Yhteishankintakoulutuksen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteishankintakoulutuksen selvitys"

Transkriptio

1

2 Selvityksen tilaajana työ- ja elinkeinoministeriö. Toteuttajana TK-Eval (Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää) ja TK-Evalin yhteistyökumppaneina Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA ja Solenoidi Oy Selvityksen tavoitteena arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta ja antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Arviointiselvitys jakaantui kolmeen osaan: Sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15 ELY-keskusta) Tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELYkeskusalueella (Häme, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa) perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) Haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue). 2

3 Selvityksen tiedonhankinta Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishankintakoulutusten parissa työskenteleville. Tämä tiedonhankinta oli valtakunnallinen, eli vastaajat edustivat kaikkien 15 ELYkeskusalueen yhteishankintatoimintaa. 113 vastaajaa, vastausprosentti 66. Kysely yhteishankintakoulutukseen liittyvistä valituksista ja tarkastuksista ELYkeskuksille. Vastaus yht. 13 ELY-keskuksesta. Dokumenttianalyysi, jota varten pyydettiin ELY-keskuksista ja TE-toimistoista yhteensä 75 koulutuksen dokumentit liittyen hankintaprosessiin. Haastatteluihin valittiin mukaan jokaiselta tarkastelun kohteena olevalta viideltä alueelta yksi koulutus jokaisesta kolmesta koulutustuotteesta. Näin ollen haastattelututkimuksen kohteita oli kokonaisuudessaan 15 koulutuscasesta Jokaisesta koulutuscasesta tavoiteltiin työnantajan/yrityksen edustajaa, kouluttajaa sekä TE-hallinnon edustajaa haastatteluun, eli tavoiteltiin yhteensä 45 haastateltavaa. Yhteensä 38 henkilöä tavoitettiin haastatteluun tästä joukosta. Haastatteluiden lisäksi muille selvityksessä tutkimuskohteena olleille tapauksille/koulutuksille (loput dokumenttianalyysiin valitusta 75:n ryhmästä) annettiin mahdollisuus antaa näkemyksensä kyselyn kautta samoihin haastattelukysymyksiin kuin haastattelututkimuksen kohteiksi valituilla. Tätä kautta saatiin vielä 27 henkilön mielipiteet. Haastatteluiden ja sitä täydentävän kyselyn avulla saatiin yhteensä 65 vastausta. Yhteydenpito tilaajan edustajien kanssa selvityksen kaikissa vaiheissa. 3

4 Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyiden käyttö Yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteiden kysyntä on voimakkainta TäsmäKoulutuksessa. Pienintä kysyntä on MuutosKoulutuksessa (n. 10 % kokonaiskysynnästä) Yhteishankintakoulutuksen kysyntään pystytään pääosin vastaamaan käytössä olevien määrärahojen puitteissa alueellisia eroja on. Euroopan sosiaalirahaston rooli on keskimäärin varsin merkittävä niillä alueilla, joilla ESR-rahaa ylipäänsä käytetään yhteishankintakoulutusten järjestämiseen. Tällaisilla alueilla ESR-rahoitus kattaa noin puolet yhteishankintakoulutusten kustannuksista. Suosituimpia hankintamenettelyjä ovat olleet koulutustuotteesta riippumatta puitejärjestely ja suorahankinta. Avoimen menettelyn osuus myös suhteellisen merkittävä etenkin Rekryssä ja Muutoksessa. Muutos- ja TäsmäKoulutukset hankitaan pääosin suorahankintoina. TäsmäKoulutuksissa suorahankinnan käyttö vaikuttaa olevan jossain määrin yhteydessä myös koulutussuunnitteluun ja sen työläyteen. Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa sekä rajoitettu menettely ovat selvästi vähemmän käytettyjä hankintamenettelyjä. Avoin menettely läpinäkyvä, mutta aikaa vievä ja vaivalloinen toteuttaa, koska sisällöt ja tarve on määriteltävä tarkkaan. Toivottiin kehitettävän joustavammaksi, jotta prosessinaikaiset muutokset eivät keskeytä tai kaada hankintaa. 4

5 Hankintamenettelyiden käyttö ja linjaukset Suorahankintaa pidettiin joustavana ja hyvänä käytön kannalta, mutta läpinäkyvyyden kannalta ongelmallinen. Menettely vaatii yritykseltä tarkkaa tarpeiden määrittelyä. Saattaa myös ehkäistä tervettä kilpailua. Puitejärjestely toimiva ja nopea menettely, kun puitteet saatu neuvoteltua. Ongelmallista se, että puitteista huolimatta joudutaan usein järjestämään minikilpailutus. Hankala hoitaa räätälöintiä vaativia koulutustarpeita. Alueellisia eroja hankintamenettelyjen käytössä. Hämeessä paljon suorahankintaa, Pirkanmaalla avoin menettely ja Pohjois- Pohjanmaalla tasavahvasti useita erilaisia hankintamenettelyjä. Noin puolessa ELY-keskusalueista on tehty erityisiä aluekohtaisia linjauksia koulutustuotteiden käytön suhteen. Ne koskevat pääasiassa: yrityskokoa, suhtautumista julkisen sektorin työnantajiin, koulutuksen kokoa tai jotain muuta yritykseen tai sen toimialaan liittyvää ominaisuutta. Yleisimmin esille noussut asia oli yrityksen koko ja rajanveto suurten yritysten ja pkyritysten välille. TE-hallinnossa ei erityisemmin kaivata koulutustuotteisiin TE-toimistokohtaisia linjauksia, mutta laajemmalla alueella (ELY-keskuskohtaisesti, valtakunnallisesti) käytäntöjen yhtenäistämistä ymmärretään paremmin. 5

6 Linjaustarpeet ja työvoima- ja elinkeinopoliittiset perustelut Millaisia asioita yhteishankintakoulutuksessa tulisi aiempaa tarkemmin ohjeistaa ja linjata: linjaustarpeet liittyvät koulutuksen luonteeseen, koulutuksen kestoon ja yrityskohtaiseen koulutusten määrän rajoittamiseen, kattohintaan, yrityskokoon, suhtautumiseen julkisen sektorin työnantajiin, ELY-keskuksen ja TE-toimiston väliseen vastuunjakoon, koulutettaville asetettaviin kriteereihin sekä hankintojen keskittämiseen. Työvoima- ja elinkeinopoliittisia perusteluita hankinnalle tuodaan selkeästi esille hankintaan liittyvissä dokumenteissa noin kahdessa tapauksessa kolmesta. MuutosKoulutusten tarvetta perusteltiin yleisimmin irtisanomistilanteilla ja uudelleen työllistymisen edistämisellä. Varsinaisiin työvoima- ja elinkeinopoliittisiin perusteisiin viitattiin lähinnä välillisesti ja työttömyyden ennaltaehkäisy vaikuttaa olevan yleisin työvoimapoliittinen peruste koulutusten rahoittamisille. RekryKoulutuksia perusteltiin selvästi yleisimmin yritysten/työnantajien uuden osaavan työvoiman tarpeen näkökulmasta Perustelut kohdistuivat lähes yksinomaan työnantajien tarpeeseen osaavalle ja ammattitaitoiselle työvoimalle, eikä tätä työvoimaa ollut mahdollista muuta kautta saada. Työvoima- ja elinkeinopoliittisista perusteista työvoiman saatavuuden turvaaminen nostettiin siten usein ja selvästi esille perusteluissa. 6

7 Työvoima- ja elinkeinopoliittiset perustelut TäsmäKoulutusten tarvetta perusteltiin yleisimmin ammattitaitoon liittyvillä näkökulmilla. Perusteina oli mainittu usein ammattitaidon laajentaminen, päivittäminen ja syventäminen sekä yleinen ammattitaidon kehittäminen. Seuraavaksi yleisin peruste koulutukselle oli työpaikkojen säilyttämisen (irtisanomisten ja lomautusten välttäminen) näkökulma. Kolmanneksi yleisin peruste oli puolestaan eräänlainen yritysnäkökulma: eli toimintaedellytysten turvaaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja tulevaisuusnäkökulma yrityksen toiminnassa. Työpaikkojen säilyttämiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn liittyvät työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet tulevat tarkastelussa olleiden TäsmäKoulutusten osalta selkeimmin esille. Kaikkein eniten dokumenteissa viitattu ammattitaidon kehittämisen näkökulma ei tule suoraan esille työvoima- ja elinkeinopoliittisissa perusteissa. Ammattitaidon kehittämisellä pyritään siten vaikuttamaan lähinnä välillisesti perusteina oleviin asioihin. 7

8 Kehittämissuosituksia Yhteishankintakoulutuksen selvitys Yhteishankintamenettelyjä olisi syytä jossain määrin yhtenäistää, siten että hyödynnetään eri menetelmien parhaat puolet, kuten avoimen menettelyn läpinäkyvyys, suoran hankinnan joustavuus, puitejärjestelyn sujuvuus ja perusteellinen neuvottelu puitteista. ELY-alueittain tehtäviä yhteishankintakoulutusta koskevia linjauksia on syytä jatkossakin harkita. Tosin myös ministeriöstä käsin tehtävät linjaukset yhtenäistäisivät käytäntöjä koko maan alueella, jolloin päästäisiin epäselvyyttä aiheuttavista tilanteista mm. silloin, kun asiakasyrityksellä on toimintaa usean eri ELY-keskuksen alueella ja näillä alueilla on koulutustuotteiden käytössä toisistaan poikkeavat rutiinit. Työvoima- ja elinkeinopoliittisia perusteluita hankinnoille olisi syytä tuoda ilmi nykyistä laajemmassa määrin hankintapäätöksissä. ESR-rahoituksen käyttö yhteishankintakoulutuksessa on pyrittävä turvaamaan myös jatkossa. 8

9 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Yhteistyö kouluttajien, yritysten ja TE-hallinnon välillä on sujunut pääsääntöisesti hyvin yhteishankintakoulutuksen toteutuksessa. Yhteistyö TE-toimistojen ja ELY-keskusten välillä toimii myös pääosin hyvin. Kuitenkin myös kehittämisen varaa on: TE-hallinnon näkökulmasta mm. tiiviimpi yhteydenpito ja parempi tiedonkulku, parempi ymmärrys ja vastuu hallinnoinnista sekä sitoutuminen yhteisiin asioihin. Toimistojen välisten toimintakulttuurien yhtenäistäminen, koska kaikilla on resurssipulaa toimijoiden, rahoituksen ja ajan suhteen. Ettei keksittäisi samaa pyörää uudestaan. Ohjeistuksissa määritellyt kriteerit yhteishankinnasta eivät aina täyty hankinnoissa ja asioiden hoitamisessa. Tiedottaminen ja tiedonkulku eri organisaatioiden välillä jäävät usein ohuiksi. Reagointia työnantajien tarpeisiin on edistänyt: Etukäteen tehty koulutussuunnittelu, nopeus koulutettavien hakemisessa (RekryKoulutus) ja käytetyn hankintamenettelyn nopeus. Nopea reagointi oli mahdollista erityisesti silloin, kun: kilpailutettu kouluttajien puitesopimus oli jo olemassa kouluttajan hankinta voitiin hoitaa suorahankintana koulutus voitiin kanavoida olemassa olevan projektin (ESR/Protek) hoidettavaksi eri toimijoiden (ELY/TE-toimisto, kouluttaja) yhteistyölle oli jo olemassa vakiintunut yhteistyön muoto 9

10 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Työnantajien tyytyväisyys koulutuksen toteuttamiseen koulutusprosessin eri vaiheissa on kokonaisuudessaan hyvä. Onnistuneita prosesseja ovat erityisesti olleet sopimuksen tekeminen ja alkuneuvottelu. Eniten työnantajien mielestä yhteishankintakoulutusprosessissa on kehittämisen varaa palautteen keräämisessä ja etäopetuksessa. Nämä prosessit olivat kuitenkin selvästi onnistuneita, joten kehittämistarve on kokonaisuudessaan hienoinen. Etäopetukseen liittyvät kehittämistarpeet kohdistuvat TäsmäKoulutukseen. TE-hallinnon tarjoama palvelu yhteishankintakoulutuksissa toimii pääpiirteissään myös kouluttajien näkökulmasta erittäin hyvin. Rekryssä kuitenkin parantamisen varaa, lähinnä rekrytoitavien henkilöiden soveltuvuuden havainnoinnissa. TE-hallinnon edustajien näkökulmasta heikoimmin sujuva prosessi on tiedottaminen ja markkinointi koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden mahdollisuudesta. Lisäksi yhteistyöhön kouluttajien ja yritysten kanssa ei jää heidän mielestään riittävästi aikaa. Protek-hankkeiden tuki on ollut merkittävää koulutusten kannalta. Monet yhteishankinnat olisivat jääneet toteutumatta ilman Protek-hankkeita. Hankkeiden kautta markkinointi paikallisesti. 10

11 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Verkostokoulutukset ovat olleet teemaan tai toimintoihin perustuvia sekä toimialapohjaisia. Verkostokoulutuksen vaikuttavuutta pidettiin suurena erityisesti kun ne olivat lähtöisin ruohonjuuritasolta. Parhaimmillaan vaikutukset ulottuvat koko verkostoon, toimintatapaan, toimialaketjuun jne. Toimintatavan etuna edullisuus ja koulutettavien suuri määrä. Verkostokoulutukset kustannustehokkaita valtiolle ja yrityksille erityisesti rakennemuutostilanteissa. Verkostokoulutusten haasteina ovat aikataulut, yhdenaikainen aloitus, kiinnostuksen puute ja raskasrakenteisuus. 11

12 Kehittämissuosituksia Yhteishankintakoulutusten markkinointia tulee kehittää. Erityisesti tulee varmistaa, että tiedon tarve ja tarjonta kohtaavat. Tieto menee perille ja hyödynnetään silloin, kun sille on tarvetta. Viestinnällisin toimenpitein on mahdollista kertoa yhteishankintakoulutuksesta, ja näin tuoda nykyistä paremmin yritysasiakkaiden tietoon prosessin kulku sekä kesto ja koulutusten yhtenäinen hyväksymisen arviointikriteeristö. Tällöin pettymykset esim. päätöksenteon viivästymiseen tai hakemuksen hylkäämispäätökseen vähenevät. Myös yhteishankintakoulutusten ympärillä olevan verkoston pitää olla niin toimiva ja tietoinen yhteishankintakoulutuksista, että työnantaja osataan ohjata oikeaan osoitteeseen silloin kun hän tarvitsee tietoa yhteishankintakoulutuksista. RekryKoulutuksissa TE-hallinnossa on parantamisen varaa palvelussa. Erityisesti työnantajille osoitettavien rekrytoitavien/koulutettavien valinnassa pitäisi pystyä nostamaan tasoa. ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat tärkeitä linkkejä koulutuksen järjestämisessä. Vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi pitää koordinoida ELY-keskusten ja TE-toimistojen tekemiset niin, ettei tehdä päällekkäistä työtä. 12

13 Kehittämissuosituksia Puolueeton ja osaava suunnittelu minimoi koulutuksen vääristymät (liian kouluttajavetoisuuden tai huolimattomasti tehdyn suunnittelun) ja parantaa koulutuksen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia. Vaikuttavuuden ja kokonaisvaltaisen kehittämisen varmistamiseksi suunnittelun lähtökohtana tulee olla yrityksen liiketoiminnan tavoitteet ja strategia. Yhteishankintakoulutuksissa tulee erityisellä tarkkaavaisuudella varmistaa, että kouluttajien osaaminen ja koulutussisällöt vastaavat työnantajien tiedon tarpeita. Verkostokoulutuksissa tulee varmistaa, että ne vastaavat paikallisiin kehittämistarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin. Verkostokoulutuksia tulee edelleen toteuttaa. Koulutusten yhteydessä pitää varmistaa, että verkostot toimivat ja tieto kulkee avoimesti verkossa mukana oleville toimijoille. Näin saadaan verkostosta kaikki hyöty irti ja parannetaan verkossa toimivien koulutuksesta saamaa yhteistä hyötyä ja sosiaalista pääomaa. 13

14 Toiminnan seuraaminen Työssäoppimisen seurannassa ja valvonnassa toteutus vaihtelee paljon alueilla. Kokonaisuudessaan sen on koettu onnistuneen hyvin tai tyydyttävästi. Ongelmana liian vähäinen yhteydenpito, kiireiset aikataulut, vähäiset resurssit ja tiedon puute. Vastuuhenkilöt vaikuttavat palautteen mukaan paljon seurannan onnistumiseen. Kouluttajan tai työnantajan panos todettu usein olevan riittämätön. Kevyimmillään seuranta sitä, että pidetään yhteyttä työnantajaan tarvittaessa ja/tai reagoidaan esille nouseviin haasteisiin tarvittaessa. Opal-palautetta käytetään tällöin myös apuna, mikäli sitä kerätään. Yleisemmin käytetään kuitenkin reaaliaikaisempaa seurantaa. Keinoina mm. ohjausryhmäkäytäntö, paikan päällä tehtävät palautekeskustelut ja työssäoppimisen raportointien sitominen maksatukseen. Opal-palautteen keräämiseen liittyy haasteita. Sitä kerätään parhaiten RekryKoulutuksista ja heikoiten TäsmäKoulutuksista. Alueellisesti tarkasteltuna (RekryKoulutukset) Opal-palautetta kerätään suhteellisesti selvästi eniten Uudellamaalla. Kaakkois-Suomessa puolestaan palautetta on kerätty vähiten. 14

15 Toiminnan seuraaminen TäsmäKoulutuksista ei useinkaan kerätä Opal-palautetta, koska palautelomakkeen kysymykset soveltuvat heikosti näihin koulutuksiin. Lisäksi Opal-palautetta ei kerätä myöskään sen takia, koska ohjeistus sallii keräämättä jättämisen tietyissä tapauksissa. Joissakin koulutuksissa on käytetty omia palautelomakkeita näihin tilanteisiin, mutta suurimmassa osassa palautteen kerääminen on jätetty kokonaan väliin. Näin ollen tosiasiassa omilla kyselyillä korvataan melko harvoin Opal-palautteen soveltumattomuus tai käyttämättömyys. Palautetta saadaan toki muullakin tavalla kuin OPALin tai omien palautteiden kautta, mm. yhteisissä loppukeskusteluissa ja normaalissa yhteydenpidossa, mutta dokumentoitua palautetta on loppujen lopuksi vähän suhteessa koulutusten määrään. Joillakin alueilla Opal-palautteen keräämättömyys on ilmeisesti vieritetty myös RekryKoulutuksiin, eli mm. lyhyissä koulutuksissa ei välttämättä kerätä Opal-palautetta, vaikka koulutus olisikin yli 10 päivää kestävää. Myös sellaisia tapauksia tuli esille, joissa palautetta ei ole saatu kouluttajalta tai kouluttaja ei ole saanut niitä opiskelijoilta. Työssäoppimisen seuranta sekä TäsmäKoulutusten palautteet vaativat kehittämistä. 15

16 Toiminnan seuraaminen Keskimäärin puolet käyttävät ASKO-järjestelmää yhteishankintakoulutusten toteuttamista koskevien tietojen tallentamiseen. Syinä käyttämättömyyteen olivat mm.: Se, että tiedot tallennetaan jo URA-järjestelmään, eikä 2-kertaista työtä haluta tehdä. Osaan organisaatioista järjestelmä oli vasta tullut tai tulossa. Yritystietojen osalta ASKO-järjestelmää käyttää noin 75 %. Osa pitää järjestelmää erinomaisesti palveluohjaukseen soveltuvana ja kehittämisen arvoisena tietolähteenä. Osa ei ollut tutustunut järjestelmään tai piti sen käyttöä hankalana. 16

17 Kehittämissuosituksia Opiskelijapalautteen keräämisessä on parantamisen varaa, jotta yhä useammista koulutuksista palaute olisi käytettävissä. TäsmäKoulutuksen osalta Opal-palaute vaatii korvaavaa palautekyselyä tai nykyistä kysymyspatteristoa olisi muutettava tähän koulutustuotteeseen sopivammaksi. Mikäli resurssit mahdollistavat, ohjausryhmäkäytäntöä kannattaa ylläpitää, sekä vähintäänkin kytkeä palautteen saaminen maksatukseen. Palautejärjestelmän tuottamaa tietoa tulee hyödyntää koulutuksia kehitettäessä. Pitää sopia yhteiset periaatteet palautetiedon hyödyntämiselle. Työssäoppimisen seurantaan ja valvontaan olisi myös syytä ottaa vahvempi ote. Seurantaan tulisi kehittää yksinkertainen ja käytännön työssä helposti hyödynnettävä kriteeristö ja vastuuttaa seurannan toteuttajat. ASKO-järjestelmän käytön opetusta ja kannustamista järjestelmän käyttöönottoon tulee lisätä, jotta järjestelmä saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja yhteishankintakoulutusten tiedot siihen mahdollisimman kattavasti. 17

18 Yhteishankintakoulutusprosessin kesto Aika työnantajan esityksestä hankintasopimuksen tekemiseen oli käytettävissä olleen aineiston perusteella keskimäärin 70 päivää. Tämä prosessi sujui nopeimmillaan viidessä päivässä ja pisimmillään siihen kului 267 päivää. Aika työnantajan esityksestä koulutuksen alkamiseen on keskimäärin aineistossa olleiden koulutusten osalta 79 päivää. Otettava huomioon, ettei tarkastelussa ole huomioitu ennen työnantajan esitystä tehtyä koulutusta pohjustavaa työtä. Prosessin kestoissa on isoja alueellisia eroja. Koulutuksen kesto Koulutuksissa käytetään keskimäärin 80 päivää yhden henkilön kouluttamiseen. Tämä tapahtuu keskimäärin 32 viikon aikana. TäsmäKoulutukseen käytetään keskimäärin 32 päivää 33 viikon aikana. RekryKoulutukseen menee keskimäärin 144 päivää 34 viikossa. MuutosKoulutukseen puolestaan käytetään 68 päivää 24 viikon aikana. Koulutukset viedään läpi nopeimmassa tahdissa Pohjois-Pohjanmaalla (keskimäärin 25 viikkoa) ja väljimmällä aikataululla Kaakkois-Suomessa (42 viikkoa). 18

19 Työssäoppiminen Yhteishankintakoulutuksen selvitys RekryKoulutuksiin sisältyi keskimäärin 95 päivää työssäoppimista ja TäsmäKoulutuksissa työssäoppimispäiviä oli keskimäärin 37 kpl henkilöä kohden. Erityisesti Uudellamaalla mutta myös Hämeessä on sisällytetty suhteellisesti eniten työssäoppimista koulutuksiin. Näillä alueilla on myös suhteellisen paljon RekryKoulutuksia ja työssäoppimisen määrä on selvästi sidoksissa näihin koulutuksiin. Opal-palautteiden perusteella voidaan sanoa, että koulutuksiin liittyvä työssäoppiminen on toteutunut kokonaisuudessaan myönteisesti (opiskelijanäkökulmasta). Erityisesti työssäoppimisjakson aikana saadut työtehtävät ovat tukeneet hyvin oppimista. Parantamisen varaa opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin vielä työssäoppimisen sisällön ja tavoitteiden sopimisessa yhteisesti. Suurimmat työssäoppimisen haasteet liittyvät työssäoppimisen ohjaukseen, mm. työssäohjaajien motivaatioon ja asennoitumiseen opiskelijoita kohtaan. Kehittämissuositus Työssäoppimisen toteutukseen tulee kiinnittää etukäteen vielä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoppimisen sisältöön, tavoitteisiin ja ohjaukseen liittyvistä asioista sovitaan todella yhteisesti etukäteen. 19

20 Yritykselle räätälöity koulutus, tutkintotavoitteinen koulutus Yritykselle räätälöidyt koulutukset ovat selvästi yleisempiä kuin tutkintotavoitteiset koulutukset. Lisäksi koulutuksia, joissa tosiasiallinen rajanveto näiden kahden välille on vaikea tehdä, löytyy jossain määrin. Näissä koulutuksissa on selvästi taustalla edellytysten luonti tutkinnoille tai osatutkinnoille, vaikkeivät ne olekaan tutkintotavoitteisia koulutuksia. Tutkintotavoitteisia koulutuksia suhteellisesti eniten MuutosKoulutuksissa. Yleis- vs. erityiskoulutus Tarkastelun kohteena olleista TäsmäKoulutuksista lähes kaikki olivat yleiskoulutuksia. Erityiskoulutuksia toteutetaan siten tämän aineiston perusteella todella harvoin tarkastelun kohteena olevilla alueilla. 20

21 Koulutusten sisältö Yhteishankintakoulutuksen selvitys Yhteinen teema RekryKoulutusten sisällöissä oli erityisesti työturvallisuus. Myös erilaisten korttien suorittaminen oli yleistä (työturvallisuuskorttien lisäksi), erityisesti ensiapu- ja tulityökortit. Yhteisiä teemoja RekryKoulutuksissa olivat myös hygienia, asiakaspalveluosaaminen, myynti ja markkinointi, tietotekniikka ja englannin kieli. TäsmäKoulutuksissa ammatillisen osaamisen saavuttamiseen liittyvät näkökulmat eivät näy yhtä voimakkaasti koulutusten sisällöissä kuin RekryKoulutuksissa. Ammatillista osaamista täydennetään kyllä paljon TäsmäKoulutuksissa, mutta tavallaan yleisempi ja liiketoimintaosaamiseen painottuva koulutus saa myös runsaasti jalansijaa TäsmäKoulutuksien sisällöissä. TäsmäKoulutusten sisällöissä teknologiaan liittyvät näkökulmat ovat melko yleisiä. Ohjelmointiin, erilaisten ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönottamiseen ja osaamisen päivittämiseen niihin liittyen kohdistuu huomattavasti koulutuksia. Johtamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun liittyvät sisällöt nousevat esille TäsmäKoulutuksessa selvästi muita koulutusmuotoja enemmän. Laatujohtaminen ja yrityksen strateginen suunnittelu/kehittämissuunnittelu ovat tässä yhteydessä nousevia aihealueita. Palvelukonseptit, kansainvälisyyteen liittyvät asiat yrityksessä ja sopimustekniset asiat nousevat myös esille sisällöissä jossain määrin yhteisinä osaamistarpeina monille TäsmäKoulutuksille. 21

22 Koulutusten sisältö Yhteishankintakoulutuksen selvitys MuutosKoulutukset jakaantuivat jossain määrin painotukseltaan työnhakuun orientoiviin yleisempiin sekä tiettyyn alaan fokusoituneisiin (ammatilliset tavoitteet vahvemmin mukana) koulutuksiin. Näille molemmille koulutustyypeille yhteisiä teemoja oli kuitenkin nähtävissä koulutusten sisällössä. Yleisimmin näitä olivat yrittäjyyteen ja yrittäjävalmiuksiin liittyvät teemat. Muutostilanteissa yrittäjyys vaikuttaa olevan tähtäimessä (tai vaihtoehtona) melko usein. MuutosKoulutuksissa yhteisinä teemoina tulevat esille jonkin verran yrittäjyyttä harvemmin verotukseen, markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyvät kysymykset. TäsmäKoulutuksissa ja RekryKoulutuksissa on myös sisällöltään hyvin samanlaisia koulutuksia. Näissä tapauksissa erottava tekijä muodostuu lähinnä kohderyhmistä. 22

23 Työelämän laatuun ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen Koulutukset (käytännössä TäsmäKoulutukset) voidaan ryhmitellä työnantajien esitysten ja koulutussisällön perusteella kolmeen ryhmään: Koulutuksiin, joissa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteyttä ei ole, vaan pikemminkin kyse on ammattitaidon kohottamisesta yms. Koulutuksiin, joissa pyritään tuomaan esille välillinen yhteys liiketoiminnan kehittämiseen, eli henkilöstön osaamisen kehittämisen kautta edistetään myös liiketoiminnan kehittämistä. Koulutuksiin, jotka sisältävät liiketoiminnan kehittämistä ainakin osittain. Nämä jakaantuvat lisäksi seuraaviin: koulutukset, joissa yhteys liiketoiminnan kehittämiseen on nähtävissä työnantajan esityksessä ja johdonmukaisesti myös koulutuksen sisällössä. koulutukset, joissa yhteys karisee matkan varrella pois tai se on vain koulutuksen sisältöä kuvaavissa dokumenteissa. Ensimmäisenä mainitut olivat selvästi yleisimpiä: suurin osa koulutuksista (tai pikemminkin työnantajan esityksistä sekä koulutuksen sisällöistä dokumentoituina) ei pidä sisällään selkeää yhteyttä liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutukset, joissa on selvästi yhteys liiketoiminnan kehittämiseen, muodostavat noin viidesosan kaikista koulutuksista. 23

24 Työelämän laatuun ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen Koulutuksen yhteys yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen näkyy työnantajan esityksissä ja etenkin koulutusten sisällöissä eniten erilaisissa strategioihin liittyvissä aihealueissa. Näitä ovat mm. strategisen ja operatiivisen toiminnan periaatteiden ymmärtäminen, strategian laatiminen, liiketoimintasuunnitelmat jne. Lisäksi esityksissä ja sisällöissä nousevat esille brändit, talous, taloushallinto, markkinointiviestintä sekä yrityksen laajentuminen koulutusten avulla. Henkilöstön osaamisen kehittämisen linkittymistä yrityksen liiketoimintaan perustellaan koulutusten dokumenteissa pääsääntöisesti kahdella teemalla: Henkilöstön osaamisen kehittämisellä joko pyritään lisäämään mahdollisuutta säilyttää työpaikkoja Tai sillä pyritään lisäämään kilpailukykyä tai mahdollistamaan kasvua. Linkittyminen näyttää siten tapahtuvan enemmänkin yrityksen tilanteen kautta, kuin varsinaisen liiketoiminnan kehittämisen osa-alueiden kautta. Työelämän laatuun liittyviä havaintoja tehtiin aineistoista vähän. Kehittämissuositus: Työnantajien/yritysten tukeminen yhteishankintakoulutusten avulla siten, että henkilöstön osaaminen nivoutuu pidemmän tähtäimen osaamisen kehittämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, on haastava mutta tärkeä tehtävä. 24 Lisää fokusta ja keinoja tähän tarvitaan.

25 Yhteishankintakoulutuksen vaikuttavuus Opal-palaute kertoo, että koulutukset ovat onnistuneet kokonaisuutena melko hyvin koulutettujen mielestä. Koulutusten hyödynnettävyys työelämässä vaikuttaa myös hyvältä. Koulutuksiin osallistuneista (lähinnä kyse Rekrystä) noin 2/3 oli työllistymässä koulutuksen jälkeen. Näistä suurin osa koki, että työllistyminen on suoraa vaikutusta koulutukseen osallistumisesta. Työpaikoista noin puolet oli pysyviksi työpaikoiksi luokiteltavia. Työttömäksi koulutuksen päättyessä oli jäämässä noin joka neljäs opiskelija. Ura-tietojen perusteella tarkastelun kohteena olleiden RekryKoulutusten päättäneistä henkilöistä arviolta vajaa puolet on työllistyneinä kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Tarkastelun kohteena olleet TäsmäKoulutukset vaikuttavat olleen melko onnistuneita lomautusten ehkäisemistehtävässään. Reilut 2/3 koulutuksen päättäneistä työskenteli edelleen kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä koulutukseen osallistuvissa yrityksissä. 25

26 Yhteishankintakoulutuksen vaikuttavuus Työnantajien näkökulmasta koulutuksella on ollut selvästi enemmän vaikutusta osaamisen kehittämiseen ja henkilöiden uudelleen sijoittumiseen kuin liiketoiminnan kehittymiseen kokonaisuudessaan. Työnantajien mielestä koulutus on vaikuttanut yrityksissä erityisesti prosessien ja työn sujuvuuden edistämiseen ja konkreettiseen osaamisen kehittymiseen. Liiketoiminnan kehittymisen osa-alueella eniten työnantajien mielestä vaikutusta on ollut yritysten kilpailukykyyn. Yrityksen laajentumiseen, toiminnan monipuolistumiseen ja uudelleen suuntaamiseen koulutuksella on ollut melko marginaalisesti vaikutusta. Koulutustuotekohtaisina havaintoina voidaan pitää vaikuttavuuden osalta sitä, että TäsmäKoulutuksilla oli vaikutusta liiketoiminnan kehittymisen teemassa eniten yrityksen kannattavuuteen. RekryKoulutuksissa puolestaan oleellinen vaikutus on ollut tuottavuuden kasvattaminen. RekryKoulutuksissa erityisesti tavoitteena oleva työllistyminen on toteutunut tarkastelussa olleissa koulutuksissa hyvin. Noin ¾ yrityksiin työllistyneistä henkilöistä on edelleen selvityksen toteuttamishetkellä työllistettyinä yrityksiin. Yleisimmin henkilöt ovat jääneet pois yritysten palveluksesta koeaikana. Syynä on ollut yleensä soveltumattomuus työtehtäviin. 26

27 Tavoitteiden toteutuminen Koulutukset vaikuttavat toteutuvan parhaiten suunnitellusti Muutos- ja TäsmäKoulutuksissa, kun taas RekryKoulutuksiin liittyy useammin epäonnistumisia tavoitteiden saavuttamisessa tai niitä saavutetaan vain osittain. RekryKoulutuksissa tavoitteiden saavuttamattomuus jakaantui käytännössä työllistymistavoitteisiin ja rekrytoitavien ominaisuuksiin ja markkinatilanteeseen. Selvästi useimmiten työllistymistavoitteista jääminen oli syynä tavoitteiden toteutumattomuuteen. Tähän tavoitteen toteutumattomuuteen liittyivät läheisesti nimenomaan haasteet sopivien henkilöiden rekrytoimisessa. TäsmäKoulutuksissa tavoitteiden osittainen saavuttamattomuus on liittynyt pääasiassa koulutuksen jäämiseen joltakin osin vajaaksi; lähinnä kiireestä, kouluttajasta tai koulutuksen sisällöstä johtuen. Lisäksi henkilöstön valmius uuden oppimiseen, osallistumisaktiivisuus ja osallistujien vaihtuvuus olivat syinä tavoitteiden osittaiseen saavuttamattomuuteen. Kokonaisuudessaan TäsmäKoulutuksissa saavuttiin tavoitteet kuitenkin hyvin. Kehittämissuositus: Koulutettavien/rekrytoitavien valintaan tarvitaan lisää osuvuutta. Lisäksi koulutukset on syytä rakentaa riittävän väljiksi kaikkien osapuolten näkökulmasta. 27

28 Esitetyt merkittävimmät kehittämistarpeet Kaikkia koulutustuotteita koskevana havaintona voidaan pitää sitä, että selvityksen tiedonhankinnan kohteena olleet vastaajat (työnantajat, TE-hallinto ja kouluttajat) halusivat tuoda esille, ettei erityisiä puutteita ole suuremmin ja että palvelu toteutuu jo tällä hetkellä melko hyvin nimenomaan asiakaslähtöisenä. MuutosKoulutus: Koulutuksesta ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan/markkinoidaan liian vähän. Tuotetta pidettiin yrityksille edullisena ja parempana keinona kiinnittää huomiota irtisanottaviin, kuin muilla keinoilla. Hankintavaiheeseen toivottiin joustavampaa systeemiä. Enemmän huomiota ammatillisiin näkökulmiin/ammatilliseen osaamiseen pohjaavaan koulutukseen sisältäen kuitenkin myös työnhakukoulutusta. ELY-keskusten ja kouluttajien toivottiin tekevän tiiviimpää yhteistyötä. RekryKoulutus: Onnistuneempi koulutettavien/rekrytoitavien valinta. Aikataulun väljentäminen Kun koulutukseen kootaan useita yrityksiä mukaan, hankinnassa tulisi käyttää suorahankintaa/puitejärjestelyä. Koulutuksissa pitäisi päästä nopeampaan aloitukseen. 28

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

TEM raportteja 30/2012

TEM raportteja 30/2012 TEM raportteja 30/2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 6.11.2012 2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys TK-Eval Raportti 22.8.2012 2 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. TAUSTAA...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos

Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos Aamuinfo 10.6.2014 12.6.2014 Mitä on yhteishankintakoulutus? Työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka suunnitteluun ja hankintakustannuksiin työnantaja

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Koulutuksen näkökulma. Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija

Koulutuksen näkökulma. Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija Koulutuksen näkökulma Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija 1 Koulutuksen näkökulma Yliopisto- ja korkeakoulutasoinen koulutus Toisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista 17.11.2016 Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot