Yhteishankintakoulutuksen selvitys

Transkriptio

1

2 Selvityksen tilaajana työ- ja elinkeinoministeriö. Toteuttajana TK-Eval (Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää) ja TK-Evalin yhteistyökumppaneina Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA ja Solenoidi Oy Selvityksen tavoitteena arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta ja antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Arviointiselvitys jakaantui kolmeen osaan: Sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15 ELY-keskusta) Tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELYkeskusalueella (Häme, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa) perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) Haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue). 2

3 Selvityksen tiedonhankinta Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishankintakoulutusten parissa työskenteleville. Tämä tiedonhankinta oli valtakunnallinen, eli vastaajat edustivat kaikkien 15 ELYkeskusalueen yhteishankintatoimintaa. 113 vastaajaa, vastausprosentti 66. Kysely yhteishankintakoulutukseen liittyvistä valituksista ja tarkastuksista ELYkeskuksille. Vastaus yht. 13 ELY-keskuksesta. Dokumenttianalyysi, jota varten pyydettiin ELY-keskuksista ja TE-toimistoista yhteensä 75 koulutuksen dokumentit liittyen hankintaprosessiin. Haastatteluihin valittiin mukaan jokaiselta tarkastelun kohteena olevalta viideltä alueelta yksi koulutus jokaisesta kolmesta koulutustuotteesta. Näin ollen haastattelututkimuksen kohteita oli kokonaisuudessaan 15 koulutuscasesta Jokaisesta koulutuscasesta tavoiteltiin työnantajan/yrityksen edustajaa, kouluttajaa sekä TE-hallinnon edustajaa haastatteluun, eli tavoiteltiin yhteensä 45 haastateltavaa. Yhteensä 38 henkilöä tavoitettiin haastatteluun tästä joukosta. Haastatteluiden lisäksi muille selvityksessä tutkimuskohteena olleille tapauksille/koulutuksille (loput dokumenttianalyysiin valitusta 75:n ryhmästä) annettiin mahdollisuus antaa näkemyksensä kyselyn kautta samoihin haastattelukysymyksiin kuin haastattelututkimuksen kohteiksi valituilla. Tätä kautta saatiin vielä 27 henkilön mielipiteet. Haastatteluiden ja sitä täydentävän kyselyn avulla saatiin yhteensä 65 vastausta. Yhteydenpito tilaajan edustajien kanssa selvityksen kaikissa vaiheissa. 3

4 Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyiden käyttö Yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteiden kysyntä on voimakkainta TäsmäKoulutuksessa. Pienintä kysyntä on MuutosKoulutuksessa (n. 10 % kokonaiskysynnästä) Yhteishankintakoulutuksen kysyntään pystytään pääosin vastaamaan käytössä olevien määrärahojen puitteissa alueellisia eroja on. Euroopan sosiaalirahaston rooli on keskimäärin varsin merkittävä niillä alueilla, joilla ESR-rahaa ylipäänsä käytetään yhteishankintakoulutusten järjestämiseen. Tällaisilla alueilla ESR-rahoitus kattaa noin puolet yhteishankintakoulutusten kustannuksista. Suosituimpia hankintamenettelyjä ovat olleet koulutustuotteesta riippumatta puitejärjestely ja suorahankinta. Avoimen menettelyn osuus myös suhteellisen merkittävä etenkin Rekryssä ja Muutoksessa. Muutos- ja TäsmäKoulutukset hankitaan pääosin suorahankintoina. TäsmäKoulutuksissa suorahankinnan käyttö vaikuttaa olevan jossain määrin yhteydessä myös koulutussuunnitteluun ja sen työläyteen. Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa sekä rajoitettu menettely ovat selvästi vähemmän käytettyjä hankintamenettelyjä. Avoin menettely läpinäkyvä, mutta aikaa vievä ja vaivalloinen toteuttaa, koska sisällöt ja tarve on määriteltävä tarkkaan. Toivottiin kehitettävän joustavammaksi, jotta prosessinaikaiset muutokset eivät keskeytä tai kaada hankintaa. 4

5 Hankintamenettelyiden käyttö ja linjaukset Suorahankintaa pidettiin joustavana ja hyvänä käytön kannalta, mutta läpinäkyvyyden kannalta ongelmallinen. Menettely vaatii yritykseltä tarkkaa tarpeiden määrittelyä. Saattaa myös ehkäistä tervettä kilpailua. Puitejärjestely toimiva ja nopea menettely, kun puitteet saatu neuvoteltua. Ongelmallista se, että puitteista huolimatta joudutaan usein järjestämään minikilpailutus. Hankala hoitaa räätälöintiä vaativia koulutustarpeita. Alueellisia eroja hankintamenettelyjen käytössä. Hämeessä paljon suorahankintaa, Pirkanmaalla avoin menettely ja Pohjois- Pohjanmaalla tasavahvasti useita erilaisia hankintamenettelyjä. Noin puolessa ELY-keskusalueista on tehty erityisiä aluekohtaisia linjauksia koulutustuotteiden käytön suhteen. Ne koskevat pääasiassa: yrityskokoa, suhtautumista julkisen sektorin työnantajiin, koulutuksen kokoa tai jotain muuta yritykseen tai sen toimialaan liittyvää ominaisuutta. Yleisimmin esille noussut asia oli yrityksen koko ja rajanveto suurten yritysten ja pkyritysten välille. TE-hallinnossa ei erityisemmin kaivata koulutustuotteisiin TE-toimistokohtaisia linjauksia, mutta laajemmalla alueella (ELY-keskuskohtaisesti, valtakunnallisesti) käytäntöjen yhtenäistämistä ymmärretään paremmin. 5

6 Linjaustarpeet ja työvoima- ja elinkeinopoliittiset perustelut Millaisia asioita yhteishankintakoulutuksessa tulisi aiempaa tarkemmin ohjeistaa ja linjata: linjaustarpeet liittyvät koulutuksen luonteeseen, koulutuksen kestoon ja yrityskohtaiseen koulutusten määrän rajoittamiseen, kattohintaan, yrityskokoon, suhtautumiseen julkisen sektorin työnantajiin, ELY-keskuksen ja TE-toimiston väliseen vastuunjakoon, koulutettaville asetettaviin kriteereihin sekä hankintojen keskittämiseen. Työvoima- ja elinkeinopoliittisia perusteluita hankinnalle tuodaan selkeästi esille hankintaan liittyvissä dokumenteissa noin kahdessa tapauksessa kolmesta. MuutosKoulutusten tarvetta perusteltiin yleisimmin irtisanomistilanteilla ja uudelleen työllistymisen edistämisellä. Varsinaisiin työvoima- ja elinkeinopoliittisiin perusteisiin viitattiin lähinnä välillisesti ja työttömyyden ennaltaehkäisy vaikuttaa olevan yleisin työvoimapoliittinen peruste koulutusten rahoittamisille. RekryKoulutuksia perusteltiin selvästi yleisimmin yritysten/työnantajien uuden osaavan työvoiman tarpeen näkökulmasta Perustelut kohdistuivat lähes yksinomaan työnantajien tarpeeseen osaavalle ja ammattitaitoiselle työvoimalle, eikä tätä työvoimaa ollut mahdollista muuta kautta saada. Työvoima- ja elinkeinopoliittisista perusteista työvoiman saatavuuden turvaaminen nostettiin siten usein ja selvästi esille perusteluissa. 6

7 Työvoima- ja elinkeinopoliittiset perustelut TäsmäKoulutusten tarvetta perusteltiin yleisimmin ammattitaitoon liittyvillä näkökulmilla. Perusteina oli mainittu usein ammattitaidon laajentaminen, päivittäminen ja syventäminen sekä yleinen ammattitaidon kehittäminen. Seuraavaksi yleisin peruste koulutukselle oli työpaikkojen säilyttämisen (irtisanomisten ja lomautusten välttäminen) näkökulma. Kolmanneksi yleisin peruste oli puolestaan eräänlainen yritysnäkökulma: eli toimintaedellytysten turvaaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja tulevaisuusnäkökulma yrityksen toiminnassa. Työpaikkojen säilyttämiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn liittyvät työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet tulevat tarkastelussa olleiden TäsmäKoulutusten osalta selkeimmin esille. Kaikkein eniten dokumenteissa viitattu ammattitaidon kehittämisen näkökulma ei tule suoraan esille työvoima- ja elinkeinopoliittisissa perusteissa. Ammattitaidon kehittämisellä pyritään siten vaikuttamaan lähinnä välillisesti perusteina oleviin asioihin. 7

8 Kehittämissuosituksia Yhteishankintakoulutuksen selvitys Yhteishankintamenettelyjä olisi syytä jossain määrin yhtenäistää, siten että hyödynnetään eri menetelmien parhaat puolet, kuten avoimen menettelyn läpinäkyvyys, suoran hankinnan joustavuus, puitejärjestelyn sujuvuus ja perusteellinen neuvottelu puitteista. ELY-alueittain tehtäviä yhteishankintakoulutusta koskevia linjauksia on syytä jatkossakin harkita. Tosin myös ministeriöstä käsin tehtävät linjaukset yhtenäistäisivät käytäntöjä koko maan alueella, jolloin päästäisiin epäselvyyttä aiheuttavista tilanteista mm. silloin, kun asiakasyrityksellä on toimintaa usean eri ELY-keskuksen alueella ja näillä alueilla on koulutustuotteiden käytössä toisistaan poikkeavat rutiinit. Työvoima- ja elinkeinopoliittisia perusteluita hankinnoille olisi syytä tuoda ilmi nykyistä laajemmassa määrin hankintapäätöksissä. ESR-rahoituksen käyttö yhteishankintakoulutuksessa on pyrittävä turvaamaan myös jatkossa. 8

9 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Yhteistyö kouluttajien, yritysten ja TE-hallinnon välillä on sujunut pääsääntöisesti hyvin yhteishankintakoulutuksen toteutuksessa. Yhteistyö TE-toimistojen ja ELY-keskusten välillä toimii myös pääosin hyvin. Kuitenkin myös kehittämisen varaa on: TE-hallinnon näkökulmasta mm. tiiviimpi yhteydenpito ja parempi tiedonkulku, parempi ymmärrys ja vastuu hallinnoinnista sekä sitoutuminen yhteisiin asioihin. Toimistojen välisten toimintakulttuurien yhtenäistäminen, koska kaikilla on resurssipulaa toimijoiden, rahoituksen ja ajan suhteen. Ettei keksittäisi samaa pyörää uudestaan. Ohjeistuksissa määritellyt kriteerit yhteishankinnasta eivät aina täyty hankinnoissa ja asioiden hoitamisessa. Tiedottaminen ja tiedonkulku eri organisaatioiden välillä jäävät usein ohuiksi. Reagointia työnantajien tarpeisiin on edistänyt: Etukäteen tehty koulutussuunnittelu, nopeus koulutettavien hakemisessa (RekryKoulutus) ja käytetyn hankintamenettelyn nopeus. Nopea reagointi oli mahdollista erityisesti silloin, kun: kilpailutettu kouluttajien puitesopimus oli jo olemassa kouluttajan hankinta voitiin hoitaa suorahankintana koulutus voitiin kanavoida olemassa olevan projektin (ESR/Protek) hoidettavaksi eri toimijoiden (ELY/TE-toimisto, kouluttaja) yhteistyölle oli jo olemassa vakiintunut yhteistyön muoto 9

10 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Työnantajien tyytyväisyys koulutuksen toteuttamiseen koulutusprosessin eri vaiheissa on kokonaisuudessaan hyvä. Onnistuneita prosesseja ovat erityisesti olleet sopimuksen tekeminen ja alkuneuvottelu. Eniten työnantajien mielestä yhteishankintakoulutusprosessissa on kehittämisen varaa palautteen keräämisessä ja etäopetuksessa. Nämä prosessit olivat kuitenkin selvästi onnistuneita, joten kehittämistarve on kokonaisuudessaan hienoinen. Etäopetukseen liittyvät kehittämistarpeet kohdistuvat TäsmäKoulutukseen. TE-hallinnon tarjoama palvelu yhteishankintakoulutuksissa toimii pääpiirteissään myös kouluttajien näkökulmasta erittäin hyvin. Rekryssä kuitenkin parantamisen varaa, lähinnä rekrytoitavien henkilöiden soveltuvuuden havainnoinnissa. TE-hallinnon edustajien näkökulmasta heikoimmin sujuva prosessi on tiedottaminen ja markkinointi koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden mahdollisuudesta. Lisäksi yhteistyöhön kouluttajien ja yritysten kanssa ei jää heidän mielestään riittävästi aikaa. Protek-hankkeiden tuki on ollut merkittävää koulutusten kannalta. Monet yhteishankinnat olisivat jääneet toteutumatta ilman Protek-hankkeita. Hankkeiden kautta markkinointi paikallisesti. 10

11 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Verkostokoulutukset ovat olleet teemaan tai toimintoihin perustuvia sekä toimialapohjaisia. Verkostokoulutuksen vaikuttavuutta pidettiin suurena erityisesti kun ne olivat lähtöisin ruohonjuuritasolta. Parhaimmillaan vaikutukset ulottuvat koko verkostoon, toimintatapaan, toimialaketjuun jne. Toimintatavan etuna edullisuus ja koulutettavien suuri määrä. Verkostokoulutukset kustannustehokkaita valtiolle ja yrityksille erityisesti rakennemuutostilanteissa. Verkostokoulutusten haasteina ovat aikataulut, yhdenaikainen aloitus, kiinnostuksen puute ja raskasrakenteisuus. 11

12 Kehittämissuosituksia Yhteishankintakoulutusten markkinointia tulee kehittää. Erityisesti tulee varmistaa, että tiedon tarve ja tarjonta kohtaavat. Tieto menee perille ja hyödynnetään silloin, kun sille on tarvetta. Viestinnällisin toimenpitein on mahdollista kertoa yhteishankintakoulutuksesta, ja näin tuoda nykyistä paremmin yritysasiakkaiden tietoon prosessin kulku sekä kesto ja koulutusten yhtenäinen hyväksymisen arviointikriteeristö. Tällöin pettymykset esim. päätöksenteon viivästymiseen tai hakemuksen hylkäämispäätökseen vähenevät. Myös yhteishankintakoulutusten ympärillä olevan verkoston pitää olla niin toimiva ja tietoinen yhteishankintakoulutuksista, että työnantaja osataan ohjata oikeaan osoitteeseen silloin kun hän tarvitsee tietoa yhteishankintakoulutuksista. RekryKoulutuksissa TE-hallinnossa on parantamisen varaa palvelussa. Erityisesti työnantajille osoitettavien rekrytoitavien/koulutettavien valinnassa pitäisi pystyä nostamaan tasoa. ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat tärkeitä linkkejä koulutuksen järjestämisessä. Vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi pitää koordinoida ELY-keskusten ja TE-toimistojen tekemiset niin, ettei tehdä päällekkäistä työtä. 12

13 Kehittämissuosituksia Puolueeton ja osaava suunnittelu minimoi koulutuksen vääristymät (liian kouluttajavetoisuuden tai huolimattomasti tehdyn suunnittelun) ja parantaa koulutuksen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia. Vaikuttavuuden ja kokonaisvaltaisen kehittämisen varmistamiseksi suunnittelun lähtökohtana tulee olla yrityksen liiketoiminnan tavoitteet ja strategia. Yhteishankintakoulutuksissa tulee erityisellä tarkkaavaisuudella varmistaa, että kouluttajien osaaminen ja koulutussisällöt vastaavat työnantajien tiedon tarpeita. Verkostokoulutuksissa tulee varmistaa, että ne vastaavat paikallisiin kehittämistarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin. Verkostokoulutuksia tulee edelleen toteuttaa. Koulutusten yhteydessä pitää varmistaa, että verkostot toimivat ja tieto kulkee avoimesti verkossa mukana oleville toimijoille. Näin saadaan verkostosta kaikki hyöty irti ja parannetaan verkossa toimivien koulutuksesta saamaa yhteistä hyötyä ja sosiaalista pääomaa. 13

14 Toiminnan seuraaminen Työssäoppimisen seurannassa ja valvonnassa toteutus vaihtelee paljon alueilla. Kokonaisuudessaan sen on koettu onnistuneen hyvin tai tyydyttävästi. Ongelmana liian vähäinen yhteydenpito, kiireiset aikataulut, vähäiset resurssit ja tiedon puute. Vastuuhenkilöt vaikuttavat palautteen mukaan paljon seurannan onnistumiseen. Kouluttajan tai työnantajan panos todettu usein olevan riittämätön. Kevyimmillään seuranta sitä, että pidetään yhteyttä työnantajaan tarvittaessa ja/tai reagoidaan esille nouseviin haasteisiin tarvittaessa. Opal-palautetta käytetään tällöin myös apuna, mikäli sitä kerätään. Yleisemmin käytetään kuitenkin reaaliaikaisempaa seurantaa. Keinoina mm. ohjausryhmäkäytäntö, paikan päällä tehtävät palautekeskustelut ja työssäoppimisen raportointien sitominen maksatukseen. Opal-palautteen keräämiseen liittyy haasteita. Sitä kerätään parhaiten RekryKoulutuksista ja heikoiten TäsmäKoulutuksista. Alueellisesti tarkasteltuna (RekryKoulutukset) Opal-palautetta kerätään suhteellisesti selvästi eniten Uudellamaalla. Kaakkois-Suomessa puolestaan palautetta on kerätty vähiten. 14

15 Toiminnan seuraaminen TäsmäKoulutuksista ei useinkaan kerätä Opal-palautetta, koska palautelomakkeen kysymykset soveltuvat heikosti näihin koulutuksiin. Lisäksi Opal-palautetta ei kerätä myöskään sen takia, koska ohjeistus sallii keräämättä jättämisen tietyissä tapauksissa. Joissakin koulutuksissa on käytetty omia palautelomakkeita näihin tilanteisiin, mutta suurimmassa osassa palautteen kerääminen on jätetty kokonaan väliin. Näin ollen tosiasiassa omilla kyselyillä korvataan melko harvoin Opal-palautteen soveltumattomuus tai käyttämättömyys. Palautetta saadaan toki muullakin tavalla kuin OPALin tai omien palautteiden kautta, mm. yhteisissä loppukeskusteluissa ja normaalissa yhteydenpidossa, mutta dokumentoitua palautetta on loppujen lopuksi vähän suhteessa koulutusten määrään. Joillakin alueilla Opal-palautteen keräämättömyys on ilmeisesti vieritetty myös RekryKoulutuksiin, eli mm. lyhyissä koulutuksissa ei välttämättä kerätä Opal-palautetta, vaikka koulutus olisikin yli 10 päivää kestävää. Myös sellaisia tapauksia tuli esille, joissa palautetta ei ole saatu kouluttajalta tai kouluttaja ei ole saanut niitä opiskelijoilta. Työssäoppimisen seuranta sekä TäsmäKoulutusten palautteet vaativat kehittämistä. 15

16 Toiminnan seuraaminen Keskimäärin puolet käyttävät ASKO-järjestelmää yhteishankintakoulutusten toteuttamista koskevien tietojen tallentamiseen. Syinä käyttämättömyyteen olivat mm.: Se, että tiedot tallennetaan jo URA-järjestelmään, eikä 2-kertaista työtä haluta tehdä. Osaan organisaatioista järjestelmä oli vasta tullut tai tulossa. Yritystietojen osalta ASKO-järjestelmää käyttää noin 75 %. Osa pitää järjestelmää erinomaisesti palveluohjaukseen soveltuvana ja kehittämisen arvoisena tietolähteenä. Osa ei ollut tutustunut järjestelmään tai piti sen käyttöä hankalana. 16

17 Kehittämissuosituksia Opiskelijapalautteen keräämisessä on parantamisen varaa, jotta yhä useammista koulutuksista palaute olisi käytettävissä. TäsmäKoulutuksen osalta Opal-palaute vaatii korvaavaa palautekyselyä tai nykyistä kysymyspatteristoa olisi muutettava tähän koulutustuotteeseen sopivammaksi. Mikäli resurssit mahdollistavat, ohjausryhmäkäytäntöä kannattaa ylläpitää, sekä vähintäänkin kytkeä palautteen saaminen maksatukseen. Palautejärjestelmän tuottamaa tietoa tulee hyödyntää koulutuksia kehitettäessä. Pitää sopia yhteiset periaatteet palautetiedon hyödyntämiselle. Työssäoppimisen seurantaan ja valvontaan olisi myös syytä ottaa vahvempi ote. Seurantaan tulisi kehittää yksinkertainen ja käytännön työssä helposti hyödynnettävä kriteeristö ja vastuuttaa seurannan toteuttajat. ASKO-järjestelmän käytön opetusta ja kannustamista järjestelmän käyttöönottoon tulee lisätä, jotta järjestelmä saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja yhteishankintakoulutusten tiedot siihen mahdollisimman kattavasti. 17

18 Yhteishankintakoulutusprosessin kesto Aika työnantajan esityksestä hankintasopimuksen tekemiseen oli käytettävissä olleen aineiston perusteella keskimäärin 70 päivää. Tämä prosessi sujui nopeimmillaan viidessä päivässä ja pisimmillään siihen kului 267 päivää. Aika työnantajan esityksestä koulutuksen alkamiseen on keskimäärin aineistossa olleiden koulutusten osalta 79 päivää. Otettava huomioon, ettei tarkastelussa ole huomioitu ennen työnantajan esitystä tehtyä koulutusta pohjustavaa työtä. Prosessin kestoissa on isoja alueellisia eroja. Koulutuksen kesto Koulutuksissa käytetään keskimäärin 80 päivää yhden henkilön kouluttamiseen. Tämä tapahtuu keskimäärin 32 viikon aikana. TäsmäKoulutukseen käytetään keskimäärin 32 päivää 33 viikon aikana. RekryKoulutukseen menee keskimäärin 144 päivää 34 viikossa. MuutosKoulutukseen puolestaan käytetään 68 päivää 24 viikon aikana. Koulutukset viedään läpi nopeimmassa tahdissa Pohjois-Pohjanmaalla (keskimäärin 25 viikkoa) ja väljimmällä aikataululla Kaakkois-Suomessa (42 viikkoa). 18

19 Työssäoppiminen Yhteishankintakoulutuksen selvitys RekryKoulutuksiin sisältyi keskimäärin 95 päivää työssäoppimista ja TäsmäKoulutuksissa työssäoppimispäiviä oli keskimäärin 37 kpl henkilöä kohden. Erityisesti Uudellamaalla mutta myös Hämeessä on sisällytetty suhteellisesti eniten työssäoppimista koulutuksiin. Näillä alueilla on myös suhteellisen paljon RekryKoulutuksia ja työssäoppimisen määrä on selvästi sidoksissa näihin koulutuksiin. Opal-palautteiden perusteella voidaan sanoa, että koulutuksiin liittyvä työssäoppiminen on toteutunut kokonaisuudessaan myönteisesti (opiskelijanäkökulmasta). Erityisesti työssäoppimisjakson aikana saadut työtehtävät ovat tukeneet hyvin oppimista. Parantamisen varaa opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin vielä työssäoppimisen sisällön ja tavoitteiden sopimisessa yhteisesti. Suurimmat työssäoppimisen haasteet liittyvät työssäoppimisen ohjaukseen, mm. työssäohjaajien motivaatioon ja asennoitumiseen opiskelijoita kohtaan. Kehittämissuositus Työssäoppimisen toteutukseen tulee kiinnittää etukäteen vielä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoppimisen sisältöön, tavoitteisiin ja ohjaukseen liittyvistä asioista sovitaan todella yhteisesti etukäteen. 19

20 Yritykselle räätälöity koulutus, tutkintotavoitteinen koulutus Yritykselle räätälöidyt koulutukset ovat selvästi yleisempiä kuin tutkintotavoitteiset koulutukset. Lisäksi koulutuksia, joissa tosiasiallinen rajanveto näiden kahden välille on vaikea tehdä, löytyy jossain määrin. Näissä koulutuksissa on selvästi taustalla edellytysten luonti tutkinnoille tai osatutkinnoille, vaikkeivät ne olekaan tutkintotavoitteisia koulutuksia. Tutkintotavoitteisia koulutuksia suhteellisesti eniten MuutosKoulutuksissa. Yleis- vs. erityiskoulutus Tarkastelun kohteena olleista TäsmäKoulutuksista lähes kaikki olivat yleiskoulutuksia. Erityiskoulutuksia toteutetaan siten tämän aineiston perusteella todella harvoin tarkastelun kohteena olevilla alueilla. 20

21 Koulutusten sisältö Yhteishankintakoulutuksen selvitys Yhteinen teema RekryKoulutusten sisällöissä oli erityisesti työturvallisuus. Myös erilaisten korttien suorittaminen oli yleistä (työturvallisuuskorttien lisäksi), erityisesti ensiapu- ja tulityökortit. Yhteisiä teemoja RekryKoulutuksissa olivat myös hygienia, asiakaspalveluosaaminen, myynti ja markkinointi, tietotekniikka ja englannin kieli. TäsmäKoulutuksissa ammatillisen osaamisen saavuttamiseen liittyvät näkökulmat eivät näy yhtä voimakkaasti koulutusten sisällöissä kuin RekryKoulutuksissa. Ammatillista osaamista täydennetään kyllä paljon TäsmäKoulutuksissa, mutta tavallaan yleisempi ja liiketoimintaosaamiseen painottuva koulutus saa myös runsaasti jalansijaa TäsmäKoulutuksien sisällöissä. TäsmäKoulutusten sisällöissä teknologiaan liittyvät näkökulmat ovat melko yleisiä. Ohjelmointiin, erilaisten ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönottamiseen ja osaamisen päivittämiseen niihin liittyen kohdistuu huomattavasti koulutuksia. Johtamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun liittyvät sisällöt nousevat esille TäsmäKoulutuksessa selvästi muita koulutusmuotoja enemmän. Laatujohtaminen ja yrityksen strateginen suunnittelu/kehittämissuunnittelu ovat tässä yhteydessä nousevia aihealueita. Palvelukonseptit, kansainvälisyyteen liittyvät asiat yrityksessä ja sopimustekniset asiat nousevat myös esille sisällöissä jossain määrin yhteisinä osaamistarpeina monille TäsmäKoulutuksille. 21

22 Koulutusten sisältö Yhteishankintakoulutuksen selvitys MuutosKoulutukset jakaantuivat jossain määrin painotukseltaan työnhakuun orientoiviin yleisempiin sekä tiettyyn alaan fokusoituneisiin (ammatilliset tavoitteet vahvemmin mukana) koulutuksiin. Näille molemmille koulutustyypeille yhteisiä teemoja oli kuitenkin nähtävissä koulutusten sisällössä. Yleisimmin näitä olivat yrittäjyyteen ja yrittäjävalmiuksiin liittyvät teemat. Muutostilanteissa yrittäjyys vaikuttaa olevan tähtäimessä (tai vaihtoehtona) melko usein. MuutosKoulutuksissa yhteisinä teemoina tulevat esille jonkin verran yrittäjyyttä harvemmin verotukseen, markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyvät kysymykset. TäsmäKoulutuksissa ja RekryKoulutuksissa on myös sisällöltään hyvin samanlaisia koulutuksia. Näissä tapauksissa erottava tekijä muodostuu lähinnä kohderyhmistä. 22

23 Työelämän laatuun ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen Koulutukset (käytännössä TäsmäKoulutukset) voidaan ryhmitellä työnantajien esitysten ja koulutussisällön perusteella kolmeen ryhmään: Koulutuksiin, joissa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteyttä ei ole, vaan pikemminkin kyse on ammattitaidon kohottamisesta yms. Koulutuksiin, joissa pyritään tuomaan esille välillinen yhteys liiketoiminnan kehittämiseen, eli henkilöstön osaamisen kehittämisen kautta edistetään myös liiketoiminnan kehittämistä. Koulutuksiin, jotka sisältävät liiketoiminnan kehittämistä ainakin osittain. Nämä jakaantuvat lisäksi seuraaviin: koulutukset, joissa yhteys liiketoiminnan kehittämiseen on nähtävissä työnantajan esityksessä ja johdonmukaisesti myös koulutuksen sisällössä. koulutukset, joissa yhteys karisee matkan varrella pois tai se on vain koulutuksen sisältöä kuvaavissa dokumenteissa. Ensimmäisenä mainitut olivat selvästi yleisimpiä: suurin osa koulutuksista (tai pikemminkin työnantajan esityksistä sekä koulutuksen sisällöistä dokumentoituina) ei pidä sisällään selkeää yhteyttä liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutukset, joissa on selvästi yhteys liiketoiminnan kehittämiseen, muodostavat noin viidesosan kaikista koulutuksista. 23

24 Työelämän laatuun ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen Koulutuksen yhteys yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen näkyy työnantajan esityksissä ja etenkin koulutusten sisällöissä eniten erilaisissa strategioihin liittyvissä aihealueissa. Näitä ovat mm. strategisen ja operatiivisen toiminnan periaatteiden ymmärtäminen, strategian laatiminen, liiketoimintasuunnitelmat jne. Lisäksi esityksissä ja sisällöissä nousevat esille brändit, talous, taloushallinto, markkinointiviestintä sekä yrityksen laajentuminen koulutusten avulla. Henkilöstön osaamisen kehittämisen linkittymistä yrityksen liiketoimintaan perustellaan koulutusten dokumenteissa pääsääntöisesti kahdella teemalla: Henkilöstön osaamisen kehittämisellä joko pyritään lisäämään mahdollisuutta säilyttää työpaikkoja Tai sillä pyritään lisäämään kilpailukykyä tai mahdollistamaan kasvua. Linkittyminen näyttää siten tapahtuvan enemmänkin yrityksen tilanteen kautta, kuin varsinaisen liiketoiminnan kehittämisen osa-alueiden kautta. Työelämän laatuun liittyviä havaintoja tehtiin aineistoista vähän. Kehittämissuositus: Työnantajien/yritysten tukeminen yhteishankintakoulutusten avulla siten, että henkilöstön osaaminen nivoutuu pidemmän tähtäimen osaamisen kehittämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, on haastava mutta tärkeä tehtävä. 24 Lisää fokusta ja keinoja tähän tarvitaan.

25 Yhteishankintakoulutuksen vaikuttavuus Opal-palaute kertoo, että koulutukset ovat onnistuneet kokonaisuutena melko hyvin koulutettujen mielestä. Koulutusten hyödynnettävyys työelämässä vaikuttaa myös hyvältä. Koulutuksiin osallistuneista (lähinnä kyse Rekrystä) noin 2/3 oli työllistymässä koulutuksen jälkeen. Näistä suurin osa koki, että työllistyminen on suoraa vaikutusta koulutukseen osallistumisesta. Työpaikoista noin puolet oli pysyviksi työpaikoiksi luokiteltavia. Työttömäksi koulutuksen päättyessä oli jäämässä noin joka neljäs opiskelija. Ura-tietojen perusteella tarkastelun kohteena olleiden RekryKoulutusten päättäneistä henkilöistä arviolta vajaa puolet on työllistyneinä kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Tarkastelun kohteena olleet TäsmäKoulutukset vaikuttavat olleen melko onnistuneita lomautusten ehkäisemistehtävässään. Reilut 2/3 koulutuksen päättäneistä työskenteli edelleen kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä koulutukseen osallistuvissa yrityksissä. 25

26 Yhteishankintakoulutuksen vaikuttavuus Työnantajien näkökulmasta koulutuksella on ollut selvästi enemmän vaikutusta osaamisen kehittämiseen ja henkilöiden uudelleen sijoittumiseen kuin liiketoiminnan kehittymiseen kokonaisuudessaan. Työnantajien mielestä koulutus on vaikuttanut yrityksissä erityisesti prosessien ja työn sujuvuuden edistämiseen ja konkreettiseen osaamisen kehittymiseen. Liiketoiminnan kehittymisen osa-alueella eniten työnantajien mielestä vaikutusta on ollut yritysten kilpailukykyyn. Yrityksen laajentumiseen, toiminnan monipuolistumiseen ja uudelleen suuntaamiseen koulutuksella on ollut melko marginaalisesti vaikutusta. Koulutustuotekohtaisina havaintoina voidaan pitää vaikuttavuuden osalta sitä, että TäsmäKoulutuksilla oli vaikutusta liiketoiminnan kehittymisen teemassa eniten yrityksen kannattavuuteen. RekryKoulutuksissa puolestaan oleellinen vaikutus on ollut tuottavuuden kasvattaminen. RekryKoulutuksissa erityisesti tavoitteena oleva työllistyminen on toteutunut tarkastelussa olleissa koulutuksissa hyvin. Noin ¾ yrityksiin työllistyneistä henkilöistä on edelleen selvityksen toteuttamishetkellä työllistettyinä yrityksiin. Yleisimmin henkilöt ovat jääneet pois yritysten palveluksesta koeaikana. Syynä on ollut yleensä soveltumattomuus työtehtäviin. 26

27 Tavoitteiden toteutuminen Koulutukset vaikuttavat toteutuvan parhaiten suunnitellusti Muutos- ja TäsmäKoulutuksissa, kun taas RekryKoulutuksiin liittyy useammin epäonnistumisia tavoitteiden saavuttamisessa tai niitä saavutetaan vain osittain. RekryKoulutuksissa tavoitteiden saavuttamattomuus jakaantui käytännössä työllistymistavoitteisiin ja rekrytoitavien ominaisuuksiin ja markkinatilanteeseen. Selvästi useimmiten työllistymistavoitteista jääminen oli syynä tavoitteiden toteutumattomuuteen. Tähän tavoitteen toteutumattomuuteen liittyivät läheisesti nimenomaan haasteet sopivien henkilöiden rekrytoimisessa. TäsmäKoulutuksissa tavoitteiden osittainen saavuttamattomuus on liittynyt pääasiassa koulutuksen jäämiseen joltakin osin vajaaksi; lähinnä kiireestä, kouluttajasta tai koulutuksen sisällöstä johtuen. Lisäksi henkilöstön valmius uuden oppimiseen, osallistumisaktiivisuus ja osallistujien vaihtuvuus olivat syinä tavoitteiden osittaiseen saavuttamattomuuteen. Kokonaisuudessaan TäsmäKoulutuksissa saavuttiin tavoitteet kuitenkin hyvin. Kehittämissuositus: Koulutettavien/rekrytoitavien valintaan tarvitaan lisää osuvuutta. Lisäksi koulutukset on syytä rakentaa riittävän väljiksi kaikkien osapuolten näkökulmasta. 27

28 Esitetyt merkittävimmät kehittämistarpeet Kaikkia koulutustuotteita koskevana havaintona voidaan pitää sitä, että selvityksen tiedonhankinnan kohteena olleet vastaajat (työnantajat, TE-hallinto ja kouluttajat) halusivat tuoda esille, ettei erityisiä puutteita ole suuremmin ja että palvelu toteutuu jo tällä hetkellä melko hyvin nimenomaan asiakaslähtöisenä. MuutosKoulutus: Koulutuksesta ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan/markkinoidaan liian vähän. Tuotetta pidettiin yrityksille edullisena ja parempana keinona kiinnittää huomiota irtisanottaviin, kuin muilla keinoilla. Hankintavaiheeseen toivottiin joustavampaa systeemiä. Enemmän huomiota ammatillisiin näkökulmiin/ammatilliseen osaamiseen pohjaavaan koulutukseen sisältäen kuitenkin myös työnhakukoulutusta. ELY-keskusten ja kouluttajien toivottiin tekevän tiiviimpää yhteistyötä. RekryKoulutus: Onnistuneempi koulutettavien/rekrytoitavien valinta. Aikataulun väljentäminen Kun koulutukseen kootaan useita yrityksiä mukaan, hankinnassa tulisi käyttää suorahankintaa/puitejärjestelyä. Koulutuksissa pitäisi päästä nopeampaan aloitukseen. 28