Poskela Lappeenrannan kaupunki Janne Villanen Haminan kaupunki Vesa Pohjola Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, kaupunkimittausosasto Timo Tolkki Lieksa ja Nurmes Martti Piironen KAuhajoki MArketta Nummijärvi Riihimäki Ari Vettenterä

2 Kauniainen Hannu Pousi Lahti Sami Kajander Raision kaupunki Erno Hämäläinen Järvenpää Ilkka Holmila Kuopion kaupunki Marko Ahola Tampere Sari Pietilä ja Rodiqo Coloma Keravan kaupunki Ossi Örn 2. Edustamani ensisijainen toimiala kunnassa? Vastaajien määrä: Maankäyttö Paikkatieto Kiinteistönmuodostus Rakennusvalvonta Kaavoitus Kunnan yhteinen näkemys 3. Minkälaista toimintaa tai hankkeita kunnassanne on kolmiulotteisiin kaupunkimalleihin liittyen? Vastaajien määrä: 44 Hankin Hankin Ei Käytös sä Hankitt u ta meneill ta suunnit hankita /suunni Ei tuttu asia Yhteensä Keskiarvo ään teilla tella Maastomalli (LOD0) ,95 Laatikkomalli (LOD1) ,9 Pintamalli (LOD2) ,05 Julkisivumalli (LOD3) ,85 Sisätilamalli (LOD4) ,57 Yhteensä ,26

3 4. Miksi ja mihin tarkoitukseen kolmiulotteisia kaupunkimalliaineistoja on hankittu? Vastaajien määrä: 44 Halu selvittää uuden teknologian mahdollisuuksia ja uusia toimintatapoja Konkreettinen yksittäinen hanke Kaupungin keskustan käsittävä malli Koko kaupungin käsittävä malli Ei kokemuksia 5. Miten, millä tavoitteella kolmiulotteisia kaupunkimalliaineistoja hyödynnetään? Vastaajien määrä: Visiointi Vuorovaikutus Suunnittelu Päätöksenteko Hanke/projektinhallinta Kaupunkirakenteen toteuttaminen Kaupunkirakenteen ylläpito Muu tarkoitus, mikä? Ei kokemuksia

4 6. Millaiset ovat kokemukset hankkeista kokonaisuutena? Vastaajien määrä: 43 Ei kokemu Yhteensä Keskiarvo ksia Käyttäjämäärä ,95 Käyttöaste ,91 Onko saavuttanut asetetut tavoitteet ,12 Kokonaisuuden toimivuus ,07 Hinta/hyötysuhde ,47 Hinta/laatusuhde ,5 Yhteensä ,17 7. Hankkeiden osavaiheiden haastavuus? Vastaajien määrä: 43 Ei kokemu Yhteensä Keskiarvo ksia Tiedonhankinta ,86 Mallintaminen ,28 Tiedonsiirto ,16 Mallin ylläpito ,33 Ohjelmiston käyttöliittymä ,98 Katselukäyttö ,53 Jatkojalostus omana työnä ,35 Hyödynnettävyys muissa prosesseissa ,44 Yhteensä ,12 8. Vapaa kuvaus kokemuksista ja tarpeista hankkeissa? Vastaajien määrä: 21 Riihimäki on ottamassa vasta ensiaskeleitaan 3D maailmassa, joten kokemuksia ei ole tarpeita sen sijaan on kertynyt mm. kunnallistekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kaupungin omissa rakennushankkeissa. Tavoitteena on luonnollisesti rakentaa pohjaa myös tarjottavaksi tuotteeksi mallipohjaiseen suunnitteluun, joten kaikki tieto siitä millaisiin malleihin tulevien ratkaisujemme tulisi perustua ovat arvokkaita. Teemme yhteistyötä tähän liittyen, näin pienellä kunnalla ei ole resursseja muutoin. Yksi toimisto kävi hiljattain tarjoamassa ohjelmaansa. Vaikutti helpolta. Jyväskylässä on sellainen tilanne että teemme itse omana työnä näitä kolmiulotteisa malleja, joten tuo hankinnan haastavuus on tässä vastauksessa käännetty itse toimintaan ja sitä peilaavaksi. Suomeen olisi saatava yhtenevinen standardi tällekkin alalle ja euroopalainen olemassa oleva malli olisi mielestäni toimiva. Hankkeita tehdään kuitenkin vähintäänkin euroopan laajuisti. Tavoitteena on saada niin sanottu "mallipankki" aikaiseksi jollain aika taululla. Standardisointi auttaisi asiaa. Ei kovin hyvin käytössä.

5 Mallinnamme projektikohtaisesti (asemakaavahanke) 3dkaupunkimallia 3dsmax ohjelmalla. Valinta on pitkälti käyttäjän (minun) valinta perustuen aikaisemmin hankittuun osaamiseen sen ohjelmiston osalta. Tällä hetkellä meillä on kunnassa 2 käyttäjää/lisenssiä. Saamme aikaiseksi konkreettista tulosta mutta on myös ongelmia liittyen valittuun softaan. Nyt haemme sopivaa kaupunkimalli alustaa joka ottaisi vastaan meidän tekemiämme osamalleja. Se on haaste. Kunnalla on lisenssi esrin cityengineen, ja se onkin ehkä se millä tullaan laajaa kaupunkimallia tekemään. Kuka tekee, ja miten; se on päättämättä. Muita tuotteita, joihin on tutustuttu on CityPlanner, Google sketch/earth. Yksi vaihtehto olisi tuottaa kaupunkimalli 3dsmax mallina. Kaikki riippuu kaikesta. Käyttöliittymänä webpohjaisuus on ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Tiedostonsiirto ja yhteensopivuusongelmat pitää sitä ennen saada ratkaistua. Mallinnus puolella "ammattilais" sovellukset voisivat ottaa oppia google sketch:stä. Sillä wysiwyg mallinnus eli sitä saa mitä näkee, toimii niinkuin sen pitäisi toimia. Maxilla pääsee melko lähelle sitä. Muusta ei ole tietoa. Huom. Kunnallistekniset verkostot tai palvelut eivät sisälly touhun meidän malliin. Onnistumisia kaavoituskäytössä. Ongelmat tiedonkulussa ja yleisessä tietämyksessä. Pettymyksenä muutosvastarinta. Kehitystoiveena automaation tarkkuuden lisäys. Uusi asiakokonaisuus. Nykyiset käytössämme olevat järjestelmät eivät tue kunnolla mallitoimintaa. > mallin ylläpito ja hyödyntämisen järjestelmän valinta haastavaa. Kaupunkimallin ja kantakartan yhtäaikainen ylläpito on resurssien tuhlausta. Molempien ylläpito tulisi saada samaan ympäristöön ja sieltä rajapinnat malleja hyödyntäviin järjestelmiin yleisissä formaateissa. Erilaiset suunnitelmien versiot sisällön, ajankohdan ja julkisen/salaisen aiheuttavat haastetta mallin hallinnalle. Meillä on kaksi aineistoa: LOD1 malli on koko Helsingin kattava, LOD2 malli on jäänyt kattavuudeltaan vajaaksi. LOD2 mallinnusta on tehty manuaalisesti. (Puoli)automaattiseen mallinnukseen laseraineistosta ei ole toistaiseki lähdetty. LOD2 ylläpito on keskeytyksissä ja arvioidaan uusia kehityssuuntia ja mahdollisuuksia. Teknisesti mallinnus onnistuu jo hyvin ja malleista saa hyvätasoisia. Mallien käytön pitää olla helppoa ja varmatoimista, jotta saadaan riittävästi käyttäjiä. Lähtöaineisto on määriteltävä, jotta päästään laittamaan em. tieto ajan tasalle. Tiedonsiirron on toimittava ja mallien tilausvaiheessa on määriteltävä mallin sisältö riittävän hyvin, jotta mallia voi käyttää monipuolisesti. Teknologian kehityksestä huolimatta, mallien sujuva käyttö edellyttää aikaisempaa tehokkaampia laitteita sekä asiaa tuntevien henkilöiden työpanosta. Olemme tehneet itse keskusta alueelta kaupunkimallin pilotointihankkeena. Emme ole käyttäneet mallin laatimisessa ulkopuolisia toimijoita. Käytimme mallinlaatimisessa laserkeilausaineisto sekä viistokuvakirjastoa(midas). Mallintaminen on tehty TerraSolidin ohjelmistolla. Mallista on siirretty vektorimuotoinen aineisto käytettäväksi eri Autocad sovelluksiin. TerraSolidn ohjelmistolla mallin katseleminen on haasteellista. Koko mallin siirtäminen on tällä hetkellä haasteellista eri ohjelmistojen välillä. Käytetty vain maastomalleissa, joten kokemukset vajavaiset Ohjelmistojen ja formaattien laaja kirjo ja yhteensopimattomuus. Erilaisia hankkeita vireillä tai käytössä, esim. InfraBIM. jossa korostuu moninainen ohjelmistotarjonta ja osaamattomuus (mitä ohjelmia pitäisi hankkia, erilaisten tarpeiden ja tarkkuuksien ja laadun määrittely vaikeaa, resurssipula, osaamattomuus, huono rahatilanne). Kuka tekee päätökset? Kuka ylläpitää? Kuka omistaa? Kaupunkisuunnittelun vastuuhenkilöt ovat kokolailla ulkona tämän teknologian hyödyntömisestä eli sivistystä siihen suuntaan lisättävä kaikin tavoin. Kaupunkimallia Seinäjoella tehty vuodesta 2005 alkaen. Mallintamistavat ovat kehittyneet vuosien varrella ja tarkkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Aineisto voi olla laadultaan kirjavaa, jos koko kaupunkialuetta ei käsitellä kerralla. Tarpeet eri toimijoilla on hyvin erilaiset. Kunnallisteknisissä hankkeissa mallin tulisi olla hyvin tarkka suunnittelumalli ja kaupunkisuunnittelumielessä malliksi riittää yleispiirteisempi esitys. Ns. kaupunkimalli lienee näiden kahden välimuoto. Onko käymässä niin, että joudumme ylläpitämään kolmea eri mallia? Imatran kokemuksia: 1) pelitekniikoin mallinettiin Imatrankosken keskustan tori 2003 (Koskikeskus) perinteisin lähtötiedoin

6 2) MML:n pistepilveä käytetty maastomalleihin vuodesta 2009 pistepilvestä saatu luettua lisäksi yksityiskohtia suunnittelun lähtötietoihin konsultti tenhyt yhden teollisuus alueen 3D mallin (pilotti, kokeilu). OK raitin sijoittamisvaihtoehtojen esittely neuvotteluissa ja perustelut ehdotukselle. OK 3) Pohdittavaa, kun on saatu tarkemmat aineistot (yli 10 p/m2) tilaajan (kaupungin) rooli mallintaminen omana työnä edellyttää perehtymistä kouluttaumista kenen tehtäväksi tulee pintojen mallintaminen (mittaus, suunnittelu, kaavoitus, konsultti?) Teetettiin lähes koko kunnan kattava 3Dmalli tuulivoimarakentamisen mittasuhteiden havainnollistamiseksi. Malli vaikutti voimakkaasti siihen, että ei ahnehdita masssiivista määrää voimaloita. 3Dmalli tarjosi parhaimman havainnollistamiskeinon, mitä on tarjolla, vaikka ulkoasu onkin kömpelö. 3Dmallia käytetty myös terveyskeskuksen uudisosien sisätilojen kalustamisvaiheessa. Sketchupilla teetettiin konslultilla koko Oulun keskustan malli, jota käytetään keskustahankkeissa ja konsultti päivittää sopivin väliajoin. Ei voi vastata yksiselitteisesti, kun käytössä on erilaisia malleja, jotka ovat omianisuuksiltaan erilaiset. On tärkää malleja tilatessa varmistaa, että tekijänoikeus on tilaajalla, ja että päivittäminen / ajan tasalla pitäminen on helppoa. Tulisi pyrkiä avoimeen dataan myös mallien julkistamisessa. Kaupungissamme on tehty virtuaalimallien kehittämiseen liittyvä selvitys, "3dstrategia", joka ohjeistaa mm. mallien tilaamista ja esittää kehitystavoitteina mm. virtuaalisen tontinluovutuksen ja virtuaalisen osallistamisen kehittämistä. Ohjelmaa kehitetty samalla, kun se on otettu kaupungille käyttöön. Tämä on aiheuttanut maankäytön suunnittelussa paljon turhautumista: Laitteistovaatimuksista ja ohjelman käytettävyydestä lähtien homma on takunnut paljon. Alkuun oma osaamisemme oli tietenkin hataraa, mutta kokemusta on tullut pikku hiljaa ohjelmankin kehittyessä lisää. Kehitystoive olisi edelleenkin se, että mallia voisi käyttää yhtä näppärästi suunnittelun apuvälineenä, kuin Google SketchUp ohjelmaa. Nykyisellään kaupunkimalli on ollut vain visualisointiväline valmille suunnitelmalle. 9. Millaisiin vuorovaikutustilanteisiin kolmiulotteinen kaupunkimalli voitaisiin/olisi tarpeellista kytkeä? Vastaajien määrä: 44 Suunnittelu, eri vaiheet, simulointi kunnan eri toimintasektoreilla Suunnitelman toteuttaminen Kaupunkirakenteen ylläpito Kaupunkirakenteen käyttö ja palvelut Muut?, mitkä? Ei kokemuksia Avoimet vastaukset: Muut?, mitkä? Markkinointi, kaupallisuus, matkailu, info...

7 kaavoitus palaute ja kommentointi mallille tietopalvelut netissä maastomallit korkeustason vaihdossa eri teemat, kuten turismi, energiatehokkuus 10. Mitä hyötyä vuorovaikutuksen kautta saadaan aikaan? Vastaajien määrä: Suunnitelman laatu paranee Prosessin yhteistyön toimivuus, tehokkuus paranevat Lopputulos vastaa asiakkaiden tarpeita aiempaa paremmin Muut hyödyt? mitkä? Ei kokemuksia Avoimet vastaukset: Muut hyödyt? mitkä? Hankkeen konkreettinen malli auttaa parhaimmillaan hanketta eteenpäin törmäystarkastelut tiedonvälitys netin ja virtuaalimallin kautta voidaan tavoittaa käyttäjäryhmiä, jotka eivät muuten osallistuisi / eivät käy virallisissa kaavakokouksissa ym. Prosessin avoimuus ja ymmärrettävyys maallikolle 11. Onko hankittu kolmiulotteinen kaupunkimalli kertatuote vai ylläpidettävä malli? Vastaajien määrä: 37 Kertatuote Ylläpidettävä malli

8 12. Mikä yksikkö/toimija tekee ja ylläpitää mallin? Vastaajien määrä: Kaupunkisuunnittelu Kaupunkimittaus Rakennusvalvonta Kunnallistekniikka Kunnan kehitysyksikkö Elinkeinoyksikkö Yritys Muu?, mikä? Avoimet vastaukset: Muu?, mikä? Maankäyttö ja mittaus yhdessä useat tahot, ml. tilakeskus paikkatietopalvelut Paikkatietopalvelut ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen Infra Paikkatietotuotanto ja Suunnittelupalvelut 13. Muut kokemukset hallinnointiin liittyen? Vastaajien määrä: 15 Meidän tarkoituksena on tehdä malli yhteistyössä toisen kunnan kanssa, siten että mittaustoimi koordinoi hanketta. Omana tuotantona helppo. Yhtenäinen standardisointi vain helpottaisi asiaa. Mallin ylläpito ja päivittäminen on todellinen ongelma. Todennäköisesti tämän vuoksi kaupunkimallien "äly" tulee pysymään melko alhaisella tasolla vielä pitkään. Malli pelkkänä itseisarvona on turha. Itse näen kaupunkimallin arvon visualisoinnissa sekä sekä suunnittelun apuvälineenä. Se voi silloin olla päivittymätön ja vanhentuvakin, mutta toisaalta reaaliajassa palvelee tekohetkellä ja integroituu tekohetkellä helposti laajempaan kaupunkimalliin. Ehkä parempi olisi, jos kehitysyksikkö suorittaisi hallinnoinnin, jolloin tiedonkulku saattaisi olla parempaa. Malleja on useampia, yhden ylläpito on ulkoistettu, muita ylläpidetään itse Ei ole sovittu kaupunkimallin ylläpidosta vielä tällä hetkellä mitään. Kaupunkimittaus on pilottimielessä tehnyt keskusta alueelta mallin. Hallinnointia kyllä mietitty, mutta siitä ei vielä ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua. Kohdat 14, 15, 17, 18: Nämä kaikki ovat kesken. Kaupunkimallia ei ole hankittu. Laserkeilaus tilattiin konsultilta. Itse luokiteltiin data, itse generoitiin rakennusten LOD2/3Dmalli, itse stilisoitiin se kuntoon (työ vielä kesken), itse muokataan se haluttuun hyötykäyttömuotoon.

9 Visuaalisen kaupunkimalliin datatiedon hallinta voinee siirtyä jatkossa eri alustalle. Asia on tutkinnan alla. Siirtyminen käyttämään CityGML skeemaa on siis auki. Maastomallia ylläpitää kunnallistekniikka, sketchupmallia kaupunkisuunnittelu. Mallia päivitettiin suunnitelmien muuttuessa, ja siinä oli useampi sijoittelu & määrävaihtoehto mallinnettuna & vertailtavana. Malleja on erilaisia, osa kertatuotteita, osa ylläpidettäviä. Ylläpitäjästä sopiminen ei ole aina yksinkertaista. Usein mukana on konsulttitahoa. Mallin hankkimista on harkittu, mutta toistaiseksi malleja on tehty vain vähän omana työnä, mutta konsulttien tekemänä yksittäisiin kohteisiin. Tampereen kaupunkimallia ei periaatteessa ole ajantasaisena olemassakaan. Kaupunkimallit luodaan tarpeen mukaan ajantaisista lähtöaineistosta. Kokonaisen Tampereen kaupungin kokoisen kaupunkimallin ylläpito on mahdotonta olevilla resursseilla. 14. Kenellä on oikeudet seuraavat oikeudet KM3Dmalliin liittyen? Vastaajien määrä: 25 Copyr ight Julkai su Edelle en jakelu Muok kaus Ylläpit o Myynt ioikeu s Hyödy ntää kaupa llisesti Yhteensä Keskiarvo Tilaaja ,79 Rahoittaja ,67 Tekijä/toimittaja ,44 Muu, mikä ,88 Yhteensä ,69 Avoimet vastaukset: Copyright Omana työnä Kaupunkimittausosasto (tekijä) Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Julkaisu Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Edelleen jakelu Omana työnä Avoimet vastaukset: Muokkaus Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Ylläpito Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Myyntioikeus Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Ilmainen palvelu Avoimet vastaukset: Hyödyntää kaupallisesti Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK

10 15. Onko oikeuksista kolmiulotteiseen kaupunkimalliin maksettu erikseen? Vastaajien määrä: 34 Kyllä Ei Onko mallin käytöstä saatu tuloja? Vastaajien määrä: 37 Kyllä Ei Onko tarvetta saada tuloja mallin ylläpitämiseksi? Vastaajien määrä: 32 Kyllä Ei

11 18. Kuka vastaa mallin oikeellisuudesta? Vastaajien määrä: Tilaaja Toimittaja Yhteisesti Ei määritelty 19. Mitä ohjelmia/tuotteita/järjestelmiä kolmiulotteisten kaupunkimallien hankkeissa on käytetty? Vastaajien määrä: Autodesk Infraworks Autodesk 3DS MAX Bentley / MicroStation ESRI City Engine SketchUp Vianova Virtual Map Muu, mikä? Avoimet vastaukset: Muu, mikä? Tekla GIS/Tekla Civil Terrasolid datan keruussa Google Earth Archicad, Revit Archicad TerraModeler, TerraScan, ArchiCad TerraSolid ohjelmistot Terrasolid, AutoCAD Map 3D, 3DWin Terrasolid TerraScan, TerraScan Lite ja muut Terrasovellukset Terra*

12 LAndSim3D realxtendalusta AutoCad 20. Mitä tiedonsiirtoformaatteja hankkeissa on käytetty? Vastaajien määrä: CityGML Collada Dwg Dgn IFC Kml LandXML Skp Muu Avoimet vastaukset: Muu Rasterikuvat.dwf,.3ds,.fbx VRML/Inframodel Tekstimuoto Virtual Map obj las, InfraBIMin myötä IM3 MapInfo (Tab) 3dStudio Max, realxtend

13 21. Mainitse tärkeitä/hyviä ominaisuuksia/puutteita käytetyissä järjestelmissä? Vastaajien määrä: 22 Mallintamisessa Helppo ja nopea mallinnus, tarkkuus tason hallinta. Maastomallinnus haastavaa. Ohjelma ei vielä käytössä MicroStation on hyvä ja monipuolinen väline mallintamiseen. Vaatii kuitenkin monipuolisuudessaan kohtuullisen pitkän käyttökokemuksen. Selkeyttää alueen hahmottamista. käyttäjäosaminen ratkaisevaa kiinteä hinta, ei vuosimaksuja (paitsi vapaaehtoinen subscirption kusetus) Helppous Mallinnus tehty konsultin toimesta. Itsellä ei vielä järjestelmää ylläpitoon. Kaikki 3D mallintamisen työ on tehty MicroStationilla tietomäärä tarkkaa ja paljon Sketchup on helppo rakennusten mallinnusohjelma myös vastaalkajalle. Microstation on hyvä yleis3dohjelma, suurien aineistojen ja pistepilvet käsittelyyn ja mallinnukseen, laaja joukko lisäsovelluksia. TerraSolidin ohjelmat hyviä maaston ja pistepilvien käsittelyssä esim. talojen automaativektorointi ja teksturointi. 3DSMAX on monipuolinen yleismallinnusohjelma. VirtualMapilla on helppo tehdä ympäristön ja katujen mallinnusta TerraSolidin rakennusten tarkkaräystäsmallintaminen tehokasta myös suuremmille alueille hyödynnettäessä laserpisteaineistoa. helppokäyttöisyyttä toivotaan Melko yksinkertaista tehdä LOD2 tason mallia TerraScanvaihtoehdot: 1) mallintaa rakennusten seinät räystäslinjasta alaspäin > 3Drakennukset liian isoja massaltaan 2) voidaan mallintaa rakennukset pohjakartan footprinteistä ylöspäin > leikkaa räystäät pois, joten 3Drakennusten kattorakenne todellisuutta pienempi puuttuu tehokkaat grafiikan käsittelijät Tekstuurien tarkkuuksissa rajoitteensa Nopea. Mallin keveys ja looginen tiedostorakenne tärkeää, helpottaa esim. nettiseliainesityksiä ja tiedonsiirtoa Puute mallintamisen ketteryyttä pitäisi kehittää (vrt. SketchUp), oikeellisuus: maasto railoontuu, kadut täynnä möykkyjä, jotka olivat keilattaessa pysäköityjä autoja, talot uppoavat tai kelluvat yms. Tiedonsiirrossa Tiedonsiirto MicroStationista ontuu toisinaan, koska kaikki pinnat eivät välttämättä siirry ilman ongelmia muihin formaatteihin. +lukee ja vie useita eri formaatteja Tekla GIS Sketchup yhteensopivuus vielä vajaa. Yhteensovittaminen eri ohjelmien välillä hiukan hankalaa Katselupakettien versioiden hallinta hankalaa. Tiedonsiirrossa on käytetty myös FME:tä originaaliohjelmiston MicroStation rinnalla. IFC:n käyttö ei ole ongelmatonta. Eri ohjelmat tulkitsevat tulost eri tavalla. tiedostot raskaita ja eivät sovellu pieni muistisille koneille/koneiden järjestelmien kaatuminen tiedostoa ladattaessa Microstation, 3DSMAX ja AutoCad ovat aika hyviä perusohjelmia tiedonsiirrossa. Tiedonsiirto eri ohjelmistojen välillä erittäin haasteellista. yhtenäiset formaatit, eikä kovin monia, 12

14 18.x versiossa rajoitteisuutta IFCmallin tuonnissa helposti koordinaatistoongelmia useita formaatteja Tiedonsiirroissa häviää usein osa tiedosta. Siirretty verkon kautta ilmaispalvelujen avulla. Vuorovaikutuksessa käytetty lähinnä stillkuvia parantamisen varaa. Tärkeää yhteisesti sovitut tiedonsiirtoformaatit, tulee tiedostaa siirron mahdolliseti ongelmakohdat Vaadittava tiedonsiirtoformaatti IM3 ei vielä käytössä. Visualisoinnissa Visualisointi MicroStationissa kunnolla tehtynä vaatii erikoisosaamista, mitä meillä ei ole. City Enginessä aika helppo saada tietyntasoista visualisointia aikaiseksi. Selkeyttää alueen hahmottamista. +saa vaikka kuinka komeita visualisointeja, animaatioita ja kameraajoja +varjoanimointeja Helppous Microstation ja 3DSMAX hyviä visualisointikuvien ja animaatioiden teossa. Rakennusten julkisivut saadaan yhdistettyä TerraSolidissa suhteellisen automaattisesti kaupunkimalliin viistokuvakirjastosta. helppokäyttöisyyttä toivotaan Ns. julkaisuihin kelpaavaan materiaaliin tarvitaan käsittely 3ds maxissa tms. Uuden rakennushankkeen IFCmalli lisättiin koko kaupungin malliin. Rakennus hukkuu maan sisälle tai kelluu ilmassa, koska rakennettavan pihan mallia ei ollut. isommat näytöt Todella laajat alueet käsittävä, silti edullinen malli on karkeahko ulkoasultaan, mutta on havainnollistanut suurien hankkeiden mittakaavan hyödyllisellä tavalla. Tärkeää sopiva esitystarkkuus. Liian tarkassa mallissa huomio voi kiinnittyä vääriin asioihin. Liian luonosmaisessa kokonaisuus ei hahmotu. Katseluohjelman työkalujen rajoitettu määrä valaistuksen suhteen. Tekstien integroiminen malliin hankalaa. Katselukäytössä Maastosta helposti muodostuu raskas pyöritettäväksi. Katselukäytössä on hyvä saada käyttäjäystävällisiä ratkaisuja niin kuin esimerkiksi City Engine tarjoaa. MicroStationissa vain 3Dtulostusmahdollisuus. Käyttäjän pitäisi itse päästä liikkumaan mallissa. Selkeyttää alueen hahmottamista. esittely ilman ohjelmaa hankalaa; Tarvii asennettavan viewerin +animaatioiden laskenta kestää, mutta niiden esittely helppoa isot tiedostokoot Erilaisten VRMLpluginien saatavuus huono. Helppous Toimiva, mutta raskas Virtual Map Viewer. Selainkäyttöinen katseluversio on nopea, mutta julkisivujen tarkkuus kärsii. MicroStation: laaja ja toimiva mutta katselijalle laaja ja kallis Sketchup: OK mutta ei pysty käsittelemään laajoja aineistoja Google Earth: Yleinen, helppokäyttöinen, tehokas myös laajemmilla aineistoilla VirtualMap ja Unity ovat hyvä mallin pyörittelyssä tms. esittelyssä. Meshmoon helppo nettivirtuaalitilan pystytyksessa ja Field3D hyvä isojen mallien ipadpyörittelyssä TerraSolidin tuotteissa mallin katselu on haasteellista. Infraworksissa katselukäyttö on tehty paljon helpommaksi helppokäyttöisyyttä toivotaan

15 18.x versio hankala liikkua IFCmallin tuonti karttajärjestelmään sekoili, komponenttien tasot/layerit mitä sattuu, osa ok. tehokkaat koneet Helppo käyttää, mallissa on kuitenkin hidasta liikkua. Mallin keveys hyvä, mallin katselu ei saa tökkiä. Ajelu mallissa ei onnistu, kuin niiltä jotka ovat pelanneet koko lapsuutensa tietokonepelejä. Muut singahtavat avaruuteen. Käyttö osana muuta kunnan toimintaympäristöä MicroStation on ohjelmisto, missä kaupunkimalleja meillä tuotetaan. Siitä on kohtuullisen helppoa toimittaa raakaaineistoa hyödynnettäväksi kaupungin toimintaympäristön muihin ohjelmistoihin. Selkeyttää alueen hahmottamista. melko hankalaa; informaatiota joutuu jakamaan kuvina videoklippeinä jne Avoinna. Espoossa Microstation on laajassa käytössä maankäytönsuunnittelussa, joten 3D malleista on hyötyä suunnittelun eri vaiheissa. Kaavoitus sekä Ktsuunnittelu voisi käyttää olemassa olevaa mallia eri hankkeiden suunnitteluun ja visualisointiin. yleispätevä katseluohjelma, malli "toimistosta maastoon" Rajoittuu ohjelmistoon (täytyy olla Virtual map käytossä) sopii Mallia käyttää suoraan vain yksi henkilö. Mallista napatut stillkuvat palvelevat havainnollistuksessa. Kaupunkimallia on jaettu yliopistolle ja tekniselle yliopistolle harjoitustöiden ja opinnäytetöiden avuksi. Liitettäessä kolmiulotteista kaupunkimallia muihin tietoaineistoihin tai Prosesseihin Emme ole oikeastaan liittäneet kaupunkimalleja muihin tietoaineistoihin vaan käyttö on lähinnä ollut visualisoimista. melko hankalaa; informaatiota joutuu jakamaan kuvina videoklippeinä jne periaatteessa projektin siirto +kaupunkimalliin pitäisi onnistua (työn alla kaupunkimallin valinta) Hiukan hankalaa Tapiolamallin kanssa on yhdistetty wfs:n kautta rakennus ja kiinteistotietoja. Myös Microstationissa ja VirtualMapissa voidaan hyödyntää wfstietoja tai muutakin paikkatietoaineistoa tai rekisteritietoa. Ei kokemusta. helppokäyttöisyyttä toivotaan Hyvä kaupunkimalli edellyttäisi myös katualueiden 3Dmallinnusta. Pelkkä ortoilmakuvan pudotus maanpinnalle antaa valjun kuvan. Myös puut pitäisi mallintaa tilanteen mukaan eri tavoin. yhteensopimattomuus Muu ominaisuus +Suunnittelun apuvälineenä hyvä; varjoanalyysit maastoleikkaukset ja sovitukset kaupunkikuvalliset tarkastelut ilmakuvaupotukset jne. 3Drakennuksiin ja muihinkin kohteisiin pitää saada linkit niiden ominaisuustietoihin. Emme ole käyttäneet varsinaisesti kaupunkirakenteesta tehtyä 3Dmallia, vaan kysymyksessä on laajempi maastomalli. Vuorovaikutteisiis on tärkeää: mahdollisuus kommentoida mallia paikkatietopohjaisesti.

16 22. Tuleeko suomalaisen kaupunkimallinnuksen tukeutua CityGML standardiin perustuviin mallinnus ja tiedonsiirtoratkaisuihin? Vastaajien määrä: 44 Kyllä, koska Ei En osaa sanoa Avoimet vastaukset: Kyllä, koska Monet kaupalliset ratkaisut KeskiEuroopassa pohjautuvat kyseiseen standardiin. yhtenäisyyttä kaivataan. 1) määrittää ja vakio tietosisältöä 2) kansainvälinen avoin standardi 3) Mikään kaupallinen sovellus ei ole muodostunut de facto standardiksi se yhdenmukaistaisi käytäntöjä, eikä taida olla muita avoimia standardeja, muuten pitäisi olla kaikkiien eri mallinnusohjelmiin jonkilainen ohjeistus CityGML on avoin tietomalli Villit tiedonsiirtoratkaisut on jo nähty onko vaihtoehtoa? yhdenmukaisuusvaatimus 23. Jos vastasit ei edelliseen kysymykseen, mihin ratkaisuihin ja miksi CityGMLstandardin sijasta tulisi Suomen kunnissa tukeutua? Vastaajien määrä: 2 Citygml ei auke minulle mitenkään. (olen maankäytönsuunnittelija, arkkitehti ja mallinnan/visualisoin 3ds maxilla asemakaavaprojekteja.) Tämän kysely tuli sähköpostilla, jossa oli linkkejä lukiessa tuli epätodellinen olo; opengeospatial.org sivuston tekstimassa ei ole hyvä viesti siitä, missä tässä asiassa mennään. Tarvitaan tutkimusta ja kehitystyötä ok. Mutta sen paikka on jossakin insinöörifirmassa tai tutkimuslaitoksessa. Maankäytön suunnitterlija on loppukäyttäjä jonka pitäisi saada uskottava työkalu käyttöön eikä tämä gmlstandardi jargon kuulu arkkitehdin osaamisalueelle mitenkään. TOTTAKAI pitää olla yhteinen standardi, ei sitä tarvitse edes kysyä. Tästä olisi jo aika päästä eteenpäin. Ei ainakaan luoda omaa kilpailevaa standardia.

17 24. Mitä/millaista yhtenäistä kolmiulotteista kaupunkimallia Suomen kaupungeista tarvittaisiin eri käyttötarkoituksiin? Vastaajien määrä: 34 Kau Vuor Päät Han kepunk irake Suu Visio ovai ökse /proj ntee nnitt inti kutu ntek ektin n elu s o halli nta toteu ttami nen Kau punk irake ntee n ylläp ito Kau punk irake ntee n käytt ö Muu käytt ö Yhteensä Keskiarvo Maastomalli (LOD0) ,81 Laatikkomalli (LOD1) ,58 pintamalli (LOD2) ,83 Julkisivumalli (LOD3) ,98 Sisätilamalli (LOD4) ,89 Yhteensä , Mikä Vastaajien määrä: 4 Mikä? Mikä? laajat anayysit Mikä? 3D some ja viihde, simuloinnint Simulointi mm vaikutusten arviointiin Mikä? Kaupallinen Projektialuekohtainen visualisointi Mikä? Kaupallinen niiltä osin kuin sisätilatietoja on saatavaissa, rakennusvalvonta, palo ja pelastus, opastus

18 26. Millaisia tietoja/tietolähteitä/prosesseja kolmiulotteiseen kaupunkimalliin tulisi voida liittää? Vastaajien määrä: 36 Teknisen toimialan rekisterit/tietokannat Kunnan muiden sektoreiden rekisterit/tietokannat, mitkä? Muut julkishallinnon toimijat, mitkä? Yritykset Muut? mitkä? Ei ole tarvetta liittää malliin muita tietoja/ toimintaa Avoimet vastaukset: Kunnan muiden sektoreiden rekisterit/tietokannat, mitkä? päätösarkisto siltä osin kuin päätökset ovat kohdennettavissa paikkaan + ympäristöhallinnon tietokannat Tilasto ja tutkimus, käyttötarpeen mukaan, museo ktj, vtj,.. Palvelusektori, koulu Rahu/VRK Oppilastiedot, potilastiedot Avoimet vastaukset: Muut julkishallinnon toimijat, mitkä? Palo ja pelastustoimi HSY, SYKE, ELY VRK Väestötiedot Avoimet vastaukset: Muut? mitkä? VRK:n rakennustiedot, VTJPRT

19 27. Mihin kunnan kolmiulotteiseen kaupunkimalliin liittyvään toimintaan tarvittaisiin yhteisiä kansallisia pelisääntöjä? Vastaajien määrä: Kaupunkimallistrategia Tiedon/palvelujen hankinta Mallintaminen Käytettävät tarkkuustasot Tiedonsiirto Siirtyminen yksityiskohtaisesta yleiseen malliin ja päinvastoin Mallin hyödyntäminen Mallin ylläpito Muu, mikä? Avoimet vastaukset: Muu, mikä? Miten mallin jakelu ulkopuolisille järjestetään 28. Millaisena näet kaupunkimallinnuksen tulevaisuuden? Vastaajien määrä: 28 Kartasta tulee väistämättä kolmiulotteinen malli kehitys on nähtävissä rakentamisessa ja kunnallisessa infrassa. Askel kolmiulotteisesta maastomallista kaupunkimallinnukseen taas on niin pieni, ettei sen ottamatta jättämisessä ole mitään järkeä visualliset lisäarvot huomioiden. kaupunkimallit tulevat korvaamaan kantakartan 510 vuoden kuluessa isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa suunnittelun pohjaaineistona. Kaupunkimallit ovat lähinnä hyödyllisä kaupungeille itselleen, joten en oikein usko kansalliseen standardiin. Kaupunkikohtaiset mallit oat kaupunkikohtaisia ja niin tulisi olla niiden suunnittelu, toteutus ja käyttö. Jos on hyvä tapa standardoida tiedonsiirto, se ei olisi pahitteeksi. Kansallisen mallin luulisi onnistuvan automaattisesti olemassa olevasta tiedosta paikkatiedosta jota rakennuksista on olemassa koko maasta. LOD0tason mallin koko maasta luulisi saavan aika yksinkertaisesti, näin ollen kansallinen standardi kaupunkien mallintamiseen tuskin on tarpeellinen. Ohjelmat kehittyvät ja käyttö helpottuu ja siten yleistyy. Kaupunkimalleja tullaan käyttämään tulevaisuudessa enemmän ja erilaisissa tarkoituksissa. Nyt olisikin hyvä määrittää suuntaviivat siten, että kaupunkimallien käyttö nyt luoduilla malleilla on mahdollisimman laajaa myös tulevaisuudessa. Ettei rajoitettaisi tulevaisuuden käyttötarkoituksia. Varmaan kehittyy edelleen. 20 vuoden kuluttua homma on itsestään selvyys. Tällä hetkellä alan toimijat (mm. autodesk) myy puolivalmisteita käyttäjille eli vaikkapa kunnille. Kaupunkimallituotteet ovat sanalla sanoen alaarvoisia. Kuntien

20 kaupunkisuunnittelun pitäisi saada valmiita tuotteita käytettäväksi ilman valtavaa säätämistä ja epävarmuutta. Esimerkkina autodesk; autocadistä viety file 3ds max desing 2014 ohjelmaan pugittaa vietävästi! uskomatonta! Kasvavana 3D:tä kohti mennään. Hitaasti mutta varmasti. Ensin saatava perusaineistot kuntoon jotta hyödyntäminen pääsee vauhtiin. Halua, kysyntää ja tarvetta 3D mallinnukselle on ja se tulee lisääntymään. Myös kansalaiset ovat kiinnostuneita 3D mallleista ja omatoimisesta kaupunkiympäristön tarkasteluista ja vertailuista, josta seuraa tarve jakaa data avoimena datana. Tekniikkaa ja lähtötietoja (laserdata) alkaa olla saatavilla. Suurin pullonkaula on tiedonkeruun rahoitus, datan kysyjät eivät tuo kunnalle rahoitusta. Myös osaavaa henkilöstöä tarvitaan. Merkittävää myöhemmin Suunnittelussa kaavoituksen tarpeisiin Mallinnus lisääntyy ja jossain vaiheessa tulee joka tapauksessa kattava kaupunkimalli Tulevaisuudessa kaupunkimalli tulee olemaan suunnittelun pohjaaineisto varsinkin visualisoinnissa. Mikä ettei kaupunkimaisessa ympäristössä Tarve on ollut jo vuosia ellei vuosikymmeniä. Jokainen kunta pohtii samoja asioita ja on "myyjien ja konsulttien armoilla". Näkinsin, että kaupunkimalli tms. on tulevaisuuden kanta/pohjakartta. Sekavana. Tällä hetkellä myydään ulkonäöllä. valoisa Kaupunkimallien käyttö suunnitelmien esittelemiseen on tärkeää, niin vuorovaikutteisuudessa, päätösprosesseissa, kuin suunnittelijankin apuvälineenä. Yhteisen standardin käyttöönotto voi olla haastavaa pienten kuntien kohdalla varsinkin, jos suunnittelujärjestelmät eivät kunnolla tue kaupunkimallin ylläpitostandardia. Mallinnuksen tarpeet ovat hyvin erilaiset ja yleispätevän toimintatavan löytäminen voi olla haastavaa. mallin tuottamisen ja ylläpidon kustannukset saadaan kohtuullisiksi automaatio tulee mallintamiseen Toivottavasti yleistyy. Ensin varmaan isot kunnat ja kaupungit, pienet varmaan jossain vaiheessa perässä. Emme pienessä kaupungissa ole vielä valmiita satsaamaan kovin paljoa kaupunkimallinnukseen. Pitää olla selvä ajatus mallin tarpeellisuudesta ja ylivertaisuudesta muihin suunnittelukeinoihin nähden, että kannattaisi hankkia. Tuulivoimasuunnittelussa karkea malli palveli riittävän hyvin. Osana arkipäivää, suunnittelua, vuorovaikutusta, palvelua kuntalaisille 3dinternetin osana. Käyttö tulee lisääntymään. Tulevaisuuden työväline! Tärkeänä. Kehitystä pitää tapahtua paljon. 29. Muut kommentit ja ehdotukset aiheeseen ja kyselyyn liittyen? Vastaajien määrä: 14 Jotta mallintaminen ei sortuisi ohjelmistotoimittajien ohjelmistokohtaisiin malleihin ja loputtomaan suohon järjestelmien välisestä tiedonsiirrosta pitäisi olla järjestelmistä riippumaton standardi vähintään tiedon siirrolle ja rajapinnoille; joskin KuntaGML:ää miettien parempi olisi saada stardardi aikaan jo mallinnuksen tasolla, jolloin tarve rajapintojen muunnoksiin saataisiin minimoitua. Ajankohtainen aihe. Tiedon tuottaminen malleja varten halpenee hurjaa vauhtia. Kyselyssä lähdetään siitä, että malli on tilattu. Me olemme, kuten tietääkseni jotkin muutkin kaupungit, toteuttaneet mallin omana työnä. Kyselyssä olisi varmaan hyvä saada myös tämä selville, Aika vähän liikkuu tietoa ihan teknisestä puolesta liittyen kaupunkimalleihin. Miten ja millä välineillä on mahdollista luoda perusta. Millä ohjelmistoilla voidaan hallita ja ylläpitää esimerkiksi CityGML:ää. Ohjelmistotarjoajilta tulee vaatia konkreettisesti käyttäjäystävällistä tavaraa. Mieluummin suljettuja mutta toimivia paketteja, kuin avoimia yhteensopiva ja sitä kautta sillisalaatteja. WYSIWYG on ehdoton vaatimus. Laajojen yhteensovittamisten sijaan voisi keskittyä saamaan aikaiseksi paikallisesti sujuvasti toimivia

21 kokonaispaketteja, joista paikallinen käyttäjä (kunta) saa helposti ulus erilaista tietoa. Tietoja voi sitten yhdisttä muitten tietoihin perinteisin menetelmin. Meillä ei ole juuri lainkaan kokemusta CityGML:stä, koska toimintaympäristömme on puhtaasti kiinteistöpuolella. Teemme arkkitehti, sisustus ja rakennesuunnittelua kaupungin kiinteistöihin tietomallipohjaisesti. Meillä on myös erillinen mittausyksikkö, joka laserkeilaa rakennuksia ja tekee niistä tietomalleja suunnittelun lähtötiedoiksi. Yksikerroksisilla omakotialueilla vaikea nähdä suuria hyötyjä kuin maastomallilla suunnittelun tukena Kysely hiukan vaikea, kun heti jo iski uutta terminologiaa: CityGML ja LODit. Vastaajat edustivat sekä paikkatietoa (AlaUotila) ja kaavoitusta (Mykrä). Kahta vaihtoehtoa ei pystynyt valitsemaan kohtaan 2. standarteja, suosituksia, tuotteistuksia Mallinus tulisi voida kytkeä kunnan perusaineistoihin ja rekistereihin ilman kaksin tai kolminkertaista ylläpitoa. Tämä toki vaatii melkoista määrittelyä sekä mallinnusjärjestelmiin että perusaineistojärjestelmiin. Pienenä kuntana tämä ei ole meille ajankohtaista varmaan vielä muutamaan vuoteen. Keskustan laatikkomalli toteutettu omana, ei ylläpitoa Kaupunkimallinnus hankinta vireillä Tässä esitetyt mielipiteet on yhden hankkeen, joskin laajan ja maasoltaa varmaankin Suomen haastavimman hankkeen pohjalta. Apuna teknisemmissä kysymyksissä kaupunkimallikoordinaattori.

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen 4.2.2016 Viimeaikaisia mallinnuksia CityPlanner Online on selaimella (WebGL)käytettävä 3D-visualisointipalvelu ja vuorovaikutustyökalu. Leppävaarasta

Lisätiedot

Kaupunkimallit. Tilanne Vantaalla. Kimmo Junttila Sami Rapo

Kaupunkimallit. Tilanne Vantaalla. Kimmo Junttila Sami Rapo Kaupunkimallit Tilanne Vantaalla Kimmo Junttila Sami Rapo Kaupunkimallinnus 2010-luvulla peruspaikkatietoaineistot ennallaan tavoiteltu nopeaa oikotietä 3D-visualisointiin laajennettu aineistohankintaa

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen Tavoitteena nykytilamalli - Saadaanko nykyisestä kantakartasta 3D-nykytilamalli ja mitkä ovat valmiudet tällä hetkellä? Mihin nykytilaa tarvitaan Espoossa? HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 kehittämisinsinööri

Lisätiedot

Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi

Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi Miten kaupunkimallitietoja hallitaan Kaupunkimallit 2017 8.11.2017 Mirja Metsälä Asemakaavoitus ja suunnittelun pohja-aineisto Nykyinen MRL 55:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunkimallinnus Tapani Honkanen, kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunkimallinnus Tapani Honkanen, kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunkimallinnus Tapani Honkanen, kaupunkisuunnittelukeskus 3D Tapiola selaimessa, pelimoottorina Unity VirtualMap-mallit Espoon keskus, Finnoo Suurpelto 3D-alueportaali-pilotti Field 3D SVSi,

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Virtuaalinen vuorovaikutus kaupunkisuunnittelussa. kaavoitusarkkitehti Jere Klami Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus

Virtuaalinen vuorovaikutus kaupunkisuunnittelussa. kaavoitusarkkitehti Jere Klami Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus Virtuaalinen vuorovaikutus kaupunkisuunnittelussa kaavoitusarkkitehti Jere Klami Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus Virtuaalimalli? Virtuaalimallit ovat tietokoneen avustuksella

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avoin kaupunkimalli Rodrigo Coloma

Tampereen kaupungin avoin kaupunkimalli Rodrigo Coloma Rodrigo Coloma Mikä on kaupunkimalli? Mikä on kaupunkimalli? Virtuaalinen 3D malli kaupungin nykytilasta Kaupunkimalli on paikkatietoa Kehittyvä prosessi Mitä aineistoa kaupunkimallissa on? Lähtöaineistoista

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007 Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007 Heikki Karttunen 30.5.2007 1 Agenda Hyvinkään metsät ja suunnittelu Hyvinkään paikkatiedot metsäsuunnittelun kannalta

Lisätiedot

Visualisoinnin ja vuorovaikutuksen voimavarat

Visualisoinnin ja vuorovaikutuksen voimavarat Visualisoinnin ja vuorovaikutuksen voimavarat Päivi Tiihonen HYVINKÄÄN KAUPUNKI Täältä löytyy vaikka mitä, tänne kannattaa tulla! Hyvinkään kaupungin 3D-kehitys Kokeilevaa -> uudet teknologiat! Selainpohjaista

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

KANTAKARTASTA 3D-KAUPUNKITIETOMALLI

KANTAKARTASTA 3D-KAUPUNKITIETOMALLI KANTAKARTASTA 3D-KAUPUNKITIETOMALLI #kantakartastakaupunkimalli @tanelihil 3D:n ajankohtaiset 5/2017 Kaupunkitietomalli vs. Meshmalli Kaupunkimallin perustukset Kaupunkimallin rakenne Level of Detail (LOD)

Lisätiedot

TERRASOLID Point Cloud Intelligence

TERRASOLID Point Cloud Intelligence www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

3D kaupunkimallit Internetissä Sova3D Oy Petri Kokko, CEO, Founder. Internet of Spaces

3D kaupunkimallit Internetissä Sova3D Oy Petri Kokko, CEO, Founder. Internet of Spaces 3D kaupunkimallit Internetissä Sova3D Oy Petri Kokko, CEO, Founder SOVA3D IHMISET Petri Kokko - CEO, Partner 60% - M.Sc.Arch., SAFA - Yli 20 vuoden kokemus suunnittelu- ja mallinnusohjelmistoista ja sovelluksista

Lisätiedot

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingsmart yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.

Lisätiedot

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Vianovan Tuotteet Roadmap 2014 Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Novapoint 19 DCM Julkaistu Suomessa 28.11.2013 Novapoint 19 DCM Tuotantoversio 19.20a, Quadri DCM 1.1b 19.20FP1 04/2014

Lisätiedot

Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen

Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Avoin Data kyselyn yhteenveto 11.09.2017 Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Mikko Katajamäki Vesa Ilola Oletko käyttänyt toiminnassasi hyväksi avointa dataa 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 %

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa Päivi Mykrä ja Harri Soini 10.2.2016 Ajantasa-asemakaava Rakennusasetus 43 (10.10.1969/628): Kaupungin on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta

Lisätiedot

Anssi Savisalo Page 1

Anssi Savisalo Page 1 Anssi Savisalo 19.11.2015 Page 1 Kaupunkimallinnus kuntien työkaluna Hyödyt ja ensiaskeleet Teknisen johdon päivät 19. 20.11.2015, Tampere Samuli Hyttinen Tekniikan kandidaatti Ohjelmistokehittäjä / GIS-tietopalvelut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Avointa dataa Helsingin seudulta

Avointa dataa Helsingin seudulta Avointa dataa Helsingin seudulta Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 23.5.2013 Ville Meloni Forum Virium Helsinki Mikä on HRI? Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa

Lisätiedot

Geodesian teemapäivä 10.9.2014

Geodesian teemapäivä 10.9.2014 Geodesian teemapäivä 10.9.2014 N2000-korkeusjärjestelmään siirtyminen kaupungin näkökulmasta 1 Siirtyminen käytännössä välttämätöntä, mitä pikemmin sen parempi Vihdoin paikkatietoaineisto tältä osin yhteismitallista

Lisätiedot

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Seuraavat KuntaGML-rajapinnat valmistelussa Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)

KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTO- PROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN YLLÄPIDON NY- KYISESTÄ TUOTANTOPROSESSIS- TA Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yleiskuva kantakartan ylläpidosta...

Lisätiedot

Mallinnus tekee kaupungista älykkään

Mallinnus tekee kaupungista älykkään Mallinnus tekee kaupungista älykkään Anssi Savisalo, kaupunkisuunnittelun toimialaryhmän pj KAUPUNKISUUNNITTELUN TOIMIALARYHMÄN VISIO Kaupunkisuunnittelun toimialaryhmä on kaupunkien teknisen mallinnuksen

Lisätiedot

Tiedonkeruun miljoonat pisteet

Tiedonkeruun miljoonat pisteet Tiedonkeruun miljoonat pisteet Arttu Julin, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti, Aalto-yliopisto. arttu.julin@aalto.fi Kaupunkimallit 2017 seminaari 8.11.2017 Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 Sisältöä: Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät Miksi N2000 - korkeusjärjestelmään siirrytään? Kotkan

Lisätiedot

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos Avaras, kyselykooste Petri Linna, TTY Porin laitos Kyselyn tausta Toteutusaika: 2013/12-2014/1 Rajaus: kunnat ja ICT-yritykset Satakunnassa Otos: Lähetetyt/vastaajat Kunta 81/17 ICT 86/27 Tavoite: Selvitetään

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Espoon kaupunkimalli rakentumassa Tapani Honkanen

Espoon kaupunkimalli rakentumassa Tapani Honkanen Espoon kaupunkimalli rakentumassa Tapani Honkanen Espoon tietomalliselvitys 3D mallien eri osa-alueet ja prosessit, miten kaupunkimallia tuotetaan ja miten muut voivat hyödyntää Kaupungin Locus-nykytilamalli

Lisätiedot

6Aika/3D kaupunkimallinnus Webinaari

6Aika/3D kaupunkimallinnus Webinaari 6Aika/3D kaupunkimallinnus Webinaari 12.9.2017 Timo Mukari/BusinessOulu/proj. koordinaattori, Jere Klami/Asemakaavoitus/Kaavoitusarkkitehti, Taneli Hiltunen/Kaupunkimittaus/Paikkatietoins. E-mail: etunimi.sukunimi@ouka.fi

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Kuntien 3D-kaupunkimalli- ja paikkatietoseminaari

Kuntien 3D-kaupunkimalli- ja paikkatietoseminaari 9.2.2016 Kuntien 3D-kaupunkimalli- ja paikkatietoseminaari Ajankohta 9.2.2016-10.2.2016 Paikkakunta Helsinki Miksi osallistua Ilmoittautuminen pidetään edelleen auki. Lisäpaikoille ilmoittautuminen viimeistään

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri 26.1.2016 Yhteistoiminta ja tietomallit Tampereen raitiotieallianssissa Marko Kauppi Tampereen kaupunkimittaus 1 Miten avoin data ja paikkatietoinfrastuktuuri

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät Alueellinen tietomalli case Inkilänportti Novapoint-käyttäjäpäivät 25.4.2012 FCG lyhyesti FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä Yhtiön palvelut keskittyvät infra-,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

3D-kaupunkitietomallit yhteistyöalustana. 11.12.2014 Jarmo Suomisto / Helsingin kaupunki / 3D kaupunkitietomallihanke

3D-kaupunkitietomallit yhteistyöalustana. 11.12.2014 Jarmo Suomisto / Helsingin kaupunki / 3D kaupunkitietomallihanke 3D-kaupunkitietomallit yhteistyöalustana Mikä on kaupungin 3D-tietomalli? Alueellinen tietomallintaminen osana Euroopan Digitaaliagendaa Standardit ovat kuten laskuvarjot ne toimivat parhaiten avoimina

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Ajankohtaista kalliotaiteesta seminaari Ristiina, 20.11.2010 Juhani Grönhagen Esa Hannus Taustaa Astuvansalmen 3D dokumentointi tehty osana

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014 3D kaupunkimallinnuksen kehitys Ennen vuotta 2000 Mallinnus manuaalisesti Tietojen käsittely ja siirto monimutkaista Mallien käsittely edellytti tehotyöasemia Aikavievää, kallista ja tehotonta Vain innokkaille

Lisätiedot

Sebicon Oy. Perustettu elokuussa 2010 Bentleyn ohjelmistojen jälleenmyyjä

Sebicon Oy. Perustettu elokuussa 2010 Bentleyn ohjelmistojen jälleenmyyjä Sebicon Oy Perustettu elokuussa 2010 Bentleyn ohjelmistojen jälleenmyyjä Building tuotteet, PowerCivil for Finland Luokkamuotoisia Bentley Institute kursseja Helsingin Vallilassa www.sebicon.fi Yrityskohtaisia

Lisätiedot

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen

Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen Paikkatietokantojen EUREFmuunnoksen käytännön toteutus EUREF-II teemapäivä Jukka Vänttinen Sisältö Koordinaattimuunnokset Teklan ohjelmistoissa Muunnostyön valmistelu ja vaiheistus Muunnokset tietojärjestelmän

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

MAANALAINEN KAUPUNKIMALLI. Aleksin huoltotunneli

MAANALAINEN KAUPUNKIMALLI. Aleksin huoltotunneli MAANALAINEN KAUPUNKIMALLI Aleksin huoltotunneli Maanalainen kaupunkimalli Aleksin huoltotunneli Aleksanterinkadun huoltotunnelin mallinnusprojektin tavoitteena on kehittää menetelmä ja prosessi maanalaisten

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Sako II, asemakaavamuutos

Sako II, asemakaavamuutos Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Paikkatiedolla parempaa kaupunkia kuntalaisille. Ympäristö ja liikkuvuus Faris Alsuhail

Paikkatiedolla parempaa kaupunkia kuntalaisille. Ympäristö ja liikkuvuus Faris Alsuhail Paikkatiedolla parempaa kaupunkia kuntalaisille Ympäristö ja liikkuvuus Faris Alsuhail 28.9.2017 Paikkatieto = tietoa, jolla on sijainti Satelliittikuvat, ortoilmakuvat, hila-aineistot, pistepilvet, vektoriaineistot,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

TERRASOLID Point Cloud Intelligence

TERRASOLID Point Cloud Intelligence www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Kaupunkimallin visualisointikäyttö Kimmo Soukki 22.8.2017 Sisältö Rakennusten teksturointi Renderöinnit yksittäisiin kuviin ja videoiksi Suunnitteluaineiston

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot