EKG Minna Pöntinen 11/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKG Minna Pöntinen 11/2007"

Transkriptio

1 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta - Jos QRS-kompleksi on positiivinen kytkennöissä I ja AVF, niin QRS-akseli on normaali - Tarkempi tapa määritellä: ota se kytkentä jossa QRS-kompleksi on tarkimmin bifaasinen; akseli on melko tarkasti kohtisuoraan tätä kytkentää vastaan

2 Hypertrofia ja eteisten laajentuma - Sydämen hypertrofia kehittyy kun sydän joutuu työskentelemään kasvavaa vastusta vastaan. - O. kammion hypetrofia: keuhkotaudit, synn. sydänviat; v. kammion hypertrofia: hypertensio, läppäviat - Laajentuman aiheuttaa volume overload; kammio laajenee mahduttaakseen sisään enemmän verta. Kammioiden laajentuma kuuluu tyypillisesti läppävikoihin (esim. aortta- ja mitraalivuoto). - Laajentuma ja hypertrofia esiintyvät usein yhdessä, ja niitä on EKG:ssa vaikea erottaa toisistaan. Klassisesti EKG:ta tulkittaessa puhutaankin eteisten laajentumisesta ja kammioiden hypertrofiasta. - Eteisten laajentuma tulkitaan P-aallosta, kammioiden laajentuma QRS-kompleksista. - Hypertrofian/laajentuman EKG-muutokset: o Kammion depolarisoitumiseen menee pidempi aika -> aalto pitenee o Kammio voi generoida suuremman virran -> aallon amplitudi kasvaa o Isompi määrä koko virrasta voi liikkua kammion läpi -> EKG:n akseli muuttuu Eteisten laajentuma - Voi diagnosoida pelkästään kytkennöistä II ja V1 - Huomaa että P-aallon muutokset ovat usein ei-patologisia! - Oikean eteisen laajentuma: o P-aallon ensimmäisen osan amplitudi kasvaa o Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle - Vasemman eteisen laajentuma: o P-aallon toisen osan amplitudi kasvaa (P-aallon terminaaliosa >1mm isoelektrisen viivan alle V1-kytkennässä) o Vielä tärkeämpi muutos: P-aallon pituus kasvaa (P-aallon terminaaliosan pituus väh. 0,04s) o Ei akselisiirtymää Kammiohypertrofia - Diagnosoidaan QRS-kompleksista useita kytkentöjä tarkastelemalla - QRS-aika voi olla lievästi pidentynyt sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa - Mikäli molemmat kammiot ovat hypertrofioituneet, niin molempien kammioiden hypertrofian merkkejä voi näkyä EKG:ssa; yleensä vasemman kammion muutokset ovat kuitenkin dominantteja - Oikean kammion hypertrofia o Akselideviaatio oikealle (QRS-akseli yli +100 astetta) o V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto - Vasemman kammion hypertrofia o (Joskus akselideviaatio (yli-15 astetta) vasemmalle) o R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä JA S-aallon kasvamista niissä kytkennöissä jotka ovat oikean kammion päällä Hyödyllisimmät amplitudikriteerit (yli 35-vuotiaille): R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm, R (V5) > 26 mm, R (V6) > 18 mm, R (V6) > R (V5) R (AVL) > 13 mm, R (AVF) > 21 mm, R (I) > 14 mm, R (I) + S (III) > 25 mm - Mahdolliset repolarisaatiomuutokset (sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa) o Alaspäin viettävä ST-välin lasku o T-aallon inversio ST-lasku ja T-inversio voivat olla yhdistyneet yhdeksi asymmetriseksi aalloksi Eteislaajentumat, kammiohypertrofiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Eteisten laajentuma Vasen - P-aallon 1. osan amplitudi kasvaa - Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle Oikea - P-aallon pituus kasvaa - P-aallon 2. osan amplitudi kasvaa Kammiohypertrofia Vasen - R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä + S- aallon kasvamista niissä kytk. jotka ovat oikean kammion päällä - Rintakytkennät: R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm - Raajakytkennät: R (AVL) > 13 mm Oikea - Akselideviaatio oikealle - V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto

3 Arytmiat - Arytmian syyt: HIS DEBS muistisääntö: hypoksia, iskemia/irritabiliteetti, sympaattinen stimulaatio, drugs, elektrolyyttihäiriöt, bradykardia, stretch - Arytmiat diagnosoidaan tavallisesti yhden kytkennän antamasta käyrästä - Rytmin määritys kun 1 pikkuruutu = 0,04 s -> 1 iso ruutu = 0,2 s -> 5 isoa ruutua = 1 s o 300 / isojen ruutujen lkm = BPM Sinusarytmiat - Sinustakykardia = BPM > 100 o Mahd. syitä ahtauttava sydänsairaus, vaikea keuhkotauti tai hypertyroidismi - Sinusbradykardia = BPM < 60 o Tavallinen aiheuttaja akuutti sydänlihasinfarkti - Sinusarytmia = sinusrytmi on normaali mutta hieman epäsäännöllinen - Sinuspysähdys = sinusnoodi lakkaa toimimasta -> muut sydänlihassolut rupeavat toimimaan tahdistimena. (Normaalisti nopein tahdistinalue l. sinussolmuke estää muita sydänlihassoluja tahdistamasta.) Mikäli mikään alue ei rupea tahdistamaan sydäntä, tuloksena on asystole. - EKG:ssä sinuspysähdykseltä näyttävä tila voi myös johtua katkoksesta sinusnoodin ja eteisen välillä. o Junktionaalinen rytmi Tavallisin pelastava tahdistinryhtmi Rytmi BPM Depolarisaatio lähtee AV-noodin läheltä -> tavallista eteisten depolarisaatiota ei tapahdu -> P-aallot puuttuvat (tai ovat joskus retrogradisia = 180 astetta kääntyneitä normaalista) Sinusarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Sinus- Takykardia - BPM > 100 arytmiat Bradykardia - BPM < 60 Arytmia - Normaali mutta hieman epäsäännöllinen sinusrytmi Pysähdys - Rytmi BPM - P-aallot puuttuvat tai ovat retrogradisia Non-sinusarytmiat: - Ektooppiset rytmit o Muualta kuin sinusnoodista peräisin olevia impulsseja o Muistuttavat sinuspysähdyksen jälkeen pelastavia tahdistinrytmejä mutta ovat pysyviä o Johtuu siitä että jokin sydämen osa on liian autonominen, tahdistaa sinussolmuketta nopeammin ja ottaa täten rytmin hallinnan itselleen. Tilan voi myös aiheuttaa esim. digitalis. - Reentrant rytmit o Johtuvat sydämen eri osiin patologisesti syntyvistä johtumisnopeuksien eroista Non-sinusarytminoitten diagnostiikka EKG:stä - Ovatko P-aallot paikalla ja normaaleita? o Kyllä -> tahdistaja eteisessä o Ei -> tahdistaja AV-noodissa tai kammiossa - Ovatko QRS-kompleksit kapeita vai leveitä? o Kapeita -> tahdistaja AV-noodissa tai eteisessä o Leveitä -> tahdistaja kammiossa - Mikä on P-aaltojen ja QRS-kompleksien määrällinen suhde? o Suhde 1:1 -> tahdistaja eteisessä o Muu suhde -> tahdistaja sekä eteisessä että kammiossa - Onko rytmi säännöllinen vai epäsäännöllinen? Non-sinusarytmiat: Supraventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset eteis- ja junktionaaliset lyönnit o Ennenaikaiset eteislyönnit: P-aalto poikkeavan muotoinen + lyönnit tulevat liian aikaisin o Ennenaikaiset junktionaaliset lyönnit: yleensä ei P-aaltoja (joskus retrogradiset P-aallot) o QRS-komplekti molemmissa tavallisesti kapea

4 Non-sinusarytmiat: Pysyvät (sustained) supraventrikulaariset arytmiat - Paroxysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia (PSVT) = AV-nodaalinen re-entrantti takykardia o Hyvin yleinen arytmia, joka ei usein viittaa minkäänlaiseen sydänsairauteen (aiheuttajana usein esim. kahvi, alkoholi tai jännitys) o Säännöllinen rytmi, BPM o Paras EKG-diagnostinen kriteeri = pseudo-r -aallot (pienet piikit V1-kytkennän QRSkompleksissa jotka aiheutuvat superimpositoituneesta P-aallosta) o QRS-kompleksi kapea o Karotishieronta yleensä lopettaa tai helpottaa PSVT:tä - Eteisflutteri o P-aallot ilmenevät tasaisessa rytmissä ( BPM) o Yleensä syynä trikuspidaaliläpän annuluksen ympäristön re-entrantti piiri o P-aaltojen välissä ei tasaviivaa, vaan P-aallot muodostavat aaltoviivan o Jokainen P-aalto ei etene AV-noodista eteenpäin vaan kuolevat siihen (AV-blokki) o Blokit määritellään P-aaltojen määrän suhteena QRS-komplekseihin, esim. 2:1 tai 3:1 o Karotishieronta suurentaa blokin suhdetta (esim. 2:1 -> 4:1) ja voi auttaa diagnoosissa - Eteisvärinä o Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi BPM o Ei P-aaltoja o Isoelektrinen viiva on tasainen tai värisee o AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisesti (BPM ) o Karotishieronta voi hidastaa kammioiden rytmiä - Multifokaalinen eteistakykardia (MAT) o Epäsäännöllinen rytmi, BPM o Epäsäännöllisen muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia o Karotishieronnalla ei vaikutusta - Paroxysmaalinen eteistakykardia (PAT) = ektooppinen eteistakykardia o Säännöllinen rytmi ( BPM) o Lämpenemisperiodi (rytmit epäsäännölliset) + viilenemisperiodi o Useimmiten esiintyy täysin terveessä sydämessä; voi myös viitata digitalismyrkytykseen o PATia ei usein voi erottaa PSVT:stä EKG:n perusteella o Karotishieronta ei lopeta PATia mutta voi hidastaa sitä hieman Ventrikulaariset arytmiat - Ennenaikaiset kammioiden supistumiset = PVCt o Leveä ja outo QRS-kompleksi o Ei P-aaltoa (tai retrogradisia P-aaltoja) o Yksittäiset PVCt terveillä ihmisillä ovat normaaleita, mutta akuutissa infarktissa ne voivat laukaista kammiotakykardian tai kammiovärinän - Kammiotakykardia o Yli kolme PVC:tä jonossa = kammiotakykardia o Tiheys BPM o Muodoltaan uniformi tai polymorfinen - Kammiovärinä o Preterminaalinen muutos o EKG aaltoilee spasmodisesti tai kevyesti, QRS-komplekseja ei näy - Kiihdytetty idioventrikulaarinen rytmi o Säännöllinen, kammion pelastajafokuksen aiheuttama säännöllinen rytmi (BPM ) o Ei P-aaltoja, QRS-kompleksit leveät - Torsades de pointes (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) o QT-aika pidentynyt o Näyttää kammiotakylta mutta QRS-kompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan

5 Non-sinusarytmiat ja kammioarytmiat Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva Supraventri- Ennenaik. eteislyönnit - P-aallon muoto outo - Isku tulee liian varhain kulaariset Ennenaik. - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradiset arytmiat junkt. lyönnit PSVT - Tasainen rytmi, BPM V1-kytkentä: pienet P-aaltopiikit (pseudo-r :t) QRS-aalloissa Eteisflutteri - Tasainen rytmi, P-aaltojen BPM Runsaasti P-aaltoja, ei tasaviivaa niiden välillä Eteisvärinä - Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi BPM - Ei P-aaltoja - Perusviiva on tasainen tai värisee - AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisen epäsäännöllisesti (BPM ) MAT - Epäsäännöllinen rytmi (BPM ) - Eri muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia PAT - Lämpenemis- ja viilenemisperiodit - Kuin PSVT Ventrikulaariset arytmiat PVCt - Leveä ja kummallisen näköinen QRSkompleksi - Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradisia Kammiotaky - BPM Muodoltaan uniformi tai polymorfinen Kammiovärinä - EKG aaltoilee epäsäännöllisesti (spasmodisesti tai kevyesti) - Ei minkäänlaisia QRS-aaltoja Kiihd. idioventr. rytmi TDP - Säännöllinen rytmi, BPM Ei P-aaltoja - QRS-kompleksit leveät - Näyttää kammiotakylta mutta QRSkompleksit muuttavat kiertokulkumaisesti akseliaan ja amplitudiaan - QT-aika pidentynyt

6 Johtumiskatkokset ja -häiriöt - Johtumiskatkos = sähkön kulun viivästyminen tai estyminen normaalilla kulkureitillä - Johtumiskatkoksia on kolmenlaisia: o Sinusnoodikatkokset: kts. sinusarytmiat o AV-blokki: katkokset sinusnoodin ja Purkinjen säikeiden välillä o Haarakatkosblokki (BBB): katkos kammiosäiekimpuissa AV-blokit - I asteen AV-blokki o PR-intervalli yli 0,2 sekuntia - II asteen AV-blokki o Jokainen eteisestä lähtenyt impulssi ei pääse AV-noodin läpi -> P-aaltojen suhde QRSkomplekseihin on suurempi kuin 1:1 o Mobitz I = Wenckebach -blokki Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka kolmas tai neljäs) ei pääse läpi EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. o Mobitz II blokki Eroaa Wenckebachista siten että PR-intervallit eivät pitene säännöllisesti, vaan konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään -periaatteella EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - III asteen AV-blokki o Eteisestä ei pääse mitään läpi kammioihin ja kammiot generoivat pakorytmin (AV-dissosiaatio, käsitelty myös ylempänä kammiotakykardian yhteydessä) Haarakatkokset (BBB) - BBB diagnosoidaan QRS-kompleksin leveyttä ja koostumusta katsomalla - RBBB o Oikean kammion depolarisaatio alkaa vasta kun vasen kammio on lähes täydellisesti depolarisoitunut o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia o Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä o Oikeat rintakytkennät: ST-lasku, T-inversio - LBBB o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia o I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti ja ovat huipultaan joko tasaisia tai niissä näkyy lovi o Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S-aallot leveitä ja matalia o Vasemmat rintakytkennät: ST-lasku ja T-inversio - Hemiblokit o Johtumiseste vain yhdessä vasemman kammiokimpun kolmesta säikeestä o Pääasiallinen löydös: akselideviaatio LAHB: akselideviaatio vasemmalle ( astetta) LPHB: akselideviaatio oikealle o Hemiblokit eivät pidennä QRS-aikaa; myöskään ST-segmentit ja T-aallot eivät muutu - Bifaskikulaariblokit o Bifaskulaariblokki = RBBB + LAHB tai LPHB RBBB + LAHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio vasemmalle RBBB + LPHB: QRS yli 0,12 s, RSR (V1 ja V2), akselideviaatio oikealle

7 Johtumishäiriöt ja -katkokset Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva AV-blokit I aste - PR-aika yli 0,2 sekuntia II aste: Mobitz I = Wenckebach II aste: Mobitz II III aste - Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes seuraava impulssi (yleensä joka 3. tai 4.) ei pääse läpi - EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään. - Konduktio tapahtuu kaikki tai ei mitään - periaatteella - EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa QRS-kompleksi - Täydellinen AV-dissosiaatio, P-aallot ja QRSkompleksit eivät riipu toisistaan mitenkään - Kammioiden luoma pakorytmi (30-45 BPM) BBB:t RBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR :ksi ja muistuttaa jäniksen korvia - Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä - Oikeissa rintakytkennöissä ST-lasku ja T- inversio Hemiblokit LAHB Bifask. blokki LBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia - I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti; huippu joko tasainen tai lovettu - Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S- aallot leveitä ja matalia - Vasemmissa rintakytk. ST-lasku ja T-inversio - Mahdollinen akselideviaatio vasemmalle Akselideviaatio vasemmalle (ei muuta syytä) LPHB Akselideviaatio oikealle (ei muuta syytä) - RBBB + LAHB tai LPHB Pre-eksitaatiosyndroomat - Pre-eksitaatiosyndroomissa impulssien kulku eteisistä kammioihin on nopeutunut - Impulssit kulkevat AV-noodin ohittaen lisäreittejä pitkin - Wolff-Parkinson-White syndrooma (WPW) o Eksitaatio kulkee Kentin kimppua pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) o QRS:ssä delta-aallot - Lown-Ganong-Levine syndrooma (LGL) o Eksitaatio kulkee Jamesin säikeitä pitkin o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) o Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoa - Pre-eksitaatiosyndroomiin voi tavallisesti liittyä arytmioita: o PST: QRS-kompleksit yleensä kapeita o Eteisfibrillaatio: hyvin nopeita, voivat joskus johtaa kammiovärinään

8 Pre-eksitaatiosyndroomat Tyyppi EKG-muutokset Kuva WPW - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s) - QRS:ssä delta-aallot LGL - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s) - Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoja Sydänlihasiskemia ja infarkti - Sydäninfarktin diagnoosiin kuuluu anamneesin ja statuksen otto, sydänentsyymien mittaus sekä EKG. - Akuutin sydäninfarktin kuluessa EKG:ssä nähdään kolme vaihetta: o 1) Kohonneet (hyperakuutit) T-aallot -> muutamaa tuntia myöhemmin invertoituneet T-aallot Kuvaavat (vain!) sydänlihaksen iskemiaa (Huom! T-aallon inversio voi kuvata myös mm. BBB itä ja kammiohypertrofiaa.) Infarktin aiheuttamat invertit T-aallot ovat tyypillisesti symmetrisiä Mikäli solukuolemaa on tapahtunut (todellinen infarkti), T-aallon inversio pysyy kuukausia tai jopa vuosia o 2) ST-nousu Kuvaa sydänlihasvammaa Usein varma merkki tapahtuneesta todellisesta infarktista ST-segmentti palaa perusviivalle yleensä parin tunnin päästä infarktista; pysyvänä STnousu viittaa kammioaneurysmaan ST-elevaatio voi liittyä myös useisiin muihin tiloihin sekä sitä voi näkyä myös terveellä (J-piste-elevaatio); infarktiin liittyvällä ST-elevaatiolla on kuitenkin karakteristinen muoto ja se on sulautunut yhteen T-aallon kanssa. o 3) Uusien Q-aaltojen ilmestyminen Ilmestyvät yleensä muutamien tuntien (tai päivien) kuluttua infarktista, pysyvät potilaalla yleensä loppuiän Pieniä viattomia Q-aaltoja voi olla myös terveellä (vasemmissa lateraalikytkennöissä ja alakytkennöissä); Q-aalto on patologinen kun se on a) kestoltaan yli 0,04 sekuntia ja b) amplitudiltaan vähintään kolmanneksen saman kompleksin R-aallosta - Kaukana infarktin kohdasta olevat kytkennät voivat tuottaa resiprokaalisen l. käänteisen muutoksen (esim. ST-laskun). - Infarktin lokalisointi o Inferioriset: muutokset kytkennöissä II, III ja AVF; resiprokaaliset muutokset anteriorisissa ja vasemmissa lateraalisissa kytkennöissä Inf. infarktien aiheuttamat uudet Q-aallot eivät välttämättä pysy potilaalla loppuikää o Lateraaliset: muutokset kytkennöissä I, AVL, V5 ja V6; resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Anterioriset: muutokset prekordiaalikytkennöissä, resiprokaalimuutokset alakytkennöissä o Posterioriset: etsitään resiprokaalimuutoksia l. ST-segmentin laskua ja korkeita R-piikkejä rintakytkennöistä (etenkin kytkennästä V1 - Ei-Q-aaltoinfarkteissa ainoa nähtävä muutos ovat T-aaltojen inversio ja ST-lasku - Myös angina pectoriksessa tavallisin EKG-löydös on ST-lasku; Prinzmetalin angiinassa (verisuonten sileän lihaksen spasmista johtuva rintakipu) tavallisin löydös on ST-nousu.

9 Muut EKG:ssä näkyvät häiriöt - Elektrolyyttihäiriöt o Hyperkalemia T-aallot kaikissa kytkennöissä nousevat telttamaisesti Myöhemmin PR-aalto pitenee, P-aalto madaltuu ja myöhemmin katoaa Myöhemmin QRS-kompleksi levenee kunnes se sulautuu T-aaltoon, muodostaen siniaallon ja mahdollisesti myöhemmin kammiovärinän o Hypokalemia: ST-segmentit madaltuvat, T-aalto madaltuu, U-aalto ilmestyy o Kalsiumtasapainon häiriöt: hypokalsemia pitkittää QT-aikaa, hyperkalsemia lyhentää sitä - Hypotermia o Kaikki hidastuu o Diagnostinen ST-nousu: nopea nousu J-pisteeseen ja nopea tipahtaminen takaisin perustasoon ( = J-aalto tai Osbornen aalto) o Myöhemmin voi ilmestyä erilaisia arytmioita (tavallisin hidas kammiovärinä) o Lihasvärinä voi hankaloittaa EKG:n ottoa (älä sekoita värinäartefaktaa eteisflutteriin) - Lääkkeet o Digitalis Terapeuttisen annoksen vaikutus EKG:hen: ST-segmentin kuoppamainen lasku (näkyvin kytkennöissä joissa on iso R-aalto) Digitalismyrkytys EKG:ssa Sinusnoodi hidastuu tai jopa pysähtyy Johtumishäiriöt Takyarytmiat (PAT ja PVC > junktionaalirytmit > eteislepatus ja värinä) Digitalismyrkytyksen tavallisin EKG-muutosyhdistelmä on PAT + 2:1 AV-blokki o Sotaloli, kinidiini ja muut QT-aikaa pitkittävät lääkkeet QT-aaltojen piteneminen U-aallot (etenkin kinidiinin kanssa) - Muut sydänvaivat o Akuutti perikardiitti ST-nousu + T-aaltojen madaltuminen tai inversio diffuusisti Erotuksena infarktiin: Muutokset ovat diffuuseita ts. ne näkyvät useimmissa kytkennöissä T-aaltojen inversio tapahtuu yleensä vasta kun ST-segmentit ovat palautuneet Q-aaltoja ei muodostu PR-intervalli on joskus laskenut o Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia (HOCM) Vasemman kammion hypertrofia + akselideviaatio vasemmalle + mahdollisia ylimääräisiä Q-aaltoja lateraalisesti ja harvemmin inferiorisesti o Myokardiitti Johtumishäiriöt (etenkin BBB:t ja hemiblokit) - Keuhkosairaudet o Krooninen obstruktiivinen pulmonaarisairaus (COPD) Aaltojen matala amplitudi, akselideviaatio oikealle + huono R-aaltojen eteneminen (prekordiaalikytkennöissä) o Akuutti (massiivinen) pulmonaariembolia Oikean kammion hypertrofiamuutoksia + repolarisaatiomuutoksia RBBB Iso S-aalto (I) ja syvä Q-aalto (III) = S1Q3-kuvio; III:ssa myös T-aalto voi olla invertti Arytmiat (tavallisimmat sinustakykardia ja eteisvärinä) - CNS-katastrofit (esim. subaraknoidaalivuoto ja aivoinfarkti) o Diffuusia T-aaltojen inversiota ja syvenemistä/levenemistä o Prominentteja U-aaltoja o Usein sinusbradykardiaa - Urheilijan mahdollisia EKG-muutoksia o Levossa sinusbradykardia, epäspesifiset ST- ja T-aaltojen muutokset, kammiohypertrofiaan sopivia löydöksiä, epätäydellinen RBBB, monet arytmiat (esim. junktionaaliset rytmit), Wenckebach -blokki

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio

Lisätiedot

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö

Lisätiedot

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Lisätiedot

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä

Lisätiedot

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet

Rytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet 32. Rytmihäiriölääkkeet Rytmihäiriölääkkeet Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa Sydämen sähköinen toiminta johtuu ionien virtauksista ärsyyntyvien (depolarisoituvien) solujen

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kammioarytmiat: - Hengenvaarallisten kammiotakykardioiden hoito - Symptomaattisten lyhytkestoisten kammiotakykardioiden hoito

VALMISTEYHTEENVETO. Kammioarytmiat: - Hengenvaarallisten kammiotakykardioiden hoito - Symptomaattisten lyhytkestoisten kammiotakykardioiden hoito VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 80 mg sotalolihydrokloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

Lisätiedot

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa

Lisätiedot

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys

Lisätiedot

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sotacor 80 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Sotalolihydrokloridi 80 mg Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti Valmisteen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Flekainidiasetaatti 100 mg.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Flekainidiasetaatti 100 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Flekainidiasetaatti 100 mg. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti.

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen Katsaus Hannu Parikka Pyörtymisessä eli synkopeessa tajunnan menetys johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä, itsestään korjautuvasta pysähtymisestä. Tavallinen pyörtyminen on tilanteeseen liittyvä viaton

Lisätiedot

Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ

Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko Riikka Hertteli Opinnäytetyö Syksy 2010 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Sydänsairaudet Sydämen tutkiminen Sydämen tutkimuksessa auskultointi on tärkein menetelmä. Yksinkertaiset, riittävän suuret fonendoskoopin rasiamallit riittävän

Lisätiedot

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti? Tieteessä kättä pidempää Kjell Nikus professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kjell.nikus@sydansairaala.fi Ville Kytö dosentti,

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden hoito on vaativin osa myrkytysten

Rytmihäiriöiden hoito on vaativin osa myrkytysten Myrkytykset Sinikka Pohjola-Sintonen ja Juhani Partanen Suurin osa myrkytyspotilaiden sairaalakuolemista johtuu rytmihäiriöstä. Lääkkeen yliannos on osallisena lähes kaikissa tahallisissa myrkytyksissä.

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä

Lisätiedot

Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt

Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt LUKU 6 Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt Anita Hiippala Juha-Matti Happonen Tiivistelmä Rytmihäiriöt ovat yksi merkittävimmistä syistä sairastavuuteen, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen

Lisätiedot

Akuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi.

Akuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CORVERT 87 mikrog/ml infuusioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 mikrogrammaa ibutilidifumaraattia, mikä vastaa 87 mikrogrammaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor Retard 100 mg kovat depotkapselit Tambocor Retard 200 mg kovat depotkapselit

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor Retard 100 mg kovat depotkapselit Tambocor Retard 200 mg kovat depotkapselit VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tambocor Retard 100 mg kovat depotkapselit Tambocor Retard 200 mg kovat depotkapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Flekainidiasetaatti 100 mg tai 200

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito

Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito l u k u 1 0 Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito Paavo Uusimaa ja MJ Pekka Raatikainen Sydäninfarktin jälkitila on tavallisin yhdenmuotoisen kammiotakykardian syy. Kammiotakykardian

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää

Rytmihäiriötahdistin. Mitä potilaan tulee tietää Rytmihäiriötahdistin Mitä potilaan tulee tietää HAKEMISTO Johdanto 4 Sydän - rakenne ja toiminta 6 Sydämen rytmihäiriöt 8 Rytmihäiriötahdistin 11 Rytmihäiriötahdistimen asentaminen 14 Rytmihäiriötahdistimen

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa

Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Tiina Huovinen Karoliina Kohonen Kimmo Rissanen Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Niina Haaraoja Saara-Susanna Palomäki Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 Rintakipupotilas päivystyksessä Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 # 1 kiireellisyyden arvionti Rintakivun sydänperäiset syyt ACS (akuutti sepelvaltimotautikohtaus) Aortastenoosi

Lisätiedot

Sisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo

Sisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo Sisätautilääkäri ja tahdistin EL Tiina Salo 31.8.2015 Sisällysluettelo -Tahdistimen historiaa -Tahdistin asennukset Suomessa Toiminta Sydänkeskuksessa Laitto, vaihto ja poisto Kirjainlyhenteet Indikaatiot

Lisätiedot

Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia

Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia LUKU 4 Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia Juha Lund Tiivistelmä Kammioperäiset rytmihäiriöt ja etenkin yksittäiset kammiolisälyönnit ovat hyvin yleinen kardiologisiin tutkimuksiin johtava

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN Juha Hietaoja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroteknologia 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF

Lisätiedot

Sydänsarkoidoosi. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS

Sydänsarkoidoosi. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS Sydänsarkoidoosi Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015

Lisätiedot

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen LUKU 11 Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen Riho Luite ASEPALVELUS Juha Hartikainen Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilas voidaan katsoa terveydentilaltaan sellaiseksi, että

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Antiarrytmisten rytmihäiriölääkkeiden ei ole osoitettu parantavan elonjääneisyyttä.

VALMISTEYHTEENVETO. Antiarrytmisten rytmihäiriölääkkeiden ei ole osoitettu parantavan elonjääneisyyttä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rytmonorm 150 mg kalvopäällysteiset tabletit Rytmonorm 300 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Propafenonihydrokloridi 150 mg

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon

Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon Rytmihäiriölääkkeet: opintotavoi>eesta Sydämen rytmihäiriöt: johdanto lääkehoitoon Ilari Paakkari 211112 Sydämen elektrofysiologian peruscedot AkuuEhoidon lääkkeet Pitkäaikaishoidon aloi>aminen ja harkinta

Lisätiedot

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen?

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.

Lisätiedot