Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Transkriptio

1 1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä niukempi vuosiluokka Itä-Suomessa. Saimaan suurilla muikkuvesillä, Puruvedellä, Pihlajavedellä ja eteläisellä Saimaalla, muikkuvuosiluokka oli jopa heikko. Yleensä valtaosan muikkusaaliista muodostuu edellisenä keväänä kuoriutuneesta, toisella vuodellaan olevasta kalasta. Vaikka vuosiluokka 2015 olikin Saimaan alueella heikko, saalista on silti riittänyt vielä tällekin vuodelle, koska edellinen vuosiluokka 2014 oli vahva. Vuosiluokkien vaihtelu on muikulle tyypillistä ja siitä on etunsa. Kun muikkuja on paljon, ruoka ei riitä, kasvu on hidasta ja pienen muikun markkinointi on vaikeaa. Jos vahvan vuosiluokan jälkeen syntyy heikko vuosiluokka, toiselle vuodelleen selviytyneet muikut saavat riittävästi ruokaa ja kasvu paranee, Muikku on Saimaan alueella ollut tänä alkukesänä kokonsa puolesta hyvin kaupaksi menevää, noin 15 senttistä, kaksivuotiasta kalaa. Muikun kasvun myötä myös lisääntymistulos paranee, ja seuraavana vuonna on taas hyvät edellytykset vahvan vuosiluokan syntymiselle. Tänä keväänä on havaittu ennätyksellisen paljon hottamuikkua Saimaan vesissä. Monet seikat vaikuttavat vuosiluokan vahvuuteen, paitsi kutukannan koko ja emokalojen kunto, myös edulliset sääolosuhteet. Lämmin kevät ja alkukesä ovat olleet eduksi muikunpoikasille, ja ravintoa on rantavesissä runsaasti. Keväällä kuoriutuneet poikaset olivat jo mm. Puruvedellä 4 5 senttisiä juhannuksen aikoihin. Jos kasvu ei tyrehdy, tämän keväistä muikkua voidaan jo kalastaa syksypuoleen harvenevan aikuiskannan lisänä. Luonnonvarakeskus seuraa vuosittain muikkukantoja ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä. Tietoja saatiin 78 muikkujärvestä tai järvenosasta ja kahdelta alueelta Perämereltä. Kysely koski keväällä 2015 kuoriutuneen muikun, eli viime kesän hottakannan, sekä edellisenä syksynä kuteneen aikuiskannan runsautta. Kalastajat arvioivat hottakannan ja aikuisten

2 2 muikkujen runsautta viisiportaisella asteikolla, jossa 1 on niukka kanta ja 5 on vahva. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Seurannan tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita! Koko Suomi Muikkuvuosiluokan (hottamuikun) runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo.

3 3 Koko Suomi Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset koko Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. Muikkukantojen tila Länsi-Suomessa Länsi-Suomen vesiin vahva muikkukanta 2015 Länsi-Suomen muikkuvesillä vuosiluokka 2015 (indeksi 3.3) oli edellistä vuosiluokkaa vahvempi. Myös kutukanta oli keskitasoa (indeksi 2.8). Rautalammin reitin järviin, Virmasveteen, Iisveteen, Niiniveteen ja Etelä- Konneveteen syntyi runsas muikkuvuosiluokka vuonna 2015, kuten usein viimevuosina. Myös Keitele ja Saarijärven Pyhäjärvi tuottivat vahvan muikkuvuosiluokan Mäntyharjun reitin seurantajärvissä, Kyyvedessä ja Puulassa, vuosiluokka 2015 sen sijaan oli heikko. Päijänteen eteläosassa vuosiluokka 2015 oli heikko ja järven keskiosassa keskinkertainen. Tilanne on tyypillinen Päijänteelle. Hottamuikut kasvoivat Päijänteellä harvassa muikkukannassa kookkaiksi, senttisiksi. Säkylän Pyhäjärvi oli aikaisemmin tuottoisa muikkuvesi, mutta jo pitkään muikkua on ollut järvessä heikosti. Kuore ja särki ovat vallanneet elintilaa. Niitä yritetään vähentää hoitokalastuksilla. Keväällä 2015 kuoriutunut muikkuvuosiluokka oli keskinkertainen ja hieman edellisiä vahvempi. Hottamuikku kasvoi rehevässä järvessä seurantajärvien pituusennätykseen, yli 14 senttiseksi.

4 4 Länsi-Suomi Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Länsi- Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. Länsi-Suomi _ Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Länsi- Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo.

5 5 Itä-Suomessa Saimaan suurissa järvissä heikko vuosiluokka 2015 Muista alueista poiketen muikkuvuosiluokka 2015 jäi Itä-Suomessa seurantajakson keskiarvon alapuolelle (indeksi 2.5). Heikot vuosiluokat keskittyivät Saimaan eteläisempien osien suuriin muikkuvesiin, Pihlajaveteen, Puruveteen, sekä Kyläniemen pohjois-ja eteläpuoliseen Saimaaseen. Edellinen vuosiluokka 2014 oli samoissa vesissä vahva, ja sitä on vielä riittänyt ainakin alkukesän pyynteihin. Muikku oli kokonsa puolesta hyvin kaupaksi menevää, noin 15 senttistä. Pohjois-Karjalan Pielisessä muikkuvuosiluokka 2015 oli hyvä, kuten usein ennenkin. Tiheässä kannassa hottamuikku jäi pieneksi, noin 8 senttiseksi. Pohjois-Savon Kallavedessä jatkui pitkä heikkojen muikkuvuosiluokkien sarja. Kallaveden eteläosissa tosin arvioitiin vuosiluokan olevan hieman vahvempi kuin edellisinä vuosina. Suvasvedellä vuosiluokka oli keskinkertainen, kuten jo pidemmän aikaa. Myös muikun kutukanta syksyllä 2015 arvioitiin Itä-Suomessa keskitasoa heikommaksi (indeksi 2,5). Vahvoja kutukantoja havaittiin Pihlajavedellä ja eteläisellä Saimaalla ja keskinkertaisia mm. Puruvedellä. Näillä vesillä on havaittu tänä keväänä ennätyksellisen runsaita hottaparvia. Lämmin kevät ja alkukesä ovat olleet eduksi muikunpoikasille. Myös Etelä-Saimaalla muikkua on runsaasti. Vuokseen ajautuneet hottaparvet ovat innostaneet lippopyytäjät virran rannoille. Lipposaalis oli noin 5 senttistä juhannuksen aikoihin.,

6 6 Itä-Suomi Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itä-Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo. Itä-Suomi Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Itä-Suomessa. Indeksi = vuosien keskiarvo.

7 7 Oulun alueella muikkukannat säilyivät vahvoina Oulun korkeudella muikkukannat säilyivät vahvoina. Vuosiluokka 2015 (indeksi 3,5) oli hieman parempi kuin edellisvuotinen. Tämä näkyi myös hottamuikun koossa. Hotta oli keskimäärin 9 senttistä. Pienet muikut, kuten kuuluisa Kitkan viisas, ovat kylläkin tyypillisiä näille järville. Kuusamon seurantajärvissä muikkuvuosiluokka 2015 oli vahva tai vähintään keskinkertainen, kuten edellisenäkin vuonna. Kainuun Lentuassa vuosiluokka 2015 oli heikko ja Kiantajärvessä keskikertainen. Molemmissa edellinen vuosiluokka oli vahva ja kesällä kalastusta oli jouduttu rajoittamaan. Oulujärven Paltaselälle kehittyi vuonna 2015 keskinkertainen vuosiluokka ja Niskanselälle vahva vuosiluokka. Lamujärvessä ja Pyhäjärvessä vahvojen vuosiluokkien sarja jatkui. Oulun edustan merialueella muikkuvuosiluokka 2015 arvioitiin keskinkertaiseksi. Muikun menekki rannikolla oli kuitenkin heikkoa, koska Ruotsista tuotu maiva sekoitti markkinoita. Kutukannat olivat syksyllä 2015 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keskitasoa Oulun alueella (indeksi 3). Oulun alue Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo.

8 8 Oulun alue Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Oulun alueen järvissä. Indeksi = vuosieen keskiarvo. Lapin alueella myös kohtuullinen muikkuvuosiluokka 2015 Lapin seurantajärvissä muikunpoikaset selviytyivät kylmästä kesästä huolimatta kohtuullisesti ja muikkuvuosiluokka 2015 arvioitiin keskiarvoa vahvemmaksi (indeksi 3,6). Läntisen Lapin järvissä, Unarissa, Raanu- ja Miekojärvessä sekä Vietosessa muikkuvuosiluokka 2015 oli vahva. Inarijärven eteläosassa, Joensuuselällä ja Nanguvuonossa, hottaa oli viime vuonna keskinkertaisesti. Järven suurilla selillä hottamuikkua oli kuitenkin vähän vuonna Kutumuikkuja Lapin alueen seurantajärvissä oli viime syksynä suhteellisen hyvin (indeksi 3,4). Vain Ala-Suolijärvessä ja Kemijärvessä kutumuikkuja arvioitiin olevan vähän. Perämerellä Kemin edustalla muikkuvuosiluokka 2015 oli heikko. Muikkua oli vaikea saada kaupaksi, kuten etelämpänäkin Oulun tienoolla.

9 9 Lapin alue Muikkuvuosiluokan runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Lapin alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo. Lapin alue Aikuisten muikkujen runsausindeksin prosentuaaliset muutokset Lapin alueen järvissä. Indeksi = vuosien keskiarvo.