Kolmiulotteiset kaupunkimallit

Transkriptio

1 Kolmiulotteiset kaupunkimallit 1. Vastaajan tiedot Vastaajien määrä: 44 Edustamanne kunta Nimi Sähköposti OULU Uki Lahtinen Iisalmi Juhani Räisänen Seinäjoen kaupunki Jari Vähätiitto pirkkala santeri kortelahti Vantaa Kimmo Junttila Jyväskylän kaupunki Jukka Haikara Loviisa Tuulia Hiltunen Oulu Jere Klami Vantaa Päivi Rapo Suonenjoki Marko Kuutti Nurmijärvi Asko Harinen Kotka Jarkko Puro Turku Päivi Mykrä ja Päivi AlaUotila Huittisten kaupunki Juha Mustanoja Kaarina Sami Kääriäinen Oulaisten kaupunki Jarkko Vilppola Oulun kaupunki Eero KeskiOja Vaasan kaupunki Matti Laaksonen Jämsä Lasse Kivinen Espoo Tapani Honkanen Kajaani Anne Siltavuori Raahe Risto Karhu Imatra Sulo Palovaara Turku Asmo Leskinen Valkeakoski Jani Kiiskilä Rauma Jarno Rostedt Kokkola Asko Pekkarinen Helsinki, Rakennusvirasto, ARK Mikko Soininvaara Ii Pekka Paaso Toholampi Jukka Nurmela Heinola Juha Poskela Lappeenrannan kaupunki Janne Villanen Haminan kaupunki Vesa Pohjola Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, kaupunkimittausosasto Timo Tolkki Lieksa ja Nurmes Martti Piironen KAuhajoki MArketta Nummijärvi Riihimäki Ari Vettenterä

2 Kauniainen Hannu Pousi Lahti Sami Kajander Raision kaupunki Erno Hämäläinen Järvenpää Ilkka Holmila Kuopion kaupunki Marko Ahola Tampere Sari Pietilä ja Rodiqo Coloma Keravan kaupunki Ossi Örn 2. Edustamani ensisijainen toimiala kunnassa? Vastaajien määrä: Maankäyttö Paikkatieto Kiinteistönmuodostus Rakennusvalvonta Kaavoitus Kunnan yhteinen näkemys 3. Minkälaista toimintaa tai hankkeita kunnassanne on kolmiulotteisiin kaupunkimalleihin liittyen? Vastaajien määrä: 44 Hankin Hankin Ei Käytös sä Hankitt u ta meneill ta suunnit hankita /suunni Ei tuttu asia Yhteensä Keskiarvo ään teilla tella Maastomalli (LOD0) ,95 Laatikkomalli (LOD1) ,9 Pintamalli (LOD2) ,05 Julkisivumalli (LOD3) ,85 Sisätilamalli (LOD4) ,57 Yhteensä ,26

3 4. Miksi ja mihin tarkoitukseen kolmiulotteisia kaupunkimalliaineistoja on hankittu? Vastaajien määrä: 44 Halu selvittää uuden teknologian mahdollisuuksia ja uusia toimintatapoja Konkreettinen yksittäinen hanke Kaupungin keskustan käsittävä malli Koko kaupungin käsittävä malli Ei kokemuksia 5. Miten, millä tavoitteella kolmiulotteisia kaupunkimalliaineistoja hyödynnetään? Vastaajien määrä: Visiointi Vuorovaikutus Suunnittelu Päätöksenteko Hanke/projektinhallinta Kaupunkirakenteen toteuttaminen Kaupunkirakenteen ylläpito Muu tarkoitus, mikä? Ei kokemuksia

4 6. Millaiset ovat kokemukset hankkeista kokonaisuutena? Vastaajien määrä: 43 Ei kokemu Yhteensä Keskiarvo ksia Käyttäjämäärä ,95 Käyttöaste ,91 Onko saavuttanut asetetut tavoitteet ,12 Kokonaisuuden toimivuus ,07 Hinta/hyötysuhde ,47 Hinta/laatusuhde ,5 Yhteensä ,17 7. Hankkeiden osavaiheiden haastavuus? Vastaajien määrä: 43 Ei kokemu Yhteensä Keskiarvo ksia Tiedonhankinta ,86 Mallintaminen ,28 Tiedonsiirto ,16 Mallin ylläpito ,33 Ohjelmiston käyttöliittymä ,98 Katselukäyttö ,53 Jatkojalostus omana työnä ,35 Hyödynnettävyys muissa prosesseissa ,44 Yhteensä ,12 8. Vapaa kuvaus kokemuksista ja tarpeista hankkeissa? Vastaajien määrä: 21 Riihimäki on ottamassa vasta ensiaskeleitaan 3D maailmassa, joten kokemuksia ei ole tarpeita sen sijaan on kertynyt mm. kunnallistekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kaupungin omissa rakennushankkeissa. Tavoitteena on luonnollisesti rakentaa pohjaa myös tarjottavaksi tuotteeksi mallipohjaiseen suunnitteluun, joten kaikki tieto siitä millaisiin malleihin tulevien ratkaisujemme tulisi perustua ovat arvokkaita. Teemme yhteistyötä tähän liittyen, näin pienellä kunnalla ei ole resursseja muutoin. Yksi toimisto kävi hiljattain tarjoamassa ohjelmaansa. Vaikutti helpolta. Jyväskylässä on sellainen tilanne että teemme itse omana työnä näitä kolmiulotteisa malleja, joten tuo hankinnan haastavuus on tässä vastauksessa käännetty itse toimintaan ja sitä peilaavaksi. Suomeen olisi saatava yhtenevinen standardi tällekkin alalle ja euroopalainen olemassa oleva malli olisi mielestäni toimiva. Hankkeita tehdään kuitenkin vähintäänkin euroopan laajuisti. Tavoitteena on saada niin sanottu "mallipankki" aikaiseksi jollain aika taululla. Standardisointi auttaisi asiaa. Ei kovin hyvin käytössä.

5 Mallinnamme projektikohtaisesti (asemakaavahanke) 3dkaupunkimallia 3dsmax ohjelmalla. Valinta on pitkälti käyttäjän (minun) valinta perustuen aikaisemmin hankittuun osaamiseen sen ohjelmiston osalta. Tällä hetkellä meillä on kunnassa 2 käyttäjää/lisenssiä. Saamme aikaiseksi konkreettista tulosta mutta on myös ongelmia liittyen valittuun softaan. Nyt haemme sopivaa kaupunkimalli alustaa joka ottaisi vastaan meidän tekemiämme osamalleja. Se on haaste. Kunnalla on lisenssi esrin cityengineen, ja se onkin ehkä se millä tullaan laajaa kaupunkimallia tekemään. Kuka tekee, ja miten; se on päättämättä. Muita tuotteita, joihin on tutustuttu on CityPlanner, Google sketch/earth. Yksi vaihtehto olisi tuottaa kaupunkimalli 3dsmax mallina. Kaikki riippuu kaikesta. Käyttöliittymänä webpohjaisuus on ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Tiedostonsiirto ja yhteensopivuusongelmat pitää sitä ennen saada ratkaistua. Mallinnus puolella "ammattilais" sovellukset voisivat ottaa oppia google sketch:stä. Sillä wysiwyg mallinnus eli sitä saa mitä näkee, toimii niinkuin sen pitäisi toimia. Maxilla pääsee melko lähelle sitä. Muusta ei ole tietoa. Huom. Kunnallistekniset verkostot tai palvelut eivät sisälly touhun meidän malliin. Onnistumisia kaavoituskäytössä. Ongelmat tiedonkulussa ja yleisessä tietämyksessä. Pettymyksenä muutosvastarinta. Kehitystoiveena automaation tarkkuuden lisäys. Uusi asiakokonaisuus. Nykyiset käytössämme olevat järjestelmät eivät tue kunnolla mallitoimintaa. > mallin ylläpito ja hyödyntämisen järjestelmän valinta haastavaa. Kaupunkimallin ja kantakartan yhtäaikainen ylläpito on resurssien tuhlausta. Molempien ylläpito tulisi saada samaan ympäristöön ja sieltä rajapinnat malleja hyödyntäviin järjestelmiin yleisissä formaateissa. Erilaiset suunnitelmien versiot sisällön, ajankohdan ja julkisen/salaisen aiheuttavat haastetta mallin hallinnalle. Meillä on kaksi aineistoa: LOD1 malli on koko Helsingin kattava, LOD2 malli on jäänyt kattavuudeltaan vajaaksi. LOD2 mallinnusta on tehty manuaalisesti. (Puoli)automaattiseen mallinnukseen laseraineistosta ei ole toistaiseki lähdetty. LOD2 ylläpito on keskeytyksissä ja arvioidaan uusia kehityssuuntia ja mahdollisuuksia. Teknisesti mallinnus onnistuu jo hyvin ja malleista saa hyvätasoisia. Mallien käytön pitää olla helppoa ja varmatoimista, jotta saadaan riittävästi käyttäjiä. Lähtöaineisto on määriteltävä, jotta päästään laittamaan em. tieto ajan tasalle. Tiedonsiirron on toimittava ja mallien tilausvaiheessa on määriteltävä mallin sisältö riittävän hyvin, jotta mallia voi käyttää monipuolisesti. Teknologian kehityksestä huolimatta, mallien sujuva käyttö edellyttää aikaisempaa tehokkaampia laitteita sekä asiaa tuntevien henkilöiden työpanosta. Olemme tehneet itse keskusta alueelta kaupunkimallin pilotointihankkeena. Emme ole käyttäneet mallin laatimisessa ulkopuolisia toimijoita. Käytimme mallinlaatimisessa laserkeilausaineisto sekä viistokuvakirjastoa(midas). Mallintaminen on tehty TerraSolidin ohjelmistolla. Mallista on siirretty vektorimuotoinen aineisto käytettäväksi eri Autocad sovelluksiin. TerraSolidn ohjelmistolla mallin katseleminen on haasteellista. Koko mallin siirtäminen on tällä hetkellä haasteellista eri ohjelmistojen välillä. Käytetty vain maastomalleissa, joten kokemukset vajavaiset Ohjelmistojen ja formaattien laaja kirjo ja yhteensopimattomuus. Erilaisia hankkeita vireillä tai käytössä, esim. InfraBIM. jossa korostuu moninainen ohjelmistotarjonta ja osaamattomuus (mitä ohjelmia pitäisi hankkia, erilaisten tarpeiden ja tarkkuuksien ja laadun määrittely vaikeaa, resurssipula, osaamattomuus, huono rahatilanne). Kuka tekee päätökset? Kuka ylläpitää? Kuka omistaa? Kaupunkisuunnittelun vastuuhenkilöt ovat kokolailla ulkona tämän teknologian hyödyntömisestä eli sivistystä siihen suuntaan lisättävä kaikin tavoin. Kaupunkimallia Seinäjoella tehty vuodesta 2005 alkaen. Mallintamistavat ovat kehittyneet vuosien varrella ja tarkkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Aineisto voi olla laadultaan kirjavaa, jos koko kaupunkialuetta ei käsitellä kerralla. Tarpeet eri toimijoilla on hyvin erilaiset. Kunnallisteknisissä hankkeissa mallin tulisi olla hyvin tarkka suunnittelumalli ja kaupunkisuunnittelumielessä malliksi riittää yleispiirteisempi esitys. Ns. kaupunkimalli lienee näiden kahden välimuoto. Onko käymässä niin, että joudumme ylläpitämään kolmea eri mallia? Imatran kokemuksia: 1) pelitekniikoin mallinettiin Imatrankosken keskustan tori 2003 (Koskikeskus) perinteisin lähtötiedoin

6 2) MML:n pistepilveä käytetty maastomalleihin vuodesta 2009 pistepilvestä saatu luettua lisäksi yksityiskohtia suunnittelun lähtötietoihin konsultti tenhyt yhden teollisuus alueen 3D mallin (pilotti, kokeilu). OK raitin sijoittamisvaihtoehtojen esittely neuvotteluissa ja perustelut ehdotukselle. OK 3) Pohdittavaa, kun on saatu tarkemmat aineistot (yli 10 p/m2) tilaajan (kaupungin) rooli mallintaminen omana työnä edellyttää perehtymistä kouluttaumista kenen tehtäväksi tulee pintojen mallintaminen (mittaus, suunnittelu, kaavoitus, konsultti?) Teetettiin lähes koko kunnan kattava 3Dmalli tuulivoimarakentamisen mittasuhteiden havainnollistamiseksi. Malli vaikutti voimakkaasti siihen, että ei ahnehdita masssiivista määrää voimaloita. 3Dmalli tarjosi parhaimman havainnollistamiskeinon, mitä on tarjolla, vaikka ulkoasu onkin kömpelö. 3Dmallia käytetty myös terveyskeskuksen uudisosien sisätilojen kalustamisvaiheessa. Sketchupilla teetettiin konslultilla koko Oulun keskustan malli, jota käytetään keskustahankkeissa ja konsultti päivittää sopivin väliajoin. Ei voi vastata yksiselitteisesti, kun käytössä on erilaisia malleja, jotka ovat omianisuuksiltaan erilaiset. On tärkää malleja tilatessa varmistaa, että tekijänoikeus on tilaajalla, ja että päivittäminen / ajan tasalla pitäminen on helppoa. Tulisi pyrkiä avoimeen dataan myös mallien julkistamisessa. Kaupungissamme on tehty virtuaalimallien kehittämiseen liittyvä selvitys, "3dstrategia", joka ohjeistaa mm. mallien tilaamista ja esittää kehitystavoitteina mm. virtuaalisen tontinluovutuksen ja virtuaalisen osallistamisen kehittämistä. Ohjelmaa kehitetty samalla, kun se on otettu kaupungille käyttöön. Tämä on aiheuttanut maankäytön suunnittelussa paljon turhautumista: Laitteistovaatimuksista ja ohjelman käytettävyydestä lähtien homma on takunnut paljon. Alkuun oma osaamisemme oli tietenkin hataraa, mutta kokemusta on tullut pikku hiljaa ohjelmankin kehittyessä lisää. Kehitystoive olisi edelleenkin se, että mallia voisi käyttää yhtä näppärästi suunnittelun apuvälineenä, kuin Google SketchUp ohjelmaa. Nykyisellään kaupunkimalli on ollut vain visualisointiväline valmille suunnitelmalle. 9. Millaisiin vuorovaikutustilanteisiin kolmiulotteinen kaupunkimalli voitaisiin/olisi tarpeellista kytkeä? Vastaajien määrä: 44 Suunnittelu, eri vaiheet, simulointi kunnan eri toimintasektoreilla Suunnitelman toteuttaminen Kaupunkirakenteen ylläpito Kaupunkirakenteen käyttö ja palvelut Muut?, mitkä? Ei kokemuksia Avoimet vastaukset: Muut?, mitkä? Markkinointi, kaupallisuus, matkailu, info...

7 kaavoitus palaute ja kommentointi mallille tietopalvelut netissä maastomallit korkeustason vaihdossa eri teemat, kuten turismi, energiatehokkuus 10. Mitä hyötyä vuorovaikutuksen kautta saadaan aikaan? Vastaajien määrä: Suunnitelman laatu paranee Prosessin yhteistyön toimivuus, tehokkuus paranevat Lopputulos vastaa asiakkaiden tarpeita aiempaa paremmin Muut hyödyt? mitkä? Ei kokemuksia Avoimet vastaukset: Muut hyödyt? mitkä? Hankkeen konkreettinen malli auttaa parhaimmillaan hanketta eteenpäin törmäystarkastelut tiedonvälitys netin ja virtuaalimallin kautta voidaan tavoittaa käyttäjäryhmiä, jotka eivät muuten osallistuisi / eivät käy virallisissa kaavakokouksissa ym. Prosessin avoimuus ja ymmärrettävyys maallikolle 11. Onko hankittu kolmiulotteinen kaupunkimalli kertatuote vai ylläpidettävä malli? Vastaajien määrä: 37 Kertatuote Ylläpidettävä malli

8 12. Mikä yksikkö/toimija tekee ja ylläpitää mallin? Vastaajien määrä: Kaupunkisuunnittelu Kaupunkimittaus Rakennusvalvonta Kunnallistekniikka Kunnan kehitysyksikkö Elinkeinoyksikkö Yritys Muu?, mikä? Avoimet vastaukset: Muu?, mikä? Maankäyttö ja mittaus yhdessä useat tahot, ml. tilakeskus paikkatietopalvelut Paikkatietopalvelut ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen Infra Paikkatietotuotanto ja Suunnittelupalvelut 13. Muut kokemukset hallinnointiin liittyen? Vastaajien määrä: 15 Meidän tarkoituksena on tehdä malli yhteistyössä toisen kunnan kanssa, siten että mittaustoimi koordinoi hanketta. Omana tuotantona helppo. Yhtenäinen standardisointi vain helpottaisi asiaa. Mallin ylläpito ja päivittäminen on todellinen ongelma. Todennäköisesti tämän vuoksi kaupunkimallien "äly" tulee pysymään melko alhaisella tasolla vielä pitkään. Malli pelkkänä itseisarvona on turha. Itse näen kaupunkimallin arvon visualisoinnissa sekä sekä suunnittelun apuvälineenä. Se voi silloin olla päivittymätön ja vanhentuvakin, mutta toisaalta reaaliajassa palvelee tekohetkellä ja integroituu tekohetkellä helposti laajempaan kaupunkimalliin. Ehkä parempi olisi, jos kehitysyksikkö suorittaisi hallinnoinnin, jolloin tiedonkulku saattaisi olla parempaa. Malleja on useampia, yhden ylläpito on ulkoistettu, muita ylläpidetään itse Ei ole sovittu kaupunkimallin ylläpidosta vielä tällä hetkellä mitään. Kaupunkimittaus on pilottimielessä tehnyt keskusta alueelta mallin. Hallinnointia kyllä mietitty, mutta siitä ei vielä ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua. Kohdat 14, 15, 17, 18: Nämä kaikki ovat kesken. Kaupunkimallia ei ole hankittu. Laserkeilaus tilattiin konsultilta. Itse luokiteltiin data, itse generoitiin rakennusten LOD2/3Dmalli, itse stilisoitiin se kuntoon (työ vielä kesken), itse muokataan se haluttuun hyötykäyttömuotoon.

9 Visuaalisen kaupunkimalliin datatiedon hallinta voinee siirtyä jatkossa eri alustalle. Asia on tutkinnan alla. Siirtyminen käyttämään CityGML skeemaa on siis auki. Maastomallia ylläpitää kunnallistekniikka, sketchupmallia kaupunkisuunnittelu. Mallia päivitettiin suunnitelmien muuttuessa, ja siinä oli useampi sijoittelu & määrävaihtoehto mallinnettuna & vertailtavana. Malleja on erilaisia, osa kertatuotteita, osa ylläpidettäviä. Ylläpitäjästä sopiminen ei ole aina yksinkertaista. Usein mukana on konsulttitahoa. Mallin hankkimista on harkittu, mutta toistaiseksi malleja on tehty vain vähän omana työnä, mutta konsulttien tekemänä yksittäisiin kohteisiin. Tampereen kaupunkimallia ei periaatteessa ole ajantasaisena olemassakaan. Kaupunkimallit luodaan tarpeen mukaan ajantaisista lähtöaineistosta. Kokonaisen Tampereen kaupungin kokoisen kaupunkimallin ylläpito on mahdotonta olevilla resursseilla. 14. Kenellä on oikeudet seuraavat oikeudet KM3Dmalliin liittyen? Vastaajien määrä: 25 Copyr ight Julkai su Edelle en jakelu Muok kaus Ylläpit o Myynt ioikeu s Hyödy ntää kaupa llisesti Yhteensä Keskiarvo Tilaaja ,79 Rahoittaja ,67 Tekijä/toimittaja ,44 Muu, mikä ,88 Yhteensä ,69 Avoimet vastaukset: Copyright Omana työnä Kaupunkimittausosasto (tekijä) Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Julkaisu Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Edelleen jakelu Omana työnä Avoimet vastaukset: Muokkaus Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Ylläpito Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Avoimet vastaukset: Myyntioikeus Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK Ilmainen palvelu Avoimet vastaukset: Hyödyntää kaupallisesti Omana työnä Seinäjoen kaupunki ja SEAMK

10 15. Onko oikeuksista kolmiulotteiseen kaupunkimalliin maksettu erikseen? Vastaajien määrä: 34 Kyllä Ei Onko mallin käytöstä saatu tuloja? Vastaajien määrä: 37 Kyllä Ei Onko tarvetta saada tuloja mallin ylläpitämiseksi? Vastaajien määrä: 32 Kyllä Ei

11 18. Kuka vastaa mallin oikeellisuudesta? Vastaajien määrä: Tilaaja Toimittaja Yhteisesti Ei määritelty 19. Mitä ohjelmia/tuotteita/järjestelmiä kolmiulotteisten kaupunkimallien hankkeissa on käytetty? Vastaajien määrä: Autodesk Infraworks Autodesk 3DS MAX Bentley / MicroStation ESRI City Engine SketchUp Vianova Virtual Map Muu, mikä? Avoimet vastaukset: Muu, mikä? Tekla GIS/Tekla Civil Terrasolid datan keruussa Google Earth Archicad, Revit Archicad TerraModeler, TerraScan, ArchiCad TerraSolid ohjelmistot Terrasolid, AutoCAD Map 3D, 3DWin Terrasolid TerraScan, TerraScan Lite ja muut Terrasovellukset Terra*

12 LAndSim3D realxtendalusta AutoCad 20. Mitä tiedonsiirtoformaatteja hankkeissa on käytetty? Vastaajien määrä: CityGML Collada Dwg Dgn IFC Kml LandXML Skp Muu Avoimet vastaukset: Muu Rasterikuvat.dwf,.3ds,.fbx VRML/Inframodel Tekstimuoto Virtual Map obj las, InfraBIMin myötä IM3 MapInfo (Tab) 3dStudio Max, realxtend

13 21. Mainitse tärkeitä/hyviä ominaisuuksia/puutteita käytetyissä järjestelmissä? Vastaajien määrä: 22 Mallintamisessa Helppo ja nopea mallinnus, tarkkuus tason hallinta. Maastomallinnus haastavaa. Ohjelma ei vielä käytössä MicroStation on hyvä ja monipuolinen väline mallintamiseen. Vaatii kuitenkin monipuolisuudessaan kohtuullisen pitkän käyttökokemuksen. Selkeyttää alueen hahmottamista. käyttäjäosaminen ratkaisevaa kiinteä hinta, ei vuosimaksuja (paitsi vapaaehtoinen subscirption kusetus) Helppous Mallinnus tehty konsultin toimesta. Itsellä ei vielä järjestelmää ylläpitoon. Kaikki 3D mallintamisen työ on tehty MicroStationilla tietomäärä tarkkaa ja paljon Sketchup on helppo rakennusten mallinnusohjelma myös vastaalkajalle. Microstation on hyvä yleis3dohjelma, suurien aineistojen ja pistepilvet käsittelyyn ja mallinnukseen, laaja joukko lisäsovelluksia. TerraSolidin ohjelmat hyviä maaston ja pistepilvien käsittelyssä esim. talojen automaativektorointi ja teksturointi. 3DSMAX on monipuolinen yleismallinnusohjelma. VirtualMapilla on helppo tehdä ympäristön ja katujen mallinnusta TerraSolidin rakennusten tarkkaräystäsmallintaminen tehokasta myös suuremmille alueille hyödynnettäessä laserpisteaineistoa. helppokäyttöisyyttä toivotaan Melko yksinkertaista tehdä LOD2 tason mallia TerraScanvaihtoehdot: 1) mallintaa rakennusten seinät räystäslinjasta alaspäin > 3Drakennukset liian isoja massaltaan 2) voidaan mallintaa rakennukset pohjakartan footprinteistä ylöspäin > leikkaa räystäät pois, joten 3Drakennusten kattorakenne todellisuutta pienempi puuttuu tehokkaat grafiikan käsittelijät Tekstuurien tarkkuuksissa rajoitteensa Nopea. Mallin keveys ja looginen tiedostorakenne tärkeää, helpottaa esim. nettiseliainesityksiä ja tiedonsiirtoa Puute mallintamisen ketteryyttä pitäisi kehittää (vrt. SketchUp), oikeellisuus: maasto railoontuu, kadut täynnä möykkyjä, jotka olivat keilattaessa pysäköityjä autoja, talot uppoavat tai kelluvat yms. Tiedonsiirrossa Tiedonsiirto MicroStationista ontuu toisinaan, koska kaikki pinnat eivät välttämättä siirry ilman ongelmia muihin formaatteihin. +lukee ja vie useita eri formaatteja Tekla GIS Sketchup yhteensopivuus vielä vajaa. Yhteensovittaminen eri ohjelmien välillä hiukan hankalaa Katselupakettien versioiden hallinta hankalaa. Tiedonsiirrossa on käytetty myös FME:tä originaaliohjelmiston MicroStation rinnalla. IFC:n käyttö ei ole ongelmatonta. Eri ohjelmat tulkitsevat tulost eri tavalla. tiedostot raskaita ja eivät sovellu pieni muistisille koneille/koneiden järjestelmien kaatuminen tiedostoa ladattaessa Microstation, 3DSMAX ja AutoCad ovat aika hyviä perusohjelmia tiedonsiirrossa. Tiedonsiirto eri ohjelmistojen välillä erittäin haasteellista. yhtenäiset formaatit, eikä kovin monia, 12

14 18.x versiossa rajoitteisuutta IFCmallin tuonnissa helposti koordinaatistoongelmia useita formaatteja Tiedonsiirroissa häviää usein osa tiedosta. Siirretty verkon kautta ilmaispalvelujen avulla. Vuorovaikutuksessa käytetty lähinnä stillkuvia parantamisen varaa. Tärkeää yhteisesti sovitut tiedonsiirtoformaatit, tulee tiedostaa siirron mahdolliseti ongelmakohdat Vaadittava tiedonsiirtoformaatti IM3 ei vielä käytössä. Visualisoinnissa Visualisointi MicroStationissa kunnolla tehtynä vaatii erikoisosaamista, mitä meillä ei ole. City Enginessä aika helppo saada tietyntasoista visualisointia aikaiseksi. Selkeyttää alueen hahmottamista. +saa vaikka kuinka komeita visualisointeja, animaatioita ja kameraajoja +varjoanimointeja Helppous Microstation ja 3DSMAX hyviä visualisointikuvien ja animaatioiden teossa. Rakennusten julkisivut saadaan yhdistettyä TerraSolidissa suhteellisen automaattisesti kaupunkimalliin viistokuvakirjastosta. helppokäyttöisyyttä toivotaan Ns. julkaisuihin kelpaavaan materiaaliin tarvitaan käsittely 3ds maxissa tms. Uuden rakennushankkeen IFCmalli lisättiin koko kaupungin malliin. Rakennus hukkuu maan sisälle tai kelluu ilmassa, koska rakennettavan pihan mallia ei ollut. isommat näytöt Todella laajat alueet käsittävä, silti edullinen malli on karkeahko ulkoasultaan, mutta on havainnollistanut suurien hankkeiden mittakaavan hyödyllisellä tavalla. Tärkeää sopiva esitystarkkuus. Liian tarkassa mallissa huomio voi kiinnittyä vääriin asioihin. Liian luonosmaisessa kokonaisuus ei hahmotu. Katseluohjelman työkalujen rajoitettu määrä valaistuksen suhteen. Tekstien integroiminen malliin hankalaa. Katselukäytössä Maastosta helposti muodostuu raskas pyöritettäväksi. Katselukäytössä on hyvä saada käyttäjäystävällisiä ratkaisuja niin kuin esimerkiksi City Engine tarjoaa. MicroStationissa vain 3Dtulostusmahdollisuus. Käyttäjän pitäisi itse päästä liikkumaan mallissa. Selkeyttää alueen hahmottamista. esittely ilman ohjelmaa hankalaa; Tarvii asennettavan viewerin +animaatioiden laskenta kestää, mutta niiden esittely helppoa isot tiedostokoot Erilaisten VRMLpluginien saatavuus huono. Helppous Toimiva, mutta raskas Virtual Map Viewer. Selainkäyttöinen katseluversio on nopea, mutta julkisivujen tarkkuus kärsii. MicroStation: laaja ja toimiva mutta katselijalle laaja ja kallis Sketchup: OK mutta ei pysty käsittelemään laajoja aineistoja Google Earth: Yleinen, helppokäyttöinen, tehokas myös laajemmilla aineistoilla VirtualMap ja Unity ovat hyvä mallin pyörittelyssä tms. esittelyssä. Meshmoon helppo nettivirtuaalitilan pystytyksessa ja Field3D hyvä isojen mallien ipadpyörittelyssä TerraSolidin tuotteissa mallin katselu on haasteellista. Infraworksissa katselukäyttö on tehty paljon helpommaksi helppokäyttöisyyttä toivotaan

15 18.x versio hankala liikkua IFCmallin tuonti karttajärjestelmään sekoili, komponenttien tasot/layerit mitä sattuu, osa ok. tehokkaat koneet Helppo käyttää, mallissa on kuitenkin hidasta liikkua. Mallin keveys hyvä, mallin katselu ei saa tökkiä. Ajelu mallissa ei onnistu, kuin niiltä jotka ovat pelanneet koko lapsuutensa tietokonepelejä. Muut singahtavat avaruuteen. Käyttö osana muuta kunnan toimintaympäristöä MicroStation on ohjelmisto, missä kaupunkimalleja meillä tuotetaan. Siitä on kohtuullisen helppoa toimittaa raakaaineistoa hyödynnettäväksi kaupungin toimintaympäristön muihin ohjelmistoihin. Selkeyttää alueen hahmottamista. melko hankalaa; informaatiota joutuu jakamaan kuvina videoklippeinä jne Avoinna. Espoossa Microstation on laajassa käytössä maankäytönsuunnittelussa, joten 3D malleista on hyötyä suunnittelun eri vaiheissa. Kaavoitus sekä Ktsuunnittelu voisi käyttää olemassa olevaa mallia eri hankkeiden suunnitteluun ja visualisointiin. yleispätevä katseluohjelma, malli "toimistosta maastoon" Rajoittuu ohjelmistoon (täytyy olla Virtual map käytossä) sopii Mallia käyttää suoraan vain yksi henkilö. Mallista napatut stillkuvat palvelevat havainnollistuksessa. Kaupunkimallia on jaettu yliopistolle ja tekniselle yliopistolle harjoitustöiden ja opinnäytetöiden avuksi. Liitettäessä kolmiulotteista kaupunkimallia muihin tietoaineistoihin tai Prosesseihin Emme ole oikeastaan liittäneet kaupunkimalleja muihin tietoaineistoihin vaan käyttö on lähinnä ollut visualisoimista. melko hankalaa; informaatiota joutuu jakamaan kuvina videoklippeinä jne periaatteessa projektin siirto +kaupunkimalliin pitäisi onnistua (työn alla kaupunkimallin valinta) Hiukan hankalaa Tapiolamallin kanssa on yhdistetty wfs:n kautta rakennus ja kiinteistotietoja. Myös Microstationissa ja VirtualMapissa voidaan hyödyntää wfstietoja tai muutakin paikkatietoaineistoa tai rekisteritietoa. Ei kokemusta. helppokäyttöisyyttä toivotaan Hyvä kaupunkimalli edellyttäisi myös katualueiden 3Dmallinnusta. Pelkkä ortoilmakuvan pudotus maanpinnalle antaa valjun kuvan. Myös puut pitäisi mallintaa tilanteen mukaan eri tavoin. yhteensopimattomuus Muu ominaisuus +Suunnittelun apuvälineenä hyvä; varjoanalyysit maastoleikkaukset ja sovitukset kaupunkikuvalliset tarkastelut ilmakuvaupotukset jne. 3Drakennuksiin ja muihinkin kohteisiin pitää saada linkit niiden ominaisuustietoihin. Emme ole käyttäneet varsinaisesti kaupunkirakenteesta tehtyä 3Dmallia, vaan kysymyksessä on laajempi maastomalli. Vuorovaikutteisiis on tärkeää: mahdollisuus kommentoida mallia paikkatietopohjaisesti.

16 22. Tuleeko suomalaisen kaupunkimallinnuksen tukeutua CityGML standardiin perustuviin mallinnus ja tiedonsiirtoratkaisuihin? Vastaajien määrä: 44 Kyllä, koska Ei En osaa sanoa Avoimet vastaukset: Kyllä, koska Monet kaupalliset ratkaisut KeskiEuroopassa pohjautuvat kyseiseen standardiin. yhtenäisyyttä kaivataan. 1) määrittää ja vakio tietosisältöä 2) kansainvälinen avoin standardi 3) Mikään kaupallinen sovellus ei ole muodostunut de facto standardiksi se yhdenmukaistaisi käytäntöjä, eikä taida olla muita avoimia standardeja, muuten pitäisi olla kaikkiien eri mallinnusohjelmiin jonkilainen ohjeistus CityGML on avoin tietomalli Villit tiedonsiirtoratkaisut on jo nähty onko vaihtoehtoa? yhdenmukaisuusvaatimus 23. Jos vastasit ei edelliseen kysymykseen, mihin ratkaisuihin ja miksi CityGMLstandardin sijasta tulisi Suomen kunnissa tukeutua? Vastaajien määrä: 2 Citygml ei auke minulle mitenkään. (olen maankäytönsuunnittelija, arkkitehti ja mallinnan/visualisoin 3ds maxilla asemakaavaprojekteja.) Tämän kysely tuli sähköpostilla, jossa oli linkkejä lukiessa tuli epätodellinen olo; opengeospatial.org sivuston tekstimassa ei ole hyvä viesti siitä, missä tässä asiassa mennään. Tarvitaan tutkimusta ja kehitystyötä ok. Mutta sen paikka on jossakin insinöörifirmassa tai tutkimuslaitoksessa. Maankäytön suunnitterlija on loppukäyttäjä jonka pitäisi saada uskottava työkalu käyttöön eikä tämä gmlstandardi jargon kuulu arkkitehdin osaamisalueelle mitenkään. TOTTAKAI pitää olla yhteinen standardi, ei sitä tarvitse edes kysyä. Tästä olisi jo aika päästä eteenpäin. Ei ainakaan luoda omaa kilpailevaa standardia.

17 24. Mitä/millaista yhtenäistä kolmiulotteista kaupunkimallia Suomen kaupungeista tarvittaisiin eri käyttötarkoituksiin? Vastaajien määrä: 34 Kau Vuor Päät Han kepunk irake Suu Visio ovai ökse /proj ntee nnitt inti kutu ntek ektin n elu s o halli nta toteu ttami nen Kau punk irake ntee n ylläp ito Kau punk irake ntee n käytt ö Muu käytt ö Yhteensä Keskiarvo Maastomalli (LOD0) ,81 Laatikkomalli (LOD1) ,58 pintamalli (LOD2) ,83 Julkisivumalli (LOD3) ,98 Sisätilamalli (LOD4) ,89 Yhteensä , Mikä Vastaajien määrä: 4 Mikä? Mikä? laajat anayysit Mikä? 3D some ja viihde, simuloinnint Simulointi mm vaikutusten arviointiin Mikä? Kaupallinen Projektialuekohtainen visualisointi Mikä? Kaupallinen niiltä osin kuin sisätilatietoja on saatavaissa, rakennusvalvonta, palo ja pelastus, opastus

18 26. Millaisia tietoja/tietolähteitä/prosesseja kolmiulotteiseen kaupunkimalliin tulisi voida liittää? Vastaajien määrä: 36 Teknisen toimialan rekisterit/tietokannat Kunnan muiden sektoreiden rekisterit/tietokannat, mitkä? Muut julkishallinnon toimijat, mitkä? Yritykset Muut? mitkä? Ei ole tarvetta liittää malliin muita tietoja/ toimintaa Avoimet vastaukset: Kunnan muiden sektoreiden rekisterit/tietokannat, mitkä? päätösarkisto siltä osin kuin päätökset ovat kohdennettavissa paikkaan + ympäristöhallinnon tietokannat Tilasto ja tutkimus, käyttötarpeen mukaan, museo ktj, vtj,.. Palvelusektori, koulu Rahu/VRK Oppilastiedot, potilastiedot Avoimet vastaukset: Muut julkishallinnon toimijat, mitkä? Palo ja pelastustoimi HSY, SYKE, ELY VRK Väestötiedot Avoimet vastaukset: Muut? mitkä? VRK:n rakennustiedot, VTJPRT

19 27. Mihin kunnan kolmiulotteiseen kaupunkimalliin liittyvään toimintaan tarvittaisiin yhteisiä kansallisia pelisääntöjä? Vastaajien määrä: Kaupunkimallistrategia Tiedon/palvelujen hankinta Mallintaminen Käytettävät tarkkuustasot Tiedonsiirto Siirtyminen yksityiskohtaisesta yleiseen malliin ja päinvastoin Mallin hyödyntäminen Mallin ylläpito Muu, mikä? Avoimet vastaukset: Muu, mikä? Miten mallin jakelu ulkopuolisille järjestetään 28. Millaisena näet kaupunkimallinnuksen tulevaisuuden? Vastaajien määrä: 28 Kartasta tulee väistämättä kolmiulotteinen malli kehitys on nähtävissä rakentamisessa ja kunnallisessa infrassa. Askel kolmiulotteisesta maastomallista kaupunkimallinnukseen taas on niin pieni, ettei sen ottamatta jättämisessä ole mitään järkeä visualliset lisäarvot huomioiden. kaupunkimallit tulevat korvaamaan kantakartan 510 vuoden kuluessa isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa suunnittelun pohjaaineistona. Kaupunkimallit ovat lähinnä hyödyllisä kaupungeille itselleen, joten en oikein usko kansalliseen standardiin. Kaupunkikohtaiset mallit oat kaupunkikohtaisia ja niin tulisi olla niiden suunnittelu, toteutus ja käyttö. Jos on hyvä tapa standardoida tiedonsiirto, se ei olisi pahitteeksi. Kansallisen mallin luulisi onnistuvan automaattisesti olemassa olevasta tiedosta paikkatiedosta jota rakennuksista on olemassa koko maasta. LOD0tason mallin koko maasta luulisi saavan aika yksinkertaisesti, näin ollen kansallinen standardi kaupunkien mallintamiseen tuskin on tarpeellinen. Ohjelmat kehittyvät ja käyttö helpottuu ja siten yleistyy. Kaupunkimalleja tullaan käyttämään tulevaisuudessa enemmän ja erilaisissa tarkoituksissa. Nyt olisikin hyvä määrittää suuntaviivat siten, että kaupunkimallien käyttö nyt luoduilla malleilla on mahdollisimman laajaa myös tulevaisuudessa. Ettei rajoitettaisi tulevaisuuden käyttötarkoituksia. Varmaan kehittyy edelleen. 20 vuoden kuluttua homma on itsestään selvyys. Tällä hetkellä alan toimijat (mm. autodesk) myy puolivalmisteita käyttäjille eli vaikkapa kunnille. Kaupunkimallituotteet ovat sanalla sanoen alaarvoisia. Kuntien

20 kaupunkisuunnittelun pitäisi saada valmiita tuotteita käytettäväksi ilman valtavaa säätämistä ja epävarmuutta. Esimerkkina autodesk; autocadistä viety file 3ds max desing 2014 ohjelmaan pugittaa vietävästi! uskomatonta! Kasvavana 3D:tä kohti mennään. Hitaasti mutta varmasti. Ensin saatava perusaineistot kuntoon jotta hyödyntäminen pääsee vauhtiin. Halua, kysyntää ja tarvetta 3D mallinnukselle on ja se tulee lisääntymään. Myös kansalaiset ovat kiinnostuneita 3D mallleista ja omatoimisesta kaupunkiympäristön tarkasteluista ja vertailuista, josta seuraa tarve jakaa data avoimena datana. Tekniikkaa ja lähtötietoja (laserdata) alkaa olla saatavilla. Suurin pullonkaula on tiedonkeruun rahoitus, datan kysyjät eivät tuo kunnalle rahoitusta. Myös osaavaa henkilöstöä tarvitaan. Merkittävää myöhemmin Suunnittelussa kaavoituksen tarpeisiin Mallinnus lisääntyy ja jossain vaiheessa tulee joka tapauksessa kattava kaupunkimalli Tulevaisuudessa kaupunkimalli tulee olemaan suunnittelun pohjaaineisto varsinkin visualisoinnissa. Mikä ettei kaupunkimaisessa ympäristössä Tarve on ollut jo vuosia ellei vuosikymmeniä. Jokainen kunta pohtii samoja asioita ja on "myyjien ja konsulttien armoilla". Näkinsin, että kaupunkimalli tms. on tulevaisuuden kanta/pohjakartta. Sekavana. Tällä hetkellä myydään ulkonäöllä. valoisa Kaupunkimallien käyttö suunnitelmien esittelemiseen on tärkeää, niin vuorovaikutteisuudessa, päätösprosesseissa, kuin suunnittelijankin apuvälineenä. Yhteisen standardin käyttöönotto voi olla haastavaa pienten kuntien kohdalla varsinkin, jos suunnittelujärjestelmät eivät kunnolla tue kaupunkimallin ylläpitostandardia. Mallinnuksen tarpeet ovat hyvin erilaiset ja yleispätevän toimintatavan löytäminen voi olla haastavaa. mallin tuottamisen ja ylläpidon kustannukset saadaan kohtuullisiksi automaatio tulee mallintamiseen Toivottavasti yleistyy. Ensin varmaan isot kunnat ja kaupungit, pienet varmaan jossain vaiheessa perässä. Emme pienessä kaupungissa ole vielä valmiita satsaamaan kovin paljoa kaupunkimallinnukseen. Pitää olla selvä ajatus mallin tarpeellisuudesta ja ylivertaisuudesta muihin suunnittelukeinoihin nähden, että kannattaisi hankkia. Tuulivoimasuunnittelussa karkea malli palveli riittävän hyvin. Osana arkipäivää, suunnittelua, vuorovaikutusta, palvelua kuntalaisille 3dinternetin osana. Käyttö tulee lisääntymään. Tulevaisuuden työväline! Tärkeänä. Kehitystä pitää tapahtua paljon. 29. Muut kommentit ja ehdotukset aiheeseen ja kyselyyn liittyen? Vastaajien määrä: 14 Jotta mallintaminen ei sortuisi ohjelmistotoimittajien ohjelmistokohtaisiin malleihin ja loputtomaan suohon järjestelmien välisestä tiedonsiirrosta pitäisi olla järjestelmistä riippumaton standardi vähintään tiedon siirrolle ja rajapinnoille; joskin KuntaGML:ää miettien parempi olisi saada stardardi aikaan jo mallinnuksen tasolla, jolloin tarve rajapintojen muunnoksiin saataisiin minimoitua. Ajankohtainen aihe. Tiedon tuottaminen malleja varten halpenee hurjaa vauhtia. Kyselyssä lähdetään siitä, että malli on tilattu. Me olemme, kuten tietääkseni jotkin muutkin kaupungit, toteuttaneet mallin omana työnä. Kyselyssä olisi varmaan hyvä saada myös tämä selville, Aika vähän liikkuu tietoa ihan teknisestä puolesta liittyen kaupunkimalleihin. Miten ja millä välineillä on mahdollista luoda perusta. Millä ohjelmistoilla voidaan hallita ja ylläpitää esimerkiksi CityGML:ää. Ohjelmistotarjoajilta tulee vaatia konkreettisesti käyttäjäystävällistä tavaraa. Mieluummin suljettuja mutta toimivia paketteja, kuin avoimia yhteensopiva ja sitä kautta sillisalaatteja. WYSIWYG on ehdoton vaatimus. Laajojen yhteensovittamisten sijaan voisi keskittyä saamaan aikaiseksi paikallisesti sujuvasti toimivia

21 kokonaispaketteja, joista paikallinen käyttäjä (kunta) saa helposti ulus erilaista tietoa. Tietoja voi sitten yhdisttä muitten tietoihin perinteisin menetelmin. Meillä ei ole juuri lainkaan kokemusta CityGML:stä, koska toimintaympäristömme on puhtaasti kiinteistöpuolella. Teemme arkkitehti, sisustus ja rakennesuunnittelua kaupungin kiinteistöihin tietomallipohjaisesti. Meillä on myös erillinen mittausyksikkö, joka laserkeilaa rakennuksia ja tekee niistä tietomalleja suunnittelun lähtötiedoiksi. Yksikerroksisilla omakotialueilla vaikea nähdä suuria hyötyjä kuin maastomallilla suunnittelun tukena Kysely hiukan vaikea, kun heti jo iski uutta terminologiaa: CityGML ja LODit. Vastaajat edustivat sekä paikkatietoa (AlaUotila) ja kaavoitusta (Mykrä). Kahta vaihtoehtoa ei pystynyt valitsemaan kohtaan 2. standarteja, suosituksia, tuotteistuksia Mallinus tulisi voida kytkeä kunnan perusaineistoihin ja rekistereihin ilman kaksin tai kolminkertaista ylläpitoa. Tämä toki vaatii melkoista määrittelyä sekä mallinnusjärjestelmiin että perusaineistojärjestelmiin. Pienenä kuntana tämä ei ole meille ajankohtaista varmaan vielä muutamaan vuoteen. Keskustan laatikkomalli toteutettu omana, ei ylläpitoa Kaupunkimallinnus hankinta vireillä Tässä esitetyt mielipiteet on yhden hankkeen, joskin laajan ja maasoltaa varmaankin Suomen haastavimman hankkeen pohjalta. Apuna teknisemmissä kysymyksissä kaupunkimallikoordinaattori.