Pärnänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja tuotantolohkoa 2 koskeva toiminnanaloittamislupa,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 106/09/2 Dnro ISY-2008-Y-93 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pärnänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja tuotantolohkoa 2 koskeva toiminnanaloittamislupa, Joensuu ja Tohmajärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pärnänsuon 306,6 ha:n turvetuotantoalueelle. Suunnitellusta tuotantoalueesta on osa nykyään viljelykäytössä. Pärnänsuo sijaitsee Joensuun kaupungin ( asti Pyhäselän kunta) Hammaslahden kylässä. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa ja Elinjokea pitkin Rauanjokeen, joka sijaitsee Joensuun kaupungin ja Tohmajärven kunnan rajalla. Lisäksi haetaan toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta lohkon 2 toiminnan jatkamiselle ja imeytyskentän rakentamiselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttää ympäristöluvan, jos tuotantoalueen pinta-ala on yli 10

2 ha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla ympäristölupavirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. 2 Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Pärnänsuon 288,1 ha:n laajuisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien vesistöön johtamiseen vesilain mukaisen luvan. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Luvan mukaan luvan saajan on vuoden 2008 maaliskuun loppuun mennessä tehtävä jatkolupahakemus, jos turvetuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2008 jälkeen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 33/98/2 myöntänyt luvan Pärnänsuon yhteensä 288,1 ha:n tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Rauanjokeen ja Lotokanjokeen. Lupa on ollut voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Sisäasiainministeriön vahvistamassa Pohjois-Karjalan seutukaavassa tuotantoalueet on varattu turvetuotantoalueiksi. Valtioneuvoston vahvistamassa Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole turvetuotantoalueita koskevia varauksia. Maakuntakaavassa (1. vaihekaava) lohko 2 rajoittuu pohjoisosastaan ja lohko 4 eteläosastaan tärkeäksi tai vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi merkittyyn alueeseen (pv). Pohjavesiä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua tai määrää. Alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2.vaihe) Maakuntakaavan täydennys on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Pärnänsuon turvetuotantoalue (286 ha) on maakuntakaavan täydennyksessä merkitty turvetuotantoalueeksi.

3 Toiminta ja päästöt 3 Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueella on viisi lohkoa, joista lohko 2 (Rauansuo) sijaitsee noin kilometri itään muusta tuotantoalueesta siten, että alueiden välillä kulkee kuutostie. Rauanjoki virtaa lohkojen 4 ja 5 välissä ja Elinjoki lohkojen 1 ja 3 välissä. Pärnänsuon valmistelu turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1977 ja tuotanto vuonna Tuotanto kestää vielä arviolta 12 vuotta. Suunniteltu tuotantoala 306,6 ha sisältää aumojen pinta-alan 19,8 ha. Myös auma-alueilta nostetaan turvetta, ja aumojen paikkoja siirretään tarpeen mukaan. Vuonna 2007 tuotantoa on ollut lohkolla 2 (Rauansuo) 76 ha:n alalla. Tuotantokunnossa ovat lohkon 2 lisäksi osittain lohkot 1 ja 3. Viljelyskäytössä tuotantokelpoisesta alueesta lohkoilla 1, 3, 4 ja 5 on ollut yhteensä 158 ha. Viljelyssä olevien alueiden ottaminen tuotantoon edellyttää sarkaojien puhdistamista, minkä lisäksi ruokohelpi korjataan pois ja sen juuristo jyrsitään turpeen sekaan. Viimeiset viljelykäytössä olevat alueet otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2012 jälkeen. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kun koko tuotantoala on käytössä, on vuosittainen tuotantomäärä noin m 3. Päätuotteen, jyrsinpolttoturpeen, tuotannon työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen 2 4 kertaa, karheaminen ja keräily. Kun turvetuotanto päättyy, alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Vuokrattujen alueiden jälkikäytöstä päättävät alueiden maanomistajat. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Hakijan on alkuperäisessä hakemuksessa hakenut vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta kuivatusvesien johtamiseen lohkolta 2 toisen maalla olevaa ojaa pitkin Rauanjokeen. Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneella ilmoituksella perunut vesilain mukaisen hakemuksen ja ilmoittanut, että kuivatusvedet lohkolta 2 johdetaan hakijan hallussa olevalla alueella sijaitsevaa ojaa pitkin.

4 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tällä hetkellä Pärnänsuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat sarkaoja-altaat pidättimineen ja laskeutusaltaat. Hakemussuunnitelman mukaan vesienkäsittelyä tehostetaan sulan maan aikaisella imeytyskentällä ja ruokohelpikosteikolla. Vedet johdetaan imeytyskentälle ja kaksiosaiselle kosteikolle pumppaamalla. Pumppaamojen mitoitusvaluma on 125 l/s/km 2 ja mitoitusvirtaama 230 l/s. Vesienkäsittelyä tehostetaan lohkoilla 1 ja 3 4 siinä vaiheessa, kun alueet otetaan tuotantokäyttöön. Lohkon 2 vesienkäsittelyrakenteiden toteuttamisen osalta hakija on ympäristölupavirastoon saapuneen selityksen yhteydessä hakenut lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Kosteikko muodostuu kahdesta erillisestä osasta, joiden pinta-alat ovat 3,2 ha ja 6,2 ha. Kosteikon yhteenlaskettu pinta-ala on 4,1 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikon pohjamaalaji on savi. Alueella olevat ojat tukitaan ja alue pengerretään, jonka jälkeen vesi nostetaan pumpulla kentälle. Kosteikon toimintaperiaate on sama kuin pintavalutuskentän. Lohkoilta 1 ja 3 5 kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta kosteikolle ja sieltä laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaa 1 pitkin Elinjokeen. Lohkojen vesienkäsittely ennen kosteikkoa on seuraava: - Lohkon 1 (54 ha) kuivatusvedet johdetaan pumppausaltaan 19 kautta kosteikolle. - Lohkon 3 (noin 42,5 ha) kuivatusvedet johdetaan pumppausaltaana toimivan laskeutusaltaan 13 kautta kosteikolle. - Lohkon 4 kuivatusvedet johdetaan noin 41,5 ha:n alalta laskeutusaltaan 8 kautta pumppaamona toimivaan laskeutusaltaaseen 5 ja noin 44 ha:n alalta rinnakkaisten laskeutusaltaiden 6 ja 18 kautta pumppaamona toimivaan laskeutusaltaaseen 5. Laskeutusaltaasta 5 lohkon 4 kuivatusvedet johdetaan lokeroaltaisiin 14, josta edelleen pumppausaltaan 19 kautta kosteikolle. - Lohkon 5 kuivatusvedet johdetaan 40 ha:n alalta laskeutusaltaan 11, lokeroaltaiden 14 ja pumppausaltaan 19 kautta kosteikolle sekä noin 7,5 ha:n alalta laskeutusaltaan 12 ja pumppausaltaan 19 kautta kosteikolle.

5 5 Lohkolta 2 kuivatusvedet johdetaan 44,8 ha:n alalta laskeutusaltaan 2 kautta ja 33 ha:n alalta laskeutusaltaan 3 kautta pumppausaltaalle 20. Pumppausaltaalta lohkon 2 vedet johdetaan imeytyskentälle ja sieltä ympäristölupavirastolle toimitetusta muutossuunnitelmakartasta ilmenevää laskuojaa pitkin Rauanjokeen. Imeytyskentän alueella pohjamaalaji on savi. Imeytyskentän pinta-ala on 3,7 ha, mikä on 4,9 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Pärnänsuon 306 ha:n tuotantoalueen tulevaa kuormitusta on arvioitu Vapo Oy:n Itä- Suomen turvetuotantoalueiden kuormitustietojen perusteella. Kuormitus on laskettu käyttämällä seuraavia ominaiskuormituslukuja (brutto): 56,8 kg/ha/a kiintoainetta, 0,35 kg/ha/a kokonaisfosforia ja 12,1 kg/ha/a kokonaistyppeä. Kosteikon ja imeytyskentän puhdistustehon on arvioitu olevan sama kuin pintavalutuskentän: kokonaisfosfori %, kokonaistyppi % ja kiintoaine %. Kuormitus on laskettu olettaen, että tehostettu vesienkäsittely on käytössä 6 kk vuodessa. Pärnänsuon arvioitu vuosittainen bruttokuormitus on seuraava: kg kiintoainetta, kg kokonaisfosforia ja kg kokonaistyppeä. Pöly, melu ja liikenne Pölyävimpiä työvaiheita ovat kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus, koska silloin kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyä aiheuttavaa toimintaa tehdään erityisesti kesällä. Talvella pölyämistä aiheutuu lastauksesta, minkä kesto jää lyhytaikaiseksi. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin etäisyydellä turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuus putoaa voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisia pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunta vaikuttaa pölyn leviämiseen ja kasvillisuus vähentää pölyn leviämistä. Kasvillisuus pidättää heikommin pienhiukkasia kuin halkaisijaltaan yli 2,5 µm olevia

6 6 hiukkasia. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Hakemukseen liitetyn melu- ja pölymallinnuksen mukaan tuulen nopeuden kasvaessa turvepölyn sekoittuminen ja laimeneminen nopeutuvat, joten suurimmat ympäristön pölyhaitat syntyvät olosuhteissa, jolloin tuuli on heikkoa ja sekoittuminen vähäistä. Melua voi aiheutua ympäri vuorokauden tuotantopäivinä, joita on vuodessa noin Tuotantokoneiden lisäksi raskas kuljetuskalusto aiheuttaa melua. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellisiä 55 db(a) melutasoja metrin etäisyydelle. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella päiväaikaan 55 db(a) melutasoja metrin etäisyydelle ja yöaikaan 50 db(a) tasoja 500 metrin etäisyydelle. Vuosittain turvetta kuljetetaan noin 330 rekallista. Kuljetukset tehdään lohkolta 2 työmaateitä ja Suurkankaantietä pitkin Kuutostielle ja muilta lohkoilta työmaateitä pitkin suoraan Kuutostielle. Työmaateiden ja Suurkankaantien varrella on asuinrakennuksia. Energiaturve kuljetetaan pääasiassa lämmityskauden aikana yhdessä tai kahdessa jaksossa. Tuotannossa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana. Varastointi ja jätteet Polttoaine varastoidaan siirrettävissä säiliöissä, joiden koko on litraa. Polttoöljyä kuluu tuotantokauden aikana arviolta litraa, voiteluöljyjä 920 litraa ja muita voiteluaineita 200 kg. Voitelulaineet varastoidaan tukikohta-alueella. Tuotantoalueilla muodostuu vuosittain noin 920 litraa jäteöljyä, 154 kg kiinteää öljyjätettä, 46 kg akkuja, kg sekalaista talousjätettä, kg aumamuovia ja 600 kg rautaromua. Jätteet toimitetaan jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Ongelmajätteet toimitetaan hyväksytylle yrittäjälle. Aumamuovi varastoidaan kasoissa tuotantoalueella, paalataan ja käytetään myöhemmin hyödyksi.

7 7 Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Suunnitelma sisältää arviot tuotannon aikana muodostuvien puuainesten, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteiden määristä ja käytöstä. Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Lähiasutus ja ympäristön maankäyttö Tuotantoalueen ympärillä on metsää, ojitettua suota ja peltoa. Alle 500 metrin päässä tuotantoalueesta sijaitsee hieman alle 30 asuinkiinteistöä. Kaikki alle 300 metrin etäisyydellä sijaitsevat kiinteistöt ovat liittyneet Rekivaaran vesiosuuskuntaan. Suojelukohteet, pohjavesialueet ja maisema Lohkon 2 (Rauansuo) pohjoisosa rajautuu luokkaan II kuuluvaan Rauansuon pohjavesialueeseen ja lohkon 4 eteläosa luokkaan I kuuluvaan Hölhönsärkän pohjavesialueeseen. Lisäksi lohkosta 2 kaakkoon noin 500 metriä on luokkaan II kuuluva Keskisalon pohjavesialue. Hakija on arvioinut, että toiminta ei vaikuta Hölhönsärkän ja Rauansuon pohjavesialueisiin. Perusteluna on se, että Pärnänsuo on ollut jo pitkään toiminnassa eikä toiminnasta ole aiheutunut vaikutuksia pohjavesialueille. Pärnänsuon läheisyydessä ei sijaitse vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettuja pienvesiä eikä vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettuja lähteitä. Läheisyydessä ei ole myöskään luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelma-alueita. Pöly ja melu Lohkosta 2 alle 500 metrin etäisyydellä on yli 20 asuinkiinteistöä. Lähin asuinrakennus on loma-asunto, 70 metrin etäisyydellä. Asutut lähikiinteistöt sijaitsevat pääosin lohkon 2 länsi- ja luoteispuolella, mutta yksi niistä sijaitsee pohjoispuolella.

8 8 Lohkojen 1, 3 ja 5 itäpuolella sijaitsee noin seitsemän asuttua kiinteistöä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähin asuinrakennus on loma-asunto, 390 metrin päässä. Hakemus sisältää lohkoa 2 koskevan pöly- ja melumallinnuksen. Laskentamallin mukaan sekä päivä- että yöajan melun ohjearvot ylittyvät lähimmällä loma-asunnolla. Pölypitoisuuden määrä ylittää ohje- ja raja-arvopitoisuudet noin 350 metrin etäisyydellä sijaitsevilla kiinteistöillä. Pölyhaitan arvioinnissa käytettiin tuulen nopeutta 3 m/s ja stabiilisuusluokkaa 2, jota esiintyy aurinkoisena kesäisenä iltapäivänä, heikon ja kohtalaisen tuulen sekä kohtalaisen auringon säteilyn aikana. Vesistö ja veden laatu Pärnänsuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Oriveden-Pyhäselän alueella Onkamojärven valuma-alueen Rauanjoen valuma-alueella (4.374). Lohkon 2 kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Joensuun kaupungin ja Tohmajärven kunnan rajalla sijaitsevaan Rauanjokeen. Lohkojen 1 ja 3 5 kuivatusvedet johdetaan Rauanjokeen laskevaan Elinjokeen. Rauanjoki laskee Lotokanjokeen, joka virtaa Pieni-Onkamon pohjoisosan kautta Nivanjokea pitkin Pyhäselkään. Rauanjoen valuma-alueen pinta-ala on 74 km 2. Pinta-alasta 48 % on metsätalouskäytössä (luokittelemattomat metsätalousmaat). Peltojen osuus valuma-alueen pinta-alasta on 23 %, soiden 15 % ja turvetuotantoalueiden 4 %. Ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmän mukaan valuma-alueen kokonaisfosforikuormituksesta maatalouden osuus on 39 %, turvetuotannon 9 % ja metsätalouden 5 %. Kokonaistypen kuormituksesta maatalouden osuus on 35 %, turvetuotannon 16 % ja metsätalouden 4 %. Hakija arvioi, että turvetuotannon vesistökuormituksen vaikutukset ovat ajoittain lievästi havaittavissa alapuolisessa vesistössä, mutta kuivatusvesistä ei aiheudu merkittävää haittaa alapuolisen vesistön käytölle.

9 Kalastus ja kalasto 9 Pärnänsuon kalataloudelliseen tarkkailuun on sisältynyt sähkökalastukset ja koeravustukset Rauan-, Särki- ja Lotokanjoessa sekä vuonna 1999 tehty haastattelututkimus. Sähkökalastuksen mukaan lähijokien kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kalatiheydet ovat pieniä ja lajisto on niukkaa. Koealoilla ei ollut kalataloudellisesti merkittäviä kalalajeja. Koeravustuksissa ei havaittu rapuja. Haastattelututkimuksen mukaan jokialueilla harjoitetaan ongintaa ja uistinkalastusta sekä Lotokanjoessa myös katiskapyyntiä. Kaikilla alueilla tavataan luontaisesti ainakin haukea, ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti myös muita lajeja. Hakija arvioi, että toiminnasta ei aiheudu kalastolle tai kalastukselle sellaisia haittoja, joita olisi tarpeen korvata. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle. Työmaalle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja kirjataan ylös käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailulla. Tarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös taustatietoja toiminnasta ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Pärnänsuon kuormitus lasketaan muilta tuotantoalueilta saatavien ominaiskuormituslukujen avulla. Tuotantoalueiden päästöjä on seurattu laskeutusaltaan 2 alapuolelta otettavilla näytteillä joka kolmas vuosi neljä kertaa vuodessa, samaan aikaan kuin virtahavaintopaikoilta on otettu näytteet.

10 10 Virtahavaintopaikkoja on neljä. Näytteet otetaan joka kolmas vuosi neljästi vuodessa: kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa kerran sekä kesä-lokakuussa kolme kertaa eri virtaamatilanteissa (tavoitteena on ali-, keski- ja ylivirtaamatilanne). Hakija esittää, että kalataloudellista tarkkailua tehdään aiemman tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä. Korvaukset Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 5.6., 9.7., ja sekä Hakemuksesta tiedottamisen jälkeen ympäristölupavirastoon saapunut täydennys on sisältänyt asianosaistietojen täydennyksen. Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneella ilmoituksellaan perunut vesilain mukaisen hakemuksen kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla olevaa ojaa pitkin. Täydennysten sisällöt on kerrottu edellä kertoelmassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pyhäselän ja Tohmajärven kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Karjalainen-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois-Karjalan TE-keskukselta, silloiselta Pyhäselän kunnalta, Tohmajärven kunnalta sekä Pyhäselän ja Tohmajärven kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

11 11 Koska hakemusta on sen käsittelyn kuluessa muutettu, hakemus on annettu uudelleen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Joensuun kaupungissa ja Tohmajärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita hakemuksen muutos koskee. Hakemuksen muutoksesta ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselta, Joensuun kaupungilta ja Tohmajärven kunnalta sekä Joensuun kaupungin ja Tohmajärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskus lausuu seuraavaa: Lotokanjoen vedet virtaavat lähes suoraan Nivanjokeen ja vain tulva-aikoina Pieni- Onkamoon. Rauanjoen vesistöalueella ei sijaitse muita tuotannossa olevia turvetuotantoalueita. Turvetuotannossa ovat lohko 2 ja osittain lohkot 1 ja 3. Perustason vesienkäsittely ei ole riittävä turvetuotannon kuivatusvesien käsittelymenetelmä. Kasvillisuuskenttien toiminnasta ei ole tarkkaa tutkittua tietoa. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan kasvillisuuskenttä rakennetaan pinta-alaltaan pintavalutuskentän mitoitusohjetta (3,8 % valuma-alueesta) suuremmaksi. Hakija on verrannut kenttien yhteenlaskettua pinta-alaa valuma-alueeseen. Kentät toimivat kuitenkin erillisinä. Kun lohkon 1 lisäksi myös lohkojen 4 ja 5 vedet johdetaan 6,2 ha:n kosteikolle, on se selvästi alimitoitettu. Maaperäimeytyksen toiminnasta on vähän kokemusta. Ohjeen mukaan maaperäimeytyskentän pinta-alan tulisi olla 5 7 % valuma-alueen pinta-alasta. Suunnitellun imeytyskentän pinta-ala on 4,9 % valuma-alueesta ja näin ollen se on hieman alimitoitettu. Viljelyssä pitkään olleiden lohkojen valmisteluvaiheen kuormitusta ei ole arvioitu. Kuntoonpanovaiheessa päästöt voivat olla suuremmat kuin tuotantovaiheessa.

12 12 Hakemuksessa ei ole tarkasteltu tulevan toiminnan päästöjen vaikutuksia purkuvesistössä. Arvioidut päästöt ovat nykyiseen kuormitukseen verrattuna 3 4-kertaiset. Pärnänsuon osuudeksi valuma-alueen ravinteiden kokonaiskuormituksesta voidaan karkeasti arvioida Suomen ympäristökeskuksen VEPS-laskentamallin perusteella fosforin osalta 8 % ja typen osalta 14 %. Elinjoki Rauanjoki on vesienhoidon suunnittelujärjestelmän tyypittelyssä pieni ja Nivanjoki Lotokanjoki keskikokoinen kangasmaan joki. Pieni-Onkamo on matala vähähumuksinen järvi. Elinjoki Rauanjoki, Särkijoki, Nivanjoki Lotokanjoki ja Pieni- Onkamo on arvioitu veden käyttökelpoisuudelta tyydyttäviksi ympäristöhallinnon 2000-luvun alun luokittelussa. Vesienhoidon suunnittelun luokituksessa Elinjoki Rauanjoen, Särkijoen ja Nivanjoki Lotokanjoen tila on veden laadun ja uoman hydromorfologisten muutosten perusteella hyvä. Pieni-Onkamon tila on arvioitu hyväksi ekologisin perustein. Järvessä havaitaan ajoittain sinileväesiintymiä kesäisin. Vesien hyvä tila tulee turvata. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesiin. Väitteen tueksi ei esitetä mitään konkreettista. Luvassa tulee antaa vähintään Joensuun ja Tohmajärven ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavantasoiset velvoitteet polttonesteiden varastoinnista ja jätehuollosta. Käyttötarkkailussa tulee kiinnittää huomiota muun muassa patojen murtumiseen ja poikkeuksellisiin rankkasateisiin. Hakemukseen liitettyä tarkkailuohjelmaa ei ole hyväksytty. Vesienkäsittelyjärjestelmän muuttuessa Pärnänsuon kuormitusarvioinnin tulisi perustua todellisiin mittauksiin. Luotettavan virtaamanmittauksen mahdollisuus tulisi selvittää. Kuormitustarkkailu tulisi toteuttaa ainakin kahden vuoden ajan tuotantoalueen ollessa kokonaan tuotantokunnossa. Ohjelmassa päästötarkkailua esitetään tehtäväksi lohkon 2 (imeytyskentän) alapuolelta. Myös kosteikkojen puhdistustulosta tulisi seurata. Joka kolmas vuosi tehtävä tarkkailu on riittämätöntä. Päästötarkkailu tulee toteuttaa vuosittain ainakin kolmen vuoden ajan lohkojen ollessa kokonaan tuotantokunnossa.

13 13 Vesistötarkkailua esitetään tehtäväksi joka kolmas vuosi, mikä näytteenottotiheys on riittämätön. Vesien tilan kehittyminen edellyttää vuosittain toteutettavaa veden laadun tarkkailua. Vesistötarkkailuun tulee sisällyttää myös biologisten parametrien seuranta. Päästö- ja kuormitustarkkailutiedot tulee toimittaa sähköisesti ympäristöhallinnon tietojärjestelmien edellyttämässä muodossa ja aikataulussa. Lisäksi ympäristökeskus esittää lupamääräyksiksi muun muassa seuraavaa: - Lohkojen 1, 2 ja 3 vedet tulee heti luvan saamisen jälkeen käsitellä maaperäimeytys- ja kosteikkomenetelmällä. Laskeutusallasmenetelmä voidaan hyväksyä ainoastaan lohkoille 4 ja 5, ja niin kauan kuin ne ovat kokonaan viljelykäytössä. - Vesienkäsittelyä tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan, erityisesti talviaikana. - Uusien alueiden kuivatusvedet tulee heti kunnostusvaiheen alusta johtaa vesiensuojelurakenteiden kautta. - Vesienkäsittelyrakenteiden mitoitusten tulee olla vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeiden mukaisia. Pumppauksen tai veden virtauksen aiheuttamalle eroosiolle alttiit kohdat tulee tarvittaessa vahvistaa. - Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. - Lupaan on tarpeen sisällyttää riittävät melu- ja pölypäästöjen vähentämistä koskevat määräykset. Liikenteestä aiheutuviin mahdollisiin haittoihin tulee myös kiinnittää huomiota annettaessa lupamääräyksiä. Luvan saajan tulee tarvittaessa tehdä melu- ja pölymittauksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. - Ennen toiminnan lopettamista on toimitettava lupaviranomaiselle toiminnan lopettamista koskeva hakemus. Pohjois-Karjalan TE-keskus lausuu, että hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle ei ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä, jos kuivatusvedet puhdistetaan riittävän tehokkaasti. Kuivatusvedet tulee käsitellä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä noudattaen. Turvetuotannon kiintoaine- ja ravinnekuormitus heikentää omalta osaltaan purkuvesistön veden laatua ja vaikuttaa kielteisesti alueen kalastoon ja kalastusoloihin. Pär-

14 14 nänsuon alapuoliset jokivedet eivät nykyisellään ole kala- ja raputalouden kannalta kovin merkittäviä, mikä osaltaan johtuu turvetuotannon kuormitusvaikutuksista. Kuormituksen vähentyessä kalataloudellinen arvo saattaisi kuitenkin lisääntyä. Kalataloudellisten vaikutusten seurantaa tulee jatkaa. Tarkkailuohjelmaa tulee muokata aiemman tarkkailun tulosten perusteella. Hakijalle tulee asettaa euron vuotuinen kalatalousmaksu. Maksun käytössä kuullaan hankkeen vaikutusalueen kalastusoikeuden haltijoita. Pyhäselän kunnan ympäristölautakunta lausuu, että uusien vesienkäsittelyrakenteiden myötä vesistökuormitus ei tulle lisääntymään. Liikenne ohjataan olemassa olevia teitä myöten, joten sen aiheuttamaan haittaan ei voida juurikaan vaikuttaa. Tulee varmistaa, että tuotannosta poistuvilta alueilta tuleva kuormitus palautuu mahdollisimman pian vastaamaan luonnontilaisen metsä- tai suoalueen kuormitusta. Kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan täydentäviä määräyksiä jätehuollon ja ongelmajätteiden käsittelyn osalta. Hakemuksen ja muutoin tiedossa olevien seikkojen perusteella lautakunta katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää. Tohmajärven kunnan ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista luvan myöntämiseen, kun vedet käsitellään parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, melu- ja pölyhaittojen torjunta otetaan riittävästi huomioon ja vesistön tilaa seurataan riittävästi. Pyhäselän kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Tohmajärven kunta antaa samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristölautakunta. Muistutukset 1. AA (Karhunkolo RN:o 47:69, Joensuu Hammaslahti): Turve kuljetetaan sorapintaisen Suurkankaantien kautta. Rospuuttoaikaan painavat rekat ajavat tien velliksi. Yöpakkaset kovettavat tiet, jolloin henkilöautolla kulkeminen on mahdotonta pyörien ai-

15 heuttaman syvän uran ja tien keskelle muodostuvan harjan takia. Muistuttaja esittää, että turpeet tulisi ajaa lohkolta 2 kovan maan aikaan BB (Leppärinne RN:o 95:11, Joensuu Hammaslahti): Hakija käyttää raskaisiin kuljetuksiin Saunasuon yksityistietä, joka on merkitty huoltotieksi. Hakija ei kunnosta tietä. Myös pölyhaitta on ilmeinen. Luvan myöntämistä tulisi harkita. Hakija pitää ainakin velvoittaa korjaamaan epäkohdat. 3. CC (Haukioja RN:o 2:21, Tohmajärvi Onkamo): Muistuttaja ei anna lupaa kuivatusvesien johtamiseen omistamansa tilan vieressä olevaan Rauanjokeen. 4. Metsäyhtymä DD:n kp. ja EE (Voimala RN:o 45:19, Joensuu Hammaslahti): Hakija käyttää muistuttajan metsätilalle johtavaa tietä turpeen kuljetukseen. Hakijan täytyy pitää tie hyvässä kunnossa. Tilalle pitää olla aina esteetön kulku. Muistuttaja aikoo tulevaisuudessa myydä asuintontin tilaltaan. Jos tietä ei pidetä kunnossa, vaatii muistuttaja hakijalta euroa korvausta tien kunnossapidosta. Hakemuksen muutos ja hakijan selitys Muutos Hakija on lausuntojen ja muistutusten johdosta antamansa, ympäristölupavirastoon saapuneen, selityksen yhteydessä hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa lohkon 2 (Rauansuo) toiminnan jatkamiselle ja imeytyskentän rakentamiselle. Rakentaminen parantaisi vesienkäsittelyä nykytilanteeseen verrattuna, jolloin kuormitus alapuoliseen vesistöön vähenisi. Lohko 2 on jo kokonaan tuotannossa ollutta aluetta, minkä takia maisemakuvassa ei tapahtuisi muutosta.

16 Selitys 16 Hakija on selityksessään esittänyt seuraavaa: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus: Muiden lohkojen vesiensuojelurakenteet otetaan käyttöön ennen kuin turvetuotantoa jatketaan niillä alueilla, jotka nyt ovat viljelykäytössä. Uudet vesiensuojelurakenteet ovat valmiina kesään 2011 mennessä, jolloin suurin osa viljelyksessä olevista alueista on tarkoitus ottaa turvetuotantoon. Hakija on päivittänyt Pärnänsuon suunnitelmakartan. Toisen kosteikon, jonka pintaala on aiemmin ollut 6,2 ha, pinta-ala tulee olemaan 12,4 ha. Tällöin kosteikon pintaala on 6,8 % sen valuma-alueesta. Lohkon 1 pinta-ala on 49,8 ha, kun se aiemman suunnitelman mukaan on ollut 54 ha. Tuotantoalueen muutettu pinta-ala aumaalueineen on 301,2 ha. Kuivatusvedet johdetaan jäätyneen maan aikaan laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristökeskuksen lausumasta tarkkailua koskevilta osin. Pärnänsuolle ei ole mahdollista asentaa mittapatoja, joiden avulla virtaamia voitaisiin mitata luotettavasti. Pumpuilta voidaan kuitenkin niiden käyttöaikoja seuraamalla saada virtaamatiedot luotettavasti. Toiminnan lopettamista koskevan suunnitelman esittäminen lupavirastolle ei ole tarpeen. Lupakauden aikana toiminnasta poistuvat alueet ilmoitetaan vuosittain ympäristökeskukselle. Hakija esittää ympäristökeskukselle selvityksen tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta. Pohjois-Karjalan TE-keskus: Hakija paljoksuu euron kalatalousmaksua. Vaikutukset tulevat olemaan aikaisempaa pienemmät, eikä korvauskynnyksen arvioida ylittyvän. Veden laadun seurannalla saadaan tarpeeksi tietoa hankkeen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön eikä erillistä kalataloustarkkailua ole tarpeen jatkaa.

17 17 Muut lausunnot: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntojen johdosta. Muistutukset 1, 2 ja 4: Teihin liittyvät kysymykset neuvotellaan ja ratkaistaan muiden teiden osakkaiden kanssa. Muistutus 3: Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan johtaa Pärnänsuon kuivatusvedet Rauanjokeen. Hakija on muuttanut vesiensuojelurakenteita koskevaa suunnitelmaa ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla. Lupa toiminnalle voidaan myöntää. Uudelleen kuulutuksen johdosta annetut lausunnot ja muistutus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus lausuu, että lupa toiminnan aloittamiselle lohkolla 2 muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää, jos vesienkäsittelyä tehostetaan ympäristökeskuksen aiemmin esittämien vaatimusten mukaisesti. Jos lupa myönnetään, tulee kuormituksen ja ympäristövaikutusten tarkkailu määrätä aloittamaan samanaikaisesti toiminnan kanssa. Pohjois-Karjalan TE-keskuksella ei ole huomautettavaa lohkon 2 toiminnanaloittamisluvan myöntämisestä. Puhdistuksen tehostaminen vaikuttaa myönteisesti purkuvesistön veden laatuun. Kalatalousmaksun suhteen TE-keskus toistaa lausuntoonsa kirjatut vaatimukset. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu, että toiminnan aloittamisen ehtona tulee olla vesienkäsittelytoimenpiteiden toteuttaminen ennen toiminnan jatkamista. Vapo Oy:n vastineessa mainitut toimenpiteet muiden lohkojen käyttöönottoon liittyvien vesiensuojelutoimenpiteiden suorittamisesta ennen niiden tuotantokäyttöön ottamista tulee kirjata ympäristölupaan. Toiminta tulee suunnitella niin, että ilta- ja yöaikaan vältetään työskentelyä kriittisillä alueilla. Toiminnassa tulee ottaa huomioon keruunaikaiset tuulensuunnat ja niiden voimakkuus haittojen pienentämiseksi.

18 Joensuun kaupunki on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta. 18 Tohmajärven kunnan ympäristölautakunta ei näe estettä toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle lohkon 2 osalta, kun vedet käsitellään maaperäimeytyskentän kautta tavalla, joka täyttää BAT-periaatteen vaatimukset. Tohmajärven kunta antaa samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristölautakunta. FF (Viekkilä RN:o 172:0, Joensuu Hammaslahti) esittää, että lohkon 2 valumavedet johdettaisiin hakijan hallussa olevaa ojaa pitkin laskeutusaltaaseen ja edelleen Rauanjokeen. Jos on tarpeen kaivaa uusi oja, niin ojan olisi sijaittava hakijan omistuksessa tai vuokra-alueella olevalla alueella. Vuokra-alueella sijaitsevan ojan paikka sovitaan maanomistajan (muistuttaja) kanssa ja kaivumaat tulee levittää niiltä osin, kuin ne ovat muistuttajan maalla, muistuttajan ohjeiden mukaisesti. Aiheutuneista vahingoista korvaukset sovitaan tapauskohtaisesti. Hakijan selitys Hakijalla ei ole huomauttamista lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Selityksen yhteydessä hakija esittää toiminnanaloittamislupaan euron vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä vesioikeuden antama lupapäätös nro 33/98/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat.

19 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 19 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon noin 286 ha:n suuruisella Pärnänsuon tuotantoalueella, joka sijaitsee Joensuun kaupungin Hammaslahden kylässä. Lupahakemus hylätään lohkon 2 (Rauansuo) länsireunasta 200 metrin levyisen, noin 15 ha:n alueen osalta. Hylätty alue on merkitty päätöksen liitteenä olevaan karttaan. Toiminnanaloittamislupaa koskeva ratkaisu on tuonnempana kohdassa "PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO" Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelmakartan (MK 1:10 000) ja toimitetun suunnitelmakartan (MK 1:7 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa 1 pitkin Elinjokeen ja laskuojaa 17 pitkin Rauanjokeen. 2. Kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä välisenä aikana lohkoilla 1 ja 3 5 kosteikon ja lohkolla 2 imeytyskentän avulla.

20 20 Pumppausaltaiden pumppujen on oltava automaattisesti käynnistyviä ja ne on varustettava pintavahdilla. Pumppausaltaiden seinämät on tarpeen mukaan vahvistettava syöpymisen estämiseksi. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kosteikot ja imeytyskenttä on rakennettava siten, että kuivatusvedet jakaantuvat niille tasaisesti. Selvitys laskeutusaltaiden mitoituksesta sekä tarkennettu suunnitelma pumppaamoista ja vesien jakamisesta kosteikoille ja imetyskentälle sekä tuotantolohkon 2 supistamisen aiheuttamista muutoksista kuivatusvesien johtamiseen on toimitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle mennessä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Tämän päätöksen mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joille on varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus ennen tuotantotoiminnan aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa tehdä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Kaikki vesienkäsittelyrakenteet sekä eristys-, kokooja- ja laskuojat on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.

21 21 Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä ja aina muulloinkin tarpeen mukaan. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Altaiden ja ojastojen puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Poistettu liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Alle 50 metrin etäisyydellä Rauansuon tai Hölhönsärkän pohjavesialueesta sijaitsevilla alueilla ei ojia saa kaivaa kivennäismaahan. Ojien koivu kivennäismaahan on kauempanakin keskeytettävä, jos havaitaan pohjaveden purkautumista ojaan. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueelle on sijoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava ja rekisteröivä laitteisto. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä tasoa 50 db (L Aeq ) klo Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (L Aeq ) klo 22 7.

22 Varastointi ja jätteet Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätehuolto ja jätteen kuljetus on muutenkin järjestettävä asianmukaisesti. 9. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävien polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava lapon- ja ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Toiminnan merkittävistä häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä sekä järjestettävä poikkeustilanteiden edellyttämä tarkkailu. Vastuuhenkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

23 Tarkkailut Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on järjestettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. 13. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista. 14. Kosteikkojen kuormitustarkkailua on tehtävä vuosina ja Lohkon 2 imeytyskentän kuormitustarkkailua on tehtävä vuosina 2010, ja Kuormitustarkkailunäytteet on otettava kokoomanäytteenä seuraavasti: huhti toukokuussa 2 4 kertaa kuussa, kesä syyskuussa 2 kertaa kuussa ja marraskuussa 1 kerran kuussa. Rankkasadenäytteitä on otettava 2 4 kertaa vuodessa. Näytteet on otettava sekä kosteikoille ja imeytyskentälle tulevasta että lähtevästä vedestä. Kuormitustarkkailun virtaamat on määritettävä mittapadoilta tai pumppaamojen käyttötietojen avulla. Kuormitusnäytteistä on tehtävä seuraavat analyysit: kiintoaine, ph, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi (suppea analyysi). Edellisten lisäksi kolme kertaa kesän aikana (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) on määritettävä kiintoaineen hehkutushäviö, mineraaliravinteet (PO 4 -fosfori, NH 4 -, NO 3 - ja NO 2 -typpi) sekä rautapitoisuus (laaja analyysi). 15. Vesistötarkkailua tulee tehdä vuosittain ja sen tulee sisältää biologisten parametrien seurantaa ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. 16. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

24 Rauansuon ja Hölhönsärkän pohjavesialueiden pohjavedenpinnan korkeutta on tarkkailtava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys pohjavesitarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 18. Pölyn ja melun vaikutuksia lähiasutuksilla on tarvittaessa tarkkailtava Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 19. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraportit sekä pohjavesitarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Joensuun kaupungin ja Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kalatalousmaksu 20. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjois-Karjalan TE-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava sinä vuonna, jolloin turvetuotanto aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 21. Tuotannosta poistetut alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista, minkä jälkeen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

25 25 Jos turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, luvan saajan on ilmoitettava tuotannon lopettamisesta etukäteen ympäristökeskukselle. Tuotannon jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Ennen vesienkäsittelyn lopettamista on luvan saajan esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2019 jälkeen, on sen mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto tarkkailujen tuloksista sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteiksi turvetuotannosta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua.

26 RATKAISUN PERUSTELUT 26 Perustelut hakemuksen osittaiselle hylkäämiselle Pärnänsuon lohkon 2 länsireunan lähellä on runsaasti asutusta. Lähin asuinrakennus on kesäasunto, joka sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lisäksi alle 120 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kaksi muuta asuinrakennusta. Toiminnasta lähiasutukselle aiheutuvan kohtuuttoman melu- ja pölyhaitan ehkäisemiseksi on tarpeen jättää suojavyöhyke asuinrakennusten ja tuotantoalueen väliin. Tämän, noin 15 ha:n suuruisen, alueen käyttöön turvetuotantoalueena ei voida näin ollen myöntää lupaa. Luvan myöntämisen perustelut Pärnänsuon turvetuotantoalue on osin vuoteen 2008 asti turvetuotannossa ollutta ja osin nykyään viljelykäytössä olevaa entistä turvetuotantoaluetta. Tuotantoalueella ja sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontoarvoja. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan kosteikkojen ja imeytyskentän avulla. Hyvin toimiessaan nämä vesienkäsittelymenetelmät voivat täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pärnänsuon olosuhteissa. Tuotantoaluetta on rajattu lohkon 2 länsiosasta lähiasutukselle toiminnasta aiheutuvien kohtuuttomien pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Rajauksen jälkeen kohtuuttomien pöly- ja meluhaittojen aiheutuminen on ehkäistävissä lupamääräysten mukaisin toimintarajoituksin. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Pärnänsuon turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai

27 muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. 27 Lupamääräysten perustelut Vesistökuormituksen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä Pärnänsuon olosuhteissa (määräykset 1 4). Laskeutusaltaiden asianmukaisuus on Pärnänsuolla erityisen tärkeää, koska kosteikko ja imeytyskenttä eivät ole käytössä ympärivuotisesti. Lisäksi, sekä kosteikon että imeytyskentän toimivuudesta, niiden pohjamaan ollessa savea, ei ole ennalta varmuutta. Lohko 2 rajoittuu vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen ja lohko 4 vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen. Pohjaveden laatu tai määrä ei saa heikentyä turvetuotannon takia, minkä varmistamiseksi on annettu kaivusyvyyttä koskeva määräys 5. Lisäksi määräyksessä 17 edellytetyllä pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailulla voidaan todeta pohjavedenkorkeuden mahdolliset muutokset. Lähiasutukselle aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on toiminta-aluetta lohkon 2 osalta rajattu hakijan esittämästä. Aumojen sijoittamisesta on ollut tarpeen määrätä, koska aumausvaihe voi olla voimakkaasti pölyävä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Häiriötilanteita varten annetaan varautumismääräykset. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Vesipuitedirektiivin mukainen vesien tilan arviointi perustuu pitkälti biologisiin tekijöihin, minkä takia on perusteltua lisätä biologinen tarkkailu vesistötarkkailuun.

28 28 Tuotannosta lupakaudella mahdollisesti poistuvien alueiden vesiensuojelu määrätään toteutettavaksi niin, että toiminnanharjoittajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista. Pärnänsuon alapuolista vesistöä käytetään virkistyskalastukseen, vaikka vesistön kalataloudellinen merkitys ei nykyisellään olekaan suuri. Kalataloudellista merkitystä on osaltaan heikentänyt Pärnänsuon turvetuotantoalueelta tuleva vesistökuormitus. Pärnäsuon vesienkäsittelyä tehostetaan aikaisempaan verrattuna, mutta tehostettu vesienkäsittely on käytössä vain osan vuotta. Tuotantoalueen pinta-ala tulee suurenemaan sitä mukaan, kun viljelykäytössä olevia alueita otetaan tuotantoalueiksi. Kun otetaan huomioon tuotantoalan suureneminen, osavuotinen kosteikko- ja imeytyskenttäkäsittely ja arvioitu kuormitus sekä toisaalta alapuolisen vesistön kalataloudellinen arvo virkistyskalastuksen kannalta, ympäristölupavirasto arvioi olevan kohtuullista määrätä euron vuotuinen kalatalousmaksu kompensoimaan kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Alkuperäinen lupahakemus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus: Tarkkailun tulosten toimittamistapa on sovittavissa luvan saajan ja valvontaviranomaisen kesken, eikä asiasta ole tarpeen määrätä lupapäätöksellä. Ympäristölupavirasto pitää toiminnan lopettamista koskevista toimista annettua määräystä tässä tapauksessa riittävänä, joten jälkihoitoa koskeva lupahakemus ei ole tarpeen. Muut ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä. Pohjois-Karjalan TE-keskus: TE-keskuksen kalatalousmaksua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksissä. Ympäristölupavirasto arvioi, että alapuolisen vesistön pienuus ja kalataloudellinen merkitys huomioon ottaen vesistötarkkailun avulla saadaan riittävästi tietoa vesistön kalataloudellisen tilan arvioimiseksi, eikä luvan saajaa ole tarpeen määrätä tekemään erillistä kalataloudellista tarkkailua.

29 Pyhäselän kunnan ympäristölautakunta: Lautakunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. 29 Tohmajärven kunta ja kunnan ympäristölautakunta: Kunnan ja lautakunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Muistutukset 1, 2 ja 4: Yksityistien kunnossapitoa tai kunnossapidon korvaamista koskevat vaatimukset jätetään tutkimatta tässä ympäristölupaa koskevassa asiassa. Myöskään tien käyttöä ei voida rajoittaa tien kunnossa pysymiseen liittyvällä perusteella ympäristöluvan yhteydessä. Muistutus 2: Pölyhaitan ehkäisemistä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa seuraavaa: Turvetuotantoalue sijaitsee yli 450 metrin etäisyydellä muistuttajan pihapiiristä, minkä takia lupamääräyksen 6 mukaisilla pölyn vähentämistoimilla voidaan ehkäistä kohtuuttoman pölyhaitan aiheutuminen muistuttajan pihapiirissä. Ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukaan turpeen kuljetukseen ei käytetä muistuttajan kiinteistön vierellä kulkevaa tietä, eikä luvassa myöskään anneta lupaa käyttää kyseistä tietä turvekuljetuksiin. Muistutus 3: Lohko 2, jolta kuivatusvesiä johdetaan muistuttajan tilan rajalla kulkevaan Rauanjokeen, on jo aikaisemmin tuotannossa ollutta aluetta. Lohkon 2 vesienkäsittelyä tehostetaan ja vesistökuormitus tulee siten pienenemään. Tuotantoaluetta supistetaan lohkon länsiosalla. Ympäristölupavirasto arvioi, että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisedellytykset muun lohkon alueen osalta täyttyvät. Lupahakemuksen muutos Lausunnot: Lausunnoissa otetut vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Muistutus: Hakija on selityksessään ilmoittanut sijoittavansa laskuojan hallinnassaan olevalle maa-alueelle.

30 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 30 Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle oikeuden aloittaa luvan mukainen toiminta lohkolla 2. Toiminnassa on noudatettava tämän ympäristölupapäätöksen määräyksiä. Ympäristölupapäätöstä on noudatettava myös siltä osin kuin siinä on määrätty kalatalousmaksusta ja tarkkailusta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Vakuus on annettava ennen toiminnan aloittamista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaaja on Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksi. Perustelut Pärnänsuon lohko 2 on turvetuotannossa aikaisemmin ollutta aluetta. Lohkon 2 vesienkäsittelyä tehostetaan imeytyskentän avulla, jolloin vesistökuormitus ei lisäänny alueesta nykyisessä käytössä aiheutuviin päästöihin verrattuna. Lohkon 2 imeytyskenttä ei sijoitu luonnonolosuhteiltaan merkittävälle alueelle. Jos ympäristölupapäätös valitusten johdosta kumotaan, on ympäristö saatettavissa nykyiselleen. Näillä perusteilla toiminnan aloittaminen lohkolla 2 ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

31 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 31 Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 62, 72, 90 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa ( ha:n suuruinen turvetuotantoalue). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TE-keskukselle, Joensuun kaupungille ja Tohmajärven kunnalle sekä Joensuun kaupungin ja Tohmajärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Karjalainen-lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

32 32 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Viljo Mikkonen sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Satu Ahola (asian esittelijä). SA/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

33 Liite päätökseen nro 106/09/2 Ei mittakaavassa.