PÄÄTÖS Nro 45/2011/1 Dnro ISAVI/37/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 45/2011/1 Dnro ISAVI/37/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä kosteikkojen rakentamista ja Kaikonsuon uutta tuotantoaluetta koskeva toiminnanaloittamislupa, Kiuruvesi ja Vieremä Vapo Oy PL Jyväskylä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 28/03/3. Luvan haltijan oli mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristölupaa haetaan samalla Kaikonsuolle 12 ha:n uudelle turvetuotantoalalle. Hakemuksessa on pyydetty ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla oikeutta toiminnan aloittamiseen uudella tuotantoalalla lupapäätöksen antamisen jälkeen muutoksenhausta huolimatta. Vastineen yhteydessä hakija on pyytänyt, että hakemukseen kuuluvien kosteikkojen rakentaminen voitaisiin aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, muutos ) 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa hakemuskirjeellä ja hakemusasiakirjat on toimitettu ympäristölupavirastolle Hakemusta on täydennetty seuraavasti: kartta tuotannosta poistuneista alueista ja arvio tuotannon päättymisestä, pöly- ja meluhaittojen ehkäisy, turpeen kuljetusreitit, tietoja lähiasutuksesta, tuotantosuunnitelmakartat, laskeutusaltaiden mitoitustiedot, virtaamansäätöpatojen valuma-alueet, tiedot kosteikoista, arvio vesienkäsittelyn tehostamisesta, tarkkailusuunnitelma, vedenlaatutietoja, arvio toiminnan vaikutuksista Natura-alueeseen, asianosaiset, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

2 maanomistajaselvitys kosteikkojen toiminta-aika, tulvasuojelu, perustelut pyynnölle aloittaa kosteikkojen rakentaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa tiedot tuotantopinta-aloista ja Kaikonsuon uusi tuotantosuunnitelmakartta. 2 HAKEMUS Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle Kaikonsuon (noin 420 ha), sisältäen Jokisuon ja Kaidansuon, sekä Pohjoissuon (noin 40 ha) ja Valkeissuon (noin 45 ha) turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 28/03/3. Toimintaa koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Tuotantokunnossa olevien lohkojen vedet johdetaan hakemuksen liitteinä olevien suunnitelmien mukaisesti käsiteltyinä. Käyttöön otettavien lohkojen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen kuin suunnitelman mukainen vesien johtaminen niiltä aloitetaan. Työt on tehtävä niin, että niistä aiheutuvat vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Sarkaojat kivennäismaahan kaivetaan kerran. Sarka-oja-altaita ei tehdä kivennäismaahan. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymäalueita. Laskeutusaltaat, lokeroaltaat ja sarkaoja-altaat on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Sarkaojat puhdistetaan tarvittaessa. Ojastojen, virtaamanrajoittimien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket ja kiintoaineen pidättimet) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin jätetään suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu lastausten yhteydessä ojiin. Luvan saajan on toimitettava vuoden 2003 loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tarkastettavaksi suunnitelma virtaamanrajoittimien käyttämisestä kuormituksen vähentämiseen sekä toteutusaikatauluineen suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden käyttämisestä vesien käsittelyn tehostamiseen tuotantoalueilla, muuten kuin kemiallista puhdistusta ja pintavalutusta käyttäen. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.

3 3 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotanto on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Haitallisen lähellä asutusta tuotannossa käytetään vain pölynerottimilla varustettuja imuvaunuja tai mekaanisia kokoojavaunuja. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3. Jätteet Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla, vuodot maaperään on estettävä. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 4. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä sammutusvesialtaita. 5. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesienjohtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään 6 kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 6. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ) mukaisesti. Ohjelman mukainen tarkkailu aloitetaan vuonna Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava siten, että puhdistuslaitteiden teho ja tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa.

4 Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 7. Tarkkailutuloksista ilmoittaminen Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosi-ilmoitusten tulokset on toimitettava ohjelmassa esitettyjen vastaanottajien lisäksi Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 8. Tarkkailuohjelmien muuttaminen Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 9. Kalatalousmaksu ja korvaukset kalatalousvahingoista Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen ehkäisyyn Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotantojen vaikutusalueilla. Vuoden 2003 maksu maksetaan 2 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Luvan saajan on maksettava Kämärän ja Luupuveden osakaskuntain hoitokunnalle vuosilta vuotuinen euron korvaus Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotantojen kalakannalle aiheuttamista haitoista, yhteensä euroa. Korvaukselle on maksettava lukien vuotuista viivästyskorkoa 11 % saakka ja sen jälkeen viivästyskorkoa, joka on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 10. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella." Alueen kaavoitustilanne ja muut maankäyttörajoitukset Ympäristöministeriön vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa on merkitty turvetuotantoalueeksi (kaavamerkintä EO1) Kaikonsuo lohkoja 12 ja 15 lukuun ottamatta, Pohjoissuo ja Valkeissuon läntinen osa. Kaikonsuon ja Pohjoissuon tuotannossa oleva lohkot on merkitty luvitetuksi turvetuotantoalueeksi (EO1) Pohjois- Savon maakuntavaltuuston hyväksymässä Pohjois-Savon maakuntakaavassa Kaavaan on merkitty Kaikonsuon itäpuolelle Pitkälän kivikautinen asuinpaikka, joka on suojeltu muinaismuistoalue (sm). Pohjoissuosta noin 900 m etelään on Luupuveden lintujärvet Natura alue (FI ), johon kuuluvat Kaislanen, Yläjärvi, Välijärvi ja Luupuvesi. Em. järvet ja Valkeissuon tuotantoalueesta noin 30 m:n päässä oleva Valkeisjärvi kuuluvat Luupuveden lintuvesiensuojeluohjelma-alueeseen (LVO080180). 4

5 5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueet sijaitsevat Kiuruveden kaupungin Lapinsalon, Luupuveden ja Remeskylän sekä Vieremän kunnan Salahmin kylissä. Kaikonsuo ja Pohjoissuo ovat noin 10 km:n päässä koilliseen ja Valkeissuo noin 5,5 km pohjoiseen Kiuruveden keskustasta. Kaikonsuon tuotantoalueen kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 1975, Pohjoissuon vuonna 1986 ja Valkeissuon vuonna Hakija arvioi tuotannon päättyvän nykyisin tuotannossa olevilla lohkoilla pääosin vuonna 2016 ja viimeisilläkin alueilla Kaikonsuon tuotantoalue koostuu neljästä erillisestä suosta; Kaikonsuo, Kaijansuo (Kaidansuo), Pieni-Jokisuo ja Lampisuo. Alueella tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta mekaanisilla kokoojavaunuilla, hakumenetelmällä tai imuvaunuilla. Keskimääräinen jyrsinpolttoturpeen vuosituotantomäärä on m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen. Karheaminen tapahtuu keräilyn yhteydessä. Vesien käsittelyä tehostetaan perustamalla tuotannosta poistuneille alueille kolme kosteikkoallasta (yhteensä 26,9 ha). Urakoitsijat vastaavat turvetuotannon eri vaiheista. Energiaturvetta käytetään lähialueiden energiantuotantolaitoksissa. Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jälkikäyttöä voivat olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan erilleen tuotantoalueiden vesistä sen jälkeen, kun valvova viranomainen on hyväksynyt johtamisjärjestelyt. Uusi tuotantoalue Vesien käsittely Hakemus sisältää 12 ha:n kokoisen uuden lohkon 15, joka sijoittuu Kaikonsuon lohkon 11 luoteispuolelle. Uuden lohkon kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Sinä aikana poistetaan puusto, rakennetaan tiestö, tehdään eristysojat ja paloaltaat sekä sen jälkeen vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkojen pintakerros jyrsitään, asennetaan päisteputket ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Tuotantovaihe kestää arviolta vuoteen 2025 saakka. Koko tuotantoalueella (Kaikonsuo, Pohjoissuo ja Valkeissuo) kuivatusvesistä käsitellään sulan maan aikaan kosteikkoaltailla 188 ha:n vedet (53,2 % tuotantoalueista), virtaamansäädöllä ja laskeutusaltailla 162,6 ha:n vedet (46 %) ja virtaamansäädöllä 2,9 ha:n vedet (0,8 %).

6 Päästöt vesistöön Kosteikkoaltaisiin 1 ja 3 vedet johdetaan painovoimaisesti ja kosteikolle 2 verkkovirralla toimivalla pumpulla. Altaiden ympärille rakennetaan tarvittavat penkereet ja niiden annetaan kasvittua itsestään. Virtaamansäätöä ja laskeutusallaskäsittelyä käytetään niillä lohkoilla, joilla kosteikon rakentaminen on liian kallista jäljellä olevaan tuotantoaikaan ja tuotantoalaan suhteutettuna. Kaikonsuo Kaikonsuolle rakennetaan kolme kosteikkoa, joiden pinta-alat ovat 6,6 ha (KOS 1, 7,2 % valuma-alueesta), 5,1 ha (KOS 2, 16,1 % valuma-alueesta) ja 15,2 ha (KOS 3, 20,3 % valuma-alueesta). Kaikki kosteikot sijoittuvat tuotannosta poistuneille alueille. Kuivatusvedet johdetaan vesistöön seuraavia reittejä: Lohkolta 1 (52,4 ha) virtaamansäädön kautta laskeutusaltaisiin 1, 17 ja 18 ja edelleen laskuojassa 1 reitille Kaikonpuro Yläjärvi Välijärvi Luupuvesi. Lohkoilta 1 ja 2 yhteensä 71,7 ha:n alalta kosteikon 3 kautta laskuojaan ja edelleen Suojoessa Luupuveteen. Lohkolta 3 (2,9 ha) virtaamansäätöpadon kautta Suojokeen. Lohkolta 6 (84,7 ha) kosteikon 1 kautta laskuojassa 2 Suojokeen. Lohkoilta 11 ja 15 yhteensä 31,6 ha:n alalta kosteikon 2 kautta laskuojaan 3 ja edelleen Kivipurossa Suojokeen. Lohkolta 12 (15,6 ha) virtaamansäätöpadon kautta laskeutusaltaaseen 9, josta laskuojassa 4 Suojokeen. Lohkolta 14 (27,1 ha) virtaamansäädön ja laskeutusaltaiden 3 ja 4 kautta laskuojissa 4 ja 5 Suojokeen. Pohjoissuo Pohjoissuolla tuotannossa olevilta lohkoilta 7 ja 8 (19,7 ha) kuivatusvedet johdetaan virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan 14 kautta laskuojassa 7 Luupuveteen. Valkeissuo Valkeissuon lohkoilta 15 ja 16 (47,8 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta laskuojassa Heinäpuroon ja edelleen reittiä Kaislanen Välijoki Luupuvesi. Hakija on arvioinut tuotantoalueen vesiensuojelun tehostamisen jälkeistä vesistökuormitusta Itä-Suomen alueen tarkkailutuloksiin ( ) perustuen vähentämällä nykyisestä kuormituksesta kosteikkokäsittelyn puhdistusvaikutuksen. Toimivien kasvillisuuskenttien on todettu pidättävän sulan maan aikana kiintoaineesta %, kokonaistypestä %, kokonaisfosforista % ja humuksesta %. Seuraavassa taulukossa on esitetty arviot Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotantoalueen vesistökuormituksesta. Arvio on tehty vuonna 2009, jonka jälkeen on poistunut lisää alueita tuotannosta. 6

7 7 Pöly, melu ja liikenne Suo Ala Kuormitus kg/a ha kiintoaine kok.p kok.n Kaikonsuo Suojokeen laskeutusaltaat 88, kosteikot 235, Yhteensä 323, Pohjoissuo Luupuveteen laskeutusaltaat 20, Valkeissuo Luupuveteen laskeutusaltaat 43, Kaikki yhteensä 388, Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä hiukkaspäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun ja aumaus kesällä sekä lyhytjaksoisesti talvisin tehtävä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu tutkimusten ja laskeumamittausten mukaan avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Pienhiukkasten pitoisuus laskee voimakkaasti noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Yli m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 µm). Muille soille tehtyjen leviämismallilaskelmien mukaan turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet ovat 450 m:n päässä tuotantoalueesta suurimmallaan noin 27 µg/m 3 vuorokausina, jolloin toiminta on aktiivista ja tuulen suunta on tarkastelupistettä kohti. Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettu hengitettävien hiukkasten 24 tunnin raja-arvopitoisuus 50 µg/m 3 ei ylity. Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantopäivinä melua voi syntyä läpi vuorokauden. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua m:n etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutasoja m:n etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Avoimessa maastossa 40 db(a) melu voi satunnaisesti kuulua 300 m:n etäisyydelle. Energiaturvetta toimitetaan käyttöön noin rekkakuormaa vuodessa pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta kuljetetaan alueelta kesän ja syksyn aikana tilausten mukaan noin 230 rekkakuormaa. Turpeet toimitetaan tuotantoalueelta työmaateitä pitkin pääasiassa Salahmintielle ja edelleen Vieremän kautta Kuopion seudulle. Valkeissuolta liiken-

8 Varastointi ja jätteet ne kulkee Lapinsalontietä Pyhännäntielle ja edelleen Kiuruvedelle. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Polttoaine varastoidaan siirrettävissä säiliöissä. Suurin varastoitava polttoöljyn määrä on alle 15 m³. Säiliöiden tilavuus on 3 5 m³. Polttoöljyä kuluu tuotantokauden aikana noin 45 m³, voiteluöljyjä noin 1,5 m³ ja muita voiteluaineita 320 kg. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji Jätetunnus* Jätemäärä/vuosi Varastointi ja käsittely Jäteöljy ,5 m³ säiliö keräyspisteessä, keräily Kiinteä öljyjäte kg säiliö keräyspisteessä, keräily Akut kg keräyspisteessä Sekajäte m³ säiliö, kaatopaikalle Aumamuovit ,25 t paalaus Rautaromu t kasassa, kierrätys *Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen jätetunnus Ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen hyväksytty jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit varastoidaan, paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa koko tuotantoaikana syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään seuraavasti: Kannot ja muu puuaines ( m³) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään energiantuotannossa. Kivet (192 m³) käytetään teiden rungoissa tai upotetaan maahan. Mineraalimaat ojien kaivusta ( m³) käytetään tuotannosta poistuneiden maa-alueiden maanparannukseen. Laskeutusaltaiden lietteet (383 m³) levitetään tuotantokentille tai käytetään maisemoinnissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon tuotannossa olevat ja tuotannosta poistuneet alat sekä arvio vuoden 2015 tuotantoalasta: 8 Kaikonsuo Pohjoissuo Valkeissuo ha ha ha Tuotannossa 259,4 18,5 35,3 Auma-alueet 31,0 1,2 4,1 Tuotannosta poistettu 383,2 32,7 9,7 Tuotantokelpoinen ala yhteensä 290,4 19,7 39,4 Tuotannossa vuonna

9 Kaikonsuon tuotantokelpoiseen alaan sisältyy lohko 15 (12 ha), joka on tuotantoon valmistelematon. Kaikonsuon ja Pohjoissuon pinta-alatiedot ovat vuoden 2010 tuotantokauden lopulta ja Valkeissuon tiedot ovat vuoden 2009 lopulta. Kaikonsuon turvetuotantoalueella on 10 lohkoa (1 3, 6, 11, 12, 14, 15). Lohkot 5 ja 13 ovat kokonaan poistuneet tuotannosta. Poistuneista alueista osa on otettu ruokohelpin viljelyalaksi ja osa on muutoin viljelykäytössä tai metsätalouskäytössä. Pohjoissuon lohkoista 7 9 on lohko 9 poistettu kokonaan tuotannosta. Valkeissuolla on kaksi lohkoa (15 ja 16). Asutus ja ympäristön maankäyttö Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon tuotantoalueet ovat pääosin vanhoja, kauan toiminnassa olleita alueita. Tuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Suunnitellun lisäalueen kunnostaminen turvetuotantoon muuttaa kyseisen alueen avoimeksi tuotantokentäksi, mutta sen osuus ja sijainti huomioon ottaen alueen maankäytössä ei tapahdu olennaista muutosta. Tuotantoalueiden läheisyydessä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita eikä retkeilyreittejä. Kaikonsuon turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asuttu kiinteistö on noin 700 m:n päässä. Pohjoissuon tuotantoalueen länsipuolella m:n etäisyydellä on yhteensä kahdeksan asuinkiinteistöä. Alle 500 m:n etäisyydellä Valkeissuon tuotantoalueesta sijaitsee kaksi rakennettua kiinteistöä. Lähin rakennus on noin 160 m:n päässä suon pohjoispuolella. Lähimmille kiinteistöille voi epäsuotuisissa olosuhteissa aiheutua pöly- ja meluhaittaa. Niitä ehkäistään oikeilla työmenetelmillä ja -tavoilla. Pienialaisilla Pohjoissuolla ja Valkeissuolla työskennellään ainoastaan päiväaikaan ja käytetään vain yhtä traktoria kerrallaan. Turve kerätään mekaanisella kokoojavaunulla, jonka melu on vähäisempää kuin muiden menetelmien. Hakija esittää jättävänsä Valkeissuon pohjoisosasta pois tuotannosta pölyhaittojen ehkäisemiseksi 6,6 ha lohkolta 15 ja 1,5 ha lohkolta 16. Auma-alueet sijoitetaan lohkojen lounaisimpaan tai läntisimpään osaan, mitkä osat ovat kauimpana lähimmästä asuinkiinteistöstä. Etäisyys asuinrakennukseen on noin 300 m ja aumoihin noin 600 m. Mahdolliset yhteydenotot haitoista kirjataan ylös ja ryhdytään toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luonnonarvot ja pohjavesialueet Uusi tuotantolohko on metsäojitettua suota. Sieltä ei ole tiedossa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja, luontokohteita tai muita luontoarvoja. Tuotantoalueiden alapuolella olevat järvet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan ja pääosin Natura verkostoon. Ne ovat linnustolle merkittäviä muuttoaikana. Järviä uhkaa nopeasti etenevä umpeenkasvu. Turvetuotannon vaikutuksia em. suojelualueen luontoarvoihin on arvioitu lähialueelle suunnitellun Haisurämeen turvetuotannon ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Selvityksen mukaan turvetuotanto ei 9

10 Vesistö ja veden laatu vähennä arvoja, joiden perusteella Luupuveden lintujärvet on valittu Natura kohteeksi, kun kuivatusvedet käsitellään riittävän tehokkaasti. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hakija arvioi, että toiminnasta ei jatkossakaan aiheudu haittaa pohjaveden laadulle tai antoisuudelle. Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA 1) Iisalmen reitin Luupujoen valuma-alueella. Siellä suurin osa Kaikonsuosta ja Valkeissuo ovat Välijoen Suojoen valuma-alueella (4.573), Kaikonsuon eteläisin osa on Välijärven Yläjärven alueella (4.574) ja Pohjoissuo Luupuveden alueella (4.572). Laskuojat Kaikonsuolta laskevat Suojokeen 8 20 km Luupuveden yläpuolella. Kaikonsuon eteläosasta on matkaa vesireittiä pitkin Yläjärveen noin 2 km ja siitä edelleen Välijärven kautta Luupuveteen noin 3,3 km. Valkeissuolta on noin 8,5 km vesireittiä pitkin Luupuveteen. Pohjoissuon laskuoja laskee Luupuveteen noin 1,5 km tuotantoalueen alapuolella ja Luupuvedestä lähtevä Luupujoki Kiurujokeen noin 13 km:n päässä Luupuveden luusuasta. Kiurujoki laskee Haapajärveen noin 27 km tuotantoalueen alapuolella. Purkuvesistön valuma-alueet ja niiden hydrologiset tunnusluvut: Valuma-alue Valuma-alueen Keskivirtaama MQ Ylivirtaama HQ 1/20 pinta-ala km 2 m 3 /s m³/s Luupuvesi 33 0,39 2,09 Välijoki Suojoki 157 1,81 38,9 Välijärvi Yläjärvi 28 0,32 2,87 Kaikonsuo ja Pohjoissuo Laskuoja1 3,33 0,04 1,00 Laskuoja ,37 0,12 3,05 Laskuoja 3 0,62 0,01 0,19 Laskuoja 4 9,15 0,11 2,75 Laskuoja 5 7,06 0,08 2,03 Laskuoja 7 3,72 0,04 1,09 Laskuoja 8 0,70 0,01 0,21 Valkeissuo Laskuoja 1 2,2 0,03 0,66 Luupuvesi Luupuveden keskisyvyys on 0,7 m ja syvin kohta on 1,2 m. Rannat ovat laajalle umpeenkasvaneita. Järvi on luonteeltaan läpivirtausjärvi, joka ei juuri pidätä ravinteita. Luupuvettä on kunnostettu viimeisen 10 vuoden aikana nostamalla vedenpintaa 50 cm, hapettamalla vettä talvella vuodesta 2002 alkaen ja niittämällä vesikasvillisuutta. Luupuveden vuosien tarkkailutietojen mukaan maaliskuussa happi on ollut lopussa lähes kaikkina havaintokertoina. Järvellä on todettu usein kalakuolemia. 10

11 Valumavedet parantavat happitilannetta keväällä melko nopeasti. Orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus näkyy loppukesän tuloksissa. Luupuveden valuma-alueesta yli 60 % on turvemaita, avohakkuita tai nuorta metsää. Järven vesi on ajoittain voimakkaan humuspitoista, etenkin sateisena kesänä humuspitoisuus voi olla hyvin korkea. Talvisin humuspitoisuus on yleensä alempi kuin kesällä. Kesällä typpipitoisuus on ollut melko tasainen, mutta talvella pitoisuus on vaihdellut näytteenoton ajankohdasta riippuen. Luupuveden ulkoinen fosforikuormitus on yli kriittisen kuormituksen. Järvi on fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevä tai ylirehevä. Talvella sisäinen kuormitus nostaa fosforipitoisuuden jopa kaksinkertaiseksi kesään verrattuna. Talvella keskimäärin 50 % fosforista on fosfaattifosforia. Kevätvalunta aiheuttaa alapuoliseen vesistöön suuren fosfaattikuorman. Klorofyllitulosten perusteella Luupuvesi on erittäin rehevä. Luupujoki Vesistövaikutukset Luupujoen vedenlaadusta on tietoja vuosilta Vesi on hieman hapanta, tumman ruskeaa ja rehevöitynyttä humusvettä. Luupuveden valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantosoiden osuutta ainemääriin Välijoen ja Luupujoen näytepisteissä on laskettu vuoden 2004 näytteiden pitoisuuksien ja näytepisteiden valuma-alueiden koon perusteella. Kaikonsuon näytepisteen valuma-alueen koko on 1,9 km 2, Valkeissuon valuma-alueen 0,45 km 2, Suojoen (piste 4) valuma-alueen 43,2 km 2 ja Välijoen valuma-alueen pinta-ala näytepisteessä 10 on 156 km 2. Luupuveden alapuoliseen Luupujoen tarkkailupisteen 18 kuormitukseen vaikuttavat lisäksi Peräsuo, Pohjoissuo sekä Kaikonsuon eteläosa. Laskelmissa on oletettu, että purkupisteessä laskettu kuormitus siirtyy kokonaisuudessaan eteenpäin. Sedimentoitumista, perustuotantoon käytettävien ravinteiden poistumaa ja typen poistumaa ilmakehään ei ole huomioitu. Tulvatilanteessa laskelma voi olla aliarvio, jos sedimenttiin varastoituneet ravinteet huuhtoutuvat uudelleen kiertoon. Turvetuotannon osuus ainemääristä on laskelmien perusteella Välijoen pisteessä 2 6 %, pisteessä 18 Luupujoessa 2 7 % ja pisteessä 19 alempana Luupujoessa 3 9 %. Pohjois-Savon turvetuotantosoiden kuormitustarkkailuasemien tulosten keskiarvopitoisuuksilla laskettuna turvetuotannon osuus Suojoki Välijoki valuma-alueen kokonaisfosforikuormituksesta on 8 % ja kokonaistyppikuormituksesta 12 %. Tarkkailutuloksista tehtyjä laskelmia suurempi osuus voi johtua siitä, että suurimman tuotantoalueen Kaikonsuon näytteenottoasema ei ole ollut edustava kuvaamaan alueen koko turvetuotantoa. Hakijan arvion mukaan turvetuotannon vesien johtaminen ei aiheuta alapuolisissa vesistöissä muutosta vedenlaatuun tai haittaa vesistöjen käytölle. 11

12 12 Kalasto ja kalastus Kalatalousviranomaisen mukaan Kaislaseen ja Luupuveteen on istutettu kuhia vähäinen määrä. Kämärän ja Luupuveden osakaskuntien mukaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön (Luupuveteen saakka) kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta verkoilla, katiskoilla, rysillä ja erilaisilla ongilla. Saalis on ollut ahvenia, haukia, lahnoja, särkiä ja säyneitä. Osakaskunnat kokevat, että turvetuotanto aiheuttaa huomattavia haittoja kalastukselle. Haittoja ovat veden likaantuminen, pohjan liettyminen, leväkasvusto, kasvillisuuden lisääntyminen, pyydysten limoittuminen ja mudan maku kaloissa. Hakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia kalakantoihin tai kalastukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristöriskit Suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon turvetuotantoalueen olosuhteissa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle. Työmaalle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon kuormitus- ja vesistötarkkailu hoidetaan Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle ja varmistaa, että vesiensuojelujärjestelyt toimivat. Tarkkailu on tuottajan vastuulla. Päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa ja ympäristönsuojelua valvovien viranomaisten sekä konsulttien nähtävissä. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan seuraavat asiat: Tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista

13 laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennys mittapatojen asennukset ja vedenkorkeuslukemat pumppaamojen asennus, käyttöaika ja häiriöt vesinäytteiden ottoajankohdat sadanta, haihdunta, lämpötila sekä tuuli muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen. Kuormitustarkkailua tehdään Pohjois-Savossa ympärivuotisesti tarkoitusta varten valituilla soilla. Talvella otetaan yksi näyte kuukaudessa, kevättulvan aikaan yksi näyte viikossa ja muuna aikana kaksi näytettä kuukaudessa. Näytemäärä on vuodessa. Muilta tarkkailusoilta otetaan näytettä vuodessa. Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon kuormitus lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen keskiarvon avulla ja vuosikuormitus arvioidaan ympärivuotisten asemien perusteella. Keskiarvon laskemiseen käytetään laskeutusaltaallisia ja pintavalutuskentällisiä tuotantoalueita. Laskennassa käytetään ennen pintavalutuskenttää otetun näytteen tuloksia. Päästötarkkailunäytteistä määritetään seuraavat parametrit kerran talvella, joka näytteestä kevättulvakaudella ja kerran kuukaudessa kesällä sekä vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä (laaja analyysivalikoima). Tähdellä (*) merkityt parametrit määritetään muilla näytekerroilla (suppea analyysivalikoima): kiintoaine* kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l* ph kemiallinen hapenkulutus (COD Mn )* kokonaistyppi (kok. N)* ammoniumtyppi (NH 4 -N) nitraatti nitriittityppi (NO 3 -NO 2 -N) kokonaisfosfori (kok. P)* fosfaattifosfori (PO 4 -P) rauta (Fe). Kosteikkojen toimivuutta tarkkaillaan tekemällä ennen kosteikkoa ja sen jälkeen otetuista näytteistä kerran kuukaudessa laajan analyysivalikoiman määritykset ja kerran kuukaudessa suppean valikoiman määritykset. Näytteet otetaan kosteikoilta 2 ja 3 touko lokakuussa. Kahden tuotantovuoden jälkeen näytteet otetaan kerran kuussa lähtevästä vedestä, jos kosteikot toimivat hyvin ja vakaasti. Kaikonsuon vesistötarkkailupiste on suon alapuolella Luupuvedellä (koordinaatit ). Näytteenottosyvyys on Luupuvedellä 1 m. Järvipisteestä otetaan näytteet maalis huhtikuussa ja elokuussa. Virtavesitarkkailua tehdään yhden suon alapuolella. Näytteenottoajankohdat ovat kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja kolmena ajankohtana kesä lokakuussa erilaisissa virtaamatilanteissa. 13

14 Vesistönäytteistä tutkitaan seuraavat parametrit (virtavesipisteistä ei tutkita tähdellä (*) merkittyjä parametreja): hapen pitoisuus ja kyllästysprosentti* kiintoaine kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l sameus* ph väri kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaisfosfori (kok. P) fosfaattifosfori (PO 4 -P) kokonaistyppi (kok. N) nitraatti nitriittityppi (NO 3 -NO 2 -N) ammoniumtyppi (NH 4 -N) sähkönjohtokyky* a-klorofylli (avovesiaikaan)* suppea levämääritys*. Tarkkailussa olevat järvet ilmakuvataan. Kuvien perusteella seurataan vesikasvillisuuden vyöhykkeisyyttä ja kasvuston rajoja sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Joka kolmas vuosi tehdään kullakin tarkkailuun kuuluvilla kolmella vesistöreitillä ns. syventäviä tutkimuksia, esim. vesistön ravinteiden pidätyskykyä tai kuivatusvesien vaikutusalueen laajuutta. Tarkkailuun kuuluu kirjapitoravustuksia, kalojen elohopeatutkimuksia, koekalastuksia, kalojen makututkimuksia, havaskokeita sekä sähkökalastuksia ennalta määrättyjen soiden vaikutusalueilla. Kuormitusasemien ainepitoisuudet, ainemäärät ja ainepitoisuuksien vähenemät (soilta, joilta pystytään laskemaan) sisältävä jaksoraportti toimitetaan kuukauden välein ja koko vuoden tiedot toimitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. Vesistönäytteiden talvi- ja kesätuloksista tehdään erilliset raportit. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tuloksista, intensiivitutkimusten tuloksista ja ilmakuvien johtopäätöksistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle, suon sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteistarkkailuohjelmaa tarkistetaan vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 14 Korvaukset Hakija arvioi, ettei turvetuotannosta aiheudu korvattavaa haittaa lähialueen asukkaille.

15 Tarkkailu- ja tutkimustulosten perusteella tuotantoalueen toiminta ei ole vaikuttanut, eikä vesiensuojelun tehostamisen myötä tule vaikuttamaan heikentävästi ja korvausvelvollisuuksia perustavasti alapuolisten vesistöjen kalakantoihin ja kalastukseen. Toiminnanaloittamislupa ja vakuus Vapo Oy esittää uuden 12 ha:n tuotantoalueen ja kosteikkojen rakentamisen toiminnanaloittamispyynnön perusteluna seuraavaa: Käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Uuden alueen päästöt eivät merkittävästi lisää koko alueen päästöjä. Kaikonsuon lohko 15 on ojitettua aluetta, ja se sijaitsee tuotannossa olevien alueiden läheisyydessä. Kosteikoilla viljeltävän ruokohelpin juurtuminen kestää kaksi kasvukautta, joten kosteikkojen rakentaminen edistäisi vesiensuojelua. Hakija esittää euron vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Kiuruveden kaupungissa ja Vieremän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kiuruvesi-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Kiuruveden kaupungilta, Vieremän kunnalta ja Kiuruveden kaupungin ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 15 Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Vapo Oy on vuonna 2004 toimittanut Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ympäristöluvassa määrätyn selvityksen vesienkäsittelyn tehostamisesta. Sen mukaan ei ollut mahdollista käyttää tuotannosta poistuneita alueita vesienkäsittelyalueina. Ympäristökeskus on hyväksynyt selvityksen. Vedet on käsitelty 32 virtaamansäätöpadolla. Nyt Vapo Oy esittää kolmen kosteikon perustamista Kaikonsuon alueelle. Niiden kautta johdettaisiin noin 2/3 tuotantoalueen vesistä. Käsittelyn tehostamista voidaan pitää merkittävänä ja riittävänä, vaikka kosteikkojen toimivuudesta ei ole juuri tutkimustuloksia. Kosteikkokäsittely on vanhoilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kosteikkokäsittely on riittävä myös uuden tuotantolohkon vesille, kun kosteikon toimivuutta tarkkaillaan. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Luupuveden hyvän tilan vaatimus ei täyty. Järveen tulevaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Kosteikkojen käyttö vesienkäsittelyssä edistää vesienhoitolain mukaisen tavoitteen saavuttamista. Kosteikkojen vuotuinen käyttöaika ei käy selkeästi ilmi hakemuksesta. Vesistökuormitusarvion mukaan kosteikot ovat käytössä 6 kk vuodessa. Piirustusten mukaan kosteikolle 1 on suunniteltu ohitusoja. Suunnitelmia on tarpeen tarkentaa. Kosteikkojen

16 alapäähän on syytä rakentaa yksi selkeä purkupiste, jossa mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan. Kaikonsuon turvetuotantoalue on hyvin tulvaherkkää aluetta. Vuonna 2008 suuret osat tuotantoalueesta ovat olleet ainakin pari kertaa kovien sateiden aikaan tulvan alla. Hakemuksessa on käsitelty tulvan vaikutuksia suppeasti. Tulvan vaikutuksia kosteikoihin ja tulvan leviämisen estämistä tuotantokentille ja vesiensuojelurakenteisiin on tarpeen selvittää lisää. Kosteikkojen toimintaa tulee seurata säännöllisesti. Seuranta- ja hoitotoimenpiteet tulee kirjata käyttö- ja hoitopäiväkirjaan. Kosteikoihin kertyvän lietteen määrä tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Hakijan tulee huolehtia kosteikon toimintaa häiritsevän lietteen poistosta syvistä altaista ja niihin johtavista ojista. Kasvillisuuden niittojätteet tulee poistaa kosteikolta. Virtaamansäätöpatojen tarkistamisessa ja huollossa on ollut puutteita Kaikonsuolla. Kaikki virtaamansäätöpadot tulee tarkastaa ja huoltaa toimintakuntoon vähintään kerran vuodessa. ELY-keskuksen tietojen mukaan Kaidansuon lähellä sijaitsee lähde, josta otetaan vettä läheiseen asuinkiinteistöön. Vapo Oy on seurannut lähteen veden antoisuutta. Se ei ole muuttunut. Lähteen läheisyydessä olevia ojia ei tule kaivaa kivennäismaahan saakka. Tuotantoalueilta asuinkiinteistöille leviävästä pölystä ei ole tullut valituksia. Vuonna 2006 pitkän poutajakson jälkeen on tullut yksi valitus turvepölyn kertymisestä Valkeisjärveen. Pölyä on voinut tulla Valkeissuolta, vaikka valituksen mukaan pöly oli peräisin muilta tuotantoaluilta. Imuvaunujen tulee olla varustettu pölynerottimin. Tuotantoalueen vesistötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti lisäten siihen kosteikkojen tarkkailu. Myös kosteikon 1 tulevaa ja lähtevää vettä tulee tarkkailla kahden tuotantovuoden ajan. Kosteikkojen toiminnan vakiinnuttua voidaan ottaa yksi kosteikko tarkkailukosteikoksi ja laskea muiden puhdistusteho tulosten perusteella. Luvan saajan tulee raportoida ympäristönsuojelun Vahti-tietojärjestelmään kunkin tuotantoalueen vuosittainen kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus sekä tuotantopinta-ala seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous Turvetuotannon Luupuveden kalastukselle ja kalakannoille aiheuttamaa haittaa on nykyisin kompensoitu kalatalousmaksulla. Turvetuotannon osuus Luupuveden kuormituksesta on niin suuri, että se vaikuttaa järven tilaan ja laskee sen kalataloudellista arvoa. Tilan paraneminen edellyttäisi riittävää vesiensuojelua valuma-alueella. Ulkoinen kuormitus tuottaa ongelmia järvelle. Kalastusta haittaa rehevyyden aiheuttama pyydysten likaantuminen, makuhaitat ja liikkumisen vaikeutuminen. Kalastoon ja sen rakenteeseen vaikuttavat rehevyyden ohella kiintoaineksen aiheuttama veden tummuminen ja pohjan liettyminen. Hyvin tumma vesi heikentää hyvää näkyvyyttä suosi- 16

17 vien lajien elinmahdollisuuksia ja parantaa esim. särkikalojen olosuhteita. Luupuvedellä on ollut talvisin isoja kalakuolemia ja mm. made on vähentynyt. Luvan saajan tulee maksaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle (kalatalous) vuosittain euron kalatalousmaksu käytettäväksi Luupuveden ja Luupujoen kalataloudellisen tilan parantamiseen. Kiuruveden ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomainen Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tulee tehostaa, vaikka alue on jo tuotannossa. Tuotantoala on yhteensä yli 350 ha. Vähintään Kaikonsuon lohkon 15 (uusi lohko) ja lohkon 6 (72,5 ha) vesien käsittelyn on oltava riittävää ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Näillä alueilla tuotanto jatkuu vuoteen 2025 asti ja vedet johdetaan kosteikoille 1 ja 2. Kaikkien kolmen kosteikon puhdistustehoa tulee tarkkailla riittävän pitkään. Vesienkäsittelyn tulee olla ympärivuotista ja sitä tulee tehostaa välittömästi, jos puhdistusteho on ennakoitua heikompi. Kaikkien tuotantolohkojen vesienkäsittelyä tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan rakentamalla kosteikkoja ja muita vesienkäsittelyrakenteita. Alapuolinen vesistö on arvokas lintuvesi, jonka umpeenkasvua kiintoaine- ja ravinnekuormitus lisäävät. Kaikkien laskeutusaltaiden mitoituksen tulee olla turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaisia. Altaiden ja sarkaojarakenteiden kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupa tulee myöntää määräaikaisena vuoteen 2017 lukuun ottamatta pidempää toiminnassa olevia Kaikonsuon lohkoja 6 ja 15. Luvassa tulee määrätä vesienkäsittelyn lisätehostamisesta, jos lupa myönnetään pidemmäksi aikaa. Asutuksen läheisyyden vuoksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Päiväaikaan klo 7 22 melu ei saa lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla ylittää tasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 tasoa 50 db (L Aeq ). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa päiväaikaan ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) eikä yöllä tasoa 40 db (L Aeq ). Meluavimpia työvaiheita ei saa tehdä klo 22 7 alle 500 m:n etäisyydellä asuinrakennusten pihapiiristä. Toiminta tulee keskeyttää, kun tuotantotoiminnan pölypäästöjä kulkeutuu asutukseen päin. Aumat tulee sijoittaa vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta. Uudella tuotantolohkolla ei saa aloittaa toimintaa muutoksenhausta huolimatta. Kuntoonpanotöiden aloittaminen tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Hakija ei ole esittänyt riittäviä perusteita, että toiminnanaloittamislupa voitaisiin myöntää. Luvan saaja tulee velvoittaa osallistumaan Luupuveden lintuvedet Natura alueella mahdollisesti tehtävien kunnostustöiden kustannuksiin. Kiuruveden kaupunki Kiuruveden kaupungilla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. 17

18 18 Vieremän kunta Vieremän kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutus Kämärän ja Luupuveden osakaskunta, Lapinniemen osakaskunta Osakaskunnat vaativat, että Luupuveden vedenlaatu selvitetään perusteellisesti ennen uusien toimenpiteiden aloittamista. Järven tilaa tulee seurata koko tuotantoalueen toiminnan ajan. Osakaskuntien edustajien on voitava olla seurannassa mukana. Osakaskunnat pelkäävät kunnostustoimien parantaman Luupuveden kunnon huonontuvan, mikäli turvetuotanto lisääntyy valuma-alueella. Osakaskunnat vaativat vesistöille mahdollisesti aiheutuvista haitoista täysimääräiset korvaukset. Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys Hakija on antanut vastineen lausunnoista ja muistutuksesta sekä samalla eräin osin muuttanut hakemussuunnitelmaa. Hakemuksen täydennyksen tiedot on kirjattu toiminnan kuvaus -kohtaan. Vastineen yhteydessä on lisäksi pyydetty, että suunnitelmaan sisältyvien kosteikkojen rakentamiseen voitaisiin ryhtyä jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Lausunnossa vaaditut tiedot kosteikkojen osalta on esitetty täydennyksessä. Lausunnosta ei ole muuta huomautettavaa. Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous Lausunnossa esitetty kalatalousmaksu on liian korkea ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehostaminen ja Luupuveteen kohdistuva kuormitus. Aiempi euron kalatalousmaksu on hakijan mukaan riittävä. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän vedanlaatumallin mukaan Luupuveden valuma-alueen (osavaluma-alueet ) pelloilta ja muulta maa-alueelta tuleva kokonaiskiintoainekuorma on t vuodessa. Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon kiintoainekuormitus 16,4 t on tästä 0,7 %. Vastaavasti tuotantoalueen osuus kokonaisfosforikuormasta on 2,9 % ja kokonaistyppikuormasta 3,6 %. Kiuruveden ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomainen Vaatimus kosteikkojen ympärivuotisesta käytöstä tulee hylätä, koska ruokohelpikosteikot voivat toimia vain sulan maan aikaan. Ruokohelpi ei kestä jääpoltetta ja ympärivuotista vedessä oloa. Suunniteltu vesienkäsittelyn tehostaminen on riittävää. Kuormituksen osalta hakija viittaa edellä ELY-keskukselle vastattuun.

19 Toiminnanaloittamisluvalle on perusteet. Uusi lohko sijoittuu välittömästi nykyisen tuotantoalueen yhteyteen ja on kokonaan ojitettu. Velvoitetta osallistua vesistön kunnostamiseen ei voida asettaa, kun kunnostussuunnitelmaa ei ole olemassa, eikä eri tahojen velvollisuuksia sen toteuttamiseen ole määritelty. Kiuruveden kaupunki ja Vieremän kunta Lausunnoista ei ole huomautettavaa. Kämärän ja Luupuveden osakaskunta, Lapinniemen osakaskunta Turvetuotannon osuus Luupuveden kuormituksesta on enimmillään muutamia prosentteja. Valuma-alueen turvetuotanto ei merkittävästi lisäänny, vaan uudet tehokkaammilla vesiensuojelurakenteilla varustetut alueet korvaavat vanhoja tuotannosta poistuvia alueita. Vesistön tila ei tule muuttumaan huonompaan suuntaan turvetuotannosta johtuen. Luupuveden laatua on tarkkailtu ja tullaan tarkkailemaan jatkossakin velvoitetarkkailuna. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. 19 MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/03/3, perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille sekä Herttatietojärjestelmästä tulostetut tiedot Yläjärven, Välijärven, Luupuveden ja Luupujoen tilasta ja luokittelusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU LUPARATKAISU Aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 40 :n 1 momentin nojalla samanaikaisesti tämän asian kanssa Peräsuon ja Härkäsuon turvetuotannon ympäristöluvan päätöksellä nro 46/2011/1 (asia Dnro ISAVI/38/04.08/2010). Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kaikonsuon, Pohjoissuon ja Valkeissuon uuden tuotantoalueen käsittävään turvetuotantoon. Uudet lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Kaikonsuon tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen noin 290 ha, Pohjoissuon tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 20 ha ja Valkeissuon tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 40 ha.

20 Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä alapuolisten vesialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjeet. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hyväksyy luvan saajan pyynnön aloittaa kosteikkojen rakentaminen ja Kaikonsuon uuden lohkon 15 toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Uuden tuotantolohkon kunnostamisen saa aloittaa sen jälkeen, kun kosteikko 2 on otettu käyttöön. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lupaehtojen muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. 1. Kaikonsuon ja Pohjoissuon turvetuotantoalueiden vedet on johdettava tuotantosuunnitelmapiirustuksen ( MK 1:10 000) mukaisesti sarkaojakohtaisten lietesyvennysten, lietteenpidättimien, virtaamansäätöpatojen ja päisteputkien kautta laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan sulan maan aikaan kosteikoille 1 3 (lohkon 1 pohjoisosalta sekä lohkoilta 2, 6, 11 ja 15) ja edelleen laskuojissa Kaikonpuroon, Luupuveteen tai Suojokeen. Valkeissuon turvetuotantoalueen vedet on johdettava tuotantosuunnitelmapiirustuksen (hakemuksen täydennyksen liite 4, MK1:5 000) mukaisesti sarkaojakohtaisten lietesyvennysten, lietteenpidättimien ja päisteputkien kautta laskeutusaltaaseen ja edelleen laskuojassa Heinäpuroon. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Sarkaojien päissä on oltava vähintään 10 m pitkät lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Laskeutusaltaiden on vastattava mitoituksiltaan vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen ( ) laskeutusaltaiden mitoitusarvoja. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja loppupään virtaamaa padottava rakenne. Aumojen ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. 20

21 Päästöt ilmaan 2. Uuden tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista. Uudet vesienkäsittelyrakenteet vanhoille tuotantoalueille on tehtävä mennessä. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin ELY-keskus) sekä Kiuruveden kaupungin ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuntoonpanotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa tehdä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. Luvan saajan tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle vesienkäsittelyrakenteiden valmistuttua Kaikonsuon tuotantoalueen tarkepiirustukset, joista käy ilmi mm. kosteikkojen ohitusjärjestelyt ja kuivatusvesien purkukohdat. 3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen ojastot ja laskuojat jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Viat ja toiminnan puutteellisuudet on korjattava heti. Vesienkäsittelyrakenteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. Tuotantoalueen läheisyydessä olevien lähteiden lähellä ei tule kaivaa ojia kivennäismaahan saakka. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 4. Toiminta on järjestettävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden, laitteiden ja työmenetelmien on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Imuvaunuissa on oltava pölynerotin. Kun tuulen nopeus ylittää 5 m/s, on pölyämistä aiheuttava toiminta kielletty alle 400 m:n etäisyydellä asutuksesta tuulen suunnan ollessa asutukseen päin ja alle 400 m:n etäisyydellä Valkeisjärvestä tuulen suunnan ollessa järvelle päin. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava rekisteröivä mittari. Turveaumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asutuksesta. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 21