EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net
|
|
- Kalle Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015
2 Sisältö 1 JOHDANTO SYDÄMEN SÄHKÖINEN TOIMINTA NORMAALI EKG JA MUUTOKSET EKG:SSÄ Hitaat rytmihäiriöt Nopeat rytmihäiriöt Levinnyt kammiokompleksi eli ST-tason nousu EKG:N OTTAMINEN JA REKISTERÖINTI EKG-laite Ihon käsittely ennen EKG:n ottamista Raaja- ja rintakytkennät EKG:N TULKITSEMINEN POHDINTA LÄHTEET
3 1 JOHDANTO Työskentelemme Kontiolahden sairaalan vuodeosastolla sairaanhoitajina. Osastollamme on 40 vuodepaikkaa sekä mahdollisuus tarvittaessa ylipaikkoihin. Osastollamme hoidetaan potilaita vauvasta vaariin. Suurin osa hoidettavista on kuitenkin monisairaita vanhuspotilaita. Osastolle tulee potilaita jatkohoitoon keskussairaalasta tai sairaalan päivystyspoliklinikalta sekä terveyskeskusvastaanotoilta. Lisäksi hoidossa on muutamia potilaita, jotka odottavat pääsyä palveluasumiseen tai ovat muusta syystä pitkäaikaishoidossa osastolla. Lääkäri on osaston käytössä arkisin virka-aikaan. Iltaisin ja viikonloppuisin lääkäriin voi olla vain puhelinyhteydessä. Arvioinnin EKG:n ottamisesta ja tulkinnasta sekä jatkohoidon tarpeesta tekee virka-aikana osastomme oma lääkäri, muina aikoina arvioinnin suorittavat sillä hetkellä osastolla työskentelevät hoitajat. Olimme huomanneet, että osastollamme on paljon puutteita EKG:n rekisteröinnissä sekä tulkinnassa. Tästä syystä päätimmekin osana Sydänpotilaan hoitotyön-koulutusta tehdä kehittämistehtävän juuri tästä aiheesta. Kyselimme ennen kehittämistyön aloittamista kollegoilta mikä tai mitkä olisivat sellaisia asioita, mistä he kaipaisivat lisätietoa. Useimpien mielestä selkeä ja helppolukuinen opas EKGrekisteröintiin ja rekisteröintien tulkintaan olisi osastollamme hyödyllinen. Kehittämistyönämme teemmekin siksi osastollemme internetistä tulostettavan oppaan, joka auttaa hoitajia ensisijaisesti oikeanlaiseen EKG-rekisteröintiin sekä perusteet EKG-rekisteröintien tulkitsemiseen. Osana kehittämistyötä teimme internet-sivuston (siniaalto.net), jossa kerrotaan yleistä tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä, EKG:n oikeaoppisesta ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Olemme hoitotyössä usein törmänneet erilaisiin tapoihin ottaa EKG:tä ja siihen miten tuloksia tulkitaan. Tästä syystä katsoimmekin tarpeelliseksi omalta osaltamme lisätä hoitohenkilökunnan tietoa sekä osaamista, laadukkaampien ja yhtenäisempien EKG-rekisteröintien saamiseksi sekä 3
4 niiden tulkitsemiseksi. Kehittämistyömme tavoitteena on lisätä vuodeosastojen hoitohenkilökunnan tietoja EKG:n ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Sydänfilmi eli EKG (elektrokardiografia) on vanha keksintö, mutta se on edelleen yleisempiä fysiologisia laboratoriotutkimuksia, joita hoitotyössä käytetään. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa sydämen sen hetkisestä sähköisestä toiminnasta. Tutkimusta käytetään eri sydänsairauksien ja sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, sekä sydämen eri osien kuormittumisen ja sydämen koon muutosten tutkimuksissa. 4
5 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN TOIMINTA Elektrokardiografian avulla on tarkoitus selvittää ihon pinnalta sydämen sähköistä toimintaa. Tätä toimintaa tarvitaan, jotta sydämessä voisi tapahtua hallittua pumppaustoimintaa. Sydämen pumppaustoimintaa ohjaa ohjausjärjestelmä, joka muodostuu sydämen tahdistinsoluista sekä johtoradoista. Sydänlihassoluissa tapahtuu sähköisen ärsykkeen eli impulssin syntyminen. Nämä solut muodostavat johtoratajärjestelmän, joka kuljettaa sähköistä aktivaatiota sydämessä eteenpäin ja käynnistävät samalla lihassoluissa depolarisaation, jonka seurauksena sydänsolut supistuvat. Johtoratajärjestelmän tärkein osa on sinussolmuke, joka toimii sydämen sisäisenä tahdistimena. Sähköisen aktivaation on kuljettava oikeassa järjestyksessä, jotta supistuminen olisi tehokasta. Sydämen supistus päättyy repolarisaation aiheuttamaan sydänlihaksen rentoutumiseen ja sydänlihas palaa lepomittaansa. (Kettunen, 2014.) Sinussolmukkeen impulssin synnyttämä sähköinen toiminta on kuitenkin niin pieni, että se ei näy EKG-käyrässä. Sinussolmukkesta sähköinen impulssi leviää eteisten seinämiin, jolloin eteisen lihassolut aktivoituvat. Ensimmäinen sähköinen toiminta, joka näkyy EKG-käyrässä, on P-aalto, joka syntyy eteisten aktivoitumisesta, depolarisaatiosta. Oikea eteinen aktivoituu hieman ennen vasenta eteistä, tämä johtuu sinussolmukkeen sijainnista. Näin ollen P-aallon alkuosa kuvastaa oikean eteisen depolarisaatiota ja loppuosa vasemman kammion depolarisaatiota. EKG-käyrässä näkyvän P-aallon ollessa normaali, puhutaan sinusrytmistä eli sydämen normaalirytmistä. Eteisten supistuessa veri virtaa kammioihin ja sähköimpulssi etenee eteis-kammiosolmukkeeseen. Eteiskammiosolmuke sijaitsee eteisten ja kammioiden väliseinämän vieressä. Eteis-kammiosolmukkeen tarkoituksena on hidastaa sähköimpulssin kulkua niin, että kammiot kerkiävät täyttyä ennen impulssin siirtymistä kammioihin. Tämä toiminto näkyy EKG:ssä PQ-välinä ja tämä viive on normaalisti millisekuntia. (Syvänne 2014.) Eteis-kammiosolmukkeesta eli AV-solmukkeesta impulssi etenee nopeasti Hiisin ja Purkinjen säikeiden kautta molempiin kammioihin. Kammioiden aktivoituminen alkaa ensin kammioiden väliseinästä ja leviää siitä sitten muihin kammiolihaksiin, jonka jälkeen kammiot alkavat supistua. Tämä kammioiden aktivoitumien ja supistuminen piirtyy EKG-käyrään sen näkyvimpänä osana, kammiokompleksina eli QRS-kompleksina. Q-aalto on kompleksin ensimmäinen heilahdus ja se on 5
6 perusviivasta alaspäin eli negatiivinen. Seuraava heilahdus on R-aalto, joka on perusviivasta ylöspäin eli positiivinen. Viimeisenä on vuorossa S-aalto, joka on negatiivinen. QRS-kompleksin kesto on normaalisti millisekuntia, ylärajana pidetään 120 millisekuntia. QRS-kompleksin jälkeen tulee T-aalto, joka muodostuu kammioiden repolarisaatiosta, jolloin sydän palautuu lepojännitteeseen. Sydänlihaksessa depolarisaatio etenee repolarisaatiota nopeammin, tämä aiheuttaa sen, että T-aalto on QRS-kompleksia leveämpi. Joskus T-aallon jälkeen joskus esiintyy vielä U-aalto, jonka syntymekanismia ei tarkkaan tiedetä. (Linna-Mannninen-Rodriques, 2009: ) Kuvio 1:Sydämen sähköinen toiminta EKG-nauhassa 6
7 3 NORMAALI EKG JA MUUTOKSET EKG:SSÄ Normaalissa EKG-käyrässä kammiotaajuus on säännöllinen lyöntiä minuutissa. P-aalto edeltää jokaista QRS-heilahdusta ja toisaalta jokaista P-aaltoa tulisi seurata säännöllisesti QRSheilahdus. P-aallon kesto on 0,12 sekuntia ja se on yleensä positiivinen alaseinäkytkennöissä II, III ja AVF ja sivulta katsovissa kytkennöissä I, avl ja V5, V6. PQ-aika on normaalisti alle 0,2 sekuntia. QRS-heilahdus on sinusrytmissä kapea eli alle 0,12 sekuntia. (Mäkijärvi-Parikka- Raatikainen, 2006: 35.) Kuvio 2: Normaali EKG-nauha 3.1 Hitaat rytmihäiriöt Bradykardia tarkoittaa kammiotaajuutta, joka on alle 50 lyöntiä minuutissa. Mikäli sinussolmukkeen lähettämä aktivaatio ei kulje AV-solmukkeesta tai alemmasta osasta johtorataa kammioihin aiheuttaen niiden supistumista, syntyy korvaava rytmi kammioissa. Tällöin korvaavan kammiorytmin suhde eteisten aktivoitumiseen on epäsäännöllinen. P-aallot esiintyvät säännöllisesti toisiinsa nähden taajuudella , samoin QRS-kompleksit omalla taajuudellaan 20-45, mutta P- ja QRS-heilahdukset eivät seuraa toisiaan. Tätä kutsutaan III-asteen eteis-kammiokatkokseksi eli totaaliblokiksi. (Thaler 1999: 160.) 7
8 PEA-rytmi on pulssitonta sydämen sähköistä toimintaa, joka ei johda verta kierrättävään supistumistoimintaan sydänlihaksen kykenemättömyyden vuoksi. Pulssittomassa rytmissä EKG:ssä näkyy leveitä kammiolyöntejä muistuttavia QRS- komplekseja, mutta potilaalla ei voida tuntea sykettä tai kuulla sydänääniä. (Holmström 2005: 126.) Asystolia on pitkittynyttä sähköisen aktivaation ja sen seurauksena sydämen lyönnin puuttumista. Tällöin ei EKG:ssä nähdä aktivaatiota, vaan ainoastaan piirtyvää tasaista perusviivaa. (Thaler 1999: 108, Holmström 2005: 126.) 3.2 Nopeat rytmihäiriöt Takykardiat ovat nopeita rytmihäiriöitä. Takykardiassa syketaajuus on yli 100 lyöntiä minuutissa. Sinustakykardiassa depolarisaatio syntyy normaalisti sinussolmukkeessa ja esimerkiksi fyysisestä rasituksesta johtuen syketaajuus on korkea ja säännöllinen. Kammiotakykardiassa sydämen rytmi saa alkunsa kammion sisältä ja se on lähes poikkeuksetta merkki sydänsairaudesta. Kammiotaajuus on lyöntiä minuutissa, QRS-kompleksi on leveä (yli millisekuntia) ja se voi olla yhdenmuotoinen tai vaihteleva. Pitkittyessään saattaa muuttua kammiovärinäksi. Kammiovärinän saa aikaan kammiolihaksen nopea ja epäsäännöllinen sähköaktiviteetti, joka ei saa aikaan koordinoitua supistustoimintaa ja pumppausta. Ilman kiireellistä, sykettä tuottavaa hoitoa kammiovärinä johtaa potilaan kuolemaan. EKG:ssä kammiovärinä ilmenee hieno- tai karkeajakoisena aktiviteettina ilman erotettavia kompleksin osia. (Koponen- Lindroth, 2013: ) Eteisvärinässä useita depolarisaatioita etenee kaoottisesti eteisten sisällä aiheuttaen eteisrytmin taajuudella minuutissa. Käytännössä taajuus on niin nopea, että supistumistoiminta on muuttunut väreilyksi. Depolarisaatioiden johtuminen kammioihin riippuu AV-solmukkeen toimintakyvystä ja kammiotaajuus on säännöllisen epäsäännöllistä taajuudella EKG:ssä ei erotu P-aaltoja ja QRS-kompleksit näkyvät normaalin kapeina mutta epäsäännöllisin välein. (Koponen-Lindroth, 2013: ) 8
9 3.3 Levinnyt kammiokompleksi eli ST-tason nousu ST-välin nousu on ensimmäisiä sydänlihasvaurion merkkejä hapen puutteesta johtuvassa sydäninfarktissa. Se voi olla nähtävissä infarktin ensimmäisten tuntien aikana akuutissa vaiheessa, mutta mahdollisesti muutokset voivat olla infarktista huolimatta nopeasti palautuvia ja poistua lopulta kokonaan. ST-välin nousu on merkki sydänlihaksen vaurioitumisesta ja nousun suuruus korreloi iskemian vaikeuteen. Normaalisti ST-väli on perusviivan kanssa samalla tasolla. EKG:n rintakytkennöissä ST-välin nouseminen vähintään 2 mm tai raajakytkennöissä vähintään 1 mm viittaa infarktiin. (Kuisma-Holmström 2008: ) Iskemian määrittäminen edellyttää kanavaisen EKG:n ottamista. EKG:ssä merkit infarktista näkyvät niissä kytkennöissä, jotka katsovat infarktialueelle. EKG-kytkentöjen periaatteiden mukaisesti etuseinämän anteriorinen infarkti näkyy ST-välin nousuina kytkennöissä V2-V4. Alaseinämän inferiorinen infarkti aiheuttaa muutokset kytkentöihin II, III ja avf. Takaseinämän vaurio ilmenee peilikuvamaisesti ST-tason laskuna kytkennöissä V1-V3 tai ST-nousuina selän puolen kytkennöissä V7-V8. Oikean kammion infarkti näkyy ST- nousuna kytkennässä V4R ja jo 1 mm nousu on diagnostinen. (Kuisma-Holmström 2008: ) 4 EKG:N OTTAMINEN JA REKISTERÖINTI Elektrogardiogrammia eli sydänsähkökäyrää kutsutaan tavallisesti EKG-käyräksi tai sydänfilmiksi ja se on vakioitu. Vakiointi koskee potilaan ihonkäsittelyn, EKG-elektrodien sijoittamispaikat, piirtonopeuden sekä vahvistuskalibrioinnin. Lisäksi on tallennettava potilaan henkilötiedot sekä tutkimusympäristö on vakioitava. Yhtenäiset työtavat EKG:n ottamiseen varmistavat sydänfilmien vertailukelpoisuuden. Jos vakioinnista poiketaan, on se tultava esille EKG-käyrä tulosteessa. 9
10 4.1 EKG-laite Potilaaseen kiinnitettyjen elektrodien avulla sydämen sähköinen toiminta piirtyy EKG-laitteelle. Laite vahvistaa ja tarvittaessa suodattaa tulevat signaalit ja piirtää niistä käyriä. Perusviivasta puhuttaessa tarkoitetaan vaakasuoraan piirtyvää viivaa. Tämä viiva piirtyy silloin, kun sydämessä ei havaita sähköistä toimintaa. EKG:hen piirtyvien käyrien positiivisuus tai negatiivisuus riippuu siitä tuleeko sähköinen signaali elektrodia kohti vai kulkeeko se elektrodista poispäin. Käyrien sekä aaltojen korkeus riippuu siitä kuinka korkea jännite on kahden elektronin välissä. Sydänfilmiin piirtyminen tapahtuu aina tietyllä nopeudella liikkuvalle paperille. Paperissa itsessään on mittaasteikko, joka koostuu viiden millimetrin kokoisista ruuduista ja ne on vielä jaettu millimetrin ruutuihin. Suomessa paperin nopeus on 50mm/s, joka tarkoittaa sitä yksi sekunti paperilla on viisi suurempaa ruutua eli viisi senttimetriä. (Lehtinen, 2009: 9-11.) 4.2 Ihon käsittely ennen EKG:n ottamista Ihon käsittelyn tarkoituksen on poistaa sähköistä vastusta, joka saattaa häiritä EKG:n luotettavaa rekisteröintiä. Elektrodien kiinnityskohdista on poistettava ihokarvat kertakäyttöisellä höylällä, jotta saadaan elektrodeille kunnon ihokosketus. Ihokarvat eivät johda sähköä ja voivat estää elektrodien kiinnittymisen ihon pinnalle. Seuraavaksi alue on puhdistettava alkoholilla, jotta saadaan ihon rasvakerros sekä mahdollinen lika poistettua. Lopuksi ihon kuollut, uloin kerros poistetaan siihen tarkoitukseen olevalla hiontapaperilla. (Kujala-Aro- Mantonen, 2012: 14.) 4.3 Raaja- ja rintakytkennät Jotta sydämen sähköisestä toiminnasta saadaan luotettava kuva, on sitä tarkasteltava eri suunnista. Tässä on käytössä 12-kanavainen EKG, jossa kuusi elektrodia kiinnitetään raajoihin ja kuusi rintakehään. Kytkentöjen paikat on kansainvälisesti sovittu, jotta saadaan vertailukelpoinen EKG. (Mustajoki-Kaukua, 2008.) 10
11 Raajakytkennät katsovat sydäntä frontaalitasossa eli edestä katsoen. Elektrodit sijoitetaan raajojen kärkiosien sisäpuolelle, samalla tavalla molemmille puolille. Pääsääntöinen paikka on ranteet sekä nilkat. Jos ei ole mahdollista laitta elektrodeja näille paikoille, esimerkiksi amputaation tai kipsin vuoksi, on kaikki elektrodit asetettava samalle korkeudelle. Myös kovan vapinan vuoksi voidaan elektrodit siirtää raajojen tyviosiin. Elektrodien siirrosta standardipaikoilta on laitettava merkintä tulosteeseen, koska se vaikuttaa käyrän piirtymiseen. Raajaelektrodeissa on kirjain- tai värikoodit, jotta tiedetään mihin paikkaan elektrodi pitää asentaa. EKG-tulosteessa raajakytkennät ovat I, II, III, avf sekä avl. Näistä kytkennöistä II, III ja avf kuvaavat sydämen alapinnan tapahtumia, kun taas I ja avl kuvaavat sydämen vasemman kammion sivuseinää. (Lehtinen, 2009: ) Oikea käsi R (right) punainen Vasen käsi L (left) keltainen Oikea jalka N (maadotus) musta Vasen jalka F (foot) vihreä Rintakytkennät katsovat sydämen etuseinämän ja takaseinämän tapahtumia. Rintaelektrodit kiinnitetään potilaan iholle tunnustelemalla oikeat kylkivälit, potilaan ollessa makuuasennossa. Kylkiväli olisi hyvä tunnustella molemmilta puolilta rintakehää, koska ihmisen keho ei välttämättä ole symmetrinen. Rintavalla potilaalla asetetaan kytkennät rinnan alle, koska rinta saattaa heikentää sähköimpulssien rekisteröintiä. Jos rintakytkentöjä ei pysty, vaikka leikkaushaavan vuoksi laittamaan standardoiduille paikoille, jätetään ne kokonaan silloin laittamatta. Tästä asiasta pitää laittaa maininta tulosteeseen. (Kujala-Aro - Mantonen, 2012: ) Rintakytkentöjä ovat V1, V2, V3, V4, V5, V6. V1-elektrodin paikka on oikealla puolella rintakehää, neljännessä kylkiluuvälissä. V2-elektrodi sijoitetaan rintakehän vasemmalle puolelle neljänteen kylkiluuväliin. Seuraavaksi laitetaan V4-elektrodi paikoilleen, vasemmalle puolelle rintakehää, solisluun keskikohdasta suoraan alaspäin, viidenteen kylkiluuväliin. Tämän jälkeen V3- elektrodi laitetaan V2:sta ja V4:stä piirretyn linjan puoliväliin. V5-elektrodi sijoitetaan vasemmalle puolelle rintakehää, viidenteen kylkiluuväliin, niin että se on V4:n kanssa samalla tasolla, etukainaloviivalle. V6-elektrodi sijoitetaan V4:n ja V5:n kanssa samalle linjalle, keskikainaloviivalle. EKG-tulosteessa V1 ja V2 kuvaavat sydämen kammioväliseinän kohtaa, V3 ja 11
12 V4 vasemman kammion etuseinää, V5 ja V6 vasemman kammion vasenta sivuseinää. (Lehtinen, 2009: ) Kuvio 3: Rintakytkennät 5 EKG:N TULKITSEMINEN EKG:tä on tärkeää tarkastella tietyn kaavan mukaan, koska näin pystytään havaitsemaan mahdolliset poikkeamat helpommin. Tulkinta tehdään kahdessa eri osassa, käyrän heilahduksien järjestyksien tarkastelusta sekä muodon tarkastelusta. Ennen näitä tarkastetaan, että kaikki kytkennät ovat oikein ja rekisteröinnissä on käytetty oikeaa kalibraatiota sekä paperin nopeutta. Kalibraatio pitää olla 1mV eli 10mm ja paperinopeuden vakio on 50mm/s. (Karhapää- Laari- Nihtinen, 2013: ) 12
13 Tulkinta aloitetaan EKG-nauhan yleissilmäyksellä. Tämän tarkoituksena on tarkistaa, että kaikki kytkennät ovat paikoillaan sekä että EKG-nauha on luettavissa. Lisäksi tarkastetaan, että EKGnauhassa ei esiinny liikaa häiriötä, esimerkiksi vapinasta johtuvia. Yleissilmäyksessä saadaan kuva potilaan rytmistä, sekä mahdollisesta ST-tason muutoksesta. Seuraavaksi tarkastellaan kammiotaajuutta. Tässä on tarkoitus huomioida onko kammiotaajuus tasainen vai vaihteleva, sekä myös kammiotaajuuden nopeus. Normaali kammiotaajuus on lyöntiä minuutissa, mutta tässä on huomioitava yksilöiden väliset vaihtelut. EKG-viivainta voi käyttää apuvälineenä kammiotaajuuden mittaamisessa. ( Linna-Manninen-Rodrigues, 2009: 11.) Kolmantena tarkastetaan EKG:ssä esiintyviä käyriä. Ensin tarkastellaan P-aaltoa ja sen muotoa, kestoa sekä sijaintia. P-aaltoja verrataan toisiinsa, koska kaikkien P-aaltojen pitäisi piirtyä samanlaisina EKG-nauhalle. P-aaltojen jälkeen tarkastellaan, että niiden jälkeen piirtyy QRSkompleksi. Seuraavaksi tarkastellaan PQ-aikaa, joka lasketaan P-aallon alusta Q-aallon alkuun. PQajan tulisi olla samanlainen kaikissa kohdissa EKG-nauhaa. QRS-heilahduksessa tarkastellaan sen muoto, kesto sekä suuntaa. Suunta voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, riippuen siitä, mistä kulmasta sydäntä tarkastellaan. QRS-heilahduksen kesto on normaalisti alle 0,12 sekuntia ja sitä arvioidaan yleensä QRS-kompleksin leveyden perustella. Kapea kompleksi voi olla merkki eteisperäisestä rytmihäiriöstä, kun taas leveä kompleksi saattaa merkitä kammioperäisiä rytmihäiriöitä. ( Kujala-Aro Mantonen, 2012: 24.) Seuraavaksi EKG-nauhassa tarkastellaan T-aallon muotoa ja suuntaa. T-aallon tulisi olla yksihuippuinen ja samansuuntainen QRS-kompleksin kanssa. Jos T-aallon muodossa on vaihteluita, saattaa se viitata ihmisellä rytmihäiriötaipumusta. U-aalto seuraa joskus T-aaltoa, muodoltaan U- aalto on pienempi ja samansuuntainen T-aallon kanssa. Ennen QT-ajan keston tarkistamista, tarkastellaan tarkemmin ST-väliä. ST-väli on tasainen ja se on samalla tasolla perusviivan kanssa. ST-välin nousu varoittaa usein uhkaavasta sydänlihasvauriosta. Lasku puolestaan saattaa johtua kroonisesta iskemiasta. Viimeisenä tarkastellaan vielä QT-aikaa. QT-aika ilmoittaa rytmin hidastumisesta tai nopeutumisesta, riippuen siitä onko aika lyhyt vai pidentynyt. (Kujala-Aro Mantonen, 2012: ) 13
14 Yleissilmäys Vaikutelma Kammiotaajuus eli syke Tasainen tai vaihteleva, taajuus P-aalto Muoto, kesto PQ-aika Kesto, säännöllisyys QRS-heilahdus Muoto, kesto, suunta T- ja U-aalto Muoto, suunta QT-aika Kesto Kuvio 4: EKG:n tulkinta 6 POHDINTA Sydänfilmi eli EKG (elektrokardiografia) on vanha keksintö, mutta se on edelleen yleisempiä fysiologisia laboratoriotutkimuksia, joita hoitotyössä käytetään. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa sydämen sen hetkisestä sähköisestä toiminnasta. Tutkimusta käytetään eri sydänsairauksien ja sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, sekä sydämen eri osien kuormittumisen ja sydämen koon muutosten tutkimuksissa. Supistuessaan sydäntä säätelevät sähköimpulssit, jotka lähtevät liikkeelle sydämen eteisistä edeten kammioihin. Nämä sähkövirtaukset EKG-laite rekisteröi ja piirtää niistä käyrää. EKG- ssa on tavallisesti 12 eri kanavaa, joiden avulla tarkastellaan sydämen toimintaa eri kohdista. Rekisteröinti tapahtuu elektrodien avulla, joista kuusi on kiinnitetty raajoihin ja loput rintakehälle. Elektrodit on kiinnitettävä potilaan iholle standardoituihin paikkoihin. Lisäksi on huolehdittava, että tutkimus tehdään ilman häiriötekijöitä, näin varmistetaan sydänfilmin oikea rekisteröinti sekä tulkinta, ottajasta riippumatta. (Salmela, 2011: 10.) Normaalissa EKG-käyrässä näkyy ensimmäisenä P-aalto, joka on seurausta eteisten depolarisaatiosta. Tämän jälkeen piirtyy QRS-kompleksi, joka on kammioiden depolarisaatiosta johtuvaa. Viimeisenä on T-aalto, joka syntyy kun kammiot repolarisoituu, eli niiden sähköinen varaus palautuu. EKG-käyrän tulkinnan tarkoituksena on havaita käyrälle piirtyvät muutokset, näin 14
15 ollen on tärkeää tarkastella käyrää aina tietyssä järjestyksessä. Tulkinnassa voi käyttää apuvälineenä EKG-viivainta, myös vanhoja EKG-käyriä olisi hyvä olla käytössä. Hoitajien on osattava tulkita normaalia EKG-käyrää sekä löydettävä siitä terveyttä tai henkeä uhkaavat muutokset. Lopullisen tulkinnan EKG-käyrästä tekee kuitenkin aina hoitava lääkäri. Kehittämistyönämme teimme kirjallisen oppaan EKG:n ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Osana kehittämistyötä teimme myös internet-sivuston (siniaalto.net), jossa kerrotaan yleistä tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä, EKG:n oikeaoppisesta ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Olemme hoitotyössä usein törmänneet erilaisiin tapoihin ottaa EKG:tä ja siihen miten tuloksia tulkitaan. Tästä syystä katsoimmekin tarpeelliseksi omalta osaltamme lisätä hoitohenkilökunnan tietoa sekä osaamista, laadukkaampien ja yhtenäisempien EKG-rekisteröintien saamiseksi sekä niiden tulkitsemiseksi. Kehittämistyömme tavoitteena on lisätä vuodeosastojen hoitohenkilökunnan tietoja EKG:n ottamisesta sekä sen tulkinnasta. Ensin ajattelimme tehdä vain osastollemme kirjallisen opuksen asiasta, mutta ajattelimme että työmme palvelee myös muita hoitoalan ihmisiä ja sen takia päädyimme laittamaan sen internetiin kaikkien ulottuville. Prosessina kehittämistyön tekeminen on ollut antoisaa, mutta välillä hieman työlästä. Teemme molemmat kolmivuorotyötä, niin sen takia yhteistä aikaa on tämän työn tekemiseen ollut välillä vaikea löytää. Alussa sovimme yhdessä rungon työllemme, jonka jälkeen jaoimme osa-alueet, joista kumpikin etsi tietoa. Tiedon keräämisen jälkeen kokosimme ne yhdeksi kokonaisuudeksi ja liitimme ne omalle internet-sivuillemme. Työmme lääketieteellisen osuuden on tarkastanut yksi osastomme lääkäreistä, Merja Lötjönen (yleislääketieteen erikoistuvalääkäri). Työmme on antanut meille mahdollisuuden tutustua syvällisemmin sydämen toimintaan sekä sen erilaisiin toimintahäiriöihin. Olemme saaneet työmme kautta enemmän varmuutta ja tietoa EKG:n rekisteröintiin liittyen. Esimiehen kanssa on sovittu, että järjestämme työmme pohjalta koulutuksia osastomme muulle henkilökunnalle. Lisäksi tekemämme internet-sivut tulevat kaikille osastolle hoitajille tietoon, jotta he halutessaan voivat vielä tarkemmin tutustua aiheeseen. 15
16 LÄHTEET Holmström P, Puolakka J, 2013, EKG:n perusteet ja tulkinta, Sanoma Pro Oy: Helsinki Karhapää J, Laari J, Nihtinen J, 2013, EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille, Opinnäytetyö, Saimaan ammattikorkeakoulu. ( ) Kettunen R, 2014, Sydämen sähköinen toiminta. ( ) Koponen L, Lindroth J, 2013, Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen- koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille, Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu pdf?sequence=1 ( ) Kujala-Aro S, Matonen V, 2012, Lepo-EKG:n itseopiskelumateriaali; verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän henkilökunnanlle, Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. Aro_Suvi_Mantonen_Viivi.pdf?sequence=2 ( ) Lehtinen O, 2009, EKG:n ottamisen osaaminen; tietotestin kehittäminen perustason sairaankuljetukseen, Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu. ( ) Linna, M, Manninen, M, Rodrigues R, 2009, Akuuttihoitoyön sairaanhoitajien osaamisen mittaaminen elektrokardiografian tulkinnassa, Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. ( ) Mustajoki P, Kaukua J, 2008, EKG (sydänfilmi). ( ) Mä kijärvi M, Parikka H, Raatikainen P, 2006, EKG-tulkinnan työkirja, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Salmela N, 2011, EKG-käyrän rekisteröinri- hoitajien EKG-käyrän rekisteröintiosaaminen, Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu. ( ) Syvänne M, 2014, Sydämen sähköinen toiminta. ( ) Thaler M, 1999, The only EKG book you`ll ever need, Lippincott Williams and Wilkins 16
17 Kuvio 1: ( ) Kuvio 2: Laine M, 2014, Normaali 12-kykentäinen EKG. Kuvio 3: ( ) Kuvio 4: Laine M, 2014, Sydänfilmi eli EKG. 17
EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotLEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI
LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien
LisätiedotReetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ
Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko Riikka Hertteli Opinnäytetyö Syksy 2010 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotEKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet
EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotEKG- REKISTERÖINTIOSAAMINEN ENSIHOIDOSSA
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma 2012 Joonas Hänninen EKG- REKISTERÖINTIOSAAMINEN ENSIHOIDOSSA Rintaelektrodien sijoittaminen naiselle ja teoriatiedon hallinta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotEKG Minna Pöntinen 11/2007
EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta
LisätiedotRytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen
Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotNiina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA
Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotBiosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt
1 Jaakko Malmivuo professori Ragnar Granit instituutti Biosähköiset ja biomagneettiset ilmiöt SOLUJEN SÄHKÖINEN AKTIVITEETTI Elävän kudoksen toimintaan liittyy biosähköinen ilmiö. Kaikkien solujen kalvon
LisätiedotEKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys
Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien
LisätiedotHOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ sairaanhoitaja Mikko Nihtilä, Jari-Pekka Tirkkonen HOITOTASON ENSIHOITAJAN EKG:N TUNNISTUSTAIDOT! HAPENPUUTTEEN TUNNISTAMINEN Opinnäytetyö 2012
LisätiedotEKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotEkg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki
Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen Sirpa Raiskinmäki 03.05.2019 Ekg:n digitaalinen tallentaminen Nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia ja hoitopäätösten tekoa (rekisteröinti
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotAKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA
AKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA Marika Linna, Mervi Manninen, Riikka Rodrigues Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hyvinvointiala
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotKatja Eskola 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD
Katja Eskola 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N LAADUKAS REKISTE- RÖINTITEKNIIKKA -DVD Oulun seudun ammattikorkeakoulu Terveysalan Oulaisten yksikkö
LisätiedotJenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ
Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ Jenni Ovaska & Petra Rousu Opinnäytetyö Syksy
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotV4-RINTAKYTKENNÄN SIJOITTELUN MERKITYS 12-KYTKENTÄISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖINNISSÄ NAISILLA
V4-RINTAKYTKENNÄN SIJOITTELUN MERKITYS 12-KYTKENTÄISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖINNISSÄ NAISILLA Opinnäytetyö Piia Sagulin Bioanalytiikan koulutusohjelma Hyväksytty.. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala,
LisätiedotPuhdasta joka käänteessä
BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotTyön aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan
Työn aluksi ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Suoritetaan työnjako eli valitaan - 1 koehenkilö (perusterve, ei hengitystiesairauksia, mielellään tupakoimaton, ei paljoa rintakarvoitusta) - 1
LisätiedotTehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus
Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotHEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU
HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotSami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
LisätiedotENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA
Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotPieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille
Pieni EKG-opasvihko lapsiperheille PIENI EKG-OPASVIHKO LAPSIPERHEILLE Tässä pienessä EKG-opasvihkossa on lyhyesti kuvattu EKGtutkimus, eli sydänfilmin otto. Toivomme Teidän lukevan oppaan yhdessä lapsenne
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotRÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE
LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN
Lisätiedot2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut
2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta
LisätiedotLEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN
LEHMÄN AKTIIVISUUDEN VAIKUTUS SYKEVAIHTELUUN Juha Hietaoja Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Agroteknologia 2012 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF
LisätiedotELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE
Teemu Lindstedt & Jenni Tiitinen ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE Opinnäytetyö Ensihoitaja AMK 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Teemu Lindstedt, Jenni Tiitinen Ensihoitaja
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotXXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut
XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut 1. Avaruusalus sijaitsee tason origossa (0, 0) ja liikkuu siitä vakionopeudella johonkin suuntaan, joka ei muutu. Tykki
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotPyramidin yleiset säännöt
Pyramidin yleiset säännöt 1. Biljardivälineet ja tarvikkeet Seuraavassa kuvattuihin pyramidi -pelin versioiden pelaamiseen tarvittavat välineet ovat biljardipöytä, pallot sekä apuvälineet (mm. resti).
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotKenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotProsessikaaviosta käytännön toiminnaksi
Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten
LisätiedotReittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen
Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
Lisätiedotwww.bosch-professional.fi
Laadun takeena Bosch! Maailman ensimmäinen lattiapintalaser UUTUUS! Lattiapintalaser GSL 2 Professional Lopultakin voidaan tarkistaa lattioiden, kuten tasoitettujen tai valettujen betonilattioiden, epätasaisuudet
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
Lisätiedotc) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
LisätiedotTasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi
Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotEKG-KÄYRÄN REKISTERÖINTI
EKG-KÄYRÄN REKISTERÖINTI Hoitajien EKG-käyrän rekisteröintiosaaminen Niina Salmela Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koulutusohjelma
LisätiedotEKG-REKISTERÖINTI. Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset
EKG-REKISTERÖINTI Perehdytysmateriaali ja yleisimmät löydökset Satu-Maria Rantala Emilia Vuorimaa Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotVektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)
Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla
LisätiedotKÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA
KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Niina Haaraoja Saara-Susanna Palomäki Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotOhjeita kirjan tekemiseen
Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotTurun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
(1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf
1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 22.4.2016 tehtävien ratkaisut Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,0 metriä ja
Lisätiedot2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti
2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti Kuva 2.1 Tiedon portaat Kuva 2.2 Ohjelman käyttöliittymä suoran luonnissa 1. Valitse Luo, Suora, Luo suora päätepistein. 2. Valitse Pystysuora 3. Valitse Origo Origon
LisätiedotJuuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77
Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)
LisätiedotKuvan pienentäminen Paint.NET-kuvankäsittelyohjelmalla
Kuvan pienentäminen Paint.NET-kuvankäsittelyohjelmalla Avaa Paint.NET tuplaklikkaamalla sen pikakuvaketta. Paint.NET avautuu tämän näköisenä. Edessä on tyhjä paperi. Saadaksesi auki kuvan, jota aiot pienentää
LisätiedotIntegrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
LisätiedotVärijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan
LisätiedotKenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka
3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta
LisätiedotTANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited
TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100
LisätiedotSairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
Lisätiedot