Porin seudun yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille Hyväsytty ympäristöterveysjaostossa 8.12.

Transkriptio

1 Porin seudun yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille Hyväsytty ympäristöterveysjaostossa

2 LYHENTEITÄ Euroopan tason yleisorganisaatiot EY Komissio Euroopan yhteisö (nyk. Euroopan Unioni) Euroopan yhteisöjen komissio (nyk. Euroopan komissio) Ministeriöt MMM STM TEM YM Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Suomalaiset ympäristöterveydenhuollon keskusvirastot Evira Tukes Valvira Elintarviketurvallisuusvirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Muita organisaatioita EFSA SFS STUK THL Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (European Food Safety Authority) Suomen Standardisoimisliitto ry Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aluehallinto AVI Aluehallintovirasto ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lainsäädäntö EL Elintarvikelaki (23/2006) ElhL Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) EsL Eläinsuojelulaki (247/1996) EtL Eläintautilaki (55/1980) KemL Kemikaalilaki (744/1989) KuTuL Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) TsL Terveydensuojelulaki (763/1994) TupL Tupakkalaki (693/1976)

3 Valvontaohjelma-asetus Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvon taohjelmista (78/2011) Valvontasuunnitelmaasetus Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitel masta (665/2006) Yhteistoiminta-aluelaki Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) Palvelulaki Laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009) EY-asetukset AMS-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta CLP-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituk sesta, merkinnöistäja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttami sesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta EY-valvonta-asetus REACH-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/ EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta. Muut ELTU KUTI YHTI RYMY VAMU VASU Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tiedonkeruu Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvontakohteille ja valvontatiedoille Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden, tu pakkalain sekä kemikaalilain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille Ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmä Kuntien elintarvikevalvonnan auditointi (ent. vaatimustenmukaisuuden arviointi) Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (Single Multiannual National Control Plan) SIKAVA NASEVA SOTE Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Nautojen terveydenhullon seurantajärjestelmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjesteminen

4 SISÄLTÖ 1. Johdanto Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontayksikkö Toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Yleistä Riskinarviointi Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvonta Johdanto Tietojärjestelmät Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Tarkastusten suunnittelu ja toteutus ja tarkastusten sisällön määrittely Valvonnan kohdentaminen ja valvontakohteiden tarkastustiheys Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma Laboratorio ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu Valvontakirjanpito Valvontaprojektit, valvonnan painopisteet Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Viestintä Valvonnasta perittävät maksut Koulutus ja ohjeistus Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Tavoitteet vuodelle Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit Laitosvalvonta Tarkastuksen sisällön määrittely ja valvontakohteiden tarkastustiheys Kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteiden tutkiminen Liitteet Liite EL 1 Elintarvikehuoneistojen kohderyhmänkohtainen tarkastussuunnitelma Liite EL 2 Laitosten tarkastussuunnitelma Terveydensuojelu Tarkastusten sisältö Valvontakohteiden tarkastustiheys, tarkastukseen käytettävä aika ja riskinarviointi Vesiepidemia- ja terveysvaaratilanteet Terveydensuojelun painopistealueet ja valvontasuunnitelma Näytteenotto ja laboratoriot Pakkokeinot Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi Liitteet Liite TsL 1 Terveydensuojelulain valvontakohdetyypit, niiden tarkastustiheys, tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika, kohteiden lukumäärä ja tarkastuksiin käytettävä aika... 25

5 Liite TsL 2 Terveydensuojelulain mukaisten tarkastustenyleinen sisältö kohdetyypeittäin Tupakkalainvalvonta Valvonta Tupakkalain mukaisen valvonnan riskinarvioinnin perusteet Tupakkalain mukaisen valvonnan vuosisuunnitelmat Tupakkalain noudattamatta jättäminen Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi Liiteet Liite TupL 1 Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika Nikotiinivalmisteiden myynti Tarkastustiheys Valvonnassa käytettävät toimenpiteet Raportointi Kemikaalivalvonta Riskinarviointi Tarkastussuunnitelma Toimenpiteet tarkastuksen jälkeen ja pakkokeinot Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuuslain voimaantulo ja sen aiheuttamat toimenpiteet Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastus Kuluttajaturvallisuusvalvonnan riskinarviointi Kuluttajaturvallisuusvalvonnan vuosisuunnitelmat Hallinnolliset pakkokeinot Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi Liiteet Liite KuTuL 1 Kulutajaturvallisuusain valvontakohdetyypit, niiden tarkastustiheys, tarkastukseen keskimää- rin käytettävä aika, kohteiden lukumäärä ja tarkastuksiin käytettävä aika Eläinlääkintähuolto Voimavarat Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Yksityinen palvelutarjonta Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Erityistilanneviestintä Maksut Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Peruseläinlääkäripalvelu Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kiireellinen eläinlääkärinapu Saatavuus- ja laatutavoitteet Toimitilat ja välineresurssit Perustason ylittävät palvelut Ohjaus Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta Laatu... 64

6 Valitusten käsittely Toiminnan kehittäminen Seuranta ja raportointi Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta VASU-raportointi Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot Eläintaudeista ilmoittaminen Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi Liite ElhL 1 Resurssitarpeen kartoitus Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi LIITE 1 Lainsäädäntöluettelo

7 1 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelma on laadittu vuosiksi , ja se täsmentyy suunnitelmakauden aikana; suunnitelma päivitetään vuosittain. Ympäristöterveysjaosto hyväksyy tämän suunnitelman ja se toimitetaan aluehallintovirastolle vuoden 2011 loppuun mennessä. Päivitykset tiedotetaan ympäristöterveysjaostolle vuosittain ja toimitetaan aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelmat. Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttää, että suunnitelman tulee sisältää vähintään tarkastusten sisällön määrittely, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan arviointi, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Tämän suunnitelmakauden alkupuolella korostuu kohdetietojärjestelmän ajantasalle saattaminen. Yksikön käytössä on kaksi projektisuunnittelijaa vuoden 2012 loppuun saakka. Heidän tehtävänään on Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimintojen ja palveluprosessien kehittäminen. Yhteistyösopimuksessa mainittu suoritepohjainen kuntalaskutus ja palveluiden kehittäminen ovat etusijalla kehittämistyössä. Sunnitelman liitteenä ei ole eri keskusvirastojen tarkastustyön helpottamiseksi laadittuja tarkastuslistoja. Ne ovat kuitenkin käytössä ja saatavissa valvontahenkilöstön yhteisesti käyttämältä asemalta. 2. Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontayksikkö Terveysvalvonnan toimialojen yhteiset asiat (esimerkiksi tietojärjestelmät ja koulutus) on käsitelty tässä luvussa. Eläinlääkinnän valvontasuunnitelma on täysin oma kokonaisuutensa, luku 3.8.

8 2 2.1 Toimialue Vuoden 2011 alusta toimialueena on ollut Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Siihen kuuluvat Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Väestöpohja on n asukasta, maapinta-ala n km² sekä kokonaispinta-ala 4480 km². Porin seudun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueita koskevan lain (410/2009) vaatimukset. Suunnitelman toimikaudella ei ole tulossa muutoksia, ellei alueella tapahdu kuntaliitoksia. Toiminta-alueen kuntien ominaispiirteet ovat hyvin erilaiset; toisaalta maatalousvaltaisia kuntia toisaalta teollisuuskaupunkeja. Suurin osa valvottavista kohteista on Porissa. Erityispiirteenä on Eurajoen Olkiluodolla sijaitseva ydinvoimala. Olkiluoto 3 voimalan rakentaminen tuo paikkakunnalle paljon vierastyövoimaa, joka tarvitsee majoittumistiloja. Sama kehitys jatkuu, mikäli Olkiluoto 4 voimalan rakentaminen alkaa. Pori on kesäkaupunki ja erityisesti vuosittainen, kymmenen päivää kestävä Pori Jazz tapahtuma on huomioitava valvontasuunnitelmassa. Yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 20 useamman päivän kestävää kesätapahtumaa, jotka työllistävät varsinkin elintarvikevalvontaa. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Suunnitelmakauden alussa terveystarkastajien työjako uudistuu ja siirrytään tehtäväkohtaiseen tehtävienjakoon, jolloin erikoistuminen pääsee alkuun. Valtiovarainministeriö myönsi Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle avustuksen, jolla palkataan kaksi projektisuunnittelijaa terveysvalvontaan. Heidän työpanoksensa on laskettu yksikön käytössä oleviin henkilötyöpäiviin koskien vuotta Hankkeen tavoitteena on mm. kustannusten kasvun hillitseminen, kustannusten oikea kohdentaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevahenkilöstö Virkanimike laskennallinen työaika (htpv), erityisosaaminen ja muuta Lankiniemi Matti ympäristöjohtaja 66 Rosenblad Heidi ympäristöinsinööri terveystarkastaja (terveysvalvontayksikön vetäjä) 132 (ympäristönsuojelutehtäviä 88 htpv) 220 Fager Markku terveystarkastaja 110 (osa-aikaeläkkeellä 50 %) Kärrylä Antti terveystarkastaja 220 Laine Marita terveystarkastaja 220 Mattila Jaana terveystarkastaja 220 Paloviita Kalevi terveystarkastaja 220

9 3 Pruuki Aila terveystarkastaja 220 Vuohijoki Anne terveystarkastaja 220 Koskinen Liina vt. terveystarkastaja 220 (vuonna 2012) Ollikka Jussi vt. terveystarkastaja 220 (vuonna 2012) Kudjoi Ulla projektisuunnittelija 220 (vuonna 2012) Lepistö-Mäkivaara Sirpa projektisuunnittelija terveystarkastaja 220 (vuonna 2012) 220 (2013 eteenpäin) Leivo-Jokimäki Sirkka palveluasiantuntija 220 Rapp Carmen hallintosihteeri 44 Aminoff Berndt kaupungineläinlääkäri 220 / päivystävä eläinlääkäri Haukioja Heli kaupungineläinlääkäri 220 / nautojen terveydenhuolto Häkkinen Tanja valvontaeläinlääkäri 176 Hämäläinen Markus kaupungineläinlääkäri 220 / tuotantoeläimet ja hevoset Kulmala Johanna hygieenikkoeläinlääkäri 220 Sipilä Elina kaupungineläinlääkäri 220 / sikojen terveydenhuolto Vaajakari Pilvi kaupungineläinlääkäri 220 Varajärvi Sirpa kaupungineläinlääkäri 220 Laiho Veera pieneläinhoitaja 100 / virkavapaalla asti Laihonen Kaisa pieneläinhoitaja 120 / sijainen asti Virtanen Jetta pieneläinhoitaja 220 Ylönen Kaisa pieneläinhoitaja 220 yht htpv vuonna 2012 Tavoitteena on, että työpanoksien kohdentuminen tarkentuu ja perustuu yhä enemmän paikalliseen riskinarviointiin suunnitelmakauden edetessä.

10 4 2.3 Koulutus Terveystarkastajat käyvät koulutuksissa vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti. Kun tehtäväkohtainen työjako otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta, niin koulutusta pystytään kohdentamaan kunkin tarkastajan tehtäviin ja tarpeisiin, jolloin henkilöstön erityisosaaminen kasvaa. Ympäristöjohtaja hyväksyy koulutussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset puolivuosittain. 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Kohdetietojärjestelmä on Digia Oy:n toimittama tarkastajaohjelma. Kaikki uudet valvontakohteet kirjataan rekisteriin ilmoituksen käsittelyn tai kohteen hyväksymisen yhteydessä. Toimintansa lopettaneet kohteet merkitään rekisteriin lopettaneiksi. Yhteistoiminta-alueeseen liittyneiden kuntien vanhoihin valvontatietoihin on säilynyt viranhaltijoilla selailuoikeus. Valvontarekisteriin merkitään valvontakohteiden tunnistetiedot, suunnitellut ja suoritetut valvontatoimenpiteet sekä vastaavat muut toimialakohtaisen lainsäädännön ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Kohteen tunnistetietoja ovat -toimijan nimi, osoite ja Y-tunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus -valvontakohteen nimi ja osoite -toimijan toimiala luokiteltuna lainsäädännön ja keskusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti Niin sähköisessä kohderekisterissä kuin aktissakin siirrytään suunnitelmakaudella käyttämään lakimuutosten myötä käyttöönotettuja ryhmittelyjä. Taulukossa 2. on Porin seudun yhteistoiminta-alueen valvontakohteiden lukumäärät lakikohtaisesti Laki Elintarvikelaki kpl 935 ja 109 alkutuotantopaikkaa Terveydensuojelulaki 1122 Kuluttajaturvallisuuslaki 447 Tupakkalaki 972 Kemikaalilaki Viestintä Viestintää on asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen, niin sisäinen kuin ulkoinen. Viestinnässä huomioidaan, mahdollisuuksien mukaan, vastaanottava ryhmä. Tavoitteena on avoin ja selkeä viestin-

11 5 tä. Viestinnän välineitä käytetään monipuolisesti, esimerkiksi internet-sivut, artikkelit, tiedotteet, haastattelut, keskustelutilaisuudet ja esitelmät. Esitelmiä voidaan pitää omasta tai asiakkaiden aloitteesta. Ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöjohtajalla, joka on ympäristöterveydenhuollon johtava virkamies. Kukin yhteistoiminta-alueen henkilökuntaan kuuluva osallistuu viestintään oman osaamisensa mukaan. Elintarvike- tai vesiepidemiaepäily taiepidemia tai terveysvaaratilanteessa ensisijainen tiedotusvastuu on epidemiatyöryhmällä (terveydensuojeluviranomainen). Elintarvikelain mukaisissa markkinoilta poistamistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on kohteella. Valvontaviranomainen voi elintarvikealan toimijan kustannuksella yleisesti tiedottaa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten vastaisista elintarvikkeista, jos elintarvikealan toimija ei noudata säädettyä velvoitetta ilmoittaa asiasta kuluttajille. Lakimuutostilanteissa tai kun toimintaan tulee muutoksia, tiedottamista lisätään koskemaan juuri näitä asioita. Tällöin laaditaan erillisiä lehdistötiedotteita ja julkaistaan uutisia Porin kaupungin internet-sivuilla, erityisesti ympäristöviraston etusivulla. Erityistilanteiden viestintäohje ja mallipohjat laaditaan erityistilannesuunnitelman päivityksen yhteydessä. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon taksa on hyväksytty ympäristöterveysjaoston kokouksessa Maksuja peritään suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Taksa on nähtävillä ympäristöviraston internet-sivuilla sekä valvojien yhteisellä N-asemalla. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Tuntihinnaksi on muodostunut 45. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään myös ilmoitusten käsittelystä sekä hakemusten hyväksymisestä. Nämä on eritelty taksassa. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Taulukko 3: Terveysvalvonnan käyttämät laboratoriot Laboratorio Osoite Puhelinnumero Fax Huom! Porilab Tiedepuisto Pori (02) elintarvike-, vesi- ja asumisterveysnäytteet Ympäristölaboratorio Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C Lahti vesinäytteet MetropoliLab Viikinkaari Helsinki (09) vesinäytteet

12 6 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Rauman ympäristölaboratorio Helsingin Yliopisto, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto, Vesi ja terveys yksikkö Hatanpäänkatu 3 B Tampere Lensunkatu Rauma Agnes Sjöberginkatu HELSINGIN YLIOPISTO Neulaniementie Kuopio (03) (03) vesinäytteet (02) (02) vesinäytteet (09) 1911 (09) virukset vedestä ja elintarvikkeista alkueläimet ja virukset vedestä Tarvittaessa tukeudutaan muihin akkreditoituihin laboratorioihin. Eläinlääkinnän käyttämät laboratoriot on lueteltu kohdassa Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Näitä ovat elintarvikelaki, terveydensuojelulaki, tupakkalaki, kemikaalilaki, kuluttajaturvallisuuslaki ja eläinlääkintähuoltolaki. Lisäksi lääkelaki säätelee nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin luvan varaisuutta ja siihen liittyvää valvontaa, mutta lääkelaki ei edellytä valvontasuunnitelman tekemistä. Lainsäädäntö on esitetty tarkkaan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu, mitkä ovat suunnitelmakauden valvonnan painopisteet ja projektit Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Lakikohtaiset riskinarvioinnit esitetään toimialoittain.

13 7 Pääsääntöisesti riskinarvioinnissa käytetään toimialakohtaisesti keskusvirastojen antamia ohjeellisia tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin kuluvaa aikaa. Suunnitelmakaudella riskinarviointi on painopisteenä jokaisella toimialalla Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastuksia tehdään toimialakohtaisesti tai samaan tarkastukseen yhdistetään useamman toimialan asioita. Tyypillisesti tupakkalain mukaiset tarkastukset ja nikotiinivalmisteita koskevat tarkastukset liittyvät yhteen elintarvikelain mukaisten tarkastusten kanssa. Terveydensuojelulailla ja kuluttajaturvallisuuslailla on yhtymäkohtia, esimerkiksi uimarannoilla ja uimahalleissa. Tarkastuksiin käytettävään aikaan lasketaan tarkastukseen valmistautuminen, itse tarkastus ja tarkastuskertomuksen kirjoittaminen ja lähettäminen. Tarkastusten yleinen sisältö on esitetty taulukossa 4. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on yksikohtaisemmat määritelmät tarkastusten sisällöille. Taulukko 4. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Toimiala Elintarvikevalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Tarkastus minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Kemikaalivalvonta Tarkastukset tehdään säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti Arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon Terveydensuojelunvalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, johon liittyy usein aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, sekä mittauksia ja näytteenottoa Kuluttajaturvallisuuvalvonta Tupakkalainvalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheuta vaaraa Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.

14 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella.. Tarkentamista tehdään koko suunnitelmakauden ajan kaikilla tämän suunnitelman mukaisilla toimialoilla. Suunnitelma on Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ensimmäinen yhteisesti laadittu suunnitelma. Yhteistoiminta-alueella on tuhansia valvontakohteita, joten suunnitelmakauden tavoite on tehdä riskinarviointi kohdeluokkakohtaisesti ja suuririskisissä kohteissa kohdekohtaisesti. Tässä suunnitelmassa hyödynnetään toimialoittain annettuja ohjeellisia tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettävä ajan tarve arvioidaan toimiala kohtaistenohjeiden mukaisesti. Valvontakohdetyyppien tavoitteelliset tarkastustiheydet esitetään toimialakohtaisten suunnitelmien liitteissä. Suunnitelmallisesta ja toteutetusta valvonnasta peritään taksan mukainen maksu. Tupakkalain ja lääkelain mukaisista myyntiluvista peritään vuosimaksu. Viranomaiselle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävää ensimmäistä tarkastusta voidaan pitää suunnitelmallisena tarkastuksena, josta peritään maksu.

15 9 3.2 Elintarvikevalvonta Johdanto Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) on elintarvikelain mukaan osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaista alkutuotannosta alkavaa ja koko tuotantoketjun kattavaa monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Vuosille laadittu EVO kytkeytyy ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan siten, että koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva ohjeistus on yhteisessä valvontaohjelmassa ja elintarvikevalvontaa erityisesti koskevat asiat ovat EVOssa. EVOssa kuvataan aluksi toiminnan pitkäaikaiset tavoitteet sekä annetaan ohjeita paikallisen elintarvikevalvonnan järjestämistä varten. Ohjelman loppuosassa (vuosittain muuttuva osa) kuvataan elintarvikevalvonnan hankkeet, joita ovat tulostavoitteiden toteuttamiseksi suunnitellut hankkeet, tietojärjestelmäprojektit sekä EU-hankkeet. Valvonta koostuu kansallisista valvontaohjelmista ja vuosittain suunniteltavista muista valvontahankkeista, jotka tukevat Eviran asettamia tulostavoitteita. Eviran valvontahankkeet vuodelle 2012 ovat seuraavat: vuonna 2011 alkanutta lisäaineiden, aromien ja entsyymien valvontahankeen koulutusta jatketaan opastavina tarkastuksina lisäaineita, aromeja ja entsyymejä valmistaviin ja maahantuoviin yrityksiin sekä niitä käyttäviin elintarviketuotantolaitoksiin. kasvisvarastojen olosuhdekartoitus, jossa selvitetään kasvisten hygieniaan vaikuttavia seikkoja kasvisten varastoinnissa. Hanke on tarkoitus toteuttaa kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten tekemien kasvisvarastojen tarkastusten avulla EVIRAn antamien ohjeiden mukaan listeria lihavalmisteissa, jossa kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten avulla vuosina 2012 ja 2013 selvitetään listerian esiintyvyyttä kaupan olevissa lihavalmisteissa PAH-yhdisteiden tehokas valvontahanke, jossa tehdään tarkastuksia niihin liha- ja kala-alan laitoksiin ja muihin valvontakohteisiin joissa on savustustoimintaa. Tarpeen vaatiessa otetaan myös näytteitä, joiden kulut maksaa Evira. Evira tekee ohjeet hanketta varten. Tarkempia tietoja hankkeista on Eviran internet-sivuilla. Kuntien laatimat elintarvikevalvontasuunnitelmat Elintarvikevalvontasuunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi suunnitelmassa tulee arvioida henkilövoimavarojen riittävyys vertaamalla valvonnan toteuttamiseen tarvittavia henkilövoimavaroja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Suunnitelmaan sisällytetään ilmoitettujen elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen (elintarvikelain muutos 352/ ) sekä hyväksyttyjen (13.2 ) ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen (13.3 ) toiminnan säännöllinen valvonta. Myös hyväksymis- ja ilmoitusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää alkutuotantoa valvotaan tarvittaessa. Valvonta-alueella on useita suuria ja pienempiä yleisötilaisuuksia, joissa valvotaan elintarvikkeiden myyntiä ja tarjoilua. Valvonta sisältyy tähän suunnitelmaan ja valvonnan tarve perustuu riskinarviointiin.

16 Tietojärjestelmät Tietojärjestmä on selostettu kohdassa Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä on säädetty elintarvikelain ja 22 :ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa (elintarvikelain muutos 352/2011). Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikelain toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontakohteiden ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää sille asetetut vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/ ). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Kontaktimateriaalitoimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava toimijalle ottaneensa tiedon vastaan tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Elintarvikelain muutos (352/2011) 13.6 :ssä sekä 22.3 ja 22.4 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle Tarkastusten suunnittelu ja toteutus ja tarkastusten sisällön määrittely Jokaiseen elintarvikehuoneistoon tehdään pääsääntöisesti 1-5 tarkastusta vuoden aikana. Uudet toimijat tarkastetaan ilmoituksen käsittelyn yhteydessä, mikäli toiminnan riskit arvioidaan suuriksi. Pääsääntöisesti ilmoituksen perusteella tehdään riskinarviointi ja kohteen tiedot kirjataan tarkastajaohjelmaan ja tarkastuskäynti tehdään toiminnan aloittamisen jälkeen.

17 11 Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta ja ne pyritään tekemään silloin, kun kohteessa on toimintaa. Ensimmäinen tarkastuskäynti on perustarkastus ja sen lisäksi voidaan tehdä lisätarkastuksia. Tarkastuksissa käytetään apuna Eviran laatimia kohdetyyppikohtaisia omavalvonnan ja yleisen hygienian tarkastuslomakkeita. Kunkin kohteen omavalvontasuunnitelma käydään kokonaisuudessaan läpi kerran vuodessa. Samalla tarkastetaan kohteen hyväksymisasiakirjat ja niiden vastaavuus kohteen toimintaan. Omavalvontasuunnitelmasta ja siihen sisältyvästä omavalvontanäytteiden otosta annetaan toimijalle ohjeita. Muilla vuoden aikana tehtävillä valvontakäynneillä keskitytään suunnitelman toimivuuden tarkastuksiin sekä annettujen kehotusten ja määräysten noudattamisen valvontaan. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevissä laitoksissa käydään vuosittain läpi Eviran ABCD-lomake. Valvontakohteiden kaikki tilat ja toiminta pyritään tarkastamaan vuoden aikana, mikäli koko kohdetta ei tarkasteta ensimmäisen valvontakäynnin aikana. Tarkastuskäynneillä voidaan ottaa viranomaisnäytteitä. Suunnitelmallisilla tarkastuskäynneillä voidaan myös ottaa suunnitelman ulkopuolisia elintarvike- tai pintapuhtausnäytteitä, mikäli on aihetta epäillä määräystenvastaisuutta valvontakohteen hygieniassa tai elintarvikkeissa. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, johon merkitään valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa toimijalta edellytettävät toimet. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi tarkastuskohteelle Valvonnan kohdentaminen ja valvontakohteiden tarkastustiheys Liitteessä EL 1 on esitetty vuodelle 2012 suunniteltu kohderyhmäkohtainen tarkastusten lukumäärä EVO:n suosituksen mukaan. Tarkastusten lukumäärä valvontakohdetta kohti perustuu edellä kuvattuun EVO:n tarkastustiheyssuosituksiin sekä paikallisiin tarpeisiin valvonnan kohdentamisessa. Kansallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaisesti riskinarvioinnin perusteella voidaan lisätä tai vähentää kunkin kohteen vuosittaisia käyntimääriä enintään 50 %. Tässä suunnitelmassa on käytetty pääasiassa EVO:n tarkastustiheys suosituksia ja aikoja. Vuonna 2012 on tavoitteena tarkastaa kohteet EVO:n suosituksen mukaan ja kuljetustoiminnasta pyritään tarkastamaan 30 % kohteista, laatikkomyymälöistä 30 % kohteista ja tarjoilupaikoista 50 %. Koska uusi organisaatio on aloittanut toimintansa v alusta ja aikaisemmin on joissakin kunnissa ollut resurssivajetta, joten kohdekohtaista riskinarviointia ei ole voitu tehdä joka valvontakohteesta erikseen, mutta riskinarviointia pyritään jatkamaan sitä mukaa kun eri valvontakohteista saadaan riittävästi tietoa kohteiden tarkastuskäynneillä vuoden 2012 aikana. Jokaiselle valvontakohteelle suoritetaan kohteen toiminnan laajuuteen ja luonteeseen sekä tarkastuskäyntien valvontakokemuksiin pohjautuva riskinarviointi. Tarkempia riskinarvioinnin perusteita ovat: tuotannon levikki tai annosmäärä ja toiminnan luonne (esim. käsitelläänkö pakkaamattomia elintarvikkeita, myymälä vai ruuan valmistus tai tarjoilupaikka)

18 12 elintarvikkeiden käsittely ja tilojen riittävyys ja sopivuus toimintaan kohteen kunto ja varustetaso (laitteiden kunto, kylmätilojen riittävyys, astianpesu) tilojen, laitteiden ja välineiden puhtaus henkilökunnan asiantuntemus ja asenne, pukeutuminen ja työskentelyhygienia toimintakulttuuri (määräysten noudattaminen ja huolellisuus) kirjallinen omavalvontasuunnitelma, sen toimivuus ja siihen sisältyvä näytteenotto (dokumentoinnin säännöllisyys ja valvonnan tulokset) näytetulokset (viranomais- ja omavalvontanäytteet) Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma Näytteenottosuunnitelma perustuu riskinarviointiin ja vuoden 2011 valvonnasta saatuihin tuloksiin. Kohteet, joissa säännöllinen näytteenotto on tarpeen, suorittavat näytteenoton itse osana omavalvontaa. Esimerkiksi helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevistä laitoksista otetaan suunnitelmallisia viranomaisnäytteitä ja mikrobikriteeriasetuksen mukainen laitosten näytteenottosuunnitelma on liitteessä. Tarkastuskäyntien yhteydessä valvotaan omavalvontanäytteenoton toteutumista ja suoritetaan viranomaisnäytteenotto, mikäli toiminnanharjoittaja laiminlyö pakollisiksi määrättyjen omavalvontatutkimusten säännöllistä suorittamista tai mikäli muuten on tarkastuskäynnin perusteella syytä epäillä, että kohteen hygieniatasossa tai sen käyttämissä raaka-aineissa on ongelmia. Muut kuin laitosten elintarvikenäytteet otetaan saatavuuden mukaan vaihtoehtoisesti salaatista tai jäähdytetystä ruuasta, joka on tarkoitus tarjoilla uudelleen lämmitettynä. Näytteenotto suoritetaan kohteen omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotossa varaudutaan myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin sekä elintarvikevalvontaohjelmiin sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Ravintolat Salaatit ja tarjolla olevat elintarvikkeet (50-60 kohdetta) Isojen lounas- ja pizzapaikkojen (pääasiassa yli 50 asiakaspaikkaa) ja ravintoloiden elintarvikenäyteprojekti, jossa tutkitaan salaattien ja muiden tarjolla olevien elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu em. kohteissa. Näytteitä otetaan kohteesta 2-3, joista yksi on aina viranomaisnäyte, yksi-kaksi otetaan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi ja näytteen kulut maksaa siten toimija. Myymälät ja myyntipaikat Broilertuotteet (näytteitä 35 kpl) Myymälöistä otetaan eri valmistajien raakoja broilertuotteita, josta tutkitaan kampylobakteeri ja salmonella. Näytteenotto ja tutkiminen toteutetaan omana projektina.

19 13 Grillimakkarat (näytteitä 30 kpl) Grillimakkaroiden laatu tutkitaan viimeisenä käyttöpäivänä. Kaupan olevia grillimakkaroita otetaan 1-2 eri valmistajan näytettä/kohde. Näytteenottohetkellä mitataan tuotteen säilytyslämpötila ja mikäli se on liian korkea, tutkitaan tuotteen laatu omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi ja kulut tulevat toiminnanharjoittajan maksettavaksi. Toinen näyte on viranomaisnäyte. Näytteestä analysoidaan rasva ja mikrobiologinen laatu. Suuret yleisötilaisuudet Yhteistoiminta-alueella on useita suuria kesätapahtumia ja näistä otetaan elintarvikenäytteitä riskinarvioinnin perusteella seuraavasti: -Pori Jazz, elintarvikenäytteitä tapahtuman aikana riskinarvioinnin perusteella 50 kpl, näytteitä otetaan 2 elintarvikenäytettä/toimija joista toinen on omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi otettu näyte ja toinen viranomaisnäyte -Porin Silakkamarkkinat 10 kpl -muista tapahtumista otetaan näytteitä riskinarvioinnin perusteella tarkastuksen yhteydessä -elintarvikemyyntikohteiden vesinäytteitä tutkitaan 1-2 viikkoa ennen tapahtumaa Tapahtumien elintarvikenäytteistä tutkitaan vähintään kolme seuraavista parametreista mikrobiologisen laadun selvittämiseksi: Kokonaisbakteerit, E. coli, S. aureus, Cl. perfringens, Salmonella, EHEC, enterobakteerit, B. cereus, hiivat ja homeet, listeria, Yersinia, tai Koliformit 30 C, Eviran valvontahankkeista osallistutaan listeria lihavalmisteissa -tutkimushankkeeseen, jossa kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten avulla vuosina 2012 ja 2013 selvitetään listerian esiintyvyyttä kaupan olevissa lihavalmisteissa. Tuotteista on vähän tietoa, joten hankkeeseen osallistumista pidetään tärkeänä. Mikäli elintarvikenäytteen tulos on huono, annetaan toiminnanharjoittajalle ohjeita omavalvonnan ja hygieniatason parantamiseksi ja tarvittaessa otetaan uusintanäyte omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi Laboratorio ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu Laboratoriot on lueteltu kohdassa Valvontakirjanpito Tarkastaja atk-ohjelmaaan kirjataan ja siinä ylläpidetään tiedot valvontakohteista ja niihin tehtävistä valvontatoimenpiteistä. Ohjelmasta Eviran määrittelemät tiedot siirretään keskitettyyn tietojärjestelmään. Tarkastajaohjelmaan kirjataan tunnistetietojen lisäksi -toimijalle tehtyjen tarkastusten tarkastuskertomukset

20 14 -toimijaa koskevat päätökset ja toimijalle toimitetut kirjalliset yhteydenotot sekä muistiot puhelin- ja sähköpostikeskusteluista toimijan kanssa Sähköisen rekisterin ulkopuolella säilytetään paperiversioina hyväksymishakemuksia ja ilmoituksia, toimijoiden hyväksyttyjä tai elintarvikelain muutoksen voimaantulon jälkeen vastaanotettuja ja tarkastettuja omavalvontasuunnitelmia, viranomaisnäytteiden tutkimustuloksia. Eviran tavoitteena oli vuoteen 2011 mennessä valvontakohdejärjestelmän (KUTI1) valmistuttua ottaa käyttöön myös keskitetty valvontatietojärjestelmä (KUTI2), jonka kautta kuntien valvontatiedot voidaan koota sähköisesti tietojärjestelmästä. Valvontakohdetietojen korjaaminen ja syöttäminen valvontakohderekisteriin KUTI-luokitusten mukaisesti jatkuu valvontayksikössä vuonna 2012 keskusviranomaisten ohjeiden mukaan Valvontaprojektit, valvonnan painopisteet Vuoden 2012 suunnitelmassa valvontaa on kohdennettu keskuskeittiöihin, elintarvikkeiden valmistuspaikkoihin sekä sellaisiin kohteisiin, joissa käsitellään helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita. Lisäksi vuoden 2012 painopistealueena on maidon- ja lihantuotantotilojen riskinarviointi ja kohteiden kirjaus tarkastajaohjelmaan. Näytteenottoprojekteista on kerrottu näytteenottosuunnitelma-kohdassa Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat elintarvikelain 7 luvussa. Lisäksi Evira on laatinut oppaan hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä ja päästömalliohjeen elintarvikelain (23/2006) mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa voidaan kunnassa siirtää kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta kuten elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeiden markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Porin kaupungin ympäristöviraston johtosäännössä (hyväksytty ympäristölautakunnassa ) on delegoitu ympäristöjohtajalle elintarvikelain 55 :n määräysoikeus elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamisesta, 56 :n mukaisista kielloista, 57 1 mom. mukaisesta markkinoilta poistamisesta ja 58 :n mukaisesta haltuunotosta, 59 :n mukaisesta käytöstä ja hävittämisestä sekä 60 :n mukaisesta hylkäämisestä ensisaapumispaikassa. Esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta kunnan viranhaltijan antaman määräyksen tehosteeksi tekee lautakunta tai jaosto. Vaikka toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön ei olisi siirretty elintarvikevalvontatehtäviä suorittavalle kunnan viranhaltijalle, viranhaltija on kiireellisissä tapauksissa oikeutettu an-

21 15 tamaan määräyksiä epäkohdan poistamiseksi, asettamaan kieltoja sekä tekemään haltuunottoa koskevan päätöksen. Tällainen viranhaltijapäätös on viipymättä saatettava lautakunnan tai jaoston käsiteltäväksi Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Saatuaan ilmoituksen elintarvike- tai talousvesivälitteisestä ruokamyrkytyksestä tai epäillystä ruokamyrkytyksestä yhteistoiminta alueella, aloitetaan välittömästi tapausta koskeva selvitys. (elintarvikelaki 45 ja terveydensuojelulaki 20a ). Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen vaatii hyvää yhteistyötä tartuntatauti-, ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisten sekä muiden epidemiaselvityksiin osallistuvien viranomaisten välillä. Ruokamyrkytysten selvitystyöryhmät on nimetty Porin ja yhteistoimintakuntien alueella. Tarkempia ohjeita ruokamyrkytysten selvittämisestä annetaan Eviran internetsivuilla. Terveysvaaratilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet kirjataan. Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta, elintarvikkeiden takaisinvedosta ja asianmukaisesta toiminnasta on elintarvikealan toimijalla, mutta viranomaisen vastuulla on varmistua siitä, että toimenpiteet ovat riittäviä ja että ne toteutetaan välittömästi. Takaisinvetotilanteita varten käytetään Eviran tätä varten laatimia ohjeita. Laatukäsikirjan päivitys ja epidemiatilanteiden tarkempi toimintaohje laaditaan osana kehittämisprojektia vuoden 2012 aikana Viestintä Viestintä on selvitetty kohdassa Valvonnasta perittävät maksut Valvonnan maksullisuus on kohdassa Koulutus ja ohjeistus Koulutuksen suunnittelu on kohdassa 2.3

22 Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi on esitetty luvussa Tavoitteet vuodelle 2012 Osallistutaan Eviran elintarvikevalvontahankkeisiin mahdollisuuksien mukaan, mukaan lukien valvontakohdejärjestelmän ja tietojärjestelmän kehittäminen, viraston ohjeistuksen mukaan. Pyritään toimimaan organisaatiossa niin, että valvontatyön laatu ja tehokkuus sekä asiakaspalvelu yhteistyöalueen yksikössä paranisivat Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit Tämän suunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan EVO:n keskimääräisiin tarkastusten kestoaikoihin perustuen yhteensä 1123 henkilötyöpäivää jakautuen seuraavasti: tarkastuskäyntien suorittaminen muihin elintarvikehuoneistoihin kuin laitoksiin 591 henkilötyöpäivää suuriin yleisötilaisuuksiin 30 henkilötyöpäivää (arvio) näytteenottosuunnitelman toteuttamiseen 30 henkilötyöpäivää Eviran projektien (KUTI1 ja -2) sekä Eviran tutkimushankkeet 20 henkilötyöpäivää laitosvalvontaan 108 henkilötyöpäivää, jonka suorittavat hygieenikkoeläinlääkäri ja valvontaeläinlääri Tarkastuskäynteihin kuluvaan työaikaan on laskettu kuuluvaksi varsinaiseen tarkastukseen kuluvan ajan lisäksi matkoihin kuluva aika sekä pöytäkirjan ja laskun laadintaan kuluva aika. Koko suunnitelmalliseen valvontaan kuluva aika saadaan kertomalla tarkastusten toteuttamiseksi tarvittava työaika 1,5:llä Eviran ohjeistuksen mukaan. Elintarvikevalvonnasta vain osa on suunnitelmallista valvontaa. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi viranhaltijaresursseja on varattava ruokamyrkytystilanteiden ja -epäilytapausten hoitamiseen, ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn, asiakasvalitusten käsittelyyn, suunnitelmallisilla valvontakäynneillä annettujen määräysten noudattamisen valvontaan, keskusviranomaisten valvontaprojekteihin osallistumiseen, neuvontaan, asiakaspalveluun, koulutukseen, oman pätevyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä valvontasuunnitelmien ja tilastollisten raporttien laatimiseen.

23 17 Suunnitelman toteuttamiseen tulee vuonna 2012 olemaan käytettävissä seuraavat resurssit: Viisi terveystarkastajaa, jotka suorittavat sekä elintarvikevalvontaa että tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa sekä yksi terveystarkastaja, jonka työpanoksesta n. 90 henkilötyöpäivää on käytettävissä elintarvikevalvontaan. Terveystarkastajien työpanoksesta koko elintarvikevalvontaan käytettävissä oleva työpanos on n.1080 henkilötyöpäivää ja pelkästään suunnitelmallisen valvonnan tarve on 1123 htpv. Tavoitteena on saada toteutetuksi suunnitelmallisesta elintarvikevalvonnasta 65 %, joka resurssilaskennan perusteella näyttäisi realistiselta tavoitteelta Laitosvalvonta Porin yhteistoiminta-alueella on yksi maitoalan laitos, kolmetoista kala-alan laitosta, kolme liha-alan laitosta ja kaksi munapakkaamoa. Alkutuotantopaikkoja valvotaan alueella säännöllisesti. Maidontuotantotilojen maitohygieniatarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein. Tilojen kanssa solmitut terveydenhuoltosopimukset mahdollistavat eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit tuotantotiloilla vähintään kerran vuodessa Tarkastuksen sisällön määrittely ja valvontakohteiden tarkastustiheys Yhteen tarkastukseen tarvittava keskimääräinen aika on käytännössä todettu selvästi pitemmäksi kuin valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa esitetty tarkastusaika. Laitoskäyntiin varattuun aikaan lasketaan lisäksi toimistotyöaika sekä laitokselle matkoihin kuluva aika. EVO:n aikasuosituksiin näin ollen lisätään kaksinkertainen ajankäyttö laitosta kohti. Valvontasuunnitelman teossa ja sen toteutuksessa on pyritty toimimaan Elintarviketurvallisuusviraston antaman laitosvalvontaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Valvontasuunnitelaman toteutus kuitenkin tehdään riskikartoituksen perusteella. Laitosvalvonta kalenterivuodelle on suunniteltu aiheittain. Riippuen kyseiselle laitokselle suunnitellusta tarkastusmäärästä, yhdellä tarkastuksella voidaan käydä useampi aihekokonaisuus kerralla läpi. Kuitenkin aihekokonaisuudet pyritään pitämään pieninä jolloin voidaan perehtyä käsiteltäviin aiheisiin riittävällä tarkkuudella. Jokaisella tarkastuskerralla pyritään käymään läpi vaihtuvien aihealueiden lisäksi yleisluontoinen laitoksen tilojen ja toiminnan tarkastaminen sekä yleisen toimintahygienian arviointi. Aikaisemmin havaittujen epäkohtien korjaamisen toteutuminen tarkastetaan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmat tarkastusten sisällöiksi ja näytteenottosuunnitelmat laaditaan erikseen vuosittain. Laitosvalvonnassa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi tarkastuskertomukseen pyritään laittamaan ensisijaisesti määräajat. Määräaikojen asettamista tarkastellaan kuitenkin tapauskohtaisesti ja elintarvikehygieenisesti vähäisten epäkohtien korjaamiseksi pyritään hyväksyttävä tulos saamaan aikaan korjauskehotuksella. Jos ensimmäiseksi annettua korjauskehotusta ei noudateta, annetaan laitokselle välittömästi määräajat epäkohtien korjaamiseksi. Yhteistoiminta-alueella olevien laitosten määrä koko- ja tyyppiluokittain esitetään taulukossa liitteessä EL 2.

24 18 Laitosten tarkastuskäyntimäärät tarkastusaikoineen EVO:n suositusten mukaan sekä riskikartoitusten jälkeen arvioituna tehdään erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Laitosten tarkastuskäyntien sisällöt painopisteineen ja aikataulutuksineen sekä suunniteltujen laitoskäyntien käyntiaikataulu kuukausittain määriteltynä on erikseen laadittavassa suunnitelmassa Kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteiden tutkiminen Elintarvikealan toimijan vastuulla on ottaa tuote- ja pintapuhtausnäytteitä laitoksen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Toimija vastaa tuotteidensa turvallisuudesta ja seuraa laitoksen yleisen hygienian ja tuotantohygienian tasoa ottamillaan näytteillä. Viranomaisen päätehtävänä on varmistaa laitoksen hyvän tason säilyminen viranomaisnäytteenotolla. Näytteenotot pyritään tekemään suunnitelmallisten laitoskäyntien yhteydessä mutta tarvittaessa tehdään erillisiä näytteenottokäyntejä. Tuotenäytteiden kemialliset ja mikrobiologiset tutkimukset Kemiallisia tutkimuksia tehdään laitoksissa pakatuista tuotteista niiden pakkausmerkintöjen paikkansa pitävyyden varmistamiseksi. Tuotteesta tehtävät tutkimukset määritellään tuotteen pakkausmerkintöjen perusteella. Mikrobiologisia tutkimuksia tehdään mm. mekaanisesti erotetusta lihasta, jauhelihasta, liha- ja raakalihavalmisteista sekä kalajalosteista ja maidosta. Tuotteista tehdään mikrobikriteeriasetuksen mukaiset määritykset. Listeria monocytogenestä tutkitaan merkittävän ja kohtalaisen riskin tuotteista 1-3 kertaa vuodessa. Tuotteista otettavien salmonellanäytteiden määrä vaihtelee sen mukaan onko tuote määritelty syötävän raakana vai kypsennettynä. Salmonellanäytteitä otetaan 1-5 kertaa vuodessa. Leikkaamoissa otetaan kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset näytteet vähintään 1 kertaa vuodessa jokaisesta leikkaamossa käsiteltävästä eläinryhmästä. Laitoksen tuotantotiloista otettavat näytteet Laitosten tiloista otetaan puhdistuksen jälkeen pintapuhtausnäytteitä aerobisten kokonaisbakteerien ja lihaalan laitoksista enterobakteerien pesäkemäärän selvittämiseksi. Näytteet otetaan joko kontaktimaljoilla tai pintasivelynäytteinä. Pintapuhtausnäytteitä otetaan 1-10 kappaletta 1-4 kertaa vuodessa. Lisäksi sivelynäytteitä otetaan Listeria monocytogeneksen varalta tuotantoympäristöstä ja erityisesti pinnoilta, joissa käsitellään kypsiä ja sellaisenaan syötäviä tuotteita. Vuodessa otettavien Listeria näytteiden määrä laitoksissa vaihtelee laitostyypistä ja laitoksen kokoluokasta johtuen. Tuotteista, joissa Listeria voi kasvaa, otetaan pinnoilta 1-10 näytettä 2-8 kertaa vuodessa. Salmonellanäytteitä otetaan tuotantoympäristöstä liha-alan laitoksista, jos siellä käsitellään sellaista lihaa, joka ei kuulu salmonellavalvontaohjelman piiriin sekä munapakkaamoista. Näytteitä otetaan 1-3 kertaa vuodessa.