EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net"

Transkriptio

1 EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015

2 Sisältö 1 JOHDANTO SYDÄMEN SÄHKÖINEN TOIMINTA NORMAALI EKG JA MUUTOKSET EKG:SSÄ Hitaat rytmihäiriöt Nopeat rytmihäiriöt Levinnyt kammiokompleksi eli ST-tason nousu EKG:N OTTAMINEN JA REKISTERÖINTI EKG-laite Ihon käsittely ennen EKG:n ottamista Raaja- ja rintakytkennät EKG:N TULKITSEMINEN POHDINTA LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Työskentelemme Kontiolahden sairaalan vuodeosastolla sairaanhoitajina. Osastollamme on 40 vuodepaikkaa sekä mahdollisuus tarvittaessa ylipaikkoihin. Osastollamme hoidetaan potilaita vauvasta vaariin. Suurin osa hoidettavista on kuitenkin monisairaita vanhuspotilaita. Osastolle tulee potilaita jatkohoitoon keskussairaalasta tai sairaalan päivystyspoliklinikalta sekä terveyskeskusvastaanotoilta. Lisäksi hoidossa on muutamia potilaita, jotka odottavat pääsyä palveluasumiseen tai ovat muusta syystä pitkäaikaishoidossa osastolla. Lääkäri on osaston käytössä arkisin virka-aikaan. Iltaisin ja viikonloppuisin lääkäriin voi olla vain puhelinyhteydessä. Arvioinnin EKG:n ottamisesta ja tulkinnasta sekä jatkohoidon tarpeesta tekee virka-aikana osastomme oma lääkäri, muina aikoina arvioinnin suorittavat sillä hetkellä osastolla työskentelevät hoitajat. Olimme huomanneet, että osastollamme on paljon puutteita EKG:n rekisteröinnissä sekä tulkinnassa. Tästä syystä päätimmekin osana Sydänpotilaan hoitotyön-koulutusta tehdä kehittämistehtävän juuri tästä aiheesta. Kyselimme ennen kehittämistyön aloittamista kollegoilta mikä tai mitkä olisivat sellaisia asioita, mistä he kaipaisivat lisätietoa. Useimpien mielestä selkeä ja helppolukuinen opas EKGrekisteröintiin ja rekisteröintien tulkintaan olisi osastollamme hyödyllinen. Kehittämistyönämme teemmekin siksi osastollemme internetistä tulostettavan oppaan, joka auttaa hoitajia ensisijaisesti oikeanlaiseen EKG-rekisteröintiin sekä perusteet EKG-rekisteröintien tulkitsemiseen. Osana kehittämistyötä teimme internet-sivuston (siniaalto.net), jossa kerrotaan yleistä tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä, EKG:n oikeaoppisesta ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Olemme hoitotyössä usein törmänneet erilaisiin tapoihin ottaa EKG:tä ja siihen miten tuloksia tulkitaan. Tästä syystä katsoimmekin tarpeelliseksi omalta osaltamme lisätä hoitohenkilökunnan tietoa sekä osaamista, laadukkaampien ja yhtenäisempien EKG-rekisteröintien saamiseksi sekä 3

4 niiden tulkitsemiseksi. Kehittämistyömme tavoitteena on lisätä vuodeosastojen hoitohenkilökunnan tietoja EKG:n ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Sydänfilmi eli EKG (elektrokardiografia) on vanha keksintö, mutta se on edelleen yleisempiä fysiologisia laboratoriotutkimuksia, joita hoitotyössä käytetään. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa sydämen sen hetkisestä sähköisestä toiminnasta. Tutkimusta käytetään eri sydänsairauksien ja sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, sekä sydämen eri osien kuormittumisen ja sydämen koon muutosten tutkimuksissa. 4

5 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN TOIMINTA Elektrokardiografian avulla on tarkoitus selvittää ihon pinnalta sydämen sähköistä toimintaa. Tätä toimintaa tarvitaan, jotta sydämessä voisi tapahtua hallittua pumppaustoimintaa. Sydämen pumppaustoimintaa ohjaa ohjausjärjestelmä, joka muodostuu sydämen tahdistinsoluista sekä johtoradoista. Sydänlihassoluissa tapahtuu sähköisen ärsykkeen eli impulssin syntyminen. Nämä solut muodostavat johtoratajärjestelmän, joka kuljettaa sähköistä aktivaatiota sydämessä eteenpäin ja käynnistävät samalla lihassoluissa depolarisaation, jonka seurauksena sydänsolut supistuvat. Johtoratajärjestelmän tärkein osa on sinussolmuke, joka toimii sydämen sisäisenä tahdistimena. Sähköisen aktivaation on kuljettava oikeassa järjestyksessä, jotta supistuminen olisi tehokasta. Sydämen supistus päättyy repolarisaation aiheuttamaan sydänlihaksen rentoutumiseen ja sydänlihas palaa lepomittaansa. (Kettunen, 2014.) Sinussolmukkeen impulssin synnyttämä sähköinen toiminta on kuitenkin niin pieni, että se ei näy EKG-käyrässä. Sinussolmukkesta sähköinen impulssi leviää eteisten seinämiin, jolloin eteisen lihassolut aktivoituvat. Ensimmäinen sähköinen toiminta, joka näkyy EKG-käyrässä, on P-aalto, joka syntyy eteisten aktivoitumisesta, depolarisaatiosta. Oikea eteinen aktivoituu hieman ennen vasenta eteistä, tämä johtuu sinussolmukkeen sijainnista. Näin ollen P-aallon alkuosa kuvastaa oikean eteisen depolarisaatiota ja loppuosa vasemman kammion depolarisaatiota. EKG-käyrässä näkyvän P-aallon ollessa normaali, puhutaan sinusrytmistä eli sydämen normaalirytmistä. Eteisten supistuessa veri virtaa kammioihin ja sähköimpulssi etenee eteis-kammiosolmukkeeseen. Eteiskammiosolmuke sijaitsee eteisten ja kammioiden väliseinämän vieressä. Eteis-kammiosolmukkeen tarkoituksena on hidastaa sähköimpulssin kulkua niin, että kammiot kerkiävät täyttyä ennen impulssin siirtymistä kammioihin. Tämä toiminto näkyy EKG:ssä PQ-välinä ja tämä viive on normaalisti millisekuntia. (Syvänne 2014.) Eteis-kammiosolmukkeesta eli AV-solmukkeesta impulssi etenee nopeasti Hiisin ja Purkinjen säikeiden kautta molempiin kammioihin. Kammioiden aktivoituminen alkaa ensin kammioiden väliseinästä ja leviää siitä sitten muihin kammiolihaksiin, jonka jälkeen kammiot alkavat supistua. Tämä kammioiden aktivoitumien ja supistuminen piirtyy EKG-käyrään sen näkyvimpänä osana, kammiokompleksina eli QRS-kompleksina. Q-aalto on kompleksin ensimmäinen heilahdus ja se on 5

6 perusviivasta alaspäin eli negatiivinen. Seuraava heilahdus on R-aalto, joka on perusviivasta ylöspäin eli positiivinen. Viimeisenä on vuorossa S-aalto, joka on negatiivinen. QRS-kompleksin kesto on normaalisti millisekuntia, ylärajana pidetään 120 millisekuntia. QRS-kompleksin jälkeen tulee T-aalto, joka muodostuu kammioiden repolarisaatiosta, jolloin sydän palautuu lepojännitteeseen. Sydänlihaksessa depolarisaatio etenee repolarisaatiota nopeammin, tämä aiheuttaa sen, että T-aalto on QRS-kompleksia leveämpi. Joskus T-aallon jälkeen joskus esiintyy vielä U-aalto, jonka syntymekanismia ei tarkkaan tiedetä. (Linna-Mannninen-Rodriques, 2009: ) Kuvio 1:Sydämen sähköinen toiminta EKG-nauhassa 6

7 3 NORMAALI EKG JA MUUTOKSET EKG:SSÄ Normaalissa EKG-käyrässä kammiotaajuus on säännöllinen lyöntiä minuutissa. P-aalto edeltää jokaista QRS-heilahdusta ja toisaalta jokaista P-aaltoa tulisi seurata säännöllisesti QRSheilahdus. P-aallon kesto on 0,12 sekuntia ja se on yleensä positiivinen alaseinäkytkennöissä II, III ja AVF ja sivulta katsovissa kytkennöissä I, avl ja V5, V6. PQ-aika on normaalisti alle 0,2 sekuntia. QRS-heilahdus on sinusrytmissä kapea eli alle 0,12 sekuntia. (Mäkijärvi-Parikka- Raatikainen, 2006: 35.) Kuvio 2: Normaali EKG-nauha 3.1 Hitaat rytmihäiriöt Bradykardia tarkoittaa kammiotaajuutta, joka on alle 50 lyöntiä minuutissa. Mikäli sinussolmukkeen lähettämä aktivaatio ei kulje AV-solmukkeesta tai alemmasta osasta johtorataa kammioihin aiheuttaen niiden supistumista, syntyy korvaava rytmi kammioissa. Tällöin korvaavan kammiorytmin suhde eteisten aktivoitumiseen on epäsäännöllinen. P-aallot esiintyvät säännöllisesti toisiinsa nähden taajuudella , samoin QRS-kompleksit omalla taajuudellaan 20-45, mutta P- ja QRS-heilahdukset eivät seuraa toisiaan. Tätä kutsutaan III-asteen eteis-kammiokatkokseksi eli totaaliblokiksi. (Thaler 1999: 160.) 7

8 PEA-rytmi on pulssitonta sydämen sähköistä toimintaa, joka ei johda verta kierrättävään supistumistoimintaan sydänlihaksen kykenemättömyyden vuoksi. Pulssittomassa rytmissä EKG:ssä näkyy leveitä kammiolyöntejä muistuttavia QRS- komplekseja, mutta potilaalla ei voida tuntea sykettä tai kuulla sydänääniä. (Holmström 2005: 126.) Asystolia on pitkittynyttä sähköisen aktivaation ja sen seurauksena sydämen lyönnin puuttumista. Tällöin ei EKG:ssä nähdä aktivaatiota, vaan ainoastaan piirtyvää tasaista perusviivaa. (Thaler 1999: 108, Holmström 2005: 126.) 3.2 Nopeat rytmihäiriöt Takykardiat ovat nopeita rytmihäiriöitä. Takykardiassa syketaajuus on yli 100 lyöntiä minuutissa. Sinustakykardiassa depolarisaatio syntyy normaalisti sinussolmukkeessa ja esimerkiksi fyysisestä rasituksesta johtuen syketaajuus on korkea ja säännöllinen. Kammiotakykardiassa sydämen rytmi saa alkunsa kammion sisältä ja se on lähes poikkeuksetta merkki sydänsairaudesta. Kammiotaajuus on lyöntiä minuutissa, QRS-kompleksi on leveä (yli millisekuntia) ja se voi olla yhdenmuotoinen tai vaihteleva. Pitkittyessään saattaa muuttua kammiovärinäksi. Kammiovärinän saa aikaan kammiolihaksen nopea ja epäsäännöllinen sähköaktiviteetti, joka ei saa aikaan koordinoitua supistustoimintaa ja pumppausta. Ilman kiireellistä, sykettä tuottavaa hoitoa kammiovärinä johtaa potilaan kuolemaan. EKG:ssä kammiovärinä ilmenee hieno- tai karkeajakoisena aktiviteettina ilman erotettavia kompleksin osia. (Koponen- Lindroth, 2013: ) Eteisvärinässä useita depolarisaatioita etenee kaoottisesti eteisten sisällä aiheuttaen eteisrytmin taajuudella minuutissa. Käytännössä taajuus on niin nopea, että supistumistoiminta on muuttunut väreilyksi. Depolarisaatioiden johtuminen kammioihin riippuu AV-solmukkeen toimintakyvystä ja kammiotaajuus on säännöllisen epäsäännöllistä taajuudella EKG:ssä ei erotu P-aaltoja ja QRS-kompleksit näkyvät normaalin kapeina mutta epäsäännöllisin välein. (Koponen-Lindroth, 2013: ) 8

9 3.3 Levinnyt kammiokompleksi eli ST-tason nousu ST-välin nousu on ensimmäisiä sydänlihasvaurion merkkejä hapen puutteesta johtuvassa sydäninfarktissa. Se voi olla nähtävissä infarktin ensimmäisten tuntien aikana akuutissa vaiheessa, mutta mahdollisesti muutokset voivat olla infarktista huolimatta nopeasti palautuvia ja poistua lopulta kokonaan. ST-välin nousu on merkki sydänlihaksen vaurioitumisesta ja nousun suuruus korreloi iskemian vaikeuteen. Normaalisti ST-väli on perusviivan kanssa samalla tasolla. EKG:n rintakytkennöissä ST-välin nouseminen vähintään 2 mm tai raajakytkennöissä vähintään 1 mm viittaa infarktiin. (Kuisma-Holmström 2008: ) Iskemian määrittäminen edellyttää kanavaisen EKG:n ottamista. EKG:ssä merkit infarktista näkyvät niissä kytkennöissä, jotka katsovat infarktialueelle. EKG-kytkentöjen periaatteiden mukaisesti etuseinämän anteriorinen infarkti näkyy ST-välin nousuina kytkennöissä V2-V4. Alaseinämän inferiorinen infarkti aiheuttaa muutokset kytkentöihin II, III ja avf. Takaseinämän vaurio ilmenee peilikuvamaisesti ST-tason laskuna kytkennöissä V1-V3 tai ST-nousuina selän puolen kytkennöissä V7-V8. Oikean kammion infarkti näkyy ST- nousuna kytkennässä V4R ja jo 1 mm nousu on diagnostinen. (Kuisma-Holmström 2008: ) 4 EKG:N OTTAMINEN JA REKISTERÖINTI Elektrogardiogrammia eli sydänsähkökäyrää kutsutaan tavallisesti EKG-käyräksi tai sydänfilmiksi ja se on vakioitu. Vakiointi koskee potilaan ihonkäsittelyn, EKG-elektrodien sijoittamispaikat, piirtonopeuden sekä vahvistuskalibrioinnin. Lisäksi on tallennettava potilaan henkilötiedot sekä tutkimusympäristö on vakioitava. Yhtenäiset työtavat EKG:n ottamiseen varmistavat sydänfilmien vertailukelpoisuuden. Jos vakioinnista poiketaan, on se tultava esille EKG-käyrä tulosteessa. 9

10 4.1 EKG-laite Potilaaseen kiinnitettyjen elektrodien avulla sydämen sähköinen toiminta piirtyy EKG-laitteelle. Laite vahvistaa ja tarvittaessa suodattaa tulevat signaalit ja piirtää niistä käyriä. Perusviivasta puhuttaessa tarkoitetaan vaakasuoraan piirtyvää viivaa. Tämä viiva piirtyy silloin, kun sydämessä ei havaita sähköistä toimintaa. EKG:hen piirtyvien käyrien positiivisuus tai negatiivisuus riippuu siitä tuleeko sähköinen signaali elektrodia kohti vai kulkeeko se elektrodista poispäin. Käyrien sekä aaltojen korkeus riippuu siitä kuinka korkea jännite on kahden elektronin välissä. Sydänfilmiin piirtyminen tapahtuu aina tietyllä nopeudella liikkuvalle paperille. Paperissa itsessään on mittaasteikko, joka koostuu viiden millimetrin kokoisista ruuduista ja ne on vielä jaettu millimetrin ruutuihin. Suomessa paperin nopeus on 50mm/s, joka tarkoittaa sitä yksi sekunti paperilla on viisi suurempaa ruutua eli viisi senttimetriä. (Lehtinen, 2009: 9-11.) 4.2 Ihon käsittely ennen EKG:n ottamista Ihon käsittelyn tarkoituksen on poistaa sähköistä vastusta, joka saattaa häiritä EKG:n luotettavaa rekisteröintiä. Elektrodien kiinnityskohdista on poistettava ihokarvat kertakäyttöisellä höylällä, jotta saadaan elektrodeille kunnon ihokosketus. Ihokarvat eivät johda sähköä ja voivat estää elektrodien kiinnittymisen ihon pinnalle. Seuraavaksi alue on puhdistettava alkoholilla, jotta saadaan ihon rasvakerros sekä mahdollinen lika poistettua. Lopuksi ihon kuollut, uloin kerros poistetaan siihen tarkoitukseen olevalla hiontapaperilla. (Kujala-Aro- Mantonen, 2012: 14.) 4.3 Raaja- ja rintakytkennät Jotta sydämen sähköisestä toiminnasta saadaan luotettava kuva, on sitä tarkasteltava eri suunnista. Tässä on käytössä 12-kanavainen EKG, jossa kuusi elektrodia kiinnitetään raajoihin ja kuusi rintakehään. Kytkentöjen paikat on kansainvälisesti sovittu, jotta saadaan vertailukelpoinen EKG. (Mustajoki-Kaukua, 2008.) 10

11 Raajakytkennät katsovat sydäntä frontaalitasossa eli edestä katsoen. Elektrodit sijoitetaan raajojen kärkiosien sisäpuolelle, samalla tavalla molemmille puolille. Pääsääntöinen paikka on ranteet sekä nilkat. Jos ei ole mahdollista laitta elektrodeja näille paikoille, esimerkiksi amputaation tai kipsin vuoksi, on kaikki elektrodit asetettava samalle korkeudelle. Myös kovan vapinan vuoksi voidaan elektrodit siirtää raajojen tyviosiin. Elektrodien siirrosta standardipaikoilta on laitettava merkintä tulosteeseen, koska se vaikuttaa käyrän piirtymiseen. Raajaelektrodeissa on kirjain- tai värikoodit, jotta tiedetään mihin paikkaan elektrodi pitää asentaa. EKG-tulosteessa raajakytkennät ovat I, II, III, avf sekä avl. Näistä kytkennöistä II, III ja avf kuvaavat sydämen alapinnan tapahtumia, kun taas I ja avl kuvaavat sydämen vasemman kammion sivuseinää. (Lehtinen, 2009: ) Oikea käsi R (right) punainen Vasen käsi L (left) keltainen Oikea jalka N (maadotus) musta Vasen jalka F (foot) vihreä Rintakytkennät katsovat sydämen etuseinämän ja takaseinämän tapahtumia. Rintaelektrodit kiinnitetään potilaan iholle tunnustelemalla oikeat kylkivälit, potilaan ollessa makuuasennossa. Kylkiväli olisi hyvä tunnustella molemmilta puolilta rintakehää, koska ihmisen keho ei välttämättä ole symmetrinen. Rintavalla potilaalla asetetaan kytkennät rinnan alle, koska rinta saattaa heikentää sähköimpulssien rekisteröintiä. Jos rintakytkentöjä ei pysty, vaikka leikkaushaavan vuoksi laittamaan standardoiduille paikoille, jätetään ne kokonaan silloin laittamatta. Tästä asiasta pitää laittaa maininta tulosteeseen. (Kujala-Aro - Mantonen, 2012: ) Rintakytkentöjä ovat V1, V2, V3, V4, V5, V6. V1-elektrodin paikka on oikealla puolella rintakehää, neljännessä kylkiluuvälissä. V2-elektrodi sijoitetaan rintakehän vasemmalle puolelle neljänteen kylkiluuväliin. Seuraavaksi laitetaan V4-elektrodi paikoilleen, vasemmalle puolelle rintakehää, solisluun keskikohdasta suoraan alaspäin, viidenteen kylkiluuväliin. Tämän jälkeen V3- elektrodi laitetaan V2:sta ja V4:stä piirretyn linjan puoliväliin. V5-elektrodi sijoitetaan vasemmalle puolelle rintakehää, viidenteen kylkiluuväliin, niin että se on V4:n kanssa samalla tasolla, etukainaloviivalle. V6-elektrodi sijoitetaan V4:n ja V5:n kanssa samalle linjalle, keskikainaloviivalle. EKG-tulosteessa V1 ja V2 kuvaavat sydämen kammioväliseinän kohtaa, V3 ja 11

12 V4 vasemman kammion etuseinää, V5 ja V6 vasemman kammion vasenta sivuseinää. (Lehtinen, 2009: ) Kuvio 3: Rintakytkennät 5 EKG:N TULKITSEMINEN EKG:tä on tärkeää tarkastella tietyn kaavan mukaan, koska näin pystytään havaitsemaan mahdolliset poikkeamat helpommin. Tulkinta tehdään kahdessa eri osassa, käyrän heilahduksien järjestyksien tarkastelusta sekä muodon tarkastelusta. Ennen näitä tarkastetaan, että kaikki kytkennät ovat oikein ja rekisteröinnissä on käytetty oikeaa kalibraatiota sekä paperin nopeutta. Kalibraatio pitää olla 1mV eli 10mm ja paperinopeuden vakio on 50mm/s. (Karhapää- Laari- Nihtinen, 2013: ) 12

13 Tulkinta aloitetaan EKG-nauhan yleissilmäyksellä. Tämän tarkoituksena on tarkistaa, että kaikki kytkennät ovat paikoillaan sekä että EKG-nauha on luettavissa. Lisäksi tarkastetaan, että EKGnauhassa ei esiinny liikaa häiriötä, esimerkiksi vapinasta johtuvia. Yleissilmäyksessä saadaan kuva potilaan rytmistä, sekä mahdollisesta ST-tason muutoksesta. Seuraavaksi tarkastellaan kammiotaajuutta. Tässä on tarkoitus huomioida onko kammiotaajuus tasainen vai vaihteleva, sekä myös kammiotaajuuden nopeus. Normaali kammiotaajuus on lyöntiä minuutissa, mutta tässä on huomioitava yksilöiden väliset vaihtelut. EKG-viivainta voi käyttää apuvälineenä kammiotaajuuden mittaamisessa. ( Linna-Manninen-Rodrigues, 2009: 11.) Kolmantena tarkastetaan EKG:ssä esiintyviä käyriä. Ensin tarkastellaan P-aaltoa ja sen muotoa, kestoa sekä sijaintia. P-aaltoja verrataan toisiinsa, koska kaikkien P-aaltojen pitäisi piirtyä samanlaisina EKG-nauhalle. P-aaltojen jälkeen tarkastellaan, että niiden jälkeen piirtyy QRSkompleksi. Seuraavaksi tarkastellaan PQ-aikaa, joka lasketaan P-aallon alusta Q-aallon alkuun. PQajan tulisi olla samanlainen kaikissa kohdissa EKG-nauhaa. QRS-heilahduksessa tarkastellaan sen muoto, kesto sekä suuntaa. Suunta voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, riippuen siitä, mistä kulmasta sydäntä tarkastellaan. QRS-heilahduksen kesto on normaalisti alle 0,12 sekuntia ja sitä arvioidaan yleensä QRS-kompleksin leveyden perustella. Kapea kompleksi voi olla merkki eteisperäisestä rytmihäiriöstä, kun taas leveä kompleksi saattaa merkitä kammioperäisiä rytmihäiriöitä. ( Kujala-Aro Mantonen, 2012: 24.) Seuraavaksi EKG-nauhassa tarkastellaan T-aallon muotoa ja suuntaa. T-aallon tulisi olla yksihuippuinen ja samansuuntainen QRS-kompleksin kanssa. Jos T-aallon muodossa on vaihteluita, saattaa se viitata ihmisellä rytmihäiriötaipumusta. U-aalto seuraa joskus T-aaltoa, muodoltaan U- aalto on pienempi ja samansuuntainen T-aallon kanssa. Ennen QT-ajan keston tarkistamista, tarkastellaan tarkemmin ST-väliä. ST-väli on tasainen ja se on samalla tasolla perusviivan kanssa. ST-välin nousu varoittaa usein uhkaavasta sydänlihasvauriosta. Lasku puolestaan saattaa johtua kroonisesta iskemiasta. Viimeisenä tarkastellaan vielä QT-aikaa. QT-aika ilmoittaa rytmin hidastumisesta tai nopeutumisesta, riippuen siitä onko aika lyhyt vai pidentynyt. (Kujala-Aro Mantonen, 2012: ) 13

14 Yleissilmäys Vaikutelma Kammiotaajuus eli syke Tasainen tai vaihteleva, taajuus P-aalto Muoto, kesto PQ-aika Kesto, säännöllisyys QRS-heilahdus Muoto, kesto, suunta T- ja U-aalto Muoto, suunta QT-aika Kesto Kuvio 4: EKG:n tulkinta 6 POHDINTA Sydänfilmi eli EKG (elektrokardiografia) on vanha keksintö, mutta se on edelleen yleisempiä fysiologisia laboratoriotutkimuksia, joita hoitotyössä käytetään. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa sydämen sen hetkisestä sähköisestä toiminnasta. Tutkimusta käytetään eri sydänsairauksien ja sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, sekä sydämen eri osien kuormittumisen ja sydämen koon muutosten tutkimuksissa. Supistuessaan sydäntä säätelevät sähköimpulssit, jotka lähtevät liikkeelle sydämen eteisistä edeten kammioihin. Nämä sähkövirtaukset EKG-laite rekisteröi ja piirtää niistä käyrää. EKG- ssa on tavallisesti 12 eri kanavaa, joiden avulla tarkastellaan sydämen toimintaa eri kohdista. Rekisteröinti tapahtuu elektrodien avulla, joista kuusi on kiinnitetty raajoihin ja loput rintakehälle. Elektrodit on kiinnitettävä potilaan iholle standardoituihin paikkoihin. Lisäksi on huolehdittava, että tutkimus tehdään ilman häiriötekijöitä, näin varmistetaan sydänfilmin oikea rekisteröinti sekä tulkinta, ottajasta riippumatta. (Salmela, 2011: 10.) Normaalissa EKG-käyrässä näkyy ensimmäisenä P-aalto, joka on seurausta eteisten depolarisaatiosta. Tämän jälkeen piirtyy QRS-kompleksi, joka on kammioiden depolarisaatiosta johtuvaa. Viimeisenä on T-aalto, joka syntyy kun kammiot repolarisoituu, eli niiden sähköinen varaus palautuu. EKG-käyrän tulkinnan tarkoituksena on havaita käyrälle piirtyvät muutokset, näin 14

15 ollen on tärkeää tarkastella käyrää aina tietyssä järjestyksessä. Tulkinnassa voi käyttää apuvälineenä EKG-viivainta, myös vanhoja EKG-käyriä olisi hyvä olla käytössä. Hoitajien on osattava tulkita normaalia EKG-käyrää sekä löydettävä siitä terveyttä tai henkeä uhkaavat muutokset. Lopullisen tulkinnan EKG-käyrästä tekee kuitenkin aina hoitava lääkäri. Kehittämistyönämme teimme kirjallisen oppaan EKG:n ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Osana kehittämistyötä teimme myös internet-sivuston (siniaalto.net), jossa kerrotaan yleistä tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä, EKG:n oikeaoppisesta ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Olemme hoitotyössä usein törmänneet erilaisiin tapoihin ottaa EKG:tä ja siihen miten tuloksia tulkitaan. Tästä syystä katsoimmekin tarpeelliseksi omalta osaltamme lisätä hoitohenkilökunnan tietoa sekä osaamista, laadukkaampien ja yhtenäisempien EKG-rekisteröintien saamiseksi sekä niiden tulkitsemiseksi. Kehittämistyömme tavoitteena on lisätä vuodeosastojen hoitohenkilökunnan tietoja EKG:n ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Ensin ajattelimme tehdä vain osastollemme kirjallisen opuksen asiasta, mutta ajattelimme että työmme palvelee myös muita hoitoalan ihmisiä ja sen takia päädyimme laittamaan sen internetiin kaikkien ulottuville. Prosessina kehittämistyön tekeminen on ollut antoisaa, mutta välillä hieman työlästä. Teemme molemmat kolmivuorotyötä, niin sen takia yhteistä aikaa on tämän työn tekemiseen ollut välillä vaikea löytää. Alussa sovimme yhdessä rungon työllemme, jonka jälkeen jaoimme osa-alueet, joista kumpikin etsi tietoa. Tiedon keräämisen jälkeen kokosimme ne yhdeksi kokonaisuudeksi ja liitimme ne omalle internet-sivuillemme. Työmme lääketieteellisen osuuden on tarkastanut yksi osastomme lääkäreistä, Merja Lötjönen (yleislääketieteen erikoistuvalääkäri). Työmme on antanut meille mahdollisuuden tutustua syvällisemmin sydämen toimintaan sekä sen erilaisiin toimintahäiriöihin. Olemme saaneet työmme kautta enemmän varmuutta ja tietoa EKG:n rekisteröintiin liittyen. Esimiehen kanssa on sovittu, että järjestämme työmme pohjalta koulutuksia osastomme muulle henkilökunnalle. Lisäksi tekemämme internet-sivut tulevat kaikille osastolle hoitajille tietoon, jotta he halutessaan voivat vielä tarkemmin tutustua aiheeseen. 15

16 LÄHTEET Holmström P, Puolakka J, 2013, EKG:n perusteet ja tulkinta, Sanoma Pro Oy: Helsinki Karhapää J, Laari J, Nihtinen J, 2013, EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille, Opinnäytetyö, Saimaan ammattikorkeakoulu. ( ) Kettunen R, 2014, Sydämen sähköinen toiminta. ( ) Koponen L, Lindroth J, 2013, Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen- koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille, Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67477/ont_koponen_lindroth% pdf?sequence=1 ( ) Kujala-Aro S, Matonen V, 2012, Lepo-EKG:n itseopiskelumateriaali; verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän henkilökunnanlle, Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50498/kuja- Aro_Suvi_Mantonen_Viivi.pdf?sequence=2 ( ) Lehtinen O, 2009, EKG:n ottamisen osaaminen; tietotestin kehittäminen perustason sairaankuljetukseen, Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu. ( ) Linna, M, Manninen, M, Rodrigues R, 2009, Akuuttihoitoyön sairaanhoitajien osaamisen mittaaminen elektrokardiografian tulkinnassa, Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6240/linna_marika.pdf?sequence=1 ( ) Mustajoki P, Kaukua J, 2008, EKG (sydänfilmi). ( ) Mä kijärvi M, Parikka H, Raatikainen P, 2006, EKG-tulkinnan työkirja, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Salmela N, 2011, EKG-käyrän rekisteröinri- hoitajien EKG-käyrän rekisteröintiosaaminen, Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30473/salmela_niina.pdf?sequence=1 ( ) Syvänne M, 2014, Sydämen sähköinen toiminta. ( ) Thaler M, 1999, The only EKG book you`ll ever need, Lippincott Williams and Wilkins 16

17 Kuvio 1: ( ) Kuvio 2: Laine M, 2014, Normaali 12-kykentäinen EKG. Kuvio 3: ( ) Kuvio 4: Laine M, 2014, Sydänfilmi eli EKG. 17

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien

Lisätiedot

Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ

Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko Riikka Hertteli Opinnäytetyö Syksy 2010 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

EKG- REKISTERÖINTIOSAAMINEN ENSIHOIDOSSA

EKG- REKISTERÖINTIOSAAMINEN ENSIHOIDOSSA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma 2012 Joonas Hänninen EKG- REKISTERÖINTIOSAAMINEN ENSIHOIDOSSA Rintaelektrodien sijoittaminen naiselle ja teoriatiedon hallinta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

EKG Minna Pöntinen 11/2007

EKG Minna Pöntinen 11/2007 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt

Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt 1 Jaakko Malmivuo professori Ragnar Granit instituutti Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt SOLUJEN SÄHKÖINEN AKTIVITEETTI Elävän kudoksen toimintaan liittyy biosähköinen ilmiö. Kaikkien solujen kalvon

Lisätiedot

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN

HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012

Lisätiedot

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien

Lisätiedot

Katja Eskola 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD

Katja Eskola 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD Katja Eskola 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD Oulun seudun ammattikorkeakoulu Terveysalan Oulaisten yksikkö

Lisätiedot

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN

SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Puhdasta joka käänteessä

Puhdasta joka käänteessä BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN

LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN Juha Hietaoja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroteknologia 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet RATKAISUT (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet RATKAISUT (8. ja 9. luokka) sivu / 2 IKET VSTUSVIHTEHDT N LLEVIIVTTU. 3 pistettä. Minkä laskun tulos on suurin? () 20 (B) 20 (C) 20 (D) + 20 (E) : 20 20 20, 20, 20 20 20 202 ( suurin ) ja : 20 0,0005 2. Hamsteri Fridolin suuntaa

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti

2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti 2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti Kuva 2.1 Tiedon portaat Kuva 2.2 Ohjelman käyttöliittymä suoran luonnissa 1. Valitse Luo, Suora, Luo suora päätepistein. 2. Valitse Pystysuora 3. Valitse Origo Origon

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut 2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Niina Haaraoja Saara-Susanna Palomäki Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Pyramidin yleiset säännöt

Pyramidin yleiset säännöt Pyramidin yleiset säännöt 1. Biljardivälineet ja tarvikkeet Seuraavassa kuvattuihin pyramidi -pelin versioiden pelaamiseen tarvittavat välineet ovat biljardipöytä, pallot sekä apuvälineet (mm. resti).

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja 3M Toimistotuotteet Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät Näin käytämme logoja Sisältö: 1 Yleistä tuotenimistä ja logoista 1 2 3M-logo 1 2.1 3M logon käyttö internetissä 3 3 Post-it -logo 4 3.1 Perusviestilaput

Lisätiedot

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus.

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus. Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet Kuva: Jari Yli-Hietanen Muutamia pyöräsuunnistuksen erityisjuttuja Polkukuvaus, kertoo polun ajettavuuden Mitä yhtenäisempi viiva sitä nopeampi sitä on ajaa

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN

Lisätiedot

LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET

LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET Voimassa 1.5.2016 alkaen Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU 2 1. MERKKIEN SELITYKSET... 3 a) Merkit... 3 2. REINING-RADAT... 4 a) Virhepisteytys... 4

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

www.bosch-professional.fi

www.bosch-professional.fi Laadun takeena Bosch! Maailman ensimmäinen lattiapintalaser UUTUUS! Lattiapintalaser GSL 2 Professional Lopultakin voidaan tarkistaa lattioiden, kuten tasoitettujen tai valettujen betonilattioiden, epätasaisuudet

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Kuvan pienentäminen Paint.NET-kuvankäsittelyohjelmalla

Kuvan pienentäminen Paint.NET-kuvankäsittelyohjelmalla Kuvan pienentäminen Paint.NET-kuvankäsittelyohjelmalla Avaa Paint.NET tuplaklikkaamalla sen pikakuvaketta. Paint.NET avautuu tämän näköisenä. Edessä on tyhjä paperi. Saadaksesi auki kuvan, jota aiot pienentää

Lisätiedot

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut 1. Avaruusalus sijaitsee tason origossa (0, 0) ja liikkuu siitä vakionopeudella johonkin suuntaan, joka ei muutu. Tykki

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET

LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET Voimassa 1.5.2013 alkaen Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU 2 1. MERKKIEN SELITYKSET... 3 a) Merkit... 3 2. REINING-RADAT... 4 a) Virhepisteytys... 4

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Lopetusasetus turkiseläinten lopetuksessa. ylitarkastaja Tiina-Mari Aro Vaasa 8.1.2013

Lopetusasetus turkiseläinten lopetuksessa. ylitarkastaja Tiina-Mari Aro Vaasa 8.1.2013 Lopetusasetus turkiseläinten lopetuksessa ylitarkastaja Vaasa Toimintaohjeisto Tarkoitetaan menettelytapoja koskevia kirjallisia ohjeita, joiden tarkoituksena on tietyn tehtävän suoritustavan tai normin

Lisätiedot

Pro 57 UM/S Setelilaskuri

Pro 57 UM/S Setelilaskuri Pro 57 UM/S Setelilaskuri Turvallisuusohjeet ja huoltoa koskevat säännökset Lue tämä käyttöohje ennen laitteen käyttöönottoa Laite pitää asentaa tasaiselle vaakasuoralle alustalle, pois vedestä ja vaarallisia

Lisätiedot

PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE

PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. ENNEN OTTELUN ALKUA Kirjautuminen 3 3. TILASTOINTI Aloitusnäkymä ja kokoonpanot 4 Pelaajien vaihtaminen 6 Maali 7 Rangaistukset 8 Poista

Lisätiedot

Käyttöohje. Tasapainolauta

Käyttöohje. Tasapainolauta Käyttöohje Tasapainolauta Kiitos kun ostit tasapainolaudan.! VAROITUS! Opettele ajamaan laitteella turvallisesti, huomioi muu liikenne ja säännöt. Käytä lisäksi säädösten mukaisia turvavarusteita. Älä

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI!

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! 1/8 OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! Sinulla on nyt hallussasi testi, jolla voit arvioida oman älykkyytesi. Tämä testi muodostuu kahdesta osatestistä (Testi 1 ja Testi ). Testi on tarkoitettu vain yli neljätoistavuotiaille.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 12 3 pistettä 1. Annalla on neliöistä koostuva ruutupaperiarkki. Hän leikkaa paperista ruutujen viivoja pitkin mahdollisimman monta oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvää kuviota. Kuinka monta ruutua

Lisätiedot