Sisältö LUKIJALLE. EPILEPSIA Epilepsian hyvä hoito on työssäkäynnin edellytys Mitä epilepsia on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö LUKIJALLE. EPILEPSIA Epilepsian hyvä hoito on työssäkäynnin edellytys Mitä epilepsia on?"

Transkriptio

1 & Työ epilepsia

2 Sisältö LUKIJALLE 3 EPILEPSIA Epilepsian hyvä hoito on työssäkäynnin edellytys Mitä epilepsia on? KOHTI TYÖELÄMÄÄ Epilepsia ja ammatinvalinta Koulutusväylät Opiskelun rahoittaminen TYÖNHAKU Työn hakeminen miten kertoa epilepsiasta? Apua työnhakuun TYÖN JOUSTOT Työn mukauttaminen Ammatillinen kuntoutus ANSIOTYÖN ULKOPUOLELLA Toimeentulo työkyvyttömyysajalta Työnteko eläkkeen ohella Muita osallistumismahdollisuuksia Tukimuodot ja toimenpiteet tiivistetysti Toimitus: Paula Salminen Kuvat: Marja Haapio, Hannu Miettinen, Hilkka Pietiläinen ja Tapani Romppainen Ulkoasu: Mainostoimisto Libenter Painopaikka T. Nieminen Oy Painola ISBN

3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa epilepsiaa sairastaville henkilöille ja heidän läheisilleen ammatinvalintaan, työllistymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvistä kysymyksistä. Epilepsia on monimuotoinen sairaus, joka vaikuttaa työkykyyn yksilöllisesti. Jokaisen epilepsiaa sairastavan henkilön tilanne, tarpeet ja toiveet ovat erilaiset. Kun sairaus haittaa työkykyä, tieto yhteiskunnan tukimuodoista auttaa selkiyttämään vaihtoehtoja. Tässä oppaassa tukimuotoja on käsitelty tiivistetysti. Lisätietoja, neuvoa ja tukea kannattaa hakea esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, ammatillisen kuntoutuksen ja TE-toimistojen asiantuntijoilta. Opas on tuotettu osana Epilepsialiiton Työtä tekijöille -projektia, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosina

4 Epilepsia Epilepsian hyvä hoito on työssäkäynnin edellytys Dosentti, neurologian erikoislääkäri Reina Roivainen Arviolta noin työikäistä suomalaista sairastaa lääkehoitoa edellyttävää epilepsiaa. Suuri osa heistä on mukana työelämässä, opiskelee tai hakee työtä. Usein ajatellaan, että työntekijän epilepsia on rasite työnantajalle ja työyhteisölle. Kuitenkin esimerkiksi migreenikohtaukset aiheuttavat enemmän yksittäisiä poissaolopäiviä työstä kuin epilepsiakohtaukset. Terveydentila koetaan yksityisasiaksi. Ajatus hallitsemattoman epilepsiakohtauksen sattumisesta työssä on monelle epilepsiaa sairastavalle vaikea ja pelottava. Työyhteisöistäkin puuttuu tietoa epilepsiasta. Työkavereiden ja työnantajien kokemukset epilepsiasta perustuvat usein yksittäisten henkilöiden epilepsiakohtauksiin, jotka edustavat epilepsian kirjoa sattumanvaraisesti. Ajan kuluessa hyvän hoitotasapainon varmentuminen helpottaa epilepsiaa sairastavan tilannetta. Jos epilepsia osoittautuu vaikeahoitoiseksi, vaativa työ voi edelleen olla mahdollinen. Kun vointi kohtausten välillä on hyvä, voivat henkilön vahvuudet, kuten motivaatio, vankka koulutuspohja, kokemus ja erityistaidot kompensoida vaikeasta epilepsiasta aiheutuvia haittoja. Jos työssä ilmenee vaikeuksia, pitäisi niiden syitä pyrkiä tarkentamaan: mikä työtehtävissä ei suju ja miksi? Epilepsiaa sairastavien ongelmat työelämässä ovat usein samoja kuin muilla työntekijöillä, kuten työilmapiiri, työpaikkaorganisaation rakenteelliset ongelmat ja yleinen työllisyystilanne. Työterveyshuolto tuntee parhaiten työpaikan ja työtehtävien vaatimukset ja pyrkii ongelmatilanteissa löytämään ratkaisuja, jotka ovat työntekijän yksilöllisten terveydellisten edellytysten mukaisia. Työrajoitteet ja niiden huomiointi voivat johtaa jopa työmenetelmien innovaatioihin. Työrajoitteiselle sopiva työskentelytapa on usein muullekin henkilökunnalle tehokkain ja helpoin. Epilepsiaa sairastava henkilö saattaa vähätellä kohtauksia. Hoitoon hakeutuminen mahdollisimman varhain on kuitenkin tärkeää, sillä asianmukainen lääkehoidon tehostus ja aktiivinen hoitomahdollisuuksien arvioiminen mahdollistavat työssä jaksamisen. 4

5 Epilepsiakohtaukset voivat olla ilmentymä aivojen häiriötoiminnasta, joka vaikeuttaa toimintakykyä myös kohtausten välillä. Kohtauspurkausalueen sijainti voi selittää mieliala- tai muistioireiden vaikeutta. Osalla sairastavista lääkkeiden väsyttävä vaikutus voi olla merkittävä. Neuropsykologin tutkimus voi olla tarpeen, jos kohtaukset eivät yksin selitä havaittuja vaikeuksia tai halutaan arvioida tarkemmin henkilön uudelleenkoulutuksen edellytyksiä. Henkilön vahvuuksien ja heikkouksien selvittäminen poistaa usein turhia huolia ja toimii apuna, kun mietitään hänen ammatillista suuntautumistaan. Pienellä osalla vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista henkilöistä epilepsian syynä on niin vaikea aivosairaus, että liikuntakyvyn, aistitoimintojen, muistin tai päättelykyvyn heikkoudet estävät työllistymisen vapailla markkinoilla. Hän voi kuitenkin olla edelleen mukana työtoiminnassa ja antaa täten panoksensa yhteiskunnalle. Samalla hänen toimintakykynsä ja yhteytensä kodin ulkopuolelle säilyvät. Mitä epilepsia on? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen, poikkeava taipumus synnyttää epileptisiä kohtauksia ja jossa henkilöllä saattaa olla myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia seurauksena sairaudestaan. Epilepsian syy, alkamisikä, hoito ja kohtausten määrä sekä laatu vaihtelevat paljon. Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö. Epilepsiakohtaus voi ilmetä tajunnan, aistitoimintojen tai käyttäytymisen häiriöinä sekä raajojen tai vartalon kouristeluna. Kohtaus kestää muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Pitkittynyt, yli 5 minuutin epilepsiakohtaus vaatii kiireellistä sairaalahoitoa. Lisätietoa: 5

6 Kohti työelämää Epilepsia ja ammatinvalinta Suurin osa ammateista soveltuu epilepsiaa sairastaville. Ehdottomia rajoitteita on vähän. Ammattimainen henkilöliikenteen kuljetus, raskaan kaluston kuljetus, ilmailu, merenkulku, palo- ja pelastustoiminta sekä poliisitoimi eivät sovi epilepsiaa sairastavalle. Huonosti sopivana pidetään esim. nosturinkuljetusta, prosessinhoitoa, palo- ja räjähdysvaarallisia sekä sähkötapaturma-alttiita ympäristöjä. Sen sijaan päätetyö soveltuu epilepsiaa sairastavalle. Kohtaustilanne vaikuttaa epilepsiaa sairastavan henkilön ammatinvalintamahdollisuuksiin. Jos henkilö ei saa lainkaan kohtauksia tai kohtauksia on vain joitakin vuodessa, rajoituksia on vähemmän. Mikäli henkilö saa hoidosta huolimatta toistuvasti kohtauksia, on vältettävä ammatteja, joissa hänellä on riski vahingoittaa itseään tai muita. Riskialttiseen työhön kouluttautumista kannattaa välttää, vaikka hoitotasapaino olisi ammatinvalintavaiheessa hyvä. Vuorotyöhön sopeutuminen on yksilöllistä. Noin neljännes vuorotyötä kokeilevista joutuu siirtymään päivätyöhön, vaikka heillä ei ole sairauksia. Epilepsiaa sairastava saattaa sopeutua vuorotyöhön myös hyvin. Kokeilulle ei ole estettä, jos epilepsian hoitotasapaino on hyvä. Seurannassa on huomioitava, että vuorotyö altistaa unihäiriöille ja voi vaikuttaa lääkeaineiden imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Osa epilepsiaa sairastavista on myös herkkiä univajeelle. Kohtausten lisäksi epilepsiaa sairastavan työ- ja opiskelukykyyn saattaa vaikuttaa epilepsian taustalla oleva neurologinen sairaus sekä siihen ja epilepsiaan liittyvät liitännäisoireet. Nämä on otettava huomioon ammatinvalinnassa. Lainsäädännön mukaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei silti voida ottaa henkilöä, joka ei kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä oppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Tiettyihin perustutkintoihin hakevan täytyy ilmoittaa, onko hänellä alalla opiskelua ja työskentelyä haittaavia sairauksia. Jos henkilö salaa terveydentilaansa liittyviä seikkoja, voidaan opiskelupaikka peruuttaa. Sairauden aiheuttamat rajoitteet ja hoitotilanne tulee arvioida yksilöllisesti. Lisätietoja: Ammattialan valinta lähtee omasta kiinnostuksesta. Koulumenestyksen lisäksi työkokemus ja soveltuvuus alalle vaikuttavat opiskelupaikan saamiseen. Apua ja 6

7 ajatuksia ammatinvalintaan saa omien läheisten kanssa keskustelun ohella koulun opinto-ohjaajalta sekä terveydenhuollosta hoitavalta lääkäriltä, epilepsiahoitajalta, kuntoutusohjaajalta ja sosiaalityöntekijältä. TE-toimisto tarjoaa ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Palvelujen tueksi käytetään tarvittaessa soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja tai terveydentilan tutkimuksia. Yhteistyö ja tiedonkulku hoitavan tahon ja TE-palvelujen välillä on tärkeää. Jos esimerkiksi hoitotahon aloitteesta on jo tehty neuropsykologisia tutkimuksia, niistä on syytä kertoa TE-toimistossa asioidessaan. Verkossa voi omatoimisesti arvioida omia kiinnostuksiaan, tavoitteitaan ja soveltuvuuttaan alalle sekä hankkia tietoa koulutusmahdollisuuksista. Esimerkiksi ammattinetissä on tietoa eri ammateista ja uratarinoita. Avo-ohjelman avulla voi pohtia ammatti- ja koulutusvalintoja. Lisätietoja: Kokeilun kautta kouluun Koulutuskokeilulla voidaan selvittää koulutusmahdollisuuksia, jos henkilö tulee tarvitsemaan opinnoissaan erityistä ohjausta ja tukea terveydentilansa vuoksi. Kokeilun avulla saa kuvan koulutuksen ja kyseisen ammattialan vaatimuksista sekä kokeilijan opiskeluvalmiuksista. Koulutuskokeilut toteutetaan ammatillisessa oppilaitoksessa, ja ne kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Eri ammattien soveltuvuutta voidaan selvittää myös työkokeilulla työpaikoilla, työklinikoissa tai muissa kuntoutusyksiköissä. Työkokeilu työklinikassa tai muussa laitoksessa kestää enintään kuusi viikkoa. Työkokeilu työpaikalla kestää tavallisesti 1 2 kuukautta, enintään 12 kuukautta. Työ- ja koulutuskokeiluun voi ohjata mm. TE-toimisto, Kela tai hoitava lääkäri. 7

8 Koulutusväylät Ammattistartti, kymppiluokka, nuorten työpajat Peruskoulun jälkeen nuori voi hakeutua toisen asteen koulutukseen (lukiot ja ammattioppilaitokset). Jos hän ei saa opiskelupaikkaa tai tarvitsee aikaa ammatinvalintaan, hän voi hakea kymppiluokalle tai ammattistarttiin. Kymppiluokalla hän saa lisäopetusta ja voi korottaa arvosanojaan. Ammattistartilla voi tutustua eri ammatteihin ja saa tukea opiskelu- ja elämänhallintataidoissa. Nuorten työpaja on tarkoitettu työttömille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, joilla ei ole koulutusta tai jotka eivät ole saaneet työtä opintojen jälkeen. Työpajoissa järjestetään toimintaa ja autetaan löytämään työ- tai opiskelupaikka. Lisätietoja työpajoista saa Valtakunnallisesta työpajayhdistys ry:stä ja TE-toimistoista. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot Ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin haetaan yhteishakujärjestelmän kautta. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Keväällä haetaan seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen. Syksyn yhteishaku koskee seuraavassa tammikuussa alkavaa koulutusta. Oppilaitos voi ottaa opiskelijoita koulutuksiin harkinnan perusteella. Tällöin valinta tehdään valintapistemääristä riippumatta. Yhteen hakukohteeseen voidaan ottaa tällä tavoin enintään 30 prosenttia opiskelijoista. Harkintaan perustuvan valinnan syitä ovat: oppimisvaikeudet koulutodistusten puuttuminen sosiaaliset syyt todistusten vertailuvaikeudet Lisäksi hakijan koulutustarvetta ja edellytyksiä suoriutua opinnoista arvioidaan tapauskohtaisesti silloin, kun valintapistemäärästä poiketaan. Korkea-asteen koulutus Ammattikorkeakouluihin haetaan pääsääntöisesti yhteishakujärjestelmän kautta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa erikoisosaamistaan. Yliopistoissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja ja tieteellisiä jatkotutkintoja. 8

9 Ammatillinen erityisopetus ja mukautettu tutkinto Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea tai järjestelyitä. Syy tuen tarpeeseen on esimerkiksi vammaisuus, sairaus, oppimisvaikeudet, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat. Ammatillinen erityisopetus voi olla valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta tai ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta Tutkintovaatimusten tavoitteita on mahdollista mukauttaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijalle tulee tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tutkinnonosan mukautuksesta tulee merkintä todistukseen. Ammatillista erityisopetusta järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, mutta myös yleisissä ammattioppilaitoksissa on mahdollista suorittaa mukautettuja tutkintoja. Lisätietoja: Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimus on työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Opiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Teoriajaksojen aikana opiskelijalle maksetaan päivärahaa, mikäli työnantaja ei maksa siltä ajalta palkkaa. Lisätietoja: Aikuiskoulutus Aikuisille järjestetään tutkintoon tai jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta. Aikuiskoulutus voi myös olla täydentävää koulutusta, harrastusopintoja, oppisopimuskoulutusta tai henkilöstökoulutusta. Työvoimapoliittista koulutusta järjestetään ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille. Aikuiset voivat hakea myös nuorten koulutukseen. 9

10 Opiskelun rahoittaminen Opintotuki turvaa opiskelijan toimeentulon. Myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Sitä ei myönnetä alle 17-vuotiaalle. Asumislisää voi saada myös alle 17-vuotias. Opintolainaa opiskelija hakee pankista, kun valtiontakaus on myönnetty. Opintotuen suuruuteen vaikuttaa ikä, siviilisääty ja asumismuoto. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen. Opintotuen määrän ja mahdollisten tulojen vaikutuksen tukeen voi arvioida laskurilla. Pienituloisella on mahdollisuus hakea Kelasta korkoavustusta opintolainojen korkojen maksuun. Korkea-asteen koulutuksessa opiskeleva voi saada verotuksessa opintolainavähennyksen. Pysyvästi työkyvytön henkilö voi hakea vapautusta opintolainan takaisinmaksusta (työkyvyttömyys on kestänyt yhteensä vähintään viisi vuotta). Kela ottaa huomioon hakijan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen harkitessaan vapautuksen myöntämistä. Aikuiskoulutustuki tukee työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta vähintään kahden ja enintään 19 kuukauden ajalta. Ehtona on, että opiskelija on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta ja nykyinen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Aikuiskoulutustukea haetaan koulutusrahastolta. Lisätietoja: Koulumatkat Kela maksaa koulumatkatukea ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiossa tai valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa opiskeleville. Koulumatkatukea voi saada, jos koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa (2014). Opiskelija hakee koulumatkatukea erikseen joka lukuvuodeksi. 10

11 Vaikeavammainen henkilö saa välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna. Kuljetuspalvelujen tarvetta arvioitaessa vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Nuoren kuntoutusraha Jos epilepsia haittaa opiskelu- ja työkykyä, Kela voi myöntää kuntoutusrahaa edistääkseen ammatillista kuntoutumista ja työllistymistä. Myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on iältään vuotias sairaus tai vamma heikentää työkykyä tai ammatinvalintamahdollisuuksia nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia opiskelussa tai muussa kuntoutuksessa opiskelu perustuu kotikunnassa laadittuun henkilökohtaiseen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman pohjana on lääketieteellinen arvio nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista, työkyvystä ja tarvittavista tukitoimista. Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Jos alle 20-vuotiaalle nuorelle pohditaan eläkeratkaisua, tulee ensin selvittää edellytykset kuntoutukseen ja nuoren kuntoutusrahaan. Jos nuori on valittu opiskelemaan tutkintoa ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta, kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun päättymiseen saakka. Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään ammattiin opiskelun lisäksi myös yleissivistävään koulutukseen (peruskoulu, lukio tai kansanopisto). 11

12 Räätälöin opiskelun oman jaksamisen mukaan Lähihoitaja Päivi Miinin Nyt 30-vuotias Päivi aloitti opinnot sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa heti peruskoulun jälkeen. Tähtäimessä oli lähihoitajan ammattitutkinto. Epilepsia toi mutkia matkaan. Tajuttomuuskouristuskohtauksia tuli oppitunneilla ja iltaisin kotona. Päivi oli hyvin väsynyt varsinkin, jos hän oli joutunut päivystykseen tarkkailuun. Sopivaa lääkettä etsittiin kokeilujen kautta. Vähitellen Päivi jäi opinnoissaan muista jälkeen. Monia tehtäviä ja kursseja jäi suorittamatta. Kahden vuoden opiskelun jälkeen Päivi siirtyi oppilaitoksessa toiseen opetusyksikköön, mutta sielläkin opiskelutahti oli liian kova. Lopulta Päivi pääsi viimeiseksi opiskeluvuodeksi Arla-instituuttiin Espooseen. Siellä opiskeluryhmän koko oli pienempi, joten opetusta oli helpompi seurata ja se oli yksilöllisempää. Opiskelutahti räätälöitiin oman jaksamisen mukaan. Viimein opinnot alkoivat sujua. Samoihin aikoihin löytyi sopiva epilepsialääkitys, joka on voitu sittemmin purkaa kokonaan. Päivi valmistui lähihoitajaksi vuonna 2003 neljän vuoden opiskelun jälkeen. Nykyisin hän työskentelee hoitajana kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Työ on kolmivuorotyötä. Päivi asuu puolisonsa ja kolmen pienen lapsensa kanssa Espoossa. Työltä ja perheeltä liikenevä aika menee ystävien tapaamiseen. Kiireinen perhe- ja työelämä vaatii vastapainoksi hyvät ystävyyssuhteet. Harrastukset ovat tällä hetkellä toiveajattelua, mutta ehkäpä tulevaisuudessa panostan enemmän matkailuun. 12

13 13

14 Työnhaku Työn hakeminen miten kertoa epilepsiasta? Työnhaku alkaa omasta kiinnostuksesta. Tarvittaessa on hyvä keskustella jonkun ulkopuolisen kanssa siitä, miten epilepsia vaikuttaa työntekoon. Neuvontaa ja ohjausta saa esimerkiksi hoitavalta lääkäriltä ja TE-toimistosta. Työnhakutaitoja voi ja niitä kannattaa kehittää. Avoimista työpaikoista ilmoitetaan lehdissä, internetissä ja TE-toimistossa. Työnantajat ilmoittavat avoimista tehtävistä omilla internetsivuillaan ja yhä useammin hyödyntävät sosiaalista mediaa (esim. Linkedin, Facebook, Twitter). Piilotyöpaikat ovat tehtäviä, jotka eivät tule julkiseen hakuun. Piilotyöpaikkoja voi löytää ottamalla suoraan yhteyttä kiinnostaviin työnantajiin. Myös sosiaalisten verkostojen kautta saa kuulla työllistymismahdollisuuksista. Työhakemuksen tavoitteena on herättää työnantajan kiinnostus ja saada kutsu työhaastatteluun. Työhakemuksen ja ansioluettelon rakentamiseen löytyy opastusta internetistä. Työhakemuksessa kerrotaan tiiviisti: koulutus ja osaaminen miksi on kiinnostunut haettavasta työstä miten osaaminen vastaa tehtävää Työnantaja etsii tehtävään soveltuvaa henkilöä ja on ensisijaisesti kiinnostunut hakijan osaamisesta, ei rajoitteista. Jos epilepsia vaikuttaa työn hoitamiseen, asia pitää ottaa puheeksi jo työhaastattelussa. Muutoin voi harkita, missä vaiheessa ja miten kertoo sairaudestaan. Työterveyshuollon työhöntulotarkastuksessa epilepsiasta on viimeistään kerrottava. Avoimuus on tärkeää työntekijän turvallisuuden ja työn hoitamisen kannalta. Työnantajan ja työtovereiden tulee tietää: millaisesta epilepsiasta on kyse millaisia kohtaukset ovat ja miten usein niitä tulee mitä muiden pitää tehdä kohtauksen tullessa kuinka nopeasti kohtauksen jälkeen voi jatkaa työtä Laki kieltää syrjinnän sairauden perusteella (yhdenvertaisuuslaki 6 ). Syrjintä terveydentilan perusteella kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa ja rikoslaissa. Työsopimuslain mukaan sairauden vuoksi ketään ei voida irtisanoa, ellei työkyky sen vuoksi ole vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. 14

15 Työnantaja on suhtautunut asiallisesti Lastentarhanopettaja Karjula Juha Kuopiolainen Juha, 35 vuotta, työskentelee päiväkodissa lastentarhanopettajana. Lukio-opinnoissa oli meneillään toinen vuosi, kun paikallisalkuinen epilepsia alkoi oireilla tajuttomuuskouristuskohtauksina. Vuosien varrella on tehty useampia lääkekokeiluja. Juha pystyi käymään lukion läpi normaaliajassa sairastumisestaan huolimatta ja pääsi opiskelemaan Kajaaniin lastentarhanopettajaksi. Opiskeluaikana todettu lukihäiriö hankaloitti opintoja jonkin verran, mutta hyvällä tuella ja ohjauksella lopputyökin tuli tehtyä. Työnhaussa Juha on luottanut avoimuuteen ja ottanut epilepsian esiin jo työhaastattelussa. Suhtautuminen on ollut asiallista. Tulevaa työnantajaa on luonnollisesti kiinnostanut, miten sairaus vaikuttaa työn hoitamiseen. Minun kohdallani epilepsia ei ole haitannut työntekoa. Juha kertoo. Työsuhteen alussa Juhan ja esimiehen yhteisenä näkemyksenä on ollut, että ainakin lähimpien työtoverien on hyvä tietää epilepsiasta ja epilepsiakohtauksen ensiavusta. Juha on käynyt nämä asiat läpi ensimmäisessä työpaikkakokouksessa samalla, kun muutoinkin on esitellyt itsensä. 15

16 Apua työnhakuun Työmarkkinoille pääsemiseksi henkilö voi saada henkilökohtaista ohjausta tai taloudellista tukea. TE-toimisto järjestää työttömille asiakkailleen erilaisia työllistymistä tukevia palveluja. Työnhakuvalmennus on työnhaun opiskelua ryhmässä. Valmennuksessa käydään läpi työnhaun eri osa-alueita, työmarkkinoiden tilannetta ja työnantajien odotuksia sekä tutustutaan työnhaun sähköisiin kanaviin ja välineisiin. Työnhakuvalmennus kestää yleensä 1 10 päivää. Uravalmennuksen tavoitteena on parantaa valmiuksia palata työmarkkinoille silloin, kun syystä tai toisesta henkilö on ollut pidemmän aikaa poissa työelämästä. Uravalmennus auttaa tarvittaessa etsimään mahdollisuuksia alan vaihtoon ja koulutukseen. Uravalmennusta voi saada 40 päivää vuodessa. Työhönvalmentaja auttaa henkilökohtaisesti työpaikan etsimisessä. TE-toimisto voi järjestää työhönvalmennusta enintään 50 tuntia 12 kuukauden aikana. Yksilöllisestä tilanteesta riippuen työhönvalmennusta voi saada myös oppilaitoksien, kuntien tai työterveyshuollon järjestämänä sekä osana ammatillista kuntoutusta Kelasta tai vakuutuslaitoksista. Työhönvalmentaja auttaa työpaikan hakemisessa, työsuhteen alussa perehdytyksessä ja tehtävien suunnittelussa. Työhönvalmentaja tukee myös työnantajaa ja työyhteisöä ottamaan vastaan uutta työntekijää. Työhönvalmennus voi sisältää käytännön työn harjoittelua työpaikalla, työklinikassa tai muussa kuntoutusyksikössä. Tukea työnantajalle osatyökykyisen palkkaamiseen Sairaus tai vamma voi heikentää mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka. Osatyökykyisyys tarkoittaa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Yhteiskunta tukee osatyökykyisen työllistymistä eri tavoin. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota työnantaja saa työttömän palkkaamiseen. Tällöin palkattavan henkilön tuottavuuden arvioidaan olevan alentunut kyseiseen tehtävään. Työnantajan tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Perustuen suuruus on 32,66 euroa/päivä (vuonna 2014). Lisäosan suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti TE-toimiston harkinnan mukaan. Osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen voi saada palkkatukea kerrallaan kahden vuoden ajan. Uusi päätös kahden vuoden mittaisesta tukikaudesta on mahdollista tehdä, mikäli tuen myöntämisen edellytykset ovat ennallaan. Palkkatukea voidaan myöntää myös työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön työllistämiseen. 16

17 Työolosuhteiden järjestelytuki korvaa vammaisen/pitkäaikaissairaan työpaikalla välttämättä tarvitsemia työvälineitä ja työpaikan oloihin tehtäviä muutoksia. Tukea saa myös siinä tapauksessa, että työtoveri opastaa ja avustaa osatyökykyistä työllistyjää merkittävällä tavalla varsinkin työsuhteen alussa. Järjestelytuen enimmäismäärä on 4000 euroa (vuonna 2014). Toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 /kk (20 h x 20 ) korkeintaan 18 kuukauden ajan. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto ja kustannusarvio muutostöistä. Sosiaalinen yritys tarjoaa työpaikkoja osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työntekijöistä vähintään 30 % on oltava pitkäaikaistyöttömiä ja/tai osatyökykyisiä. Lisätietoja taloudellisista tukimuodoista ja sosiaalisista yrityksistä 17

18 TYÖSSÄ EPILEPSIASTA HUOLIMATTA Työn joustot Työn mukauttaminen Jos työntekijä sairastuu epilepsiaan ammatissa toimiessaan tai aiemmin todettu epilepsia oireilee työkykyä alentavasti, on olemassa keinoja tukea työssä jatkamista. Työolojen mukauttaminen tarkoittaa työn järjestämistä sopivaksi sairauden aiheuttamat rajoitteet huomioon ottaen. Mukautukset voivat olla esimerkiksi työajan, työvuorojen, työvälineiden ja tehtävien muokkaamista työntekijälle sopivaksi sekä apuvälineitä tai työtovereiden tukea. Monissa tapauksissa jo pelkkä työajan räätälöinti, kuten liukuva työaika tai työvuorojen suunnittelu, mahdollistaa työssäkäynnin. Työterveyshuolto seuraa työntekijän terveyttä ja työssä selviämistä, ehkäisee työkykyongelmia ja neuvoo kuntoutuksen hakemisessa. Tarvittaessa työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja etsivät ratkaisuja yhteisessä tapaamisessa. Yhteistyöneuvottelu on järjestettävä viimeistään silloin, jos työntekijä on sairauslomalla ja saanut sairauspäivärahaa 90 päivältä. Yhteistyöllä työnantajan, esimiehen, työkavereiden ja työterveyshuollon kanssa päästään usein kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen. Vaikeavammaisten henkilöiden työssäkäyntiä voidaan tukea vammaispalvelulain mukaisten tukimuotojen avulla. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi kuljetuspalvelut (ks. s. 11) tai henkilökohtainen apu, jota voidaan myöntää myös työtä ja opiskelua varten. Henkilökohtaisen avun tarvetta arvioitaessa vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Lisätietoja: Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa selvittämään mahdollisuuksia mukauttaa työoloja. Yhdenvertaisuuslain (5 ) mukaan työnantajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön työhön pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan voida edellyttää, jos niistä aiheutuu työnantajalle kohtuutonta haittaa tai rasitetta. Kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Työturvallisuuslain (12 ) perusteella esimerkiksi työympäristön rakenteissa, työtiloissa sekä työ- ja tuotantomenetelmissä on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen ja työturvallisuus edellyttävät erityisiä toimenpiteitä. 18

19 Epilepsia ja ajokyky Epilepsian toteamisen myötä määrätään yleensä ajokielto. Kun henkilö on ollut kohtaukseton 12 kuukautta, voidaan myöntää lupa kuljettaa henkilöautoa yksityisesti. Ajokyky arvioidaan aina yksilöllisesti, ja arviointiin vaikuttaa se, onko henkilöllä muita esteitä ajoluvan saannille esimerkiksi neurologisesta sairaudesta johtuen. Ajokielto voi vaikuttaa työntekoon joko suoraan tai välillisesti. Ammatikseen henkilöliikennettä tai raskasta kalustoa kuljettavan kohdalla ajokielto edellyttää työnkuvan muutoksia ja tarvetta ammatilliseen kuntoutukseen. Välilliset vaikutukset tulevat esiin, jos autoa tarvitsee työmatkoihin ja/tai työssä liikkumiseen eikä julkista liikennettä ole. Lisätietoja ajoterveydestä Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön työhön pääsyä, työssä jatkamista tai työhön palaamista. Ammatillista kuntoutusta voi saada jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä lähivuosina tai sairaus heikentää olennaisesti työ- ja ansiokykyä tai entiseen työhön ei voi palata sairauden vuoksi Ammatillisen kuntoutuksen prosessin käynnistää tavallisesti työterveyslääkäri tai hoitava lääkäri, mutta sen voi tehdä myös epilepsiaa sairastava henkilö itse. Ammatillinen kuntoutus edellyttää lääketieteellistä arviota työkyvyttömyyden uhasta ja jäljellä olevasta työkyvystä. Lääkärinlausunnossa tulee kuvata kokonaisterveydentila, epilepsian tyyppi, syy, oireet ja hoitohistoria, joiden pohjalta voidaan arvioida sairauden ennustetta ja työ- ja toimintakyvyn rajoitteita. Opiskeluja työhistoriatiedot ovat keskeisiä, kun mietitään sairauden yksilöllistä merkitystä. Toimenpiteiden käynnistämistä varten lausunnossa on lisäksi oltava suunnitelma ammatillisen kuntoutuksen toteuttamisesta. Kuntoutussuunnitelmassa kuvataan terveydentilaa kohentavat hoitotoimenpiteet sekä kuntoutujan hakemat/suunnitellut ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ja niiden realistisuus ja suositeltavuus terveydentilan kannalta. Kuntoutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kuntoutuksen tavoite. 19

20 Vastuu ammatillisen kuntoutuksen palveluista jakautuu useille viranomaisille ja järjestelmille. Työeläkelakien mukaista kuntoutusta voivat saada työssä olevat tai muutoin vakiintuneesti työelämään kiinnittyneet henkilöt. Kela järjestää kuntoutusta niille työikäisille, joilla työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty. Myös TE-toimisto tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja niille asiakkaille, joilla lääkärin toteama vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä. Jos työkyvyttömyyden uhka johtuu liikenne- tai työtapaturmasta tai ammattitaudista, ammatillisen kuntoutuksen palveluista vastaavat vakuutuslaitokset sekä Vakuutuskuntoutus VKK ry. Lisätietoja saa omasta työterveyshuollosta, eläkelaitoksen kuntoutusneuvojalta, Kelasta ja TE-toimistosta. Ammatillisen kuntoutuksen keinot Ammatillisen kuntoutuksen keinot räätälöidään kuntoutussuunnitelmassa arvioidun yksilöllisen tilanteen ja tavoitteen perusteella. Yhtenäisen palvelupolun muodostumiseksi tarvitaan yhteistyötä kaikkien kuntoutujan asioissa mukana olevien tahojen kanssa. Usein ammatillinen kuntoutus edellyttää moniammatillista työskentelyä ja hyvää tiedonkulkua ainakin työ- tai opiskelupaikan, kuntoutuksesta vastaavan tahon ja hoitavan lääkärin/hoitoyksikön kesken. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi seuraavia tukimuotoja: työkokeilu entisessä tai uudessa työssä työhönvalmennus uuteen työhön ammatillinen uudelleenkoulutus oppisopimuskoulutus ja kurssit alkavan yritystoiminnan taloudellinen tukeminen Työkokeilun avulla selvitetään työhön paluun mahdollisuuksia ja soveltuvia työtehtäviä esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Työkokeilu toteutetaan omalla työpaikalla tai muulla työnantajalla. Kesto on tavallisesti kahdesta kolmeen kuukautta, enintään kuusi kuukautta. Mikäli paluu entiseen työhön on sairauden vuoksi mahdotonta, ammatillisena kuntoutuksena voidaan tukea uuden ammatin opiskelua. Tuettavan koulutusalan ja tavoiteammatin tulee olla terveydentilan kannalta soveltuvia. Koulutuskokeilussa voi tutustua koulutusalaan ja/tai ammattioppilaitokseen, johon hakeminen on suunnitteilla. Keskimäärin 1 2 viikon pituinen kokeilu selvittää opiskeluvalmiuksia ja alan soveltuvuutta. 20

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Epilepsiaa sairastavan polku työelämään. Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry

Epilepsiaa sairastavan polku työelämään. Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Epilepsiaa sairastavan polku työelämään Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Tienhaaroja työelämän poluilla Ammatinvalinta Työllistyminen

Lisätiedot

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Esityksen sisältö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio 1. Ei ongelmia: kohtaukset

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot