yrityksen palvelut yhdestä osoitteesta

Transkriptio

1 SEKES ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 2/2011 yrityksen palvelut yhdestä osoitteesta Keski-Suomen klusterityö on tehokasta Lahdessa edistetään verkostoitumista Etelä-Pohjanmaa on Ruokaprovinssi Living lab: käyttäjät apuna tuotekehityksessä Lentoyhteyksien kehittäminen tärkeää Kuusamolle

2 Asian ääreltä Yrityspalvelut kuin kauppiastavaratalon hyllyltä Yrityspalvelujen asiakkaina ovat yrityksen perustamista uravaihtoehtona pohtivat, yrityksen perustajat, paikallisesti ja kotimarkkinoilla toimivat yritykset sekä kasvavat, kansainvälistyvät yritykset. Toki suuryrityksetkin kuuluvat yrityspalvelujen kohdejoukkoon, joskin rajatummalla tarjonnalla. Ei siis ole kysymys yhdestä monoliittisesta kohdejoukosta vaan tarpeiltaan hyvinkin toisistaan poikkeavista yritysryhmistä. Perinteisesti yrityspalvelujen kentässä on ollut tarjolla kaikille kaikkea ja samalla tavoin tarjoiltuna, jolloin yritykset ovat itse enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti löytäneet tarvettaan vastaavat palvelut. Toki joskus ihan onnistuneesti. Pidempään toimineella yrityksellä on ollut paremmat mahdollisuudet osua tarvettaan vastaavien palvelujen käyttäjäksi aiemman kokemuksensa pohjalta. Miksi näin? Eihän asiakas hyvin varustetussa kauppiastavaratalossakaan ole oman intuitionsa varassa vaan asiakasta ohjataan selkeän systeemin pohjalta hakemaan tuotteita ja palveluita tarvetta vastaavasti. Jos asiakas hakee lasten vaatteita niin asiakas ohjataan siihen tavaratalon kerrokseen, johon on koottu eri tarjoajien lastenvaatetarjonta asiakkaalle helposti saavutettavaan ja vertailtavaan muotoon. Asiakasta ei siis varmuuden vuoksi neuvota surffailemaan eri osastoja läpi ja valitsemaan itse, millä osastolla haluaakaan shoppailla siis jos tarve on juuri niille lastenvaatteille. Tavarat on tavaratalossa ymmärretty asettaa tarjolle asiakastarpeita vastaavasti omiin kokonaisuuksiinsa. Usein tarjoajien yhteiseen käyttöön on rakennettu myös verkkokauppa. Näiden yhteisten periaatteiden pohjalta tarjoajat ovat olleet halukkaita tuomaan tarjontansa yhteiseen koriin. Entäs ne yrityspalvelut? Kyllä niissäkin on noteerattu asiakkaan odotukset ja huomattu myös yhteistyön voima. Palveluja on jo yhteen sovitettu asiakkaan tarpeista lähteviksi kokonaisuuksiksi ja toimijoiden keskinäistä roolitusta palvelutarjonnassa on osattu pohtia. Myös Yrityssuomi.fi-verkkopalvelujen asiakaskanava on yhteisessä käytössä. Yrityspalvelujen tunnettuuden parantamiseen on kiinnitetty huomiota, ja jo lähes koko maan kattava seudullisten palvelujen verkko toimii pääosin osana Yritys-Suomipalveluperhettä. Palvelujen tunnettuus ja hyvä löydettävyys ovat avaintekijöitä asiakasyritysten näkökulmasta. Parhaillaan seudullista yrityspalvelujen tarjontaa kuvataan yhteiseen Yrityssuomi.fi-verkkopalveluun ja jatkossa yritys löytää samasta verkkopalvelusta sekä seudullisen että valtakunnallisen palvelutarjonnan ritirinnan. Jatkossa verkkopalvelu osaa jopa ohjata asi- Palvelujen tunnettuus ja hyvä löydettävyys ovat avaintekijöitä asiakasyritysten näkökulmasta. akasta kunkin seudun valitseman palveluprosessin mukaisesti. Ja jos asia ei verkkopalvelusta selviä, on tukena Yritys-Suomi-puhelinpalvelu. Toki palveluja on edelleen tarjolla myös kasvokkain, mutta nopeimmin ohjeita ja ratkaisuja löytää verkon ja puhelinpalvelun keinoin. Asiakaslähtöistä eikö totta? Sirpa Alitalo teollisuusneuvos Työ- ja elinkeinoministeriö, tieto-osasto / ASPA 2 Muutos

3 Pääkirjoitus Kalevi Ketoluoto Yritys-Suomi syntyy kumppanuudella Alueellisten kehittämisyhtiöiden Perinteinen yritysneuvonta Innovatiivista otetta Muutoksen vaikutusalue Yritys-Suomi on Yrjö Westling toiminnanjohtaja, oht SEKES ry Muutos 2/11 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Toinen linja 14, Helsinki, puh. puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Yrjö Westling, Toimitus: Kumppania Oy, Keskuskatu 51, Kankaanpää, Susanna Kallama, puh , kannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy ISSN

4 Vahvuudet valjastetaan uudeksi brändiksi Susanna Alanen Kuvat Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy, Helamedia Etelä-Pohjanmaalla huomattiin, että vahvoja toimijoita yhdistämällä saadaan aikaan jotain uutta ja erilaista. Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta. Etelä-Pohjanmaalla on noin 140 elintarvikealan yritystä. Tältä pohjalta maakunnassa ryhdyttiin kehittämään Ruokaprovinssi-projektia, jossa on kysymys paljon muustakin kuin ruoasta. Maakunnassa ollaan sitä mieltä, että Ruokaprovinssi tarvitsee selkeän maamerkin, ja Seinäjoelle suunnitellaan rakennettavaksi niin sanottua Ruokaprovinssitaloa. Ruokaprovinssitalossa yritykset sekä alan koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sijaitsisivat saman katon alla. 4 Muutos

5 Ruokaprovinssissa yhdistyvät InnoAreena kerää toimijat Uusia toimintamalleja ja innovaatioita Kansainvälisyyttä ja verkostoitumista Food & Life -messut Ruokaprovinnsin lippulaivatapahtuma Food&Life-messut järjestetään helmikuussa Seinäjoki Areenassa. Messut tarjoavat monipuolista tietoa ravinnosta, liikunnasta ja terveellisestä elämästä. Food&Life Expo eli Tie Hyvinvointiin -messut Case: Ruokaprovinssimenu lisää tunnettuutta Yksi ruokaprovinssin tavoitteista on parantaa lähiruoan asemaa. Työryhmien suunnittelema Ruokaprovinssimenu tuo hankkeelle tunnettuutta ravintoloiden kautta. Seinäjoen keskustan tuntumassa sijaitsevan Uppalan kartanon omistaja Anu Luukko on aktiivisesti mukana Ruokaprovinssin kehittämisessä. Kartanon keittiömestari on mukana kehittämässä ruokaprovinssimenuja. Kartanon liikeideaan kuuluu muutenkin lähiruoan suosiminen, joten hankkeeseen osallistuminen on yritykselle luontevaa. Selvästi kiinnostus lähiruokaan on lisääntynyt. Hyvillä jäljillä ollaan, lähiruoan edistäminen on hienoa työtä. Ruokaprovinssimenuja on ollut tarjolla nyt kaksi kertaa, ja huomasimme toisella kerralla, että ihmiset osaavat jo jonkin verran kysyäkin niiden perään. Ruokaprovinssi tulee koko ajan tunnetummaksi maakunnan ihmisille, hän kertoo. FutureImagebank Muutos 5

6 Yksi ovi yrityspalveluihin Valtteri Kujanpää Kuva Lauri Lempiäinen Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä näyttäytyy yrityksille ja yrittäjille usein sirpaleisena ja monimutkaisena. Ratkaisu ongelmaan on Yritys-Suomi-palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on varmistaa, että yrittäjä löytää palvelut helposti ja vaivattomasti. Yleisesti tunnustettu Helposti esiin Laatua ja onnistumisia Rahanarvoista etua 6 Muutos

7 Mukana useita toimijoita Yritys-Suomen kehittämisvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Yritys-Suomi-verkoston muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, Finnvera, Finpro, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, ELY-keskukset ja TE-toimistot sekä Verohallinto. Lisäksi verkostoon kuuluu noin 50 seudullista yrityspalvelua, joissa keskeisiä toimijoita edellisten lisäksi ovat kuntien omistamat seudulliset kehittämisorganisaatiot, uusyrityskeskukset, ProAgria maaseutukeskukset, verohallinnon alueelliset toimipisteet, teknologiakeskukset ja yrityshautomot. Seudullisissa yrityspalveluissa voi jo mainittujen lisäksi toimia myös yrityspalveluyrityksiä, yrittäjäjärjestöjä, kauppakamareita, oppilaitoksia, Leader-toimintaryhmiä ja erilaisia yrityspalveluhankkeita. Tärkeä yhteistyökumppani on myös Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö AHTI, joka vastaa Yrityssuomi.fi-verkkosivuston ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä TEM:in kanssa. Yritys-Suomi -yhteistyöstä on ollut hyötyä sekä käytännön työssä että palveluista tiedottamisessa. Yritysneuvoja Sanna Mallen Yritys-Suomi Ylä-Pirkanmaan Virtain toimipiste Monikanavaiset palvelut Yrityssuomi.fi-verkkopalvelu tarjoaa ajantasaista tietoa yrittäjyydestä ja yrityksen toiminnasta, yrityspalveluista, työkaluista sekä kanavan yrityksen juoksevien asioiden hoitamiseen nopeasti ajasta, paikasta tai yrityksen elinkaaren vaiheesta riippumatta. Palvelu on maksuton, sisällöltään kattava ja sitä on helppo käyttää. Verkkopalvelua kehitetään TEM:n hallinnonalan yritysasiakkuusstrategian ja SADe-ohjelman linjausten mukaisesti asiointiportaaliksi. SADeohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoden 2013 loppuun mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Yrityssuomi.fi-sivusto sisältää palvelukokonaisuuksia, joita ovat esimerkiksi yrityksen perustaminen, yrityksenä toimiminen ja kansainvälistyminen. Erilaisia kokonaisuuksia on useita. Yritys-Suomi-puhelinpalvelun tavoitteena on antaa asiakkaalle nopeasti asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä tietopalvelua, neuvoja ja opastusta yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä sekä tarvittaessa ohjauksen oikeiden asiantuntijoiden luokse. Henkilökohtaista palvelua tarjoavat lisäksi kaikki Yritys-Suomi-palveluverkostoon kuuluvat organisaatiot kautta maan omissa palvelupisteissään. Tutustu: Lisätietoja: > Yritykset > Yritysten kehittäminen Muutos 7

8 Yrittäjäystävällistä yhteistyötä seutukunnan hyväksi Virpi Hautamäki Kuvat LAKES Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES toimii avoimesti ja asiakaslähtöisesti alueen elinkeinoelämän hyväksi. 8 Muutos

9 Lakes tukee ja edistää Päijät-Hämeen tukena yhden luukun periaatteella Yritysvaikutusten arviointimalli on työkalu kuntapäättäjille ja vie ajattelua yritysystävällisempään suuntaan. Vuorovaikutus on tärkeää Lahden Alueen Kehittämisyhtiön toimintamalli Lakesin toimintaa voidaan ajatella tasasivuisena kolmiona, jonka keskiössä ovat kattavat yrityspalvelut. Kolmion kärki muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta muiden toimijoiden kanssa. Kantakulmissa kehittämisyhtiön toimintaa ohjaavat yritysvaikutusten arviointi ja asiakaslähtöisyys (säännölliset asiakaspalautekyselyt). Vuorovaikutus Yrityspalvelut Yritysvaikutusten arviointi Asiakaslähtöisyys Muutos 9

10 Yrittäjänäkökulma mukaan päätöksentekoon Sijoittumispalvelupäällikkö Lasse Lyijynen tietää, minkä eteen tekee töitä: yritysten kehittyminen nostaa koko alueen elinvoimaisuutta. Orimattilassa on lähdetty innolla toteuttamaan yritysvaikutusten arviointimallia Yritysvaikutusten arviointimalli on otettu Orimattilassa käyttöön kaupungin hallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan osalta lokakuussa. Käyttöönottoa edelsi pilotointivaihe viime keväänä. Kävimme lävitse pöytäkirjoja siitä näkökulmasta, minkälaisten päätösten osalta arviointimallia tulisi soveltaa. Pilotointia seurasi perehdytys päätösten valmistelijoille, Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski kertoo. Yritysnäkökulman huomioiminen koetaan Orimattilassa tärkeäksi ja kiinteäksi osaksi päätöksentekoprosessia. Se tukee kaupungin ja koko maakunnan yhteistä tavoitetta yritysystävällisestä toiminnasta. En koe, että yritysvaikutusten arviointimallista koituu virkamiehille päätöksen tekoa hankaloittavaa lisäbyrokratiaa, vaan arviointilomake toimii päätöksenteon tavoitteista muistuttavana teknisenä apuvälineenä. Päätöstä ei ole tarpeen arvioida, jos kyseessä on aiempien linjausten mukainen rutiinipäätös, jonka vaikutukset ovat selkeästi ennakoitavissa. Arviointimallia tullaan jatkokehittämään saatujen käyttökokemusten valossa. Tällöin on ajankohtaista kuulla yrittäjien ja virkamiesten kokemuksia aiheesta sekä harkita käyttöönoton tarvetta myös muissa päättävissä elimissä. Perinteisesti päätöksenteossa on painottunut hallinnon näkökulma. Yritysvaikutusten arviointimalli tuo siihen toivottua lisäulottuvuutta, Pieski kiteyttää osuvasti. 10 Muutos

11 Eläkeläisrouva Martta Mäki ja kodinhoitaja Sirpa-Liisa Ågren ovat mielissään, että heidän, käyttäjien, mielipiteitä uusista teknologiainnovaatioista kuunnellaan jo tuotekehitysvaiheessa. Virpi Hautamäki Kuva Virpi Hautamäki Käyttäjäpalaute ohjaa kehitystyötä Porin seudulla toteutetaan edistyksellistä kuntien, yritysten ja asiakkaiden välistä kehittämistoimintaa, jossa todelliset käyttäjät toimivat tuote- ja palvelukehittäjinä aidossa toimintaympäristössä. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Testaajina todelliset käyttäjät Ainutlaatuinen testiympäristö Hyvinvointialan Living lab Testataan tuotteita ja palveluita, joilla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja tukea kotona asumista Toteutetaan yhdessä Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen EPTEK ry:n ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kanssa Rahoittajina Satakuntaliitto (EAKR) sekä Porin seudun, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kunnat Toteutusaika Muutos 11

12 Keski-Suomessa kehitetään yhdessä Susanna Alanen Kuvat Jykes ja Ficote Oy Keskisuomalaiset kehittämisyhtiöt tekevät tiiviisti yhteistyötä alueen kehittämisen ja yrityselämän eteen. Yhtiöt ovat kehittäneet klusteriohjelmassa uuden yhteistyömallin, jonka ansiosta palveluvalikoima on laajentunut ja kehitystyö tehostunut. Keski-Suomessa otettiin Vahvat kärkiklusterit Palvelut yhdeltä luukulta Yhteisen klusterityön tavoitteita Uusia vientituloja Suomeen ulkomailta Vahvojen teollisuusalojen kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen globaaleilla markkinoilla Uusia tuotteita ja palveluita tuotannollisiin yrityksiin Liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen 12 Muutos

13 Yhteistä markkinointia ja viestintää Yritykset hyötyvät yhteistyöstä Kärkiklusteriyritys Ficote Oy kasvaa ja kehittyy Laukaalainen puhdistusteknologiaan erikoistunut Ficote Oy on yksi esimerkki Keski-Suomen uudistuvat koneet ja laitteet -kärkiklusteriyrityksistä. Yritys pyrkii kannattavaan kasvuun asiakaslähtöisillä ympäristötuotteilla. Ficote kehittää jatkuvasti teknologioitaan ja tuotantojärjestelmiään. Meillä on kehittämisyhtiöön luonteva suhde, mihin olemme olleet tyytyväisiä. Olemme saaneet tukea esimerkiksi uuden liiketoiminnan rakentamiseen: tästä hyvänä esimerkkinä Venäjän kauppa. Olemme Jykesin avulla saaneet luotua hyviä liikesuhteita Venäjälle, ja niistä on poikinut kaupankäyntiä, toimitusjohtaja Heikki Lehtonen toteaa. Ficote Oy:n liikevaihto on noin euroa, josta viennin osuus yli 50 %. FICO-yhdistelmälaitteita arvostetaan Norjassa teknillisesti edistyneinä ja tehokkaina viemärinhuollon monitoimilaitteina, jotka toimivat ankarissakin olosuhteissa. Ficote Oy on myynyt laitteistoja Norjaan yli 20 vuotta. Muutos 13

14 Toimivat lentoyhteydet avainasemassa Virpi Hautamäki Kuvat Naturpolis Oy, Kuusamo Lapland Kuusamon lentokentän vaikutusalueella käy vuosittain yli miljoona matkailijaa, joista joka neljäs saapuu Suomen rajojen ulkopuolelta. Suurin osa ulkomaisista yöpyjistä tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Tällä hetkellä Kalastuksesta Lapin suven matkailukoukku Kuusamon lentokenttä avautunee venäläisille tilauslennoille ensikertaa myös kesäaikaan vuoteen 2013 mennessä. 14 Muutos

15 Erkki Enkkelä kokee Pohjois-Suomen matkailumarkkinoinnin yhtenäistämisen tärkeäksi tavoitteeksi. Omatoimilomailu kasvussa Suomi harkitsee matkailueuron käyttöönottoa Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy toteuttaa esiselvityshankkeen Suomen valmiuksista ja mahdollisuuksista matkailueuromallin toteuttamiseksi. Kyseessä on maailmalta tuttu käytäntö: matkailuyrittäjä perii tarjoamiensa palveluiden osana tietyn euromääräisen ja prosentuaalisen maksun, joka tilitetään eteenpäin matkailua edistäville toimijoille. Käytäntöä on yritetty viedä Suomessa eteenpäin jo 1990-luvulla, mutta aika ei ollut silloin vielä kypsä. EU-rahoitusmahdollisuudet näyttivät silloin vielä ehtymättömiltä. Hankkeeseen kohdistuu monenlaisia haasteita. Mallia kehitettäessä on otettava huomioon niin matkailuyrittäjät kuin kuluttajatkin sekä selvitettävä mahdolliset lainsäädännön asettamat reunaehdot, projektipäällikkö Minna Kurttila kertoo. Hankkeen puitteissa valmistellaan Matkailueuro-mallin pilottikokeilu vuosille Muutos 15

16 Muutos