Tietotekniikan yliopistoopetuksen

Transkriptio

1 Christel Dnner Tapi Haavist Nina Kivinen Tapi Salakski Hannu Tenhunen Tiettekniikan ylipistpetuksen laajentaminen Turussa Raprtti vudesta 2005 Turku Centre fr Cmputer Science TUCS Natinal Publicatin N 10, June 2006

2

3 Tiettekniikan ylipist-petuksen laajentaminen Turussa Raprtti vudesta 2005 Timittaneet Christel Dnner, Tapi Haavist, Nina Kivinen, Tapi Salakski ja Hannu Tenhunen TUCS Natinal Publicatin N 10, June 2006

4

5 Lyhennelmä Tässä raprtissa kuvataan aluksi TUCSin histriaa sekä tulevaisuuden näkymiä. Opetus- ja tutkimusyhteistyön uusiin haasteisiin etsitään rakentavia ratkaisuja sekä temaattisten tutkimushjelmien että uusien verkstitumishankkeiden kautta. Temaattisten hjelmien avulla pyritään vahvistamaan TUCSin tutkimuslabratriiden valmiuksia vastata sekä alueellisiin, että glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin. Sekä yksilöiden, että timintayksiköiden verkttumiseen tähdätään kaikilla tasilla: paikallisesti, phjismaista yhteistyötä kehittäen, EU-taslla sekä merkittävien kansainvälisten glbalisaatikeskusten kanssa. Yhteiskunnallinen näkyvyys saavutetaan palvelututkimustimintaa lisäämällä ja kannustamalla TUCS labratriita kasvattamaan ulkisen rahituksen suutta timintamenissaan. Tisesta luvusta alkaen raprtti keskittyy kuvaamaan TUCSin krdinimaa tiettekniikan kulutuksen laajentamishjelmaa Turun klmessa ylipistssa v Erityisrahitusta laajennushjelman tteuttamiseen n saatu petusministeriöltä (OPM) 1,38 miljnaa eura (M ), lähialueiden kunnilta 0,36 M ja elinkeinelämältä 0,13 M, eli yhteensä 1,87 M. Kuntien rahitus n keskittynyt laajentamishjelman käynnistämisvaiheeseen ja sen n suunniteltu lppuvan vunna OPM n siirtynyt vudesta 2004 alkaen uuteen rahitusmalliin, jssa tiettellisuushjelman hankerahitus sellaisenaan päättyy, mutta jssa vastaavasti valmistumistavitteissa n tettu lisääntynyt kulutus humin. Laajennus n edennyt lähes suunnitelmien mukaisesti. Krkeakulututkintjen määrät vat lleet nusussa. TUCSin piirissä väitelleitä li viime vunna 17. Tekniikan tutkintjen tutkinnnant-ikeuden laajentuminen Åb Akademin ja Turun ylipistn välille ei le vähentänyt yhteistyötä tiettekniikan DI-kulutuksessa vaan se jatkuu edelleen vimakkaana. Lisäksi TY:n infrmaatiteknlgian laitksen Saln timipisteen hjelmisttekniikan kulutushjelmaa laajennettiin vunna 2005 ja nyt diplmi-insinöörejä vidaan kuluttaa myös Salssa, elektrniikan tutteistamisen erikistumislinjalla. Åb Akademissa kulutuksen kehittäminen knkretisitui vuden 2005 aikana käytyjen keskustelujen jhtaessa päätökseen uudesta teknillisestä tiedekunnasta, jka päätettiin perustaa alkaen. Muuntkulutusvirkja n rahituksen päätyttyä 2004 lpetettu ja laajennuksenkin yhteydessä perustettuja virkja n rahituksen vähentyessä juduttu sin pitämään täyttämättöminä. TUCSin tutkimustiminnan jatkuessa kuitenkin erittäin aktiivisena n ulkpulisen prjektirahituksen suutta pystytty lisäämään, viime vunna pääsin Sumen Akatemian ja Tekesin kautta.

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO: TUCS ENNEN JA NYT LAAJA-ALAISET MONITIETEELLISET TEMAATTISET TUTKIMUSOHJELMAT KOULUTUKSEN VERKOSTOITUMINEN JA GLOBALISAATIO SEKÄ TUTKIJAKOULUTETTAVIEN TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN PARANTAMINEN PALVELUTUTKIMUSTOIMINTA JA ULKOISEN RAHOITUKSEN LISÄÄMINEN TUCSIN ORGANISAATIO TIETOTEKNIIKKA-ALAN KOULUTUKSEN RAHOITUS KOKONAISRAHOITUS TIETOTEKNIIKAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSLAAJENNUKSEN RAHOITUS OPISKELIJOIDEN SISÄÄNOTTO OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖ OPETUSOHJELMAT KOULUTUSOHJELMAT TIETOTEKNIIKAN OPETUSOHJELMIEN RAKENNE VALMISTUNEET TOHTORIKOULU (TUCS GRADUATE SCHOOL) TOHTORINVÄITÖKSET UUDET JATKO-OPISKELIJAT TUTKIJATOHTORIT TUTKIMUSLABORATORIOT JULKAISUTOIMINTA TUCSIN NEUVOTTELUKUNTA...17

8

9 1 Jhdant: TUCS ennen ja nyt Turun ylipistn (TY), Åb Akademin (ÅA) ja Turun kauppakrkeakulun (TuKKK) rehtrit asettivat keväällä 1998 yhteisen työryhmän, puheenjhtajanaan R-J. Back, suunnittelemaan tiettekniikan ja elektrniikan kulutuksen laajentamista turkulaisten ylipistjen yhteistyönä. Suunnittelutyöryhmä esitti ehdtuksensa tiettekniikan kulutuksen laajentamiseksi lppuraprtissaan keväällä Lppuraprtti käsiteltiin ja hyväksyttiin näiden klmen ylipistn hallituksissa. Laajennukseen kuuluvan muuntkulutuksen suunnittelua ja tteuttamista varten perustettiin erilliset työryhmät Åb Akademissa, Turun ylipistssa ja Turun kauppakrkeakulussa. Vuden 2000 alussa hyväksyttiin TUCSin uusi jhtsääntö ja vastuu laajennuksen tteuttamisesta ja seurannasta siirtyi TUCSin jhtkunnalle. Laajennetussa jhtkunnassa vat edustettuina kaikki laajennuksen piiriin kuuluvat laitkset ja ppiaineet. Jhtkunnassa n myös piskelijiden edustajia sekä elinkeinelämän edustaja. Myös kknaisvastuu muuntkulutuksesta siirtyi TUCSille. Muuntkulutus n kuitenkin tteutettu itsenäisesti siihen sallistuvissa laitksissa, mutta hjelmaa n krdininut TUCSissa timiva työryhmä. Turun ylipist sai elkuussa 2004 ikeuden myöntää diplmi-insinöörin (DI) tutkintja. Niinpä kulutuslaajennuksessa tteutunut ylipistn DI-kulutus Åb Akademin tutkintvaatimusten mukaisesti muuttui TY:n itsenäiseksi kulutushjelmaksi. Vuden 2005 aikana n jatkunut petuksen yhteistyön vahvistaminen liittyen ICT-taln muuttn kesän 2006 aikana. Uutena piirteenä n Turun Ammattikrkeakulun tiettekniikan petuksen siirtyminen samaan ympäristöön mahdllistaen kknaisvaltaisemman ICT-petuksen alueellisen kehityksen. TUCSin timintaa n kehitetty lppuvuden 2005 aikana hyväksymällä TUCSille uusi timintastrategia TUCSin ja ylipistjen käymien tulsneuvttelujen yhteydessä sekä TUCSin jhtkunnassa. TUCSin tavitteena n entistä vahvemmin tukea alueellista kehitystä hyödyntäen seuraavia instrumentteja: 1.1 Laaja-alaiset mnitieteelliset temaattiset tutkimushjelmat Temaattisten hjelmien tavitteena n kattaa useampien TUCSin labratriiden timinta-alue. Temaattisten hjelmien tteuttaminen liittyy läheisesti paikallisella taslla alueelliseen ja strategiseen elinkeinrakenteen kehittämiseen sekä erityisesti sen kytkemiseen alueellisten sisäasianministeriön alaisten saamiskeskusten ja saamisklustereiden sisältölinjauksiin. Sisällön tteuttaminen ja resursinti tapahtuu tisaalta kansallisella taslla (esim. TEKES puitehjelmien kautta) tai EU-taslla 7. puitehjelman teknlgiaplatfrmien kautta. TUCSin keskeinen haaste n strategisesti linkittää vahva alueellinen tarve ja alueen ulkpuliset resurssit tisiinsa. Tämän tteuttamiseksi TUCSin neuvttelukunta tullaan 2006 rakentamaan uudelleen, jllin alueellisten timijiden suus vahvistuu in- 1

10 tegritaessa TUCSin, ICT Turku Oy ja Turun AMK ICT-sektrin neuvttelukunnat yhteen. Tämä rakenne n myös avinna muille kiinnstuneille timijille Varsinais- Sumessa. Varsinainen tieteellinen neuvttelukunta tulee rakentumaan selkeämmin kansainvälistymisen tarpeiden mukaisesti. Uskmme, että uusi neuvttelukuntarakenne tulee vahvistamaan TUCSin keskeisiä strategisia tavitteita. Temaattisten hjelmien valmistelu tapahtuu vuden 2006 aikana ja niiden käynnistyminen rahituksesta riippuen vunna 2007 synkrnissa saamiskeskus- ja klusterihjelmien sekä EU:n seitsemännen puitehjelman kanssa. 1.2 Kulutuksen verkstituminen ja glbalisaati sekä tutkijakulutettavien työelämävalmiuksien parantaminen Keskeinen universaalisesti näkyvä trendi kulutuksen kehittämisessä n kansainvälinen verkstituminen sekä rganisatrisesti yksikköjen kesken että verkttuminen yksilötaslla henkilökhtaisten kntaktien kautta. Tämä yhteyksien kasvattaminen jakautuu paikalliseen, phjismaiseen, EU-tasn ja glbaaliin kehitykseen. Glbaalisella taslla verkstitumisen keskeinen haaste n maailmankaupan liberalisituminen ja entistä vapaampi ja npeampi tiedn ja saamisen liikkuvuus yhdessä pääman ja tutannn kanssa. Tämä aiheuttaa sen, että paikallinen kehitys n nähtävä sana laajempaa kknaisuutta: alueellisuus ja glbaalisuus vat kuin klikn eri pulet; tinen edellyttää tista. Ainastaan, mikäli alueellinen kehitys nähdään sana glbalisaatita ja havaitaan sen aiheuttamat prfilitumistarpeet, vidaan tämän päivän negatiivinen ja uhkaava termi Kiina-ilmiö kääntää psitiiviseksi, vaurautta ja hyvinvintia synnyttäväksi käsitteeksi. Tässä nnistuminen edellyttää maa vahvaa ja laajakatseista sallistumista sekä suurta agiliteettia uusien mahdllisuuksien ja uusien timintamallien hyödyntämiseen ja käyttöönttn leellisesti ennen muita kilpailevia tahja tai alueita. TUCSin strategia perustuu tähän yksinkertaiseen perusajatukseen ja uskmme että TUCSilla n ainutlaatuinen mahdllisuus luda uudenlaisia timintatapja ja -kulttuureja sekä akateemisella että liiketiminnan alalla. Knkreettisena tavitteena TUCSin timinnassa n verkstituminen merkittävimpien glbaalien kasvukeskusten kanssa: ensivaiheessa Kiina (erityisesti Yangzen- ja Pearl-jkien suistalueet) ja myöhemmässä vaiheessa Intia ja Venäjä. Tavitteena n yhteisten kulutushjelmien ja graduate schl -rakenteiden kautta saada linkitettyä lahjakkaimmat piskelijat tisiinsa ja mudstaa tätä kautta yhteistyöverkstja tulevaisuuden tellisuuden jhtajien välille. Tämä myös antaa mahdllisuuden ymmärtää paremmin tulevaisuuden saamisen prfilitumistarpeet ja auttaa erityisesti meitä kehittämään kulutuksen sisältöä kaikilla tasilla siten, että se tuttaa leellista lisäarva ja uusia mahdllisuuksia juuri meidän ympäristössämme, mutta humiiden kknaisarvketjun glbaalit mahdllisuudet tute- ja liiketimintainnvaatiille. Kska TUCSin ja sen takana levien ylipistjen resurssit vat hyvin rajalliset, n erittäin tärkeää liittää tähän strateginen yhteistiminta esim. Eurpan sisällä. TUCSin ensimmäinen tavite n työskennellä yhteistyössä välimeren alueen saamiskeskittymän, INPG (Institut Natinal Plytechnique de Grenble) kanssa Grenblen krdinimana ja rakentaa yhteistyötä vimakkaasti Rutsin suuntaan erityisesti Tukhlman alueeseen (Kungliga Tekniska Högsklan ja Karlinska Institutet). Timinnan tavitteena n vah- 2

11 vistaa saamisen prfilitumista ja klusteritumista sekä sitä kautta luda hyvät edellytykset paikalliselle saamisalueelle ulkmailta tuleville T&K investinneille. Tämä tapahtuu rinnan paikallisten timijiden timintaedellytysten ja kilpailukyvyn paranemisen ja glbalisaatikynnyksen pienenemisen kanssa. Oikein fkusidulla strategialla vidaan saavuttaa tdellinen win-win -tilanne eri alueiden ja eri timijiden välillä. Tavitteena n luda ja kehittää tätä strategiaa vusien 2006 ja 2007 aikana ja saattaa se tteutukseen Eurppalainen yhteistyö tarkittaa tutkimustasn verkstitumista merkittävästi ERA (Eurpean Research Area) tavitteiden lumiseksi. Opetuksen ja kulutuksen kansainvälinen kilpailuttaminen tulee npeutumaan Blgnan prsessin edistymisen myötä. Jtta takaamme parhaan mahdllisen aivkapasiteetin alueella, judumme etsimään uusia kiinnstavia sisältöjä ja timintatapja kaikilla tasilla. TUCSin keskeisenä strategisena tavitteena n vahvasti tukea tätä eurppalaista kulutuksen- ja tutkimuksen verkstitumista ja lla aktiivisesti mukana esim. Erasmus Mundus -hankkeissa ja EU:n tutkimushjelmissa ja puitehjelmien teknlgia-alustissa yhteistyössä paikallisen tellisuuden kanssa mahdllisuuksien mukaan. Eurppalaisen yhteistyön laajentamisvaihe käynnistetään Phjismainen ympäristö, erityisesti Itämeren alue n Varsinais-Sumen kannalta erittäin merkittävä. Yli vusisatjen Varsinais-Sumi n aina rientitunut kulttuurinsa ja talutensakin pulesta länteen ja etelään idän sijasta. TUCSin tavitteena n luda erityisesti kiinteä strateginen rganisatrinen yhteistyö kaikilla tasilla Tukhlman alueen kanssa sekä kehittää erityisesti tutkijakulutimintaa phjismaisella taslla. Viimeksi mainitussa n tavitteena krdinida phjismaisten ICT-sektrin tutkijakulujen verkka, kun taas ensin mainitun alueen timijiden kanssa n tavitteena luda yhteisiä kulutus- ja tutkimushjelmia. Myös paikallisella taslla tapahtuu kulutuksen verkstitumista. IT-alan kulutuksen järjestäminen saman katn alle alki knkretisitua kesällä 2004 ICT-taln rakentamisen alkaessa. Tala varten perustettiin Kiinteistösakeyhtiö ICT, jssa sakkaina vat Senaattikiinteistöt ja Turun kaupunki. Valmistumisaikataulu tähtää kesään Tällöin Turun ylipistn, Åb Akademin ja Turun ammattikrkeakulun yksiköt muuttavat uusiin tilihin. TUCSin tavitteena n luda uusia jint graduate schl hankkeita sekä käynnistää useampia prfilituneita kansainvälisiä maisterihjelmia, alueelliset saamistarpeet humiiden. Eräänä esimerkkinä TUCSille erinmaisesti spivasta prfilitumisesta n ICT and Technical Leadership kulutushjelma, jka pyrkii lumaan seuraavan sukuplven T&K päälliköt ja jhtajat, ja uusien start-up yritysten CTO avainhenkilöt. Edellä mainitut verkstt tarjavat yksilötaslla mahdllisuuden henkilökhtaiseen verkttumiseen, jka tulee lemaan merkittävä yksilöiden man uran myöhemmän kehityksen kannalta. TUCSin petusministeriölle lähettämän Graduate Schl -hakemuksen keskeisenä uutena tavitteena n juuri tutkijakulutettavien työelämävalmiuksien kehittäminen. Yksilötaslla tutkijakulutuksen vaatimuksina n (i) vahva tieteellinen saaminen malla tutkimusalueella, (ii) innvaatiprsessien hallinta sekä kyky kytkeä 3

12 tieteelliset tulkset yrittäjyyteen, (iii) jhtajuus ja henkinen justavuus npeisiinkin muutksiintiminta-alueella ja (iv) yrittäjähenkisyys man rganisaatin ja timinnan kehittämisessä. Keskeisinä instrumentteina TUCSin uudessa Graduate Schlissa näiden tavitteiden tteuttamisessa vat (i) tutkijakulutuksen klusteriminen ja verkstituminen, (ii) mentr- ja internship -hjelmien käynnistäminen tellisuuden ja tutkimuslaitsten kanssa sekä (iii) systemaattiset yrittäjyys- ja innvaatitiminnt yhteistyössä paikallisten yrittäjyys- ja innvaatitimijiden kanssa. Uuden tutkijakulun suunnitelma n kehitetty 2005 aikana ja tteutus tapahtuu Oletamme, että TUCSin tutkijakulutustiminta tulee säilymään vakina (nin 100 tutkijakulutettavaa). Tteutuksen kannalta keskeisenä tavitteena n petusministeriön tutkijakulutuspaikkjen knkreettinen sitminen ulkpulisella rahituksella kulutettavien määrään hjaaja- ja laitstaslla. 1.3 Palvelututkimustiminta ja ulkisen rahituksen lisääminen Paras tae kestävälle kehitykselle ja mtivaati merkittävälle TUCSin perusrahitukselle n sveltavan ja palvelututkimustiminnan käynnistäminen phjautuen aiempaan perustutkimuksessa saavutettuun saamiseen ja sen tulksiin. Tämän vuksi TUCSin n löydettävä uusia mutja yrityksistä ja yhteisöistä saaduista timeksiannista ja niiden hallinninnista, mukaan lukien tutkimusspimukset ja -vastuu sekä IPR-kysymykset. Tämä edellyttää TUCSin rganisaatin vahvaa kehittämistä siten että se pystyy tarjamaan knkreettista lisäarva TUCSin piirissä timiville tutkijille ja labratriille. Ympäröivän yhteisön kannalta kysymys n innvaatiprsessin paikallisesta hyödyntämisestä ja alueellisen ICT-sektrin kehityksen tukemisesta tavitetutkimuksellisin keinin. Tämä edellyttää TUCSin ja siihen sallistuvien labratriiden vahvempaa sallistumista TEKESin hjelmiin ja prjekteihin yhteistyössä paikallisen tellisuuden kanssa, uuden tellisuuden kehittämistä esim. Spin-ffien tai teknlgian lisensimisen myötä, sekä sallistumista EU-hankkeisiin alitteen tekijänä, krdinaattrina tai partnerina. Tavitetutkimuksen avulla tuetaan temaattisia alueita sekä vahvistetaan alueellista elinkeinelämän kehittämistä. Pääpain n sveltavassa ICT-tekniikassa ja prjektien sisältö tulee suuntautumaan seuraaville alueille: turvallisuus ja turvatekniikka, hit- ja hyvinvinti- ICT teknlgiat ja BiICT, perinteisten tellisuus- ja timialueiden ICT- käytön tehkkuuden lisääminen, lgistiikka ja uudet pakkausteknlgiat perustuen kuitumateriaalien ja ICTteknlgian integraatin, uudet mediat ja digitaalinen kulttuuri, erityisesti puhe- ja kieliteknlgiat, em. alueita tukeva T&K infrastruktuuri, esim. erilaisten digitaalisten mediiden testaus- ja tteutusympäristöt (interaktiivinen DVB, DVB-H, ja hjelmisttutant esim. Sftware factry -knseptien mudssa) 4

13 2 TUCSin rganisaati TUCSiin kuuluu viisi laitsta: Infrmaatiteknlgian ja Matematiikan laitkset Turun ylipiststa, Institutinen för infrmatinsbehandling ja Institutinen för infrmatinssystem Åb Akademista sekä Tietjärjestelmätiede Turun kauppakrkeakulun jhtamisen laitkselta. Vuden 2005 aikana käytyjen keskustelujen phjalta Åb Akademissa tehtiin päätös uuden teknillisen tiedekunnan perustamisesta perustettu Tekniska fakulteten yhdistää samalla edellä mainitut Åb Akademin laitkset yhdeksi Avdelningen för infrmatinsteknlgi sastksi. Jhtkunta Hallinnllinen työryhmä (laitsten jhtajat) TUCSin jhtaja Neuvttelukunta (24 jäsentä, elinkeinelämä vahvasti edustettuna) Maisterikulu (syventävät pinnt) Maisterikulun työryhmä 3 kulutustyöryhmää Thtrikulu Thtrikulukmitea Tutkimuslabratrit 17 itsenäistä labratrita Kuva 1. TUCSin rganisaati TUCSin jhtajan tehtäviä n hitanut prfessri Tim Järvi (TY), jka siirtyi eläkkeelle ja uudeksi jhtajaksi valittiin prfessri Hannu Tenhunen (TY). Uudeksi varajhtajaksi prfessri Jan Westerhlmin (ÅA) tilalle nimitettiin alkaen prfessri Tapi Salakski (TY). Jhtkunnan puheenjhtajana n timinut prfessri Ralph-Jhan Back (ÅA) ja varapuheenjhtajana prfessri Reima Sumi (TuKKK). TUCSin jhtkunta valitaan klmeksi vudeksi kerrallaan. Seuraavassa taulukssa esitelty TUCSin jhtkunta n nimetty ajalle Ylipistt nimittivät uuden jhtkunnan jäsenet seuraavalle klmivutiskaudelle vuden 2006 alussa. 5

14 TUCSin jhtkunta ( tilanne): Jäsenet Varajäsenet Ralph-Jhan Back, prf., ÅA, puheenjhtaja In Petre, FT, ÅA Reima Sumi, prf., TuKKK, Hannu Salmela, prf., TuKKK varapuheenjhtaja Christer Carlssn, prf., ÅA Pirkk Walden, prf. ÅA Juni Isah, prf., TY Rist Punkkinen, leht., TY Juhani Karhumäki, prf., TY Iir Hnkala, dsentti, TY Jaakk Kusmanen, tim.jht., ICT-Turku Oy Tarm Haht, tim.jht., Business t Business Mediat Oy Markku Nurminen, prf., TY Jan Westerhlm, prf., ÅA Jhan Lilius, prf. ÅA Paula Steinby, thtripisk., TY Eugen Czeizler, thtripisk., TY Henry Lönnbäck, maisteripisk. ÅA Jaana Nylund, maisteripisk. ÅA Hannu-Pekka Kulta, maisteripisk., TuKKK, Tarja Viskari, maisteripisk., TuKKK 3 Tiettekniikka-alan kulutuksen rahitus TUCSin krdinimassa tiettellisten aljen ylempään krkeakulututkintn jhtavassa kulutuksessa vat mukana Turun ylipiststa infrmaatiteknlgian laits sekä sin matemaattisten tieteiden laits, Åb Akademista tietjenkäsittelypin laits ja tietjärjestelmätieteen laits sekä Turun kauppakrkeakulusta sin jhtamisen laits (tietjärjestelmätiede). Yhteistyössä timivat seitsemän kulutushjelmaa kattavat niin lunnntieteellisen, teknistieteellisen kuin kauppatieteellisenkin tiettekniikka-alan kulutuksen. Näiden yhteyteen n tteutettu vielä klme Master s Schliin kuuluvaa kansainvälistä kulutushjelmaa. Vuden 2005 lpussa IT-alan piskelijita li TY:ssä nin 1300, ÅA:ssa nin 640 ja TuKKK:ssa nin 170, eli yhteensä nin 2100 piskelijaa. Vusittain tetaan sisään nin 350 uutta piskelijaa. Ulkmaalaisia piskelijita n nrmaaleissa kulutushjelmissa vain muutamia, mutta uuden kaksiprtaisen tutkintrakenteen mukaisissa, Master s Schlin piirissä timivissa erillisissä maisterihjelmissa heidän suutensa n yli pulet. TUCSin thtrikulussa ja TUCSiin kuuluvissa laitksissa li yli 100 tutkijakulutettavaa, jista nin klmassa ulkmaalaisia. Opettajakuntaa yhteistyön piirissä li kaiken kaikkiaan yhteensä nin

15 3.1 Kknaisrahitus Turun alueen ylipistllisen ICT-kulutuksen kknaisrahitus vunna 2005 li nin 11,5 miljnaa eura. Tämä summa sisältää perusrahituksen, tiettellisuushjelman perusrahituksen ja alueellisen lisärahituksen, TUCSin tutkijakulun rahituksen sekä ulkisen tutkimusrahituksen. Turun timinnan lisäksi kknaisrahitus kattaa nykyään myös TY:n suuden hjelmisttekniikan ja elektrniikan maisteri- ja diplmiinsinöörikulutuksen Salssa. OPM:n tiettellisuuden laajennukseen sittama erillinen hankerahitus n pienentynyt vusi vudelta samalla kun ylipistjen ICT-alan perusrahitus n kasvanut. Hankerahitusta saadaan vielä vunna Osana laajennusta tteutetun määräaikaisen muuntkulutuksen hankerahitus lppui j vunna Myös alueellisen lisärahituksen (kuntarahitus) lppuminen pienentää kulutustiminnan kknaisrahitusta. Ulkisen tutkimusrahituksen kasvu n kuitenkin kmpensinut pienenevää hankerahitusta niin, että timinnan kknaisrahitus n pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tutkimusrahitus kuitenkin tu mukanaan uusia velvitteita, ja kulutukseen käytettävissä leva rahitus pienenee. Siksi kulutus pitää tteuttaa vastaisuudessa entistä pienemmillä kustannuksilla. 3.2 Tiettekniikan kulutus- ja tutkimuslaajennuksen rahitus TUCSin talus n llut vimakkaasti sidttu laajennushjelmaan. Tämän tiettellisuushjelman rahitus kstuu OPM:n hankemäärärahasta ja alueellisesta lisärahituksesta. Alueellisen rahituksen li alun perin tarkitus jakautua siten, että Varsinais-Sumen kuntien suus lisi nin 50 % ja elinkeinelämän suus vastaavasti nin 50 %. Elinkeinelämää ei kuitenkaan saatu mukaan samalla aktiviteetilla kuin kuntia. Laajennuksen erillisrahitus vunna 2005 n esitetty taulukssa 1. Laajennushankkeen kknaisrahituksesta ylipistt vähentävät 15 % yleiskustannuksiaan varten. Tästä summasta maksetaan mm. laajennuksen vukrakulut. Laajennuksen erillisrahitus OPM 1,381 Kunnat 363 Elinkeinelämä 135 Yhteensä 1,879 Taulukk 1. Laajennuksen erillisrahitus 2005 (k ) Opetusministeriön erillisrahituksen jakautuminen ylipistille n esitetty taulukssa 2. 7

16 Ylipist TY 600 ÅA 678 TuKKK 103 Yhteensä 1,381 Taulukk 2. Opetusministeriön rahitus 2005 (k ) Kunnilta ja elinkeinelämältä saatu alueellinen rahitus n llut suunnitelman mukaan etupaintteinen siten, että se li suurempi alkuvusina , jnka jälkeen se alki vähetä. Taulukssa 3 n esitetty kuntien rahitussuudet vunna Elinkeinelämän tuki laajennushankkeelle n aikaisemmin rajittunut ainastaan Turun Puhelin Oy:n tietliikennetekniikan lahjitusprfessuuriin Turun ylipistlle, jnka arv n llut nin 168 k vudessa viiden vuden ajan. Lahjitusprfessuurin rahitus päättyi ja se siirrettiin sen jälkeen TY:n perusrahituksen piiriin. Vuden 2003 alusta Snera Oyj lahjitti Turun kauppakrkeakululle klmeksi vudeksi rahat tietjärjestelmätieteen 3-vutiseen prfessuuriin, jnka alaksi täsmennettiin erityisesti tietverkt sana liiketimintaa ja uusien tietliikennetekniikiden mahdllistamat liiketimintamallit. Vunna 2005 Turun kaupunki lahjitti Turun ylipistlle nanelektrniikan prfessuurin vusille Kunta Turku 185,0 Sal 84,1 Raisi 45,1 Kaarina 13,5 Naantali 13,5 Liet 13,5 Uusikaupunki 8,4 Yhteensä 363,1 Taulukk 3. Kuntien rahitus 2005 (k ) Kuntarahituksen määrä vunna 2005 li yleiskustannussuuden vähentämisen jälkeen 309 k. Vudesta 2004 alkaen ylipistjen TUCSille sittamaa rahitusta yksinkertaistettiin siten, että TUCS saa 100 k sekä TY:ltä että ÅA:lta ja 25 k TuKKK:lta. Tiettekniikkalaajennuksen lisäksi TUCS saa myös erillisrahitusta tutkijakulutukseen petusministeriöltä ja Sumen Akatemialta. Tämä li vunna 2005 nin 820 k. Tutkijakulutukseen sitetut määrärahat käytettiin tutkijiden palkkihin, yhteisiin prjekteihin, tutkijakulutettavien knferenssi- ym. matkakuluihin, hallintn, tutkijavaihtn, kursseihin ja muuhun timintaan. 8

17 4 Opiskelijiden sisääntt Uuden kaksiprtaisen tutkintrakenteen myötä piskelijiden sisääntt uudistui rakenteellisesti. Uusia piskelijita tetaan nyt myös suraan ylempään tutkintn. Phjakulutuksena vaaditaan kandidaattitasn ylipistkulutus tai sveltuva ammattikrkeakulututkint. Perusvalinnan lisäksi tteutettiin vunna 2005 erillisvalintja AMKtutkinnn surittaneille. Vunna 2005 TY:n Salssa annettavaa kulutustarjntaa järjesteltiin uudelleen niin, että myös diplmi-insinöörin tutkintn jhtava elektrniikan tutteistamisen erikistumislinja tuli mukaan. Samalla erillisestä kandidaattitasn kulutuksesta luvuttiin. Tiettekniikkalaajennuksen rinnalla tteutettava Saln kulutus rahitetaan Turun ylipistn, Turun ammattikrkeakulun sekä Saln kaupungin ja sen ympäristökuntien erillisrahituksen turvin. Taulukssa 4 esitetään sisääntt tiettekniikan kulutushjelmiin vunna Uuden tutkintrakenteen myötä kulutushjelmien sisääntt n mnimutkaistunut, mikä vaikeuttaa vertailukelpisten lukujen esittämistä hakijiden määrästä ja hyväksytyistä piskelijista. Ylipist Turun ylipist Åb Akademi TuKKK Hakijat Paikan Kulutussuunta Kiintiö vastaan Kaikki Ensisij. ttaneet Tiettekniikka, elektrniikka ja tietliikenne-tekniikka (DI) Tietjenkäsittelytieteet (FM) Matematiikka (FM) Master's Prgram in Infrmatin Technlgy Datateknik (DI) Infrmatinsbehandling (FM) Infrmatinssystem (EM) Master's Prgram in Sftware Engineering Master's Prgram in Electrnic and Mbile Cmmerce Tietjärjestelmätiede (KTM) Master's Prgram in Glbal IT Management Yhteensä Taulukk 4. Tteutunut sisääntt 2005 Kuten taulukista ilmenee, vuden 2005 sisääntn vi katsa nnistuneen khtuullisesti valtakunnallisesti kiristyneestä kilpailusta hulimatta, vaikka kansainvälisten hjelmien kiintiöt jäivät vajaiksi. Vuteen 2004 verrattuna alituspaikkjen määrää pienennettiin kymmenellä, mutta sitä vastin paikan vastaanttaneita li peräti 53 edellisvutta enemmän. 9

18 5 Opetus- ja tutkimushenkilöstö Laajennussuunnitelmassa ehdtettiin, että Turun klmeen ylipistn perustetaan kymmenen uutta prfessuuria vastaamaan uusista kulutuslinjista. Prfessuurien lisäksi ehdtettiin perustettavaksi vähän yli 20 uutta alempaa petusvirkaa. Lppuraprtissa ehdtettujen virkjen perustaminen n tteutunut hyvin. Virkjen miehityksessä n nnistuttu melk hyvin. Uusien aljen khdalla kilpailutilanne mm. teknillisten krkeakulujen kanssa n vaikeuttanut rekrytintia jnkin verran. Alempien petus- ja tutkimusvirkjen rekrytintitilannetta n edesauttanut Turun ylipistjen ma vahva thtritutant. Ulkisen tutkimusrahituksen kasvu n edesauttanut tutkijakulutettavien rekrytimista. Taulukssa 5 n vertailtu petushenkilöstön ja tutkijakulutettavien määrää laajennuksen alussa 1998 ja vuden 2005 lpussa. Kulutuksen määrän kasvua kuvaa tarjlla levien syventävien kurssien määrä Prfessrit Muut seniripettajat Thtripiskelijat Syventävät kurssit Taulukk 5. Henkilöstön ja kulutuksen määrän kasvu. Muuntkulutuksen lppumisen ja tiettekniikkalaajennuksen erillisrahituksen yhtäaikaisen pienenemisen takia n TUCSin laitksissa nähtävissä rahitusngelmia, jiden ratkaisemiseksi ulkisen tutkimusrahituksen määrää n pyritty lisäämään. Ulkisen rahituksen turvin palkattavien tutkijiden lisääntyminen kmpensi tilannetta sittain, vaikka petusvirkjen määrän ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän. 10

19 6 Opetushjelmat 6.1 Kulutushjelmat FM-hjelmat Utbildningsprgrammet i infrmatinsbehandling (ÅA) Tietjenkäsittelytieteiden kulutushjelma (TY) Tietjenkäsittelytiede, Tietjärjestelmätiede, Biinfrmatiikka, Digitaalinen media, Didaktinen tiettekniikka, Ohjelmisttekniikka (Sal) Matematiikan kulutushjelma (TY) Tiettekninen matematiikka, Matemaattinen mallintaminen DI-hjelmat Utbildningsprgrammet i datateknik (ÅA) Tiettekniikan, elektrniikan ja tietliikennetekniikan kulutushjelma (TY) Ohjelmisttekniikka, Sulautetut järjestelmät, Tietliikennejärjestelmät, Digitaali- ja tietknetekniikka, Mikrelektrniikka, Elektrniikan valmistus, Elektrniikan tutteistaminen KTM-kulutus Utbildningsprgrammet i infrmatinssystem (ÅA) Tietjärjestelmätieteen linja (TuKKK) Kansainväliset maisterihjelmat Master's Prgramme in Infrmatin Technlgy (TY) Cmputing, Electrnics and Cmmunicatin Systems ja Mathematics Master's Prgramme in Electrnic and Mbile Cmmerce (ÅA) Master's Prgramme in Glbal IT Management (TuKKK) 6.2 Tiettekniikan petushjelmien rakenne Turun ylipistn, Åb Akademin ja Turun kauppakrkeakulun yhteisten tiettekniikan petushjelmien rakenne n esitetty kuvassa 2. Ylipistjen DI-, FM- ja KTM-tutkintn (filsfian maisteri FM, diplmi-insinööri DI, kauppatieteiden maisteri KTM) jhtavien petushjelmien rakennetta n yhdenmukaistettu niin, että ne alemman krkeakulututkinnn (kand.) jälkeen laajuudeltaan ja sisällöltään antavat tarvittavat valmiudet siirtyä TUCSin krdinimiin syventäviin pintihin. Opetushjelmien rakenne mahdllistaa kandidaattitasisten piskelijiden rekrytinnin myös muualta Sumesta ja ulkmailta. 11

20 Englanninkieliset syventävät pinnt TUCS Master s Schl Kand. (perus- ja aine-pinnt) T Y Å A m u u T Y Å A m u u T u K K K Å A m u u DI FM KTM Kuva 2. Yhteisten tiettekniikan petushjelmien rakenne TUCS käynnisti syksyllä 2002 ulkmaalaisille kandidaattitasisille piskelijille tarkitetun Master s Schl -kulutushjelman. Siinä hyödynnetään TUCSin lemassa levia englanninkielisiä syventäviä pintjaksja. Vunna 2005 Master s Schliin tuli 281 hakemusta. Hakijista hyväksyttiin yhteensä 46 piskelijaa ja heistä 17 vastaantti piskelupaikan. Kansainvälistä piskelijarekrytintia n vaikeuttanut mudllisesti kelpisten (etenkin englannin kielen tait) hakijiden puute. Kansainvälisyys n kuitenkin tärkeällä sijalla TUCSin strategiassa, jten myös kansainvälistä piskelijarekrytintia pyritään tehstamaan. 6.3 Valmistuneet Taulukssa 6 esitetään vunna 2005 TUCSin piirissä suritetut ylemmät lppututkinnt ja järjestetyt thtrinväitökset. Väitelleiden nimet n nähtävissä kappaleessa 7.3. Diplmi-insinöörikulutuksen laajentuessa n samalla saavutettu myös yhteensä neljä tekniikan thtrinväitöstä, jka n merkittävä lisäys Turussa aikaisemmin suritettuihin tekniikan alan tutkintihin. 12

21 Kulutushjelma Maisterit Thtrit TY, Tietjenkäsittelytieteet (FM) 34 4 TY, Elektrniikka (FM) 2 - TY, Tiettekniikka, elektrniikka ja tietliikennetekniikka (DI) 6 1 TY, Matematiikka (FM) 23 4 ÅA, Infrmatinsbehandling (FM) 20 1 ÅA, Datateknik (DI) 22 3 ÅA, Infrmatinssystem (KTM) 15 3 TuKKK, Tietjärjestelmätiede (KTM) 16 1 Yhteensä Taulukk 6. Suritetut ylemmät lppututkinnt ja järjestetyt väitöstilaisuudet. 7 Thtrikulu (TUCS Graduate Schl) TUCSin thtrikuluun liittyvät hallinnlliset kysymykset vat erillisen työryhmän vastuulla (Graduate Schl Cmmittee). Työryhmän tehtäviin kuuluu sekä uusien jatkpiskelijiden että jatk-piskeluja j surittavien piskelijiden arviinti. Lpullisen päätöksen tekee TUCSin jhtkunta ryhmän esityksen perusteella. Study Reprt - arviinnit tehdään kerran vudessa, jllin myös päätetään rahituksen jatksta. Työryhmä kstui seuraavista henkilöistä: Prf. Juhani Karhumäki (puheenjhtaja) Prf. Barbr Back Prf. Juni Isah Prf. Olli Nevalainen Prf. Jussi Puhakainen Prf. Jan Westerhlm 13

22 7.1 Thtrinväitökset Seuraavat henkilöt vat väitelleet TUCS thtrikulussa vuden 2005 aikana: Jukka Arv. Efficient Algrithms fr Hardware-Accelerated Shadw Cmputatin, Turun ylipist. Dag Björklund. A Kernel Language fr Unified Cde Synthesis, Åb Akademi. Adrian Cstea. Cmputatinal Intelligence Methds fr Quantitative Data Mining, Åb Akademi. Irina Gergescu. Ratinal Chice and Revealed Preference: A Fuzzy Apprach, Åb Akademi. Mehran Gmari. On the Generalizatin Ability f Bayesian Neural Netwrks, Turun ylipist. Shengnan Han. Understanding User Adptin f Mbile Technlgy: Fcusing n Physicians in Finland, Åb Akademi. Mika Hirvikrpi. On the Tactical Level Prductin Planning in Flexible Manufacturing Systems, Turun ylipist. Jnas Lehtinen. Cding f Wavelet-Transfrmed Images, Turun ylipist. Tmmi Meskanen. On the NTRU Cryptsystem, Turun ylipist. Luigia Petre. Mdeling with Actin Systems, Åb Akademi. Saeed Salehi. Varieties f Tree Languages, Turun ylipist. Cristina Seceleanu. A Methdlgy fr Cnstructing Crrect Reactive Systems, Åb Akademi. Lu Yan. Systematic Design f Ubiquitus Systems, Åb Akademi. Ping Yan. Limit Cycles fr Generalized Liénard-type and Ltka-Vlterra Systems, Turun ylipist. Lisäksi seuraavat henkilöt vat väitelleet TUCSin piiriin kuuluvissa laitksissa: Olli Järvinen. Privacy Management Of E-Health. Cntent Analysis f 39 U.S. Health Prviders Privacy Plicies, Turun kauppakrkeakulu. Pasi Liljeberg. On Self-Timed Cmmunicatin Architectures fr Netwrk-n-Chip, Turun ylipist. Mari Lukkarinen. The Mellin Transfrm f the Square f Riemann's Zeta-Functin and Atkinsn's Frmula, Turun ylipist. 7.2 Uudet jatk-piskelijat TUCS valitsee thtrikuluunsa uusia tutkijakulutettavia kerran vudessa, keväällä. Tukkuussa hyväksytyt piskelijat alittavat pintnsa syyskuussa. Ktimaisten ja ulkmaisten piskelijiden suhde n vaihdellut vudesta tiseen; keskimäärin klmannes n llut ulkmaalaisia. Alla tiedt viimeisimmästä piskelijavalinnasta. 14

23 Syyskuussa 2005 alittaneet Nimi Kansalaisuus Ohjaaja 1. Byhlm, Thmas Sumi Jan Westerhlm, ÅA 2. Degerlund, Fredrik Sumi Kaisa Sere, ÅA 3. Erikssn, Jhannes Sumi Ralph-Jhan Back, ÅA 4. Ernvall-Hytönen, Anne-Maria Sumi Matti Jutila, TY 5. Hiissa, Marketta Sumi Barbr Back, ÅA 6. Jki, Heidi Sumi Juni Isah, TY 7. Kalas, Matus Slvakia Ralph-Jhan Back, ÅA 8. Khan Niazi, Muhammad Pakistan Kaisa Sere, ÅA 9. Kimppa, Kai Sumi Markku Nurminen, TY 10. Lahtiranta, Janne Sumi Markku Nurminen, TY 11. Laine, Markku Sumi Juhani Karhumäki, TY 12. Lehtnen, Teij Sumi Juha Plsila, TY 13. Lukkarila, Ville Sumi Jarkk Kari, TY 14. Mäkelä, Sami Sumi Ville Leppänen, TY 15. Nybm, Kristian Sumi Jhan Lilius, ÅA 16. Packalén, Kristian Sumi Christer Carlssn, ÅA 17. Piknen, Jussi Sumi Valery Ipatv, TY 18. Rgjin, Vladimir Mldva In Petre, ÅA 19. Suminen, Hanna Sumi Tapi Salakski, TY 7.3 Tutkijathtrit Seuraavat henkilöt vat työskennelleet tutkijathtreina TUCSissa v Tutkijathtrien palkkausjärjestelmä n muuttunut siten, että jatkssa heidät palkataan suraan tutkimuslabratriihin. Nimi Kansalaisuus 1. Deng, Dameng Kiina 2. Halava, Vesa Sumi 3. Liang, Zheng Kiina 8 Tutkimuslabratrit TUCSin tutkimusalueet vat algritmiikka, diskreetti matematiikka, elektrniikka ja tietliikenne, sulautetut järjestelmät, tietjärjestelmät, matemaattinen mallintaminen ja hjelmisttutant. Käytännössä tutkimusta harjitetaan keskuksen 17 tutkimuslabratrin puitteissa. Taulukssa 7 esitetään TUCSin tutkimuslabratrit. Jäseniksi taulukkn n laskettu väitöskirjaa surittavat piskelijat sekä thtritasn tutkijat. 15

24 Tutkimuslabratri Tutkimusjhtajat Jäsenet Algrithmics Rist Lahdelma ja Olli Nevalainen 24 Biinfrmatics Tapi Salakski 19 Bimathematics Tim Leipälä 10 Cmmunicatin Systems Juni Isah 25 Cmputatinal Bimdelling In Petre 5 Data Mining and Knwledge Management Barbr Back 11 Discrete Mathematics fr Infrmatin Technlgy Juhani Karhumäki 34 Distributed Systems Design Kaisa Sere 20 Embedded Systems Jhan Lilius 8 Health and Medical Infrmatics Institute Reima Sumi 10 High Perfrmance Cmputing and Cmmunicatin Jan Westerhlm 4 Labris Infrmatin Systems Markku Nurminen 9 Learning and Reasning Ralph-Jhan Back ja Tapi Salakski 12 Micrelectrnics Ari Paasi 18 Mbile Cmmerce Pirkk Walden 11 Netwrk Ecnmics Institute Hannu Salmela 11 Sftware Cnstructin Ralph-Jhan Back ja Ivan Prres 9 Taulukk 7. Tutkimuslabratrit 9 Julkaisutiminta TUCS ylläpitää tietkantaa TUCSiin kuuluvien tutkijiden tieteellisistä julkaisuista. Seuraavassa taulukssa n yhteenvet julkaisutiminnasta vusilta Julkaisutyyppi Kirja (mngrafia) 3 72 Kirjan luku tai sa Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu artikkeli Kkmateksessa julkaistu artikkeli Väitöskirja (jista TUCSin sarjassa) 17 (14) 93 Teknillinen raprtti Yhteensä Taulukk 8. Julkaisut

25 10 TUCSin neuvttelukunta TUCSin jhtkunta n asettanut neuvttelukunnan, jhn kuuluu alan tellisuuden, elinkeinelämän, julkishallinnn ja ylipistjen edustajia. Neuvttelukunta timii keskuksen yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä, jnka tehtävänä n antaa keskuksen kehittämiseen liittyviä lausuntja, tehdä keskuksen timintaa kskevia alitteita ja edistää keskuksen yhteistyötä edellä mainittujen tahjen kanssa. Vunna 2005 TUCSin neuvttelukunnan jäsenistöön vat kuuluneet seuraavat henkilöt: Haht Tarm (puheenjhtaja), Business t Business Mediat Oy Hvi Teemu, (varapuheenjhtaja), TeliaSnera Astla Jaakk, Tampereen teknillinen ylipist Br Rger, Åb Akademi Bäckman Kari, B & B Slutins Oy Eerla Osm, Elcteq Design Center Häyrynen Juk, ICT Business Develpment Iknen Ari, Nkia (NVO) Immnen Juha, Siemens Oy Kusmanen Jaakk, ICT Turku Oy Kurki-Suni Rein, Tampereen teknillinen ylipist Lahesmaa Riitta, Bitekniikan keskus Lahniitty Armas, Turun kaupunki Lehtinen Hannu, Ericssn Lönnberg Harri, Turun ylipist Mertanen Olli, Turun ammattikrkeakulu Mäki, Jukka, Tekes/V-S TE-keskus Nieminen Jrma, Benefn Oyj Olin, Tim Rasila Matti, Saln kaupunki Repnen Tapi, Turun Kauppakrkeakulu Ritakalli Ilkka, Teleste Oyj Salmaa Art, Turun ylipist Sav Juh, Varsinais-Sumen Liitt 17

26 Turku Centre fr Cmputer Science TUCS Natinal Publicatins 1. Sepp Sirkemaa, Lähiverkkjen hallinnan parhaat käytännöt: vertailevan tutkimuksen tulksia (2000) 2. Juha Knti, RETRO-hankkeen lppuraprtti: Tietkantatrendit yrityksissä ja rganisaatiissa (2003) 3. Juhani Karhumäki, Sanat ja autmaatit (2003) 4. Christel Dnner and Tim Järvi (Eds.), Tiettekniikan ylipist-petuksen laajentaminen Turussa Raprtti vudesta 2003 (2004) 5. Aulis Tuminen, Kari Määttänen and Heidi Näykki (Eds.), New EXplratry Technlgies (2004) 6. Juhani Karhumäki and Art Lepistö, Fibnaccin ääretön sana (2004) 7. Mats Aspnäs, Christel Dnner, Ulrika Gustafssn, Tim Järvi and Nina Kivinen (Eds.), Tiettekniikan ylipist-petuksen laajentaminen Turussa Raprtti vudesta 2004 (2005) 8. Aulis Tuminen, Juha Lempinen, Ilkka Tukk, Tim Kerminen and Sanna Salin (Eds.), New EXplratry Technlgies 2005 (2005) 9. Tim Kestilä, Janne Lahtiranta, Markku I. Nurminen, Reima Sumi and Jarm Tähkäpää, Sähköinen terveysasiinti: nykytila ja tulevaisuus (2005) 10. Christel Dnner, Tapi Haavist, Nina Kivinen, Tapi Salakski and Hannu Tenhunen (Eds.), Tiettekniikan ylipist-petuksen laajentaminen Turussa Raprtti vudesta 2005 (2006)

27

28 Turku Centre fr Cmputer Science Lemminkäisenkatu 14 A, Turku, Finland University f Turku Department f Infrmatin Technlgy Department f Mathematics Åb Akademi University Department f Infrmatin Technlgies Turku Schl f Ecnmics Institute f Infrmatin Systems Sciences ISBN ISSN