Porin seudun yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Yhteistoiminta-alue: Eurajoki, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pori, Ulvila Porin seudun yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

2 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 2 Sisältö 1. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Porin seudun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue (maantieteellinen alue) Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Koulutus Valvontajärjestelmä Viestintä Valvonnan kustannukset ja maksullisuus Erityistilanteisiin varautuminen Epidemioiden selvittäminen Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Elintarvikevalvonta Johdanto Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Tarkastusten suunnittelu ja toteutus Valvonnan painopisteet ja valvontakohteiden tarkastustiheys Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma valvontaprojektit Elintarvikehuoneistojen käyttövesi Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Laitosvalvonta Muu elintarvikelain mukainen valvonta Terveydensuojeluvalvonta Tarkastusten sisältö Valvontakohteiden tarkastustiheys, tarkastukseen käytettävä aika ja riskinarviointi Terveydensuojelun painopistealueet ja valvontasuunnitelma Näytteenotto ja laboratoriot Muut suunnitelmassa huomioitavat asiat Pakkokeinot Tupakkavalvonta Tarkastusten sisällön määrittely Tupakkalain mukaisen valvonnan riskinarvioinnin perusteet Tupakkalain valvonnan painopisteet ja valvontakohteiden tarkastustiheys Tupakkalain noudattamatta jättäminen Lääkelain mukainen valvonta: nikotiinivalmisteiden myynti Tarkastustiheys... 30

3 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki Tarkastuksen sisältö Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastus Toimivalta kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Kuluttajaturvallisuusvalvonnan riskinarviointi Kuluttajaturvallisuusvalvonnan vuosisuunnitelma Suuren tapahtuman ja / tai yleisötilaisuuden järjestäjä Uimarantojen valvonta Valtakunnalliset ja alueelliset projektit Hallinnolliset pakkokeinot Eläinlääkintähuolto Voimavarat Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Maksut Eläinten terveyden valvonta Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläimistä saatavat sivutuotteet Täydentävien ehtojen valvonta Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen Seuranta, arviointi ja raportointi Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 44

4 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 4 LYHENTEITÄ Euroopan tason yleisorganisaatiot EY Komissio Euroopan yhteisö (nyk. Euroopan Unioni) Euroopan yhteisöjen komissio (nyk. Euroopan komissio) Ministeriöt MMM STM TEM YM Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Suomalaiset ympäristöterveydenhuollon keskusvirastot Evira Tukes Valvira Elintarviketurvallisuusvirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Muita organisaatioita EFSA SFS STUK THL Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (European Food Safety Authority) Suomen Standardisoimisliitto ry Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aluehallinto AVI Aluehallintovirasto ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lainsäädäntö EL Elintarvikelaki (23/2006) ElhL Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) EsL Eläinsuojelulaki (247/1996) EtL Eläintautilaki (55/1980) KuTuL Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) TsL Terveydensuojelulaki (763/1994) TupL Tupakkalaki (693/1976)

5 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 5 Valvontaohjelma-asetus Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/2011) Valvontasuunnitelma-asetus Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) Yhteistoiminta-aluelaki Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) Palvelulaki Laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009) EY-asetukset AMS-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta EY-valvonta-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta Muut ELTU KUTI YHTI RYMY VAMU VASU Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tiedonkeruu Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvontakohteille ja valvontatiedoille Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden sekä tupakkalain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille Ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmä Kuntien elintarvikevalvonnan auditointi (ent. vaatimustenmukaisuuden arviointi) Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (Single Multiannual National Control Plan) SIKAVA NASEVA SOTE VYHA Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä

6 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 6 1. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan välttää/minimoida epidemioita ja vähentää huomattavasti terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä myös epidemioiden lisäksi monia kroonisia sairauksia, jos ongelmiin puututaan ajoissa (esim. sisäilmaongelmat). Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelma on laadittu vuosiksi , ja se täsmentyy suunnitelmakauden aikana; suunnitelma päivitetään vuosittain. Ympäristöterveysjaosto hyväksyy tämän suunnitelman ja se toimitetaan aluehallintovirastolle. Päivitykset tiedotetaan ympäristöterveysjaostolle vuosittain ja toimitetaan aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelmat. Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttää, että suunnitelman tulee sisältää vähintään tarkastusten sisällön määrittelyn, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden, tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan arvioinnin, kunnan toimesta tapahtuva näytteenoton ja näytteiden tutkimisen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Porin kaupunki perii ympäristöterveysjaoston hyväksymän taksan mukaiset valvontamaksut. Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma, jossa ohjelmakauden teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on; - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille. Kunnan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit.

7 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 7 2. Porin seudun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue (maantieteellinen alue) Vuoden 2011 alusta toimialueena on ollut Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Siihen kuuluvat Porin, Harjavallan ja Ulvilan kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Väestöpohja on n asukasta, maapinta-ala n km² sekä kokonaispinta-ala 4306 km². Porin seudun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueita koskevan lain (410/2009) vaatimukset. Suunnitelman toimikaudella ei ole tulossa muutoksia, ellei alueella tapahdu kuntaliitoksia. Toiminta-alueen kuntien ominaispiirteet ovat hyvin erilaiset; toisaalta maatalousvaltaisia kuntia toisaalta teollisuuskaupunkeja. Suurin osa valvottavista kohteista on Porissa. Erityispiirteenä on Eurajoen Olkiluodolla sijaitseva ydinvoimala. Yhteistoiminta-alueella on paljon useamman päivän kestäviä tapahtumia, jotka työllistävät varsinkin elintarvikevalvontaa. 2.2 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen Suunnitelmakaudella henkilöstöresurssit ovat jaettu alueittain seuraavasti: Taulukko 1. Käytettävissä olevat resurssit /htv Suunnitelmallisen valvonnan tarve /htv Terveydensuojelu 3,6 1,41 4,23 Tupakka- ja 0,35 0,15 0,35 lääkelainvalvonta Kuluttajaturvallisuus 0,6 0,46 1,72 Elintarvikevalvonta 5,35 3,9 7,2 Eläinlääkäripalvelut 7 6,7 7 Eläinsuojeluvalvonta Avustava henkilökunta 4,6 4,6 Laskennallinen valvonnan kokonaistarve /htv Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyshaittaepäilyjen, epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarpeen vaatiessa. Porin seudun ympäristöterveydenhuollossa työskentelee ympäristöjohtaja, terveysvalvontapäällikkö, hygieenikkoeläinlääkäri, terveystarkastajia, valvontaeläinlääkäri, eläinlääkintäpäällikkö, pieneläinhoitajia, kaupungineläinlääkäreitä ja palveluasiantuntija Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastuksia tehdään toimialakohtaisesti tai samaan tarkastukseen yhdistetään useamman toimialan asioita. Tyypillisesti tupakkalain mukaiset tarkastukset ja nikotiinivalmisteita koskevat tarkastukset liittyvät yhteen elintarvikelain mukaisten tarkastusten kanssa. Terveydensuojelulailla ja kuluttajaturvallisuuslailla on yhtymäkohtia, esimerkiksi uimarannoilla ja uimahalleissa. Tarkastuksiin käytettävään aikaan lasketaan tarkastukseen valmistautuminen, itse tarkastus, tarkastuskertomuksen kirjoittaminen, raportointi ja lähettäminen.

8 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 8 Valvontaohjelmassa korostetaan, ettei matkoihin käytetty aika kuulu tarkastukseen kuluvaan aikaan. Matkoihin kuluva aika on kuitenkin otettava huomioon realistisessa valvontasuunnitelmassa. Kuntaliitto on ohjeistanut sisällyttämään matkoista aiheutuneet kustannukset tuntihintaan. Valvonta-asetuksen 882/2004 liitteessä VI todetaan, että valvonnan maksujen perusteissa otetaan huomioon myös matkakulut niihin liittyvine kuluineen. Matkoista aiheutuneet kustannukset on sisällytetty tarkastusmaksuihin. Tarkastusten yleinen sisältö on esitetty taulukossa 1. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on yksityiskohtaisemmat määritelmät tarkastusten sisällöille. Taulukko 2. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Toimiala Elintarvikevalvonta Terveydensuojelunvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakka- ja lääkelainvalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikevalvonnan tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Valvonnan tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. Tarkastus voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen, elintarvikehuoneiston tiloihin, laitteisiin ja välineisiin, henkilöstön ammattitaidon selvittämiseen, työohjeisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja -materiaaleihin tai mittalaitteiden rekisteröimien arvojen lukemiseen. Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuksen tarkoitus on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen. Tarkastuksella suoritetaan aistinvarainen arviointi sekä mahdollisesti suoritetaan mittauksia ja näytteenottoa. Tarkastuksen tarkoituksena on selvittää, että tarjottu kuluttajapalvelu on turvallinen eikä aiheuta vaaraa palvelun käyttäjälle. Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuskohteen tilat ja toiminta tupakka- ja lääkelaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarkastettavia asioita ovat tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin, mainonnan ja omavalvonnan tarkastus sekä kieltojen ja rajoitusten valvonta Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Valvontasuunnitelmat ovat julkisia asiakirjoja. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella. Tarkentamista tehdään koko suunnitelmakauden ajan kaikilla tämän suunnitelman mukaisilla toimialoilla. Valvontakohteiden kannalta tarkastustiheydellä on taloudellista merkitystä, sillä valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien perusteella. Suunnitelma antaa kuvan siitä, mitä suuruusluokkaa valvontamaksu tulee olemaan. Lopullinen maksu määräytyy voimassa olevan lainsäädännön mukaan sen perusteella, miten paljon valvontaa tehdään.

9 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 9 Yhteistoiminta-alueella on tuhansia valvontakohteita, joten suunnitelmakauden tavoite on tehdä riskinarviointi kohdeluokkakohtaisesti ja suuririskisissä kohteissa kohdekohtaisesti. Tässä suunnitelmassa hyödynnetään toimialoittain annettuja ohjeellisia tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettävä ajan tarve arvioidaan toimialakohtaisten ohjeiden mukaisesti. Valvontakohdetyyppien tavoitteelliset tarkastustiheydet esitetään toimialakohtaisten suunnitelmien liitteissä. Suunnitelmallisesta ja toteutetusta valvonnasta peritään voimassa olevan Ympäristöterveysjaoston hyväksymän taksan mukainen maksu. Tupakkalain ja lääkelain mukaisista myyntiluvista peritään vuosimaksu. Viranomaiselle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävää ensimmäistä tarkastusta voidaan pitää suunnitelmallisena tarkastuksena, josta peritään maksu. 2.3 Koulutus Porin seudun ympäristöterveydenhuollon henkilökunta osallistuu koulutuksiin vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma tarkentuu kuluvan vuoden aikana koulutustarjonnan mukaan. Koulutusta kohdennetaan kunkin tehtäviin ja tarpeisiin, jolloin henkilöstön erityisosaaminen kasvaa. Ympäristöjohtaja/ terveysvalvontapäällikkö/ eläinlääkintäyksikönpäällikkö hyväksyy koulutussuunnitelman Porin kaupungin toimintaohjeiden mukaisesti. Vuonna 2014 käyttöönotettu videoneuvottelulaitteisto mahdollistaa koulutuksen etäyhteydellä, jolloin koulutuksiin osallistuminen helpottuu. 2.4 Valvontajärjestelmä Ympäristöterveysvalvontaan saapuneet asiakirjat, jotka liittyvät päätöksiin, lausuntoihin, todistusten antamisiin, lupien peruutuksiin, toimijan vaihdoksiin sekä jaostoon menevien asioiden käsittelyyn kirjataan Porin kaupungin kuntatoimisto -tietojärjestelmän diaariin. Hakemusten ja uusien kohteiden ilmoituskäsittely siirretään diaarista viranhaltijapäätössovellukseen, jossa saadaan koostettua asiakkaille lähtevät päätökset ja todistukset. Porin seudun ympäristöterveysvalvonnan työkäytössä on TerveKuu -tietojärjestelmä, johon kirjataan kaikki valvontakohteet, tiedot valvontakohteista, kohteissa tapahtuvat muutokset, kohteissa tehdyt tarkastukset, tarkastuksilla havaitut ongelmat, laskutukset, testausselosteet ja näytteenotot, sekä valvontatoimenpiteet. Lisäksi järjestelmään kirjataan tietoja henkilöstön, niin suunniteltuihin kuin suunnittelemattomiin tarkastuksiin käyttämästä työajasta sekä muusta ympäristöterveysvalvonnan työhön käytettävästä työajasta, joka koostuu mm. toimijanvaihdosilmoitusten käsittelystä, yhteydenotoista, suunnitelmista, lausunnoista, koulutuksista. Eviran, Tukesin ja Valviran (KUTI ja YHTI -määräys) antamien määräysten mukaisesti valvontayksikön TerveKuu -tietojärjestelmään keräämät tiedot siirretään ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisiin keskitettyihin KUTI / YHTI ja VYHA -tietojärjestelmiin. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHA:n avulla hallinnoidaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietoja KUTI/YHTI -järjestelmästä puuttuvien, valvontaa ja valvontayksikköä koskevien tietojen keräämiseen. Näitä ovat mm. henkilöresurssit, valvontasuunnitelma ja sen toteuman sanallinen arviointi. Keskitetyt tietojärjestelmät mahdollistavat alueellisesti ja valtakunnallisesti kattavan tiedon saannin ympäristöterveydenhuollon valvonnasta, valvonnan resursseista, koulutuksista, tehdyistä tarkastuksista, tarkastuksilla havaituista ongelmista ja valvontakohteiden lukumäärästä yms. Näin keskusvirastoissa

10 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 10 voidaan arvioida valvonnan vaikuttavuutta sekä valvonnan ohjaamiseen liittyviä menettelyjä ja tarpeita. Saatuja tietoja voidaan käyttää keskusvirastojen ohjaustoiminnan kehittämiseen. Keskusvirastot tekevät yhteistyötä keskitettyjen tietojärjestelmien kehittämiseksi. Lisäksi ympäristöterveysvalvonnan tehtäviä ohjaavat ministeriöt voivat hyödyntää koostettuja tietoja kehittäessään ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä ja valvonnan organisointia. Keskitetyt tietojärjestelmät tulevat korvaamaan valvontaohjelmakauden aikana aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Ympäristöterveysvalvonnan tulee varautua siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksiköiden toimintaan valvontaohjelmakauden aikana. 2.5 Viestintä Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa korostetaan valvonnan näkyvyyden lisäämistä osana valvonnan vaikuttavuutta. Viestintää on asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen, niin sisäinen kuin ulkoinenkin. Viestinnässä huomioidaan, mahdollisuuksien mukaan, vastaanottava ryhmä. Tavoitteena on avoin ja selkeä viestintä. Viestinnän välineitä käytetään monipuolisesti, esimerkiksi internet-sivut, artikkelit, tiedotteet, haastattelut, keskustelutilaisuudet ja esitelmät. Esitelmiä voidaan pitää omasta tai asiakkaiden aloitteesta. Ensisijainen tiedotusvastuu erityistilanteista on ympäristöjohtajalla, joka on ympäristöterveydenhuollon vastuualueen johtaja. Terveysvalvontapäällikkö tiedottaa mm. valvontaprojekteista sekä muista terveysvalvonnan asioista. Elintarvike- tai vesiepidemiaepäilytilanteessa ja epidemia- tai terveysvaaratilanteessa ensisijainen tiedotusvastuu on epidemiatyöryhmällä. Elintarvikelain mukaisissa markkinoilta poistamistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on kohteella. Valvontaviranomainen voi elintarvikealan toimijan kustannuksella yleisesti tiedottaa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten vastaisista elintarvikkeista, jos elintarvikealan toimija ei noudata säädettyä velvoitetta ilmoittaa asiasta kuluttajille. Lakimuutostilanteissa tai kun toimintaan tulee muutoksia, tiedottamista lisätään koskemaan juuri näitä asioita. Tällöin laaditaan erillisiä lehdistötiedotteita ja julkaistaan uutisia Porin kaupungin internet-sivuilla. Elintarvikevalvonnan näytteenottoprojektien tuloksista ilmoitetaan julkisesti. Tulosten julkistamisesta tiedotetaan toimijoille näytteenoton yhteydessä. Tulosten yhteydessä mainitaan näytteenoton kohteena olleen toimijan nimi ja toimipaikka. Nimien julkaisemisella tehostetaan elintarvikevalvonnan avoimuutta kuluttajille ja parannetaan kuntalaisten tiedonsaantia. Toimijan tietojen julkaisulla pyritään myös korostamaan toimijan vastuuta koskien kuluttajille myytävien ja tarjoiltavien elintarvikkeiden laatua. 2.6 Valvonnan kustannukset ja maksullisuus Porin kaupunki perii toimijalta ympäristöterveysjaoston hyväksymän taksan mukaisen maksun valvontatoimista. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Kunnan valvontaviranomaisella on paljon sellaisia tehtäviä, joista ei voida periä maksua, mutta jotka on priorisoitava esim. terveyshaittaepäilyjen tarkastaminen ja epidemioiden selvittäminen. Myös näihin tehtäviin on varattava resursseja, joten maksuilla ei voida kattaa koko ympäristöterveydenhuoltoa. 2.7 Erityistilanteisiin varautuminen Elintarvike- ja terveydensuojelulaissa on määräykset siitä, että kunnan on ennakolta varauduttava erityistilanteisiin. Erityistilanteisiin varautuminen olisi suositeltavaa kaikilla sektoreilla. Porin kaupungin

11 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 11 ympäristöterveydenhuollolla on vuonna 2006 laadittu valmiussuunnitelma. Muilla yhteistoiminta-alueen kunnilla vastaavaa suunnitelmaa ei ole ollut. Suunnitelmakauden aikana erityistilannesuunnitelma tullaan kokonaisuudessaan päivittämään. Erityistilannesuunnitelman valmistelussa huomioidaan erityisesti tiedottaminen laatimalla malleja tiedotepohjiksi. Vesilaitoksien valvontasuunnitelmissa on toimintaohjeet vesilaitoksien häiriötilanteisiin. 2.8 Epidemioiden selvittäminen Epidemioiden selvittäminen kuuluu kunnan tehtäviin ja niiden selvittämiseen on varauduttava myös budjetissa. Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) määrittelee epidemiatyöryhmien kokoonpanon. Yhteistoiminta-alueella on kaksi epidemiatyöryhmää seuraavasti: Keski-Satakunnan epidemiatyöryhmä: - Kunnaninsinööri Jussi Elonen, Eurajoen kunta, varajäsen kunnan rakennusmestari Pekka Kuusisto - Vesihuoltoteknikko Kari Okkonen, Harjavallan kaupunki, varajäsen ympäristöinsinööri Reijo Roininen - Tekninen johtaja Harri Kukkula, Nakkilan kunta, varajäsen ympäristösihteeri Kari Ylikoski - Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Pauli Sallinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, varajäsen psykiatrisen vastuualueen ylilääkäri Mika Kallio - Tartuntatautihoitaja Margit Kurru, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, varajäsen terveydenhoitaja Tiina Tainio - Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi, Porin Ympäristövirasto, puheenjohtaja, varajäsen eläinlääkintäyksikön päällikkö Pilvi Vaajakari - Terveysvalvontapäällikkö Heidi Rosenblad, Porin Ympäristövirasto, estyneenä ollessa joku terveysvalvonnasta - Hygieenikkoeläinlääkäri Johanna Kulmala, Porin ympäristövirasto, varajäsen valvontaeläinlääkäri Tanja Häkkinen Porin alueen epidemiatyöryhmä: - Johtaja Ilkka Mikkola, Porin Vesi, varajäsen verkostopäällikkö Jouko Halminen - Vesihuoltomestari Pekka Sulamäki, Ulvilan vesihuoltolaitos, varajäsen tekninen johtaja Juha Hjulgren - Kunnaninsinööri Sami Nummi, Luvian kunta, varajäsen Merja Välimäki - Ylilääkäri Esko Karra, Porin Perusturva, varajäsen tartuntatautihoitaja Ulla Hammais - Tartuntatautihoitaja Ulla Hammais, Porin perusturva, sihteeri, varajäsen terveydenhoitaja Mari Kiviranta - Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi, Porin Ympäristövirasto, puheenjohtaja, varajäsen eläinlääkintäyksikön päällikkö Pilvi Vaajakari - Terveysvalvontapäällikkö Heidi Rosenblad, Porin Ympäristövirasto, estyneenä ollessa joku terveysvalvonnasta - Hygieenikkoeläinlääkäri Johanna Kulmala, Porin ympäristövirasto, varajäsen valvontaeläinlääkäri Tanja Häkkinen - Terveystarkastaja Anne Vuohijoki, Porin Ympäristövirasto, estyneenä ollessa joku terveysvalvonnasta Epidemiatilanteissa kokouksiin voi osallistua niiden kuntien tai terveydenhuollon edustajat, joita kyseessä oleva epidemia koskee. Tarpeen mukaan työryhmä voi kutsua lisäjäseniä riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi. Epidemiatyöryhmälle järjestetään koulutusta tarvittaessa. Muutoin epidemiatyöryhmät kokoontuvat vuosittain ja tarpeen vaatiessa.

12 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Elintarvikelaki, terveydensuojelulaki ja tupakkalaki edellyttävät, että valvontasuunnitelmassa on esitettävä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Erityistilanteissa tullaan käyttämään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ry:n (KVVY) laboratorioita ensisijaisesti. KVVY tulee Porilabin ja Raumalabin uudeksi omistajaksi Erityistilanteiden aikana tarvittavista laboratoriopalveluista tullaan tekemään erillinen sopimus. Taulukko 3: Terveysvalvonnan käyttämät laboratoriot Laboratorio Osoite Puhelinnumero Fax Huom! KVVY Porilab Tiedepuisto Pori KVVY Raumalab Lensunkatu Rauma KVVY Tampere PL 265, Tampere Ympäristölaboratorio Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C Lahti MetropoliLab Viikinkaari 4 Cultivator Helsinki Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Evira, Kuopion tutkimusyksikkö Helsingin Yliopisto, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta THL, Ympäristöterveyden osasto, Vesi- ja terveysyksikkö TTL, Työterveyslaitos Työympäristön kehittämispalvelut Mikrobiologian laboratorio, Mustialankatu Helsinki PL Kuopio Agnes Sjöberginkatu HELSINGIN YLIOPISTO Neulaniementie Kuopio Neulaniementie Kuopio elintarvike- ja vesinäytteet elintarvike- ja asumisterveysnäytteet vesinäytteet vesinäytteet (pestisidit) vesinäytteet (pestisidit) elintarvikenäytteet, Esheria Coli O157 kannat ja muut bakteerikannat salmonellakannat ja teurasnautojen Esheria Coli O157 (EHEC) virukset vedestä ja elintarvikkeista alkueläimet ja virukset vedestä homeet TTL, Työterveyslaitos Kemian laboratorio Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki kemiallisia yhdisteitä ilmasta, materiaaleista ym. Tarvittaessa tukeudutaan muihin akkreditoituihin laboratorioihin.

13 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki Valvonnan toimialat 3.1 Elintarvikevalvonta Johdanto Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) vuosille perustuu valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 säännöksiin. VASU:ssa kuvataan elintarvikeketjun valvonnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi (VASU osa I) sekä resurssit ja valvonnan kuvaukset (VASU osa II). Eviran laatima monivuotinen valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (nk. EVO) on yhdistetty päivityksen myötä kokonaan VASUun. Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma on laadittu VASU huomioiden. Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi suunnitelmassa tulee arvioida henkilöstöresurssien riittävyys vertaamalla valvonnan toteuttamiseen tarvittavia henkilöstöresursseja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelmaan on sisällytetty hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta sekä näiden toimintojen ulkopuolelle jäävä suunnitelmallinen valvonta. Hyväksymis- ja ilmoitusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää alkutuotantoa valvotaan tarvittaessa. Valvonta-alueella on useita suuria ja pienempiä yleisötilaisuuksia, joissa valvotaan elintarvikkeiden myyntiä ja tarjoilua. Valvonta sisältyy tähän suunnitelmaan, ja valvonnan tarve perustuu riskinarviointiin. Suunnitelma sisältää - tarkastusten sisällön määrittelyn - valvontakohteiden tarkastustiheyden - tarkastuksiin keskimäärin käytettävän ajan - suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit - valvontayksikön viranomaisnäytteenoton ja näytteen tutkimisen - valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin ja - hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja selvitys valvontayksikön käyttämistä hyväksytyistä laboratorioista on kuvattu suunnitelman yleisessä osassa Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä on säädetty elintarvikelain ja 22 :ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa (elintarvikelain muutos 352/2011). Hyväksyttävät elintarvikehuoneistot Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Hyväksyttävät laitokset tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista. Myös itujen tuotanto on elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän vaativaa alkutuotantoa. Hyväksymisvelvoite ei koske pienimuotoista ja vähäriskistä toimintaa, jossa ituja myydään suoraan kuluttajille tai vähittäiskauppaan enintään kg /v.

14 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 14 Ilmoitettavat elintarvikehuoneistot Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 :ssä säädetylle viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää sille asetetut vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/ ). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista valvottavaa huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot, kotona sijaitsevat elintarvikehuoneistot). Uusia toimijoita neuvotaan ilmoituksen käsittelyn yhteydessä, tarvittaessa käydään toimijan pyynnöstä valvontakohteessa. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Valvontakohteen tiedot kirjataan Tervekuu-ohjelmaan. Ensimmäinen suunnitelmallinen tarkastuskäynti valvontakohteeseen tehdään toiminnan aloittamisen jälkeen, kohteen riskiluokasta riippuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen käsittelystä. Tarkastuksen jälkeen kohteelle määritetään riskiarvioon perustuva tarkastustiheys. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös liikkuvasta elintarvikehuoneistosta (elintarvikelain muutos 352/ a) sekä sellaisesta elintarvikehuoneistosta, jossa harjoitettavan toiminnan tarkoitus on pelkästään elintarvikkeiden kuljetus tai säilyttäminen. Ilmoituksen käsittelee sen kunnan elintarvikevalvontaviranomainen, jonka alueella toiminta aloitetaan tai jonka alueella elintarvikehuoneiston toiminnasta on aikaisemmin ilmoitettu. Kontaktimateriaalitoimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava toimijalle vastaanottaneensa tiedon tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Elintarvikelain muutos (352/2011) 13.6 :ssä sekä 22.3 ja 22.4 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle :n mukaan ilmoitusta ei tarvitse tehdä, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä ja: - elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa, kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta; - toimija on yksityinen henkilö; tai - toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä metsästyksestä, luonnonvaraisen riistan luovutuksesta suoraan kuluttajalle eikä luonnonvaraisten kasvien ja sienten alkutuotannosta. Nämä toiminnat kuuluvat kuitenkin elintarvikevalvonnan piiriin. Tiedottaminen liikkuvasta elintarvikehuoneistosta Elintarvikealan toimijan on tiedotettava elintarvikkeen myynnistä ja muusta käsittelystä ilmoitetussa tai hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa niiden kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille, joiden alueella toimintaa harjoitetaan. Tiedon on oltava viranomaisella viimeistään neljä arkipäivää ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista ja viimeistään kaksi viikkoa ennen hyväksytyn toiminnan aloittamista. Liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvontatiedot kirjataan valtakunnalliseen valvontatietojärjestelmään Tarkastusten suunnittelu ja toteutus

15 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 15 Elintarvikehuoneistojen tarkastustarpeeseen vaikuttaa toiminnan riski, joka muodostuu toiminnan luonteesta ja toiminnan laajuudesta. Uusien valvontakohteiden riskiarviointi tehdään ilmoituksen käsittelyn ja/tai ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä ja suunniteltu tarkastustiheys kirjataan Tervekuuohjelmaan. Vanhojen kohteiden riskiarviointi perustuu kohteen valvontahistoriaan ja jo tehtyihin Oivatarkastuksiin. Tarkastustiheyksien määrittelyssä on käytetty suuntaa-antavana Eviran ohjetta Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen. Tarkastusten sisällön määrittely Tarkastukset jakaantuvat suunnitelmallisiin ja suunnitelman ulkopuolisiin valvontakäynteihin. Suunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään ympäristöterveysjaoston hyväksymän taksan mukainen maksu. Suunnitelman ulkopuolisista neuvontaluonteisista ja asiakasvalituksiin perustuvista tarkastuksista ei peritä maksua. Suunnitelmalliset elintarvikehuoneistojen tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta ja ne pyritään tekemään silloin, kun kohteessa on toimintaa. Oiva-tarkastuksilla käytetään apuna Eviran laatimia eri valvontatyyppien Oiva-arviointiohjeita sekä Eviran ohjetta 16025/3 ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta. Tarkastuksesta laaditaan raportti Tervekuu-ohjelmalla, josta se lähetetään Eviran extranetin (Eviranet) kautta Oiva-järjestelmään. Raportti toimitetaan tarkastuskohteeseen Oiva-järjestelmän kautta ja julkaistaan internetissä Oiva-hymy -sivustolla. Elintarvikehuoneistoilmoituksen käsittelyn jälkeen tehtävä elintarvikehuoneiston ensimmäinen tarkastus on suunnitelmallinen tarkastus (Oiva-tarkastus). Tarkastuksesta sovitaan erikseen toimijan kanssa. Tällä ns. alkutarkastuksella valvotaan, että elintarvikehuoneiston tilat, laitteet ja kalusteet soveltuvat toimintaan, että toiminta vastaa ilmoitettua ja omavalvontasuunnitelma on toimintaan nähden riittävä. Tarkastus voi olla myös elintarvikehuoneiston toimintaan liittyvä asiakirjatarkastus. Tällainen toimistolla tapahtuva asiakirjatarkastus voi kohdistua esim. virtuaalihuoneistoihin tai kotirauhan piirissä olevan elintarviketoiminnan tarkastamiseen (esim. omavalvontasuunnitelma ja pakkausmerkinnät). Valitukseen liittyvä tarkastus tehdään, mikäli on aihetta epäillä puutteita toimijan omavalvonnassa tai tilojen hygieniassa. Valvontakäynnillä tarkastetaan tilojen siisteys, elintarvikkeiden lämpötilaseuranta ja henkilökunnan hygienia. Tarkastuksen yhteydessä otetaan mahdollisuuksien mukaan näytteitä toimijan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Suunnitelman ulkopuolisista tarkastuksista laaditaan kirjallinen tarkastuskertomus, johon merkitään valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa toimijalta edellytettävät toimet. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi toimijalle. Tarkastustiedot kirjataan Tervekuulle ja siirretään valtakunnalliseen keskitettyyn järjestelmään Valvonnan painopisteet ja valvontakohteiden tarkastustiheys Jokaiselle valvontakohteelle suoritetaan kohteen toiminnan laajuuteen ja luonteeseen sekä tarkastuskäyntien valvontakokemuksiin pohjautuva riskinarviointi. Elintarvikehuoneistojen riskiarvioinnissa käytetään suuntaa-antavana Eviran ohjetta Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen. Valvontakohteiden riskiarviointi tarkentuu sitä mukaa, kun kohteisiin suoritetaan Oiva-tarkastuksia ja kohdetiedot saadaan kirjattua Tervekuu-ohjelmaan. Oiva-arviointituloksia hyödynnetään riskiarvioinnissa. Tarkastustiheyttä voidaan tietyissä tapauksissa vähentää 50%, mikäli kaikki elintarvikehuoneiston Oiva-arviointitulokset ovat 3 vuoden valvontajakson aikana olleet oivallisia. Vastaavasti toistuvat huonot Oiva-tulokset tai korjauskehotusten noudattamatta jättäminen ovat peruste elintarvikehuoneiston tarkastustiheyden nostamiseen. Tarkastustiheyttä voidaan nostaa myös, jos elintarvikehuoneistosta tulee toistuvasti valituksia ja/tai kohteen omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi otetuissa näytteissä on huonoja tuloksia.

16 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 16 Mikäli toimijalla on samassa kohteessa useita riskiluokaltaan erilaisia toimintoja (esim. valmistus ja myynti), riskiluokka ja tarkastustiheys määräytyvät suuririskisemmän toiminnan mukaan. Tarkastukset kohdistetaan niihin kohteisiin, joihin on määritelty suurin tarkastustiheys. Oiva laajenee v koskemaan myös valmistuspaikkoja ja laitoksia. V elintarvikevalvonnan tarkastuksia kohdennetaan niihin tarjoilu- ja myyntipaikkoihin, joihin ei ole vielä tehty Oiva-tarkastusta ja joissa käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Lisäksi v painopisteenä ovat leipomoiden Oiva-tarkastukset ja valvontakohteiden päivittäminen Tervekuu-järjestelmään. Uudet elintarvikehuoneistot pyritään tarkastamaan Eviran ohjeen ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta mukaisessa aikataulussa. Tarkempia riskinarvioinnin perusteita ovat: tuotannon levikki tai annosmäärä ja toiminnan luonne (esim. käsitelläänkö pakkaamattomia elintarvikkeita, myymälä vai ruuan valmistus tai tarjoilupaikka) elintarvikkeiden käsittelytilojen riittävyys ja sopivuus toimintaan kohteen kunto ja varustetaso (laitteiden kunto, kylmätilojen riittävyys, astianpesu) tilojen, laitteiden ja välineiden puhtaanapito henkilökunnan asiantuntemus ja asenne, pukeutuminen ja työskentelyhygienia toimintakulttuuri (määräysten noudattaminen ja huolellisuus) kirjallinen omavalvontasuunnitelma, sen toimivuus ja siihen sisältyvä näytteenotto (dokumentoinnin säännöllisyys ja valvonnan tulokset) näytetulokset (viranomais- ja omavalvontanäytteet) Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma valvontaprojektit Elintarvikekohteet, joissa säännöllinen näytteenotto on tarpeen, suorittavat näytteenoton itse osana omavalvontaa. Näytteenottovelvoite perustuu komission asetukseen (EY) No 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (mikrobikriteeriasetus). Tarkastuskäyntien yhteydessä voidaan ottaa viranomaisnäytteitä, jotka ovat toimijalle maksullisia. Näytteenotto suoritetaan kohteen omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Suunnitelmallisilla tarkastuskäynneillä voidaan myös ottaa suunnitelman ulkopuolisia elintarvike- tai pintapuhtausnäytteitä, mikäli on aihetta epäillä määräystenvastaisuutta valvontakohteen hygieniassa tai elintarvikkeissa. Mikäli näytteiden tulokset ovat määräysten vastaisia, otetaan uusintanäytteitä. Näytteiden tulokset kirjataan Tervekuu-ohjelmaan. Tarkastuskäyntien yhteydessä valvotaan toimijan omavalvontanäytteenoton toteutumista ja näytteenottosuunnitelman riittävyyttä toimintaan nähden. Näytteenotossa varaudutaan myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin sekä elintarvikevalvontaohjelmiin sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin sekä hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. VASUun on kirjattu seuraavat Eviran valvontahankkeet vuosille Jäljitettävyysvalvontaprojekti 2015 Reseptivalvontaprojekti 2016 Elintarvikepatogeeniprojekti 2016 Eviran valvontahankkeisiin osallistutaan olemassa olevien resurssien mukaan. Omat hankkeet ja projektit v Jäähdytettävät elintarvikkeet - henkilöstöravintolat ja isommat ruokaravintolat, noin 50 kohdetta

17 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 17 - Kokonaisbakteerit, B. cereus, sulfiittia pelkistävät klostridit (lihaa sisältävistä elintarvikkeista), S. aureus, Cl. perfringens, enterobakteerit, salmonella, listeria - Suuret yleisötilaisuudet Yhteistoiminta-alueella on useita suuria kesätapahtumia ja näistä otetaan elintarvikenäytteitä riskinarvioinnin perusteella seuraavasti: Pori Jazz, elintarvikenäytteitä tapahtuman aikana riskinarvioinnin perusteella n. 40 kpl; näytteitä otetaan 2 elintarvikenäytettä/toimija joista toinen on omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi otettu näyte ja toinen viranomaisnäyte muista tapahtumista otetaan näytteitä riskinarvioinnin perusteella tarkastuksen yhteydessä. Tapahtumien elintarvikenäytteistä tutkitaan vähintään kolme seuraavista parametreista mikrobiologisen laadun selvittämiseksi: Kokonaisbakteerit, E. coli, S. aureus, Cl. perfringens, salmonella, EHEC, enterobakteeri, B. cereus, hiivat ja homeet, listeria, Yersinia, tai koliformit 30 C. Mikäli elintarvikenäytteen tulos on huono, annetaan toiminnanharjoittajalle ohjeita omavalvonnan ja hygieniatason parantamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan otetaan uusintanäyte omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Elintarvikkeiden ulkomyyntialueille rakennettavien tilapäisten vesijohtoverkostojen veden mikrobiologista laatua tutkitaan tarvittaessa vesinäytteiden avulla hyvissä ajoin ennen yleisötapahtuman alkua. Vesinäytteistä tutkitaan kokonaispesäkeluku 22 C ja 36 C sekä koliformiset bakteerit 37 C/ E. coli Elintarvikehuoneistojen käyttövesi Maa- ja metsätalousministeriön asetus laitosten elintarvikehygieniasta 1369/2011 määrittelee, että laitoksen omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä suunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi. Laitoksen toimijan vastuulla on toteuttaa talousveden laadun tutkimuksia laitoksen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Viranomaisen tehtävänä on varmistaa laitoksen hyvän tason säilyminen viranomaisnäytteenotolla. Otettavien näytteiden määrä laitoksissa arvioidaan riskiperusteisesti tapauskohtaisesti. Näytteenotot pyritään tekemään suunnitelmallisten laitoskäyntien yhteydessä mutta tarvittaessa tehdään erillisiä näytteenottokäyntejä. Elintarvikehuoneisto, joka käyttää vain omaan toimintaansa oman kaivon vettä, on talousveden laadun osalta viranomaisen valvottava (STMa 461/2000). Elintarvikehuoneiston kaivo ja sen rakenteet eivät kuitenkaan kuulu terveydensuojelulain säännöllisen valvonnan piiriin. Elintarvikehuoneiston talousveden laatua on seurattava talousvesiasetuksen mukaisesti (esim. kerran kolmessa vuodessa). Näytteenoton yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa myös kaivo. Alkutuotannon toimijalla on oltava tieto alkutuotantopaikalla käytettävän veden laadusta (MMMa elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta 1368/2011) silloin, kun vettä käytetään kasteluun, jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen. Vettä koskevia vaatimuksia sovelletaan myös lumeen, jäähän ja höyryyn. Alkutuotannon toimija vastaa siitä, että vedestä on tehty vaadittavat tutkimukset. Hänen on säilytettävä todistusta käyttöönottotutkimuksesta pysyvästi ja muista tutkimuksista vähintään viisi vuotta. Sellaisenaan syötävien kasvien osien kasteluun käytettävä vesi sekä jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi on tutkittava 3 vuoden välein. Vedestä tutkitaan Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitu väri ja haju, pintavesistä syanobakteerit. Tarkastuskohteet yksilöityvät, kun kohdetietojärjestelmä saadaan ajan tasalle.

18 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit Tarkastuskäynteihin kuluvaan työaikaan on laskettu kuuluvaksi varsinaiseen tarkastukseen kuluvan ajan lisäksi matkoihin kuluva aika sekä pöytäkirjan ja laskun laadintaan kuluva aika. Elintarvikevalvonnasta vain osa on suunnitelmallista valvontaa. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi viranhaltijaresursseja on varattava ruokamyrkytystilanteiden ja -epäilytapausten hoitamiseen, ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn, asiakasvalitusten käsittelyyn, suunnitelmallisilla valvontakäynneillä annettujen määräysten noudattamisen valvontaan, keskusviranomaisten valvontaprojekteihin osallistumiseen, viranomaisyhteistyöryhmiin osallistumiseen, neuvontaan, asiakaspalveluun (päivystys), koulutukseen, oman pätevyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä valvontasuunnitelmien ja tilastollisten raporttien laatimiseen. Suunnitelman toteuttamiseen tulee vuonna 2015 olemaan käytettävissä seuraavat resurssit Neljä terveystarkastajaa, jotka suorittavat sekä elintarvikevalvontaa että tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa sekä yksi terveystarkastaja, jonka työpanoksesta 110 henkilötyöpäivää on käytettävissä elintarvikevalvontaan. Lisäksi elintarvikevalvontaa suorittaa hygieenikkoeläinlääkäri yhden henkilötyövuoden työpanoksen verran. Resursseja arvioidaan kuluvan myös valvontakohteiden päivittämisessä Tervekuu-järjestelmään. Oivaseurantatarkastuksia varten varataan noin 15 % henkilöresursseja elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien valvontakäyntien kokonaismäärästä Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat elintarvikelain 7 luvussa. Lisäksi Evira on laatinut oppaan hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä ja päätösmalliohjeen elintarvikelain (23/2006) mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa voidaan kunnassa siirtää kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta kuten elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeiden markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Porin kaupungin ympäristöviraston toimintasäännössä (hyväksytty ympäristölautakunnassa ) on delegoitu terveysvalvontapäällikölle elintarvikelain 55 :n määräysoikeus elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamisesta, 56 :n ja 58 :n mukaisesta haltuunotosta, 59 :n mukaisesta käytöstä ja hävittämisestä mukaisista kielloista, hygieenikkoeläinlääkärille ja valvontaeläinlääkärille elintarvikelain 55 :n mukaisesta määräyksestä elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamisesta, 56 :n mukaisista kielloista, 58 :n mukaisesta haltuunotosta, 59 :n mukaisesta elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskevasta päätöksestä koskien hyväksyttäviä laitoksia (elintarvikelaki 23/ mom.) ja ympäristöjohtajalle 57 mukaisesta markkinoilta poistamisesta sekä tiedottamisesta ja 60 :n mukaisesta hylkäämisestä ensisaapumispaikassa. Esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta kunnan viranhaltijan antaman määräyksen tehosteeksi tekee lautakunta tai jaosto. Vaikka toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön ei olisi siirretty elintarvikevalvontatehtäviä suorittavalle kunnan viranhaltijalle, viranhaltija on kiireellisissä tapauksissa oikeutettu antamaan määräyksiä epäkohdan poistamiseksi, asettamaan kieltoja sekä tekemään

19 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 19 haltuunottoa koskevan päätöksen. Tällainen viranhaltijapäätös on viipymättä saatettava lautakunnan tai jaoston käsiteltäväksi Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Saatuaan ilmoituksen elintarvike- tai talousvesivälitteisestä ruokamyrkytyksestä tai epäillystä ruokamyrkytyksestä yhteistoiminta alueella, aloitetaan välittömästi tapausta koskeva selvitys. (elintarvikelaki 45 ja terveydensuojelulaki 20a ). Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen vaatii hyvää yhteistyötä tartuntatauti-, ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisten sekä muiden epidemiaselvityksiin osallistuvien viranomaisten välillä. Ruokamyrkytysten selvitystyöryhmät on nimetty Porin ja yhteistoimintakuntien alueella. Tarkempia ohjeita ruokamyrkytysten selvittämisestä annetaan Eviran internetsivuilla. Terveysvaaratilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet kirjataan. Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta, elintarvikkeiden takaisinvedosta ja asianmukaisesta toiminnasta on elintarvikealan toimijalla, mutta viranomaisen vastuulla on varmistua siitä, että toimenpiteet ovat riittäviä ja että ne toteutetaan välittömästi. Takaisinvetotilanteita varten käytetään Eviran tätä varten laatimia ohjeita. Epidemiatilanteiden toimintaohje on laadittu vuonna 2012 ja päivitetty vuonna Laitosvalvonta Porin yhteistoiminta-alueella on yksi maitoalan laitos, kymmenen kala-alan laitosta ja kaksi liha-alan laitosta. Toukokuussa 2015 otetaan laitosvalvonnassa koko maassamme käyttöön Oiva -järjestelmä, jolla pyritään lisäämään valvonnan avoimuutta ja antamaan kuluttajille valvontatietoja valintojen tueksi. Oiva -järjestelmän seurauksena laitoksille annetaan tarkastusraporttien perusteella tarkastuksen arvosanaa symboloiva hymiö. Oiva-arvioinnissa arvioidaan elintarvikevalvonnan tulosten perusteella, onko elintarvikealan toimija varmistunut tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta sekä siitä, että kuluttajia ei johdeta harhaan. Oiva-arviointiasteikko on neliportainen ja asteikon arvosanat ovat oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Oiva-arviointiasteikko perustuu elintarvikelainsäädännön vaatimuksiin, jotka koskevat elintarvikkeiden turvallisuutta, kuluttajan etujen suojelua, elintarvikealan toimijan vastuuta sekä elintarvikkeisiin liittyviä vaaroja ja riskejä. Eviran määräyksen mukaan yritysten tulee myös linkittää Oiva-raportit verkkosivuilleen, jos yritys markkinoi siellä elintarvikkeita. Oivahymy- kotisivulla kuluttaja voi nähdä valvottavan kohteen Oivaarvosanan. Lisäksi raportti on julkistettava yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä, sen välittömässä läheisyydessä tai muussa kuluttajan kannalta sopivassa paikassa. Suunnitelmalliset elintarvikehuoneistojen tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta ja ne pyritään tekemään silloin, kun kohteessa on toimintaa. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevissä laitoksissa käytetään apuna listaa tarkastettavista asioista, jotka arvioidaan Oivaohjeistuksen mukaisesti. Tarkastuksen sisällön määrittely ja valvontakohteiden tarkastustiheys Yhteen tarkastukseen tarvittava keskimääräinen aika on käytännössä todettu selvästi pitemmäksi kuin valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa esitetty tarkastusaika. Laitoskäyntiin varattuun aikaan lasketaan lisäksi toimistotyöaika sekä laitokselle matkoihin kuluva aika.

20 Porin seudun yhteistoiminta-alue: Pori, Ulvila, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki 20 Valvontasuunnitelman teossa ja sen toteutuksessa on pyritty toimimaan Elintarviketurvallisuusviraston antaman laitosvalvontaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Valvontasuunnitelman toteutus tehdään riskikartoituksen perusteella. Laitosvalvonta kalenterivuodelle suunnitellaan laitoskohtaisesti. Riippuen kyseiselle laitokselle suunnitellusta tarkastusmäärästä, yhdellä tarkastuksella voidaan käydä useampi laitoksen omavalvonnan aihekokonaisuus kerralla läpi. Jokaisella tarkastuskerralla pyritään käymään läpi vaihtuvien omavalvonnan aihealueiden lisäksi yleisluontoinen laitoksen tilojen ja toiminnan tarkastaminen sekä yleisen toimintahygienian arviointi. Aikaisemmin havaittujen epäkohtien korjaamisen toteutuminen tarkastetaan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmat tarkastusten sisällöiksi ja näytteenottosuunnitelmat laaditaan erikseen vuosittain. Yhteistoiminta-alueella olevien laitosten määrä koko- ja tyyppiluokittain esitetään liitteessä 2. Laitosten tarkastuskäyntimäärät tarkastusaikoineen lasketaan Eviran suosituksiin perustuen, sekä riskikartoitusten jälkeen arvioituna tehdään erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Laitosten tarkastuskäyntien sisällöt sekä suunniteltujen laitoskäyntien käyntiaikataulu kuukausittain määriteltynä on erikseen laadittavassa suunnitelmassa. Kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteiden tutkiminen Elintarvikealan toimijan vastuulla on ottaa tuote- ja pintapuhtausnäytteitä laitoksen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Toimija vastaa tuotteidensa turvallisuudesta ja seuraa laitoksen yleisen hygienian ja tuotantohygienian tasoa ottamillaan näytteillä. Viranomaisen päätehtävänä on varmistaa laitoksen hyvän tason säilyminen viranomaisnäytteenotolla. Otettavien näytteiden määrä laitoksissa arvioidaan riskiperusteisesti tapauskohtaisesti. Näytteenotot pyritään tekemään suunnitelmallisten laitoskäyntien yhteydessä mutta tarvittaessa tehdään erillisiä näytteenottokäyntejä. Tuotenäytteiden kemialliset ja mikrobiologiset tutkimukset Kemiallisia tutkimuksia tehdään laitoksissa pakatuista tuotteista niiden pakkausmerkintöjen paikkansa pitävyyden varmistamiseksi. Tuotteesta tehtävät tutkimukset määritellään tuotteen pakkausmerkintöjen perusteella. Mikrobiologisia tutkimuksia tehdään mm. jauhelihasta, liha- ja raakalihavalmisteista sekä kalajalosteista ja maidosta. Tuotteista tehdään mikrobikriteeriasetuksen mukaiset määritykset. Listeria monocytogenestä tutkitaan merkittävän ja kohtalaisen riskin tuotteista 1-3 kertaa vuodessa. Tuotteista otettavien salmonellanäytteiden määrä vaihtelee sen mukaan onko tuote määritelty syötävän raakana vai kypsennettynä. Salmonellanäytteitä otetaan riskiarviointiin perustuen vuosittain. Leikkaamoissa otetaan kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset näytteet. Laitoksen tuotantotiloista otettavat näytteet Laitosten tiloista otetaan puhdistuksen jälkeen pintapuhtausnäytteitä aerobisten kokonaisbakteerien pesäkemäärän selvittämiseksi. Näytteet otetaan joko kontaktimaljoilla tai pintasivelynäytteinä. Pintapuhtausnäytteitä otetaan 1-10 kappaletta 1-4 kertaa vuodessa. Lisäksi sivelynäytteitä otetaan Listeria monocytogeneksen varalta tuotantoympäristöstä ja erityisesti pinnoilta, joissa käsitellään kypsiä ja sellaisenaan syötäviä tuotteita (1-10 näytettä 1-5 kertaa vuodessa). Vuodessa otettavien Listeria näytteiden määrä laitoksissa vaihtelee laitostyypistä ja laitoksen kokoluokasta johtuen. Salmonellanäytteitä otetaan tuotantoympäristöstä liha-alan laitoksista, jos siellä käsitellään sellaista lihaa, joka ei kuulu salmonellavalvontaohjelman piiriin sekä munapakkaamoista. Näytteenottosuunnitelma Näytteenottosuunnitelma laitoskohtaisesti on erikseen laadittavassa suunnitelmassa. Projektit