SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ

Transkriptio

1 VASTAUS 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto PL VALTIONEUVOSTO TEM024:00/2015 TEM/574/ /2015 SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt esittämään mahdollisia kommentteja ja ehdotuksia sekä mahdollisia muita huomioita seudullisten kehittämisyhtiöiden roolista työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Esitämme seuraavassa joitakin näkemyksiä ja kommentoimme tarkemmin pyydettäessä. 1. Mikä on kehittämisyhtiöiden/-liikelaitosten nykytila, rooli ja edellytykset kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteutuksessa? 1.1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Suomen Yrittäjät tekee joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo - kyselyn. Keväällä 2014 tehdyssä kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin (4 10) seitsemää elinkeinopolitiikan osa-aluetta. Näistä yksi oli seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta, joka sai vastaajilta keskiarvon 6,7. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yrittäjää. Tyydyttävää arvosanaa selittää se, että kehittämisyhtiöiden toiminta ei ole riittävän tunnettua yrityksissä. Suomen Yrittäjät on jo esittänyt suosituksina, että ajankohtaisen tiedon välittämistä yritysten ja toimijoiden välillä parannetaan, yrittäjiä valitaan seudullisten kehittämisyhtiöiden hallituksiin ja kehittämisyhtiö kartoittaa vuosittain erityisesti mikroyrityksien osaamis-, investointi- ja kehittämistarpeet. 1.2 Kehittämisyhtiöiden murros huolestuttaa Yrittäjät pitävät kehittämisyhtiöistä saatavaa palvelua tärkeänä. Sitä tarvitaan kaikissa yrittäjyyden elinkaaren vaiheissa: yrittäjyyskasvatus yrittäjyyttä harkitsevat alkavat yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, Helsinki, PL 999, Helsinki puhelin toimisto@yrittajat.fi Y-tunnus

2 2 (6) yritysten kasvu ja kansainvälistyminen investoinnit omistajanvaihdokset Yrittäjän näkökulmasta ei ole oleellista, kuka ja miten nämä palvelut tuotetaan. Tärkeämpää on se, että ne ovat laadukkaita ja saatavilla. Tällä hetkellä elinkeinopalveluja tuotetaan hyvin erilaisilla toimintamalleilla. Huolta yrittäjäkentässä aiheuttaa se, että osassa kuntia elinkeinopalvelujen resursointia vähennetään. Erityisesti pienissä kunnissa on nähtävissä kehitystä, jossa elinkeinopalvelut vedetään kehittämisyhtiöistä takaisin oman kunnan toiminnaksi eli palataan ns. elinkeinoasiamiestoimintaan. Tällöin on vaarana käydä niin, että kuntien taloudellisesta ahdingosta johtuen elinkeinopalvelut jäävät yrittäjän näkökulmasta aliresursoiduiksi. Toisena kehityssuuntana on nähtävissä ns. teknologiakeskusten ja kehittämisyhtiöiden fuusiot. Näissä on eri puolilla maata ollut omat haasteensa. Osin EU-rahoituskauden vaihtumisesta johtuen myös fuusioissa on ollut myös isoja taloudellisia haasteita. Näissä tilanteissa jotkut pienet kunnat ovat kokeneet, ettei niiden tarpeita enää kuulla isossa yhtiössä, mikä on johtanut uuteen murrokseen. Yhteinen nimittäjä murrokselle tuntuu olevan omistajaohjaus. Yrittäjien näkökulmasta kehittämisyhtiöiden ainut tehtävä on tukea yrittäjää liiketoiminnan kehittämisessä sekä yrityksen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Kehittämisyhtiöiden kuntaomistajat taas usein asettavat kehittämisyhtiöille kunnan markkinointiin tai elinvoimaisuuteen liittyviä tavoitteita. Molemmat näkökannat ovat tärkeitä, mutta niiden yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. Yrittäjien näkökulmasta tarvittaisiin ehkä kehittämisyhtiöiden tavoitteiden ja tehtävien sekä yrittäjille annettavan asiakaslupauksen selkeyttämistä. 2. Mikä olisi alueilla tarkoituksenmukaisin tapa järjestää yritysten kehittäminen ja elinkeinojen uudistaminen ottaen huomioon yritysten tarpeet, yleinen taloustilanne ja aluehallinnon kehitysnäkymät? 2.1 Yrityspalveluresurssit yhteistyöhön Yrityspalveluita on kehitetty runsaasti valtion toimesta, esimerkiksi TEM:n SeutuYp-ja Protek-hankkeiden kautta. Kehitystyötä on kuitenkin tehty liian keskushallintolähtöisesti, eikä yrittäjien ja heidän kanssaan käytännön työtätekevien yritysneuvojien palautetta ole aina kuultu riittävästi. Myös alueiden välillä on isoja eroja. Yrittäjän näkökulmasta on syntymässä palveluviidakko. Toimijoita on runsaasti, niillä on samoja tavoitteita ja kohderyhmiä, mutta keskinäinen

3 3 (6) työnjako ja koordinaatio eivät toimi. Myös palvelujen asiakaslähtöisyys on kärsinyt. Esimerkkinä Yritys-Suomi -palvelujärjestelmä, jota on vuosia kehitetty runsailla resursseilla, mutta joka ainakin toistaiseksi on jäänyt yrittäjille vieraaksi. Tätä kuvastaa mm. puhelinpalvelu: Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen tulee vuosittain noin puhelua. Yritys-Suomen puhelinpalvelussa vastaava luku on saamiemme tietojen mukaan vajaa kolmannes tästä. Esitys: TEM:n SeutuYp -hankkeen kautta tekemää työtä yrityspalvelutoimijoiden työn koordinoimisessa kannattaa jatkaa yritysten palautetta tarkasti kuunnellen. Kohderyhmänä tulee olla kaikki seudullisten yrityspalvelujen piirissä toimivat yhteisöt ja niiden henkilöstö: seudulliset kehittämisyhteisöt, ELY-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Uusyrityskeskukset, ProAgria-keskukset, verotoimistot, yrityshautomot sekä muut yrityspalveluorganisaatiot ja kehittämishankkeet sekä Suomen Yrittäjien paikallis- ja alueorganisaatiot. SeutuYp-projektissa jo laaditut seudulliset yrityspalvelusopimukset tulee jälleen päivittää, tehostaa eri toimijoiden yhteistyötä ja selventää roolijakoa sekä karsia päällekkäistä toimintaa projektissa luotuja prosessija toimintamalleja sekä mittareita hyödyntäen. Lähellä pk-yrityksiä olevien kehittämisyhtiöiden roolia tulisi vahvistaa. Yritys-Suomi - palvelujärjestelmän kehitystyötä pitää jatkaa vahvasti yrittäjien ja kehittämisyhtiöiden tarpeiden ohjaamana. 2.2 Yritystukihakemusten käsittelyn tehostaminen Yritystukihakemusten käsittely uhkaa venyä yritysten investointien kannalta liian pitkäksi. Yritystukihakemusten kielteisiin päätöksiin ovat usein syynä tehtyjen hakemusten heikko taso ja liitteiden puute. Alueellisten ja seudullisten elinkeino- että kehitysyhtiöiden roolia on muutettava siten, että ne tukevat valtionhallintoa yrityspalveluiden tuottajina ja rahoituspalvelujen välittäjinä. Kehitysyhtiöt tarjoavat jo nyt osaamistaan valtion yrityspalveluiden tuottamiseen valmistelemalla yhteistyössä yritysten kanssa ELYkeskuksille yritystukihakemuksia, Finnveralle lainahakemuksia ja Finnprolle ja Tekesille kansainvälistymiseen sekä teknologian kehittämiseen hakemuksia. Lisäksi yritysasiamiehet neuvovat ja opastavat yrityksiä em. hakemusten ja vaadittavien liitteiden täyttämisessä, sillä he tuntevat yritykset ja toimintaympäristön. Yhteistyön virallistamisen tavoitteena on saada yrityksiltä valmiimpia ja laadukkaampia hakemuksia sekä rahoituksen että kehittämisen osalta viranomaiskäsittelyyn. Yhteistyömalli nopeuttaa yritysten tukihakemusten käsittelyä, ja näin ollen edistää yritysten kehittämishankkeiden toteutumista.

4 4 (6) Esitys: Alueellisten ja seudullisten elinkeino- että kehitysyhtiöiden roolia on muutettava siten, että ne tukevat valtionhallintoa yrityspalveluiden tuottajina ja rahoituspalvelujen välittäjinä. Valtion ja kehittämisyhtiöiden yhteistyö pitää virallistaa ja sen perustana tulee olla yhteistyösopimus, jossa tehtäväjako määritellään. Kehittämisyhtiöt neuvovat, opastavat, valmistelevat, antavat lausuntoja ja hakevat (yhteistyössä yritysten kanssa) rahoitusta sekä kehittämistoimia. Valtion hallintoviranomaiset puolestaan käsittelevät, esittelevät ja päättävät sekä suorittavat maksatuksen. Yhteistyösopimuksen pohjana voidaan käyttää edellä mainittuja SeutuYp - sopimuksia, joita voitaisiin laajentaa tältä osin. 2.3 Omistajanvaihdoksilla elinkelpoisille yrityksille jatko Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdos on edessä yli yrityksessä. Niissä työskentelee reilusti yli henkilöä, joiden vuosittain maksama kunnallisvero on noin 1,2 miljardia euroa ja valtionverokertymä 300 miljoonaa euroa. Yritysten omistajanvaihdokset lisääntyvät lähivuosina koko maassa yrittäjien jäädessä eläkkeelle. Osa yrityksistä lopettaa luonnostaan, osa jatkajan puuttuessa. Yrittäjien ikääntyminen ei ole ainoa syy omistajanvaihdoksille. Omistajanvaihdos voidaan myös nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle, tai se voi olla kasvun ja kansainvälistymisen väline myös jo toimivalle yritykselle. Omistajanvaihdoksia ovat yrityksen myynti ulkopuoliselle, sukupolvenvaihdos, yrityksen myynti yrityksessä jo toimiville ja yrityksen lopettaminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana odotettavissa olevat omistajavaihdokset jakautuvat seuraavasti: myyntiin (ulkopuoliselle) yritystä sukupolvenvaihdos yritystä yrityksen sisäiset omistusjärjestelyt yritystä lopettaminen yritystä Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisemassa omistajabarometrissa tutkittiin 55 vuotta täyttäneiden yrittäjien omia näkemyksiä ja odotuksia omistajanvaihdoksista. Barometrin mukaan omistajanvaihdoksia tulisi tapahtua noin vuosittain, jos yrittäjien odotukset toteutuisivat. Omistajanvaihdoksia tapahtuu kuitenkin vain arviolta vuosittain. Uusien yrittäjien löytäminen yritystoiminnan lopettavien tai esimerkiksi eläkkeelle siirtyneiden tilalle on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, jossa onnistuminen on ratkaisevan tärkeää koko Suomen kannalta. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että yrittäjän ikääntyessä hänen kykynsä pitää yritystään kilpailukykyisenä ja kiinnostavana ostokohteena vähenee.

5 5 (6) Omistajanvaihdospalvelut on perinteisesti suunnattu ikääntyneille yrittäjille. Jatkossa painopisteen tulisi olla myös yrityskauppamarkkinoiden yleisessä kehittämisessä. Omistajanvaihdos tulisi nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle sekä keinona kasvattaa ja kansainvälistää yritystä. Yritysmarkkinat (omistajanvaihdosmarkkinat) ovat Suomessa kehittymättömät ja pirstaleiset. Yrityskauppoihin liittyviä suomenkielisiä verkkosivustoja on yli kuusikymmentä, mutta ostajat ja myyjät eivät kohtaa. Markkinoita tulee kehittää alueellisesti. Omistajanvaihdosten onnistumista voidaan edesauttaa tukemalla yritysmarkkinoiden kehittymistä. Yritysmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan alueellisia toimivia kauppapaikkoja ja muita ostajien ja myyjien kohtaamistilaisuuksia. Lisäksi tarvitaan henkilökohtaista neuvontaa ja tuotteistettuja asiantuntijapalveluita. Vastuu yritysmarkkinoiden kehittämisestä jakaantuu eri osapuolten kesken. Yrittäjillä itsellään on vastuu siitä, että omistajanvaihdosten edessä olevat yritykset ovat myynti-kuntoisia, yritysten myyntiin herätään ja yritysten myyntiaikeet tuodaan julki. Julkisten toimijoiden ja yrittäjäjärjestöjen tehtävänä on järjestää herättelytilaisuuksia myyjille ja järjestää sähköiset kauppapaikat, jotta myyjät, ostajat ja asiantuntijat voivat kohdata. Yhteistyön keskeisten elinkeinoelämän kehittäjäorganisaatioiden eli uusyrityskeskusten, kehittämisyhtiöiden, ely-keskusten, kauppakamareiden ja yrittäjäjärjestöjen sekä markkinaehtoisten toimijoiden kesken tulee olla sujuvaa. 2.4 Kehittämishankkeet Julkista rahoitusta tulisi jatkossa kohdentaa enemmän laajoihin alueiden välisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeina tulisi voida rahoittaa myös kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä teemoittaisia väylähankkeita. Yritystukien painopistettä pitäisi siirtää investointien rahoittamiseen. Kehittämishankkeilla on vaikutusta vain silloin, kun ne ovat yrityslähtöisiä. Kaikilla pk-yrityksillä ei ole resursseja hallinnoida hankkeita, vaan sen roolin voisivat ottaa esimerkiksi kehittämisyhtiöt, korkeakoulut tai edelläkävijäyritykset. Jokaiseen kehityshankkeeseen tulee ottaa mukaan pk-yritys (mielellään alle 10 henkilön yritys) tai toimialan yritys, jonka liiketoimintaan kehitystyöllä on suora yhteys. Seudulliset kehittämisyhtiöt auttavat palveluillaan ja osaamisellaan yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Yritykset tulisi sitouttaa ja osallistaa kehittämishankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Liian usein on toimittu niin, että hanke suunnitellaan ja valmistellaan esimerkiksi koulutusorganisaatiossa ja yrityksiä rekrytoidaan mukaan vasta sen jälkeen.

6 6 (6) Yhteistyöterveisin Suomen Yrittäjät ry Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Mannerheimintie 76 A, PL 999 Mannerheimintie 76 A, PL Helsinki Helsinki Liitteet Alueiden menestysohjelma: Suomi on yritystensä summa 269d53201e76/Alueiden_menestysohjelma.pdf Suomen Yrittäjät: Elinkeinopoliittinen mittaristokysely