Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Transkriptio

1 Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi (Luke) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 1/32

2 Alamittojen idea Sisävesikalastuksen säätely perustuu pitkälti alamittojen käyttöön Ajatuksena estää rekrytoinnin ylikalastus eli turvata kantojen luontainen lisääntyminen Yhden kutukerran periaate Ei hukata kalojen kasvupotentiaalia pyytämällä kaloja liian pieninä Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 2/32

3 Alamittasäätelyn ongelmat Usein alamitta perustuu mutuiluun ja arvailuun perustellun tiedon sijaan Yhden kutukerran periaate ei toimi (ensikutijat merkityksettömiä verrattuina isoihin emoihin) Kalastusta ei ole mitoitettu vesien tuoton mukaan (ja se yliarvioidaan muutenkin): tavoitteena on maksimoida kalastusmahdollisuudet ja siinä sivussa minimoida vesien taloudellinen tuotto Kalakannan kokorakenne vääristyy: isojen kalojen määrä lisääntyy vain, jos kalastus on maltillista Kalastus suosii väistämättä alamittaisina lisääntyviä kaloja, mikä johtaa ennenpitkää kääpiöityviin kalakantoihin Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 3/32

4 Mutta kun se verkkokalastus vähenee..? Kirjanpitokalastajien (n. 18/v) pyyntiponnistus > 4 mm harvuisilla verkoilla: - Oulujärvi: yht verkkoa koettu Verkkoja koettu per kalastaja verkko = 3 metriä pitkä, korkeus vaihtelee 1,5-5 m 4 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus

5 Mallinnusmenetelmistä Pituus-, ikä- ja sukukypsyysrakenteinen populaatiomalli Kasvu Lester et al. 24 elinkiertomallin mukaan II tyypin toiminnallinen vaste & tiheysriippuvainen kasvu Beverton-Holt tyypin rekrytointi, normaalijakautunut Koosta todennäköisyysriippuva maturoituminen Normaalivaihtelua kokorajoissa Alamittaisten vapautuskuolleisuus (7% kalastuskuolleisuudesta) Kuhien ravinnonkäyttö perustuu Tapio Keskisen bioenergeettisiin kokeisiin ja Jyväsjärven vuotuiseen lämpötilaprofiiliin Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 5/32

6 Alamittasäätelyn ongelmat Yli 7 cm kuhien saalis (tonnia) Oulujärvi (199-luvun kalastuspaineella) Alamitta (mm) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 6/32

7 Alamittasäätelyn ongelmat 8 1 v kuhan pituus (mm) Oulujärvi (199-luvun kalastuspaineella) Tiheysriippuvainen kasvu Alamitta (mm) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 7/32

8 Alamittasäätelyn ongelmat Ennustettu sukukypsymiskoko Oulujärvi mm 45 mm 5 mm Kalastuskuolleisuus (F) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 8/32

9 Kalastuksen säätelyn teorian erittäin lyhyt oppimäärä Ammattikalastuksen täytyy tuottaa vähintään sen verran saalista, että kalastamisen kustannukset tulevat katettua Kun kalastaa kotitarpeiksi, kustannukset ovat pienet eikä saalismäärä juuri rajoita pyynti-intoa Kun kalastuksen motivaatio on virkistyksellinen, kalastaja käytännössä maksaa saadakseen kalastaa riippumatta otetun saaliin määrästä Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 9/32

10 Gordon Schaefer Model Suomen oloissa Kotitarvekalastusoptimi MSY Open access eq. EMSY (taloudellisen tuoton maksimi) Open access eq. Säätelemättömän ammattikalastuksen tulos Säätelemättömän kotitarvekalastuksen tulos Täydellisen tietämättömyyden tragedia (esim. perint. koskikalastus) Ns. auringosta nauttivien vapaa-ajan kalastajien tulos Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 1/32

11 Entäs kun alamitta otetaan käyttöön? Kuhasaalis (kg) Optimi: n. 4 % pyydetään vuosittain: isoja kaloja ei juuri ole Pielinen, 4 cm alamitta Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Yli 7 cm kuhien saalis (kg) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 11/32

12 Yksikkösaalis = tuotto / efortti -mittari 3 Pielinen, 4 cm alamitta 7 Yksikkösaalis (g/verkko) Optimi: N. 4% vuosiluokasta kalastetaan vuodessa Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Verkkovuorokausia Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 12/32

13 Entäs kun alamitta otetaan käyttöön? Kuhasaalis (kg) Pielinen, 5 cm alamitta Optimi: n. 55 % pyydetään vuosittain: isoja kaloja ei juuri ole Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Yli 7 cm kuhien saalis (kg) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 13/32

14 Yksikkösaalis = tuotto / efortti -mittari 3 Pielinen, 5 cm alamitta 7 Yksikkösaalis (g/verkko) Optimi: N. 55% vuosiluokasta kalastetaan vuodessa Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Verkkovuorokausia Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 14/32

15 Toimiiko alamittasäätely? Ei! Korkeaa alamittaa tarvitaan, jotta kanta kestää hallitsematonta kalastuspainetta Korkeampi alamitta ei lisää yhtään isojen kalojen määrää ja nostaa yksikkösaalista vain äärimmäisillä kalastuskuolleisuuksilla (F=2, 193 g vs. 171 g 5 vs. 4 cm) Alhaisemmalla alamitalla yksikkösaalis olisi parempi kalastuksen kannattavuus olisi parempi Mutta kalastuskuolleisuutta eli kalastuksen määrää pitäisi rajoittaa, mikä ei käy kenellekään..

16 Huom! Kalastuspaine vaikuttaa kalojen kokoon 8 5, 1 ja 15 v kuhan pituus (mm) Huom. Mallissa kasvunopeus ei periydy todellisuudessa ilmiö on voimakkaampi Kalastuskuolleisuus, F Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 16/32

17 Saaliskalat aiempaa vanhempia kasvu heikentynyt Ravintokilpailu? Valikoiva kalastus? Keskipaino g 3 1 v kuhan suomu v. 8 v. 7 v. Nopeasti kasvavat kalat pyydetään tehokkaasti ennen lisääntymistä jalostuuko Oulujärvelle heikosti kasvava ja aikaisin sukukypsä kuha? 17 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus

18 Välimittakalastuksen periaatteelliset edut Kutukalat isoja ja myöhään sukukypsyviä Stabiili saalis, koska isot emot tuottavat vahvoja poikasia Kalavesi pysyy kiinnostavana lupamyyntitulot hyvinä Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 18/32

19 Välimittakalastus käytännössä Verkot pyytävät parhaiten silmäkoon sopivasti istuvia kaloja isot eivät tartu pienisilmäisiin verkkoihin Pyrkimys verkkojen silmäkoon nostamiseen ei ole yksiselitteisesti hyvä asia pienempi lukumäärä pienempisilmäisiä verkkoja olisi yleensä parempi (jos poissa lohikala-alueilta) Elävänä pyytävien pyydysten käyttö. Ongelmana lähinnä rysäpyydysten hinta ja yli 8 m pyyntisyvyys. Isojen emojen vapauttaminen ylläpitäisi positiivista mielikuvaa kaupallisesta kalastuksesta. Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 19/32

20 Välimittakalastus teoriassa Kuhasaalis (kg) Pielinen, 4-55 cm välimitta Optimi: n. 55 % pyydetään vuosittain Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 2/32 Yli 7 cm kuhien saalis (kg)

21 Välimittakalastus teoriassa 3 Pielinen, 4-55 cm välimitta 7 Yksikkösaalis (g/verkko) Optimi: N. 55% vuosiluokasta kalastetaan vuodessa Verkkovuorokausia Jatkuva kalastuskuolleisuus per vuosi Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 21/32

22 Vertailututkimus, BER Lake Area Rank Peak catch Fishing mortality N, data MSL Lake Höytiäinen km² tons heavy cm Lake Oulujärvi 887 km² tons cm Lake Pielinen km² 4. Unknown moderate cm Lake Pääjärvi km 2 Unknown cm Lake Vanajavesi 119 km² 31. Unknown cm Lake Vesijärvi km² 44. Unknown cm Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 22/32

23 35,4 mm 371,7 mm 6 v kuhan pituus mm 452,1 mm 496,1 mm Vrt. Saaristomeri 366,2 mm 48,6 mm 538,6 mm

24 Sukukypsymiskoko vaihtelee A 5 = 7{ A 5 = 5 { Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 24/32

25 Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 25/32

26 Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 26/32

27 Sukukypsymisen aikaistuminen on ongelma 14 Kuhasaalis (tonnia) cm lasku sukukypsymiskoossa aiheuttaisi 57 euron vuotuisen saalismenetyksen Oulujärvellä Sukypsymiskoko (mm) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 27/32

28 Biomass yield ±95%C.I. (tons) Biomass yield ±95%C.I. (tons) Biomass yield ±95%C.I. (tons) Fishing mortality rate, F A Lake Höytiäinen B Lake Oulujärvi C Lake Pääjärvi Fishing mortality rate, F Fishing mortality rate, F Spawning stock biomass ±95%C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95%C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95%C.I. (tons) D Lake Pielinen E Lake Vanajavesi Fishing mortality rate, F F Lake Vesijärvi Fishing mortality rate, F Fishing mortality rate, F Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Spawning stock biomass ± 95% C.I. (tons) Spawning stock biomass ±95%C.I. (tons) Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 28/32

29 Luonnontilan aikainen maksimisaalis 15 t tn. ylitetty v. 212 Kuhan kokonaissaalis arvioitu kalastustiedustelun ja kirjanpitokalastajien verkkosaaliin perusteella Oulujärven kuhasaalis keskimäärin 15 tonnia (1,2 kg/ha) Oulujärven kuhasaalis kg Kokonaissaalisarvio Kalastustiedustelu Kirjanpitäjien verkkosaalis Ammattikalastuksen osuus 34% 5% 57% 76% 29 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus

30 E-Suomen järvissä istutustuotto ka 11.5 kg per 1 istukasta (.1-34 kg) Ruuhijärvi J., Salminen M., & Nurmio T. (1996) Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Annales Zoologica Fennici 33, Jos Oulujärven istutustuotto samaa tasoa 3 5 kuhan istutuksella saalista 5 15 kg / vuosi Kuhasaalis kg Istutus alkoi Luontaisesta lisääntymisestä peräisin oleva saalistaso Istutuksista saatu saalistaso n. 1 % kokonaissaaliista 3 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus

31 Johtopäätökset Alamittaperustainen säätely ei toimi ammatti- ja matkailukalastuksen edellytysten turvaamisessa ja se johtaa aina ns. kääpiöityviin kalakantoihin Vesien tuotto paranisi ja mittasäätelyn aiheuttamat ongelmat poistuisivat kalastuspainetta säätelemällä. Nyrkkisääntö: kuhaa voidaan ammattimaisesti pyytää vuodessa n. 1 kg / ha (karuista vesistä vähemmän). Mitä kovempi kalastuspaine on ja mitä paremmin kuha kasvaa, sen korkeampi alamitan pitäisi olla. Vieraslajinäkökulma: kuha on merkittävä peto Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 31/32

32 Kiitos Marko Heinonen, Kari Ratilainen, Pöyry Oy, Rauno Hokki ja muut datan keräämiseen osallistuneet Rahoitus: Emil Aaltosen säätiö Maj and Tor Nesslingin säätiö Höytiäisen kalastusalue Pohjois-Karjalan ELY-keskus Anssi Vainikka, Pohjois-Savon Kalastusaluepäivä, , Kuopio 32/32