Yhteishankintakoulutuksen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteishankintakoulutuksen selvitys"

Transkriptio

1

2 Selvityksen tilaajana työ- ja elinkeinoministeriö. Toteuttajana TK-Eval (Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää) ja TK-Evalin yhteistyökumppaneina Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA ja Solenoidi Oy Selvityksen tavoitteena arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta ja antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Arviointiselvitys jakaantui kolmeen osaan: Sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15 ELY-keskusta) Tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELYkeskusalueella (Häme, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa) perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) Haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue). 2

3 Selvityksen tiedonhankinta Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishankintakoulutusten parissa työskenteleville. Tämä tiedonhankinta oli valtakunnallinen, eli vastaajat edustivat kaikkien 15 ELYkeskusalueen yhteishankintatoimintaa. 113 vastaajaa, vastausprosentti 66. Kysely yhteishankintakoulutukseen liittyvistä valituksista ja tarkastuksista ELYkeskuksille. Vastaus yht. 13 ELY-keskuksesta. Dokumenttianalyysi, jota varten pyydettiin ELY-keskuksista ja TE-toimistoista yhteensä 75 koulutuksen dokumentit liittyen hankintaprosessiin. Haastatteluihin valittiin mukaan jokaiselta tarkastelun kohteena olevalta viideltä alueelta yksi koulutus jokaisesta kolmesta koulutustuotteesta. Näin ollen haastattelututkimuksen kohteita oli kokonaisuudessaan 15 koulutuscasesta Jokaisesta koulutuscasesta tavoiteltiin työnantajan/yrityksen edustajaa, kouluttajaa sekä TE-hallinnon edustajaa haastatteluun, eli tavoiteltiin yhteensä 45 haastateltavaa. Yhteensä 38 henkilöä tavoitettiin haastatteluun tästä joukosta. Haastatteluiden lisäksi muille selvityksessä tutkimuskohteena olleille tapauksille/koulutuksille (loput dokumenttianalyysiin valitusta 75:n ryhmästä) annettiin mahdollisuus antaa näkemyksensä kyselyn kautta samoihin haastattelukysymyksiin kuin haastattelututkimuksen kohteiksi valituilla. Tätä kautta saatiin vielä 27 henkilön mielipiteet. Haastatteluiden ja sitä täydentävän kyselyn avulla saatiin yhteensä 65 vastausta. Yhteydenpito tilaajan edustajien kanssa selvityksen kaikissa vaiheissa. 3

4 Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyiden käyttö Yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteiden kysyntä on voimakkainta TäsmäKoulutuksessa. Pienintä kysyntä on MuutosKoulutuksessa (n. 10 % kokonaiskysynnästä) Yhteishankintakoulutuksen kysyntään pystytään pääosin vastaamaan käytössä olevien määrärahojen puitteissa alueellisia eroja on. Euroopan sosiaalirahaston rooli on keskimäärin varsin merkittävä niillä alueilla, joilla ESR-rahaa ylipäänsä käytetään yhteishankintakoulutusten järjestämiseen. Tällaisilla alueilla ESR-rahoitus kattaa noin puolet yhteishankintakoulutusten kustannuksista. Suosituimpia hankintamenettelyjä ovat olleet koulutustuotteesta riippumatta puitejärjestely ja suorahankinta. Avoimen menettelyn osuus myös suhteellisen merkittävä etenkin Rekryssä ja Muutoksessa. Muutos- ja TäsmäKoulutukset hankitaan pääosin suorahankintoina. TäsmäKoulutuksissa suorahankinnan käyttö vaikuttaa olevan jossain määrin yhteydessä myös koulutussuunnitteluun ja sen työläyteen. Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa sekä rajoitettu menettely ovat selvästi vähemmän käytettyjä hankintamenettelyjä. Avoin menettely läpinäkyvä, mutta aikaa vievä ja vaivalloinen toteuttaa, koska sisällöt ja tarve on määriteltävä tarkkaan. Toivottiin kehitettävän joustavammaksi, jotta prosessinaikaiset muutokset eivät keskeytä tai kaada hankintaa. 4

5 Hankintamenettelyiden käyttö ja linjaukset Suorahankintaa pidettiin joustavana ja hyvänä käytön kannalta, mutta läpinäkyvyyden kannalta ongelmallinen. Menettely vaatii yritykseltä tarkkaa tarpeiden määrittelyä. Saattaa myös ehkäistä tervettä kilpailua. Puitejärjestely toimiva ja nopea menettely, kun puitteet saatu neuvoteltua. Ongelmallista se, että puitteista huolimatta joudutaan usein järjestämään minikilpailutus. Hankala hoitaa räätälöintiä vaativia koulutustarpeita. Alueellisia eroja hankintamenettelyjen käytössä. Hämeessä paljon suorahankintaa, Pirkanmaalla avoin menettely ja Pohjois- Pohjanmaalla tasavahvasti useita erilaisia hankintamenettelyjä. Noin puolessa ELY-keskusalueista on tehty erityisiä aluekohtaisia linjauksia koulutustuotteiden käytön suhteen. Ne koskevat pääasiassa: yrityskokoa, suhtautumista julkisen sektorin työnantajiin, koulutuksen kokoa tai jotain muuta yritykseen tai sen toimialaan liittyvää ominaisuutta. Yleisimmin esille noussut asia oli yrityksen koko ja rajanveto suurten yritysten ja pkyritysten välille. TE-hallinnossa ei erityisemmin kaivata koulutustuotteisiin TE-toimistokohtaisia linjauksia, mutta laajemmalla alueella (ELY-keskuskohtaisesti, valtakunnallisesti) käytäntöjen yhtenäistämistä ymmärretään paremmin. 5

6 Linjaustarpeet ja työvoima- ja elinkeinopoliittiset perustelut Millaisia asioita yhteishankintakoulutuksessa tulisi aiempaa tarkemmin ohjeistaa ja linjata: linjaustarpeet liittyvät koulutuksen luonteeseen, koulutuksen kestoon ja yrityskohtaiseen koulutusten määrän rajoittamiseen, kattohintaan, yrityskokoon, suhtautumiseen julkisen sektorin työnantajiin, ELY-keskuksen ja TE-toimiston väliseen vastuunjakoon, koulutettaville asetettaviin kriteereihin sekä hankintojen keskittämiseen. Työvoima- ja elinkeinopoliittisia perusteluita hankinnalle tuodaan selkeästi esille hankintaan liittyvissä dokumenteissa noin kahdessa tapauksessa kolmesta. MuutosKoulutusten tarvetta perusteltiin yleisimmin irtisanomistilanteilla ja uudelleen työllistymisen edistämisellä. Varsinaisiin työvoima- ja elinkeinopoliittisiin perusteisiin viitattiin lähinnä välillisesti ja työttömyyden ennaltaehkäisy vaikuttaa olevan yleisin työvoimapoliittinen peruste koulutusten rahoittamisille. RekryKoulutuksia perusteltiin selvästi yleisimmin yritysten/työnantajien uuden osaavan työvoiman tarpeen näkökulmasta Perustelut kohdistuivat lähes yksinomaan työnantajien tarpeeseen osaavalle ja ammattitaitoiselle työvoimalle, eikä tätä työvoimaa ollut mahdollista muuta kautta saada. Työvoima- ja elinkeinopoliittisista perusteista työvoiman saatavuuden turvaaminen nostettiin siten usein ja selvästi esille perusteluissa. 6

7 Työvoima- ja elinkeinopoliittiset perustelut TäsmäKoulutusten tarvetta perusteltiin yleisimmin ammattitaitoon liittyvillä näkökulmilla. Perusteina oli mainittu usein ammattitaidon laajentaminen, päivittäminen ja syventäminen sekä yleinen ammattitaidon kehittäminen. Seuraavaksi yleisin peruste koulutukselle oli työpaikkojen säilyttämisen (irtisanomisten ja lomautusten välttäminen) näkökulma. Kolmanneksi yleisin peruste oli puolestaan eräänlainen yritysnäkökulma: eli toimintaedellytysten turvaaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja tulevaisuusnäkökulma yrityksen toiminnassa. Työpaikkojen säilyttämiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn liittyvät työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet tulevat tarkastelussa olleiden TäsmäKoulutusten osalta selkeimmin esille. Kaikkein eniten dokumenteissa viitattu ammattitaidon kehittämisen näkökulma ei tule suoraan esille työvoima- ja elinkeinopoliittisissa perusteissa. Ammattitaidon kehittämisellä pyritään siten vaikuttamaan lähinnä välillisesti perusteina oleviin asioihin. 7

8 Kehittämissuosituksia Yhteishankintakoulutuksen selvitys Yhteishankintamenettelyjä olisi syytä jossain määrin yhtenäistää, siten että hyödynnetään eri menetelmien parhaat puolet, kuten avoimen menettelyn läpinäkyvyys, suoran hankinnan joustavuus, puitejärjestelyn sujuvuus ja perusteellinen neuvottelu puitteista. ELY-alueittain tehtäviä yhteishankintakoulutusta koskevia linjauksia on syytä jatkossakin harkita. Tosin myös ministeriöstä käsin tehtävät linjaukset yhtenäistäisivät käytäntöjä koko maan alueella, jolloin päästäisiin epäselvyyttä aiheuttavista tilanteista mm. silloin, kun asiakasyrityksellä on toimintaa usean eri ELY-keskuksen alueella ja näillä alueilla on koulutustuotteiden käytössä toisistaan poikkeavat rutiinit. Työvoima- ja elinkeinopoliittisia perusteluita hankinnoille olisi syytä tuoda ilmi nykyistä laajemmassa määrin hankintapäätöksissä. ESR-rahoituksen käyttö yhteishankintakoulutuksessa on pyrittävä turvaamaan myös jatkossa. 8

9 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Yhteistyö kouluttajien, yritysten ja TE-hallinnon välillä on sujunut pääsääntöisesti hyvin yhteishankintakoulutuksen toteutuksessa. Yhteistyö TE-toimistojen ja ELY-keskusten välillä toimii myös pääosin hyvin. Kuitenkin myös kehittämisen varaa on: TE-hallinnon näkökulmasta mm. tiiviimpi yhteydenpito ja parempi tiedonkulku, parempi ymmärrys ja vastuu hallinnoinnista sekä sitoutuminen yhteisiin asioihin. Toimistojen välisten toimintakulttuurien yhtenäistäminen, koska kaikilla on resurssipulaa toimijoiden, rahoituksen ja ajan suhteen. Ettei keksittäisi samaa pyörää uudestaan. Ohjeistuksissa määritellyt kriteerit yhteishankinnasta eivät aina täyty hankinnoissa ja asioiden hoitamisessa. Tiedottaminen ja tiedonkulku eri organisaatioiden välillä jäävät usein ohuiksi. Reagointia työnantajien tarpeisiin on edistänyt: Etukäteen tehty koulutussuunnittelu, nopeus koulutettavien hakemisessa (RekryKoulutus) ja käytetyn hankintamenettelyn nopeus. Nopea reagointi oli mahdollista erityisesti silloin, kun: kilpailutettu kouluttajien puitesopimus oli jo olemassa kouluttajan hankinta voitiin hoitaa suorahankintana koulutus voitiin kanavoida olemassa olevan projektin (ESR/Protek) hoidettavaksi eri toimijoiden (ELY/TE-toimisto, kouluttaja) yhteistyölle oli jo olemassa vakiintunut yhteistyön muoto 9

10 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Työnantajien tyytyväisyys koulutuksen toteuttamiseen koulutusprosessin eri vaiheissa on kokonaisuudessaan hyvä. Onnistuneita prosesseja ovat erityisesti olleet sopimuksen tekeminen ja alkuneuvottelu. Eniten työnantajien mielestä yhteishankintakoulutusprosessissa on kehittämisen varaa palautteen keräämisessä ja etäopetuksessa. Nämä prosessit olivat kuitenkin selvästi onnistuneita, joten kehittämistarve on kokonaisuudessaan hienoinen. Etäopetukseen liittyvät kehittämistarpeet kohdistuvat TäsmäKoulutukseen. TE-hallinnon tarjoama palvelu yhteishankintakoulutuksissa toimii pääpiirteissään myös kouluttajien näkökulmasta erittäin hyvin. Rekryssä kuitenkin parantamisen varaa, lähinnä rekrytoitavien henkilöiden soveltuvuuden havainnoinnissa. TE-hallinnon edustajien näkökulmasta heikoimmin sujuva prosessi on tiedottaminen ja markkinointi koulutus- ja kehittämistoimenpiteiden mahdollisuudesta. Lisäksi yhteistyöhön kouluttajien ja yritysten kanssa ei jää heidän mielestään riittävästi aikaa. Protek-hankkeiden tuki on ollut merkittävää koulutusten kannalta. Monet yhteishankinnat olisivat jääneet toteutumatta ilman Protek-hankkeita. Hankkeiden kautta markkinointi paikallisesti. 10

11 Yhteistyön ja prosessien sujuvuus Verkostokoulutukset ovat olleet teemaan tai toimintoihin perustuvia sekä toimialapohjaisia. Verkostokoulutuksen vaikuttavuutta pidettiin suurena erityisesti kun ne olivat lähtöisin ruohonjuuritasolta. Parhaimmillaan vaikutukset ulottuvat koko verkostoon, toimintatapaan, toimialaketjuun jne. Toimintatavan etuna edullisuus ja koulutettavien suuri määrä. Verkostokoulutukset kustannustehokkaita valtiolle ja yrityksille erityisesti rakennemuutostilanteissa. Verkostokoulutusten haasteina ovat aikataulut, yhdenaikainen aloitus, kiinnostuksen puute ja raskasrakenteisuus. 11

12 Kehittämissuosituksia Yhteishankintakoulutusten markkinointia tulee kehittää. Erityisesti tulee varmistaa, että tiedon tarve ja tarjonta kohtaavat. Tieto menee perille ja hyödynnetään silloin, kun sille on tarvetta. Viestinnällisin toimenpitein on mahdollista kertoa yhteishankintakoulutuksesta, ja näin tuoda nykyistä paremmin yritysasiakkaiden tietoon prosessin kulku sekä kesto ja koulutusten yhtenäinen hyväksymisen arviointikriteeristö. Tällöin pettymykset esim. päätöksenteon viivästymiseen tai hakemuksen hylkäämispäätökseen vähenevät. Myös yhteishankintakoulutusten ympärillä olevan verkoston pitää olla niin toimiva ja tietoinen yhteishankintakoulutuksista, että työnantaja osataan ohjata oikeaan osoitteeseen silloin kun hän tarvitsee tietoa yhteishankintakoulutuksista. RekryKoulutuksissa TE-hallinnossa on parantamisen varaa palvelussa. Erityisesti työnantajille osoitettavien rekrytoitavien/koulutettavien valinnassa pitäisi pystyä nostamaan tasoa. ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat tärkeitä linkkejä koulutuksen järjestämisessä. Vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi pitää koordinoida ELY-keskusten ja TE-toimistojen tekemiset niin, ettei tehdä päällekkäistä työtä. 12

13 Kehittämissuosituksia Puolueeton ja osaava suunnittelu minimoi koulutuksen vääristymät (liian kouluttajavetoisuuden tai huolimattomasti tehdyn suunnittelun) ja parantaa koulutuksen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia. Vaikuttavuuden ja kokonaisvaltaisen kehittämisen varmistamiseksi suunnittelun lähtökohtana tulee olla yrityksen liiketoiminnan tavoitteet ja strategia. Yhteishankintakoulutuksissa tulee erityisellä tarkkaavaisuudella varmistaa, että kouluttajien osaaminen ja koulutussisällöt vastaavat työnantajien tiedon tarpeita. Verkostokoulutuksissa tulee varmistaa, että ne vastaavat paikallisiin kehittämistarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin. Verkostokoulutuksia tulee edelleen toteuttaa. Koulutusten yhteydessä pitää varmistaa, että verkostot toimivat ja tieto kulkee avoimesti verkossa mukana oleville toimijoille. Näin saadaan verkostosta kaikki hyöty irti ja parannetaan verkossa toimivien koulutuksesta saamaa yhteistä hyötyä ja sosiaalista pääomaa. 13

14 Toiminnan seuraaminen Työssäoppimisen seurannassa ja valvonnassa toteutus vaihtelee paljon alueilla. Kokonaisuudessaan sen on koettu onnistuneen hyvin tai tyydyttävästi. Ongelmana liian vähäinen yhteydenpito, kiireiset aikataulut, vähäiset resurssit ja tiedon puute. Vastuuhenkilöt vaikuttavat palautteen mukaan paljon seurannan onnistumiseen. Kouluttajan tai työnantajan panos todettu usein olevan riittämätön. Kevyimmillään seuranta sitä, että pidetään yhteyttä työnantajaan tarvittaessa ja/tai reagoidaan esille nouseviin haasteisiin tarvittaessa. Opal-palautetta käytetään tällöin myös apuna, mikäli sitä kerätään. Yleisemmin käytetään kuitenkin reaaliaikaisempaa seurantaa. Keinoina mm. ohjausryhmäkäytäntö, paikan päällä tehtävät palautekeskustelut ja työssäoppimisen raportointien sitominen maksatukseen. Opal-palautteen keräämiseen liittyy haasteita. Sitä kerätään parhaiten RekryKoulutuksista ja heikoiten TäsmäKoulutuksista. Alueellisesti tarkasteltuna (RekryKoulutukset) Opal-palautetta kerätään suhteellisesti selvästi eniten Uudellamaalla. Kaakkois-Suomessa puolestaan palautetta on kerätty vähiten. 14

15 Toiminnan seuraaminen TäsmäKoulutuksista ei useinkaan kerätä Opal-palautetta, koska palautelomakkeen kysymykset soveltuvat heikosti näihin koulutuksiin. Lisäksi Opal-palautetta ei kerätä myöskään sen takia, koska ohjeistus sallii keräämättä jättämisen tietyissä tapauksissa. Joissakin koulutuksissa on käytetty omia palautelomakkeita näihin tilanteisiin, mutta suurimmassa osassa palautteen kerääminen on jätetty kokonaan väliin. Näin ollen tosiasiassa omilla kyselyillä korvataan melko harvoin Opal-palautteen soveltumattomuus tai käyttämättömyys. Palautetta saadaan toki muullakin tavalla kuin OPALin tai omien palautteiden kautta, mm. yhteisissä loppukeskusteluissa ja normaalissa yhteydenpidossa, mutta dokumentoitua palautetta on loppujen lopuksi vähän suhteessa koulutusten määrään. Joillakin alueilla Opal-palautteen keräämättömyys on ilmeisesti vieritetty myös RekryKoulutuksiin, eli mm. lyhyissä koulutuksissa ei välttämättä kerätä Opal-palautetta, vaikka koulutus olisikin yli 10 päivää kestävää. Myös sellaisia tapauksia tuli esille, joissa palautetta ei ole saatu kouluttajalta tai kouluttaja ei ole saanut niitä opiskelijoilta. Työssäoppimisen seuranta sekä TäsmäKoulutusten palautteet vaativat kehittämistä. 15

16 Toiminnan seuraaminen Keskimäärin puolet käyttävät ASKO-järjestelmää yhteishankintakoulutusten toteuttamista koskevien tietojen tallentamiseen. Syinä käyttämättömyyteen olivat mm.: Se, että tiedot tallennetaan jo URA-järjestelmään, eikä 2-kertaista työtä haluta tehdä. Osaan organisaatioista järjestelmä oli vasta tullut tai tulossa. Yritystietojen osalta ASKO-järjestelmää käyttää noin 75 %. Osa pitää järjestelmää erinomaisesti palveluohjaukseen soveltuvana ja kehittämisen arvoisena tietolähteenä. Osa ei ollut tutustunut järjestelmään tai piti sen käyttöä hankalana. 16

17 Kehittämissuosituksia Opiskelijapalautteen keräämisessä on parantamisen varaa, jotta yhä useammista koulutuksista palaute olisi käytettävissä. TäsmäKoulutuksen osalta Opal-palaute vaatii korvaavaa palautekyselyä tai nykyistä kysymyspatteristoa olisi muutettava tähän koulutustuotteeseen sopivammaksi. Mikäli resurssit mahdollistavat, ohjausryhmäkäytäntöä kannattaa ylläpitää, sekä vähintäänkin kytkeä palautteen saaminen maksatukseen. Palautejärjestelmän tuottamaa tietoa tulee hyödyntää koulutuksia kehitettäessä. Pitää sopia yhteiset periaatteet palautetiedon hyödyntämiselle. Työssäoppimisen seurantaan ja valvontaan olisi myös syytä ottaa vahvempi ote. Seurantaan tulisi kehittää yksinkertainen ja käytännön työssä helposti hyödynnettävä kriteeristö ja vastuuttaa seurannan toteuttajat. ASKO-järjestelmän käytön opetusta ja kannustamista järjestelmän käyttöönottoon tulee lisätä, jotta järjestelmä saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja yhteishankintakoulutusten tiedot siihen mahdollisimman kattavasti. 17

18 Yhteishankintakoulutusprosessin kesto Aika työnantajan esityksestä hankintasopimuksen tekemiseen oli käytettävissä olleen aineiston perusteella keskimäärin 70 päivää. Tämä prosessi sujui nopeimmillaan viidessä päivässä ja pisimmillään siihen kului 267 päivää. Aika työnantajan esityksestä koulutuksen alkamiseen on keskimäärin aineistossa olleiden koulutusten osalta 79 päivää. Otettava huomioon, ettei tarkastelussa ole huomioitu ennen työnantajan esitystä tehtyä koulutusta pohjustavaa työtä. Prosessin kestoissa on isoja alueellisia eroja. Koulutuksen kesto Koulutuksissa käytetään keskimäärin 80 päivää yhden henkilön kouluttamiseen. Tämä tapahtuu keskimäärin 32 viikon aikana. TäsmäKoulutukseen käytetään keskimäärin 32 päivää 33 viikon aikana. RekryKoulutukseen menee keskimäärin 144 päivää 34 viikossa. MuutosKoulutukseen puolestaan käytetään 68 päivää 24 viikon aikana. Koulutukset viedään läpi nopeimmassa tahdissa Pohjois-Pohjanmaalla (keskimäärin 25 viikkoa) ja väljimmällä aikataululla Kaakkois-Suomessa (42 viikkoa). 18

19 Työssäoppiminen Yhteishankintakoulutuksen selvitys RekryKoulutuksiin sisältyi keskimäärin 95 päivää työssäoppimista ja TäsmäKoulutuksissa työssäoppimispäiviä oli keskimäärin 37 kpl henkilöä kohden. Erityisesti Uudellamaalla mutta myös Hämeessä on sisällytetty suhteellisesti eniten työssäoppimista koulutuksiin. Näillä alueilla on myös suhteellisen paljon RekryKoulutuksia ja työssäoppimisen määrä on selvästi sidoksissa näihin koulutuksiin. Opal-palautteiden perusteella voidaan sanoa, että koulutuksiin liittyvä työssäoppiminen on toteutunut kokonaisuudessaan myönteisesti (opiskelijanäkökulmasta). Erityisesti työssäoppimisjakson aikana saadut työtehtävät ovat tukeneet hyvin oppimista. Parantamisen varaa opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin vielä työssäoppimisen sisällön ja tavoitteiden sopimisessa yhteisesti. Suurimmat työssäoppimisen haasteet liittyvät työssäoppimisen ohjaukseen, mm. työssäohjaajien motivaatioon ja asennoitumiseen opiskelijoita kohtaan. Kehittämissuositus Työssäoppimisen toteutukseen tulee kiinnittää etukäteen vielä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoppimisen sisältöön, tavoitteisiin ja ohjaukseen liittyvistä asioista sovitaan todella yhteisesti etukäteen. 19

20 Yritykselle räätälöity koulutus, tutkintotavoitteinen koulutus Yritykselle räätälöidyt koulutukset ovat selvästi yleisempiä kuin tutkintotavoitteiset koulutukset. Lisäksi koulutuksia, joissa tosiasiallinen rajanveto näiden kahden välille on vaikea tehdä, löytyy jossain määrin. Näissä koulutuksissa on selvästi taustalla edellytysten luonti tutkinnoille tai osatutkinnoille, vaikkeivät ne olekaan tutkintotavoitteisia koulutuksia. Tutkintotavoitteisia koulutuksia suhteellisesti eniten MuutosKoulutuksissa. Yleis- vs. erityiskoulutus Tarkastelun kohteena olleista TäsmäKoulutuksista lähes kaikki olivat yleiskoulutuksia. Erityiskoulutuksia toteutetaan siten tämän aineiston perusteella todella harvoin tarkastelun kohteena olevilla alueilla. 20

21 Koulutusten sisältö Yhteishankintakoulutuksen selvitys Yhteinen teema RekryKoulutusten sisällöissä oli erityisesti työturvallisuus. Myös erilaisten korttien suorittaminen oli yleistä (työturvallisuuskorttien lisäksi), erityisesti ensiapu- ja tulityökortit. Yhteisiä teemoja RekryKoulutuksissa olivat myös hygienia, asiakaspalveluosaaminen, myynti ja markkinointi, tietotekniikka ja englannin kieli. TäsmäKoulutuksissa ammatillisen osaamisen saavuttamiseen liittyvät näkökulmat eivät näy yhtä voimakkaasti koulutusten sisällöissä kuin RekryKoulutuksissa. Ammatillista osaamista täydennetään kyllä paljon TäsmäKoulutuksissa, mutta tavallaan yleisempi ja liiketoimintaosaamiseen painottuva koulutus saa myös runsaasti jalansijaa TäsmäKoulutuksien sisällöissä. TäsmäKoulutusten sisällöissä teknologiaan liittyvät näkökulmat ovat melko yleisiä. Ohjelmointiin, erilaisten ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönottamiseen ja osaamisen päivittämiseen niihin liittyen kohdistuu huomattavasti koulutuksia. Johtamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun liittyvät sisällöt nousevat esille TäsmäKoulutuksessa selvästi muita koulutusmuotoja enemmän. Laatujohtaminen ja yrityksen strateginen suunnittelu/kehittämissuunnittelu ovat tässä yhteydessä nousevia aihealueita. Palvelukonseptit, kansainvälisyyteen liittyvät asiat yrityksessä ja sopimustekniset asiat nousevat myös esille sisällöissä jossain määrin yhteisinä osaamistarpeina monille TäsmäKoulutuksille. 21

22 Koulutusten sisältö Yhteishankintakoulutuksen selvitys MuutosKoulutukset jakaantuivat jossain määrin painotukseltaan työnhakuun orientoiviin yleisempiin sekä tiettyyn alaan fokusoituneisiin (ammatilliset tavoitteet vahvemmin mukana) koulutuksiin. Näille molemmille koulutustyypeille yhteisiä teemoja oli kuitenkin nähtävissä koulutusten sisällössä. Yleisimmin näitä olivat yrittäjyyteen ja yrittäjävalmiuksiin liittyvät teemat. Muutostilanteissa yrittäjyys vaikuttaa olevan tähtäimessä (tai vaihtoehtona) melko usein. MuutosKoulutuksissa yhteisinä teemoina tulevat esille jonkin verran yrittäjyyttä harvemmin verotukseen, markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyvät kysymykset. TäsmäKoulutuksissa ja RekryKoulutuksissa on myös sisällöltään hyvin samanlaisia koulutuksia. Näissä tapauksissa erottava tekijä muodostuu lähinnä kohderyhmistä. 22

23 Työelämän laatuun ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen Koulutukset (käytännössä TäsmäKoulutukset) voidaan ryhmitellä työnantajien esitysten ja koulutussisällön perusteella kolmeen ryhmään: Koulutuksiin, joissa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteyttä ei ole, vaan pikemminkin kyse on ammattitaidon kohottamisesta yms. Koulutuksiin, joissa pyritään tuomaan esille välillinen yhteys liiketoiminnan kehittämiseen, eli henkilöstön osaamisen kehittämisen kautta edistetään myös liiketoiminnan kehittämistä. Koulutuksiin, jotka sisältävät liiketoiminnan kehittämistä ainakin osittain. Nämä jakaantuvat lisäksi seuraaviin: koulutukset, joissa yhteys liiketoiminnan kehittämiseen on nähtävissä työnantajan esityksessä ja johdonmukaisesti myös koulutuksen sisällössä. koulutukset, joissa yhteys karisee matkan varrella pois tai se on vain koulutuksen sisältöä kuvaavissa dokumenteissa. Ensimmäisenä mainitut olivat selvästi yleisimpiä: suurin osa koulutuksista (tai pikemminkin työnantajan esityksistä sekä koulutuksen sisällöistä dokumentoituina) ei pidä sisällään selkeää yhteyttä liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutukset, joissa on selvästi yhteys liiketoiminnan kehittämiseen, muodostavat noin viidesosan kaikista koulutuksista. 23

24 Työelämän laatuun ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen Koulutuksen yhteys yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen näkyy työnantajan esityksissä ja etenkin koulutusten sisällöissä eniten erilaisissa strategioihin liittyvissä aihealueissa. Näitä ovat mm. strategisen ja operatiivisen toiminnan periaatteiden ymmärtäminen, strategian laatiminen, liiketoimintasuunnitelmat jne. Lisäksi esityksissä ja sisällöissä nousevat esille brändit, talous, taloushallinto, markkinointiviestintä sekä yrityksen laajentuminen koulutusten avulla. Henkilöstön osaamisen kehittämisen linkittymistä yrityksen liiketoimintaan perustellaan koulutusten dokumenteissa pääsääntöisesti kahdella teemalla: Henkilöstön osaamisen kehittämisellä joko pyritään lisäämään mahdollisuutta säilyttää työpaikkoja Tai sillä pyritään lisäämään kilpailukykyä tai mahdollistamaan kasvua. Linkittyminen näyttää siten tapahtuvan enemmänkin yrityksen tilanteen kautta, kuin varsinaisen liiketoiminnan kehittämisen osa-alueiden kautta. Työelämän laatuun liittyviä havaintoja tehtiin aineistoista vähän. Kehittämissuositus: Työnantajien/yritysten tukeminen yhteishankintakoulutusten avulla siten, että henkilöstön osaaminen nivoutuu pidemmän tähtäimen osaamisen kehittämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen, on haastava mutta tärkeä tehtävä. 24 Lisää fokusta ja keinoja tähän tarvitaan.

25 Yhteishankintakoulutuksen vaikuttavuus Opal-palaute kertoo, että koulutukset ovat onnistuneet kokonaisuutena melko hyvin koulutettujen mielestä. Koulutusten hyödynnettävyys työelämässä vaikuttaa myös hyvältä. Koulutuksiin osallistuneista (lähinnä kyse Rekrystä) noin 2/3 oli työllistymässä koulutuksen jälkeen. Näistä suurin osa koki, että työllistyminen on suoraa vaikutusta koulutukseen osallistumisesta. Työpaikoista noin puolet oli pysyviksi työpaikoiksi luokiteltavia. Työttömäksi koulutuksen päättyessä oli jäämässä noin joka neljäs opiskelija. Ura-tietojen perusteella tarkastelun kohteena olleiden RekryKoulutusten päättäneistä henkilöistä arviolta vajaa puolet on työllistyneinä kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Tarkastelun kohteena olleet TäsmäKoulutukset vaikuttavat olleen melko onnistuneita lomautusten ehkäisemistehtävässään. Reilut 2/3 koulutuksen päättäneistä työskenteli edelleen kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä koulutukseen osallistuvissa yrityksissä. 25

26 Yhteishankintakoulutuksen vaikuttavuus Työnantajien näkökulmasta koulutuksella on ollut selvästi enemmän vaikutusta osaamisen kehittämiseen ja henkilöiden uudelleen sijoittumiseen kuin liiketoiminnan kehittymiseen kokonaisuudessaan. Työnantajien mielestä koulutus on vaikuttanut yrityksissä erityisesti prosessien ja työn sujuvuuden edistämiseen ja konkreettiseen osaamisen kehittymiseen. Liiketoiminnan kehittymisen osa-alueella eniten työnantajien mielestä vaikutusta on ollut yritysten kilpailukykyyn. Yrityksen laajentumiseen, toiminnan monipuolistumiseen ja uudelleen suuntaamiseen koulutuksella on ollut melko marginaalisesti vaikutusta. Koulutustuotekohtaisina havaintoina voidaan pitää vaikuttavuuden osalta sitä, että TäsmäKoulutuksilla oli vaikutusta liiketoiminnan kehittymisen teemassa eniten yrityksen kannattavuuteen. RekryKoulutuksissa puolestaan oleellinen vaikutus on ollut tuottavuuden kasvattaminen. RekryKoulutuksissa erityisesti tavoitteena oleva työllistyminen on toteutunut tarkastelussa olleissa koulutuksissa hyvin. Noin ¾ yrityksiin työllistyneistä henkilöistä on edelleen selvityksen toteuttamishetkellä työllistettyinä yrityksiin. Yleisimmin henkilöt ovat jääneet pois yritysten palveluksesta koeaikana. Syynä on ollut yleensä soveltumattomuus työtehtäviin. 26

27 Tavoitteiden toteutuminen Koulutukset vaikuttavat toteutuvan parhaiten suunnitellusti Muutos- ja TäsmäKoulutuksissa, kun taas RekryKoulutuksiin liittyy useammin epäonnistumisia tavoitteiden saavuttamisessa tai niitä saavutetaan vain osittain. RekryKoulutuksissa tavoitteiden saavuttamattomuus jakaantui käytännössä työllistymistavoitteisiin ja rekrytoitavien ominaisuuksiin ja markkinatilanteeseen. Selvästi useimmiten työllistymistavoitteista jääminen oli syynä tavoitteiden toteutumattomuuteen. Tähän tavoitteen toteutumattomuuteen liittyivät läheisesti nimenomaan haasteet sopivien henkilöiden rekrytoimisessa. TäsmäKoulutuksissa tavoitteiden osittainen saavuttamattomuus on liittynyt pääasiassa koulutuksen jäämiseen joltakin osin vajaaksi; lähinnä kiireestä, kouluttajasta tai koulutuksen sisällöstä johtuen. Lisäksi henkilöstön valmius uuden oppimiseen, osallistumisaktiivisuus ja osallistujien vaihtuvuus olivat syinä tavoitteiden osittaiseen saavuttamattomuuteen. Kokonaisuudessaan TäsmäKoulutuksissa saavuttiin tavoitteet kuitenkin hyvin. Kehittämissuositus: Koulutettavien/rekrytoitavien valintaan tarvitaan lisää osuvuutta. Lisäksi koulutukset on syytä rakentaa riittävän väljiksi kaikkien osapuolten näkökulmasta. 27

28 Esitetyt merkittävimmät kehittämistarpeet Kaikkia koulutustuotteita koskevana havaintona voidaan pitää sitä, että selvityksen tiedonhankinnan kohteena olleet vastaajat (työnantajat, TE-hallinto ja kouluttajat) halusivat tuoda esille, ettei erityisiä puutteita ole suuremmin ja että palvelu toteutuu jo tällä hetkellä melko hyvin nimenomaan asiakaslähtöisenä. MuutosKoulutus: Koulutuksesta ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan/markkinoidaan liian vähän. Tuotetta pidettiin yrityksille edullisena ja parempana keinona kiinnittää huomiota irtisanottaviin, kuin muilla keinoilla. Hankintavaiheeseen toivottiin joustavampaa systeemiä. Enemmän huomiota ammatillisiin näkökulmiin/ammatilliseen osaamiseen pohjaavaan koulutukseen sisältäen kuitenkin myös työnhakukoulutusta. ELY-keskusten ja kouluttajien toivottiin tekevän tiiviimpää yhteistyötä. RekryKoulutus: Onnistuneempi koulutettavien/rekrytoitavien valinta. Aikataulun väljentäminen Kun koulutukseen kootaan useita yrityksiä mukaan, hankinnassa tulisi käyttää suorahankintaa/puitejärjestelyä. Koulutuksissa pitäisi päästä nopeampaan aloitukseen. 28

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

TEM raportteja 30/2012

TEM raportteja 30/2012 TEM raportteja 30/2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 6.11.2012 2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys TK-Eval Raportti 22.8.2012 2 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. TAUSTAA...

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Työ- ja elinkeinokeskus Arbets- och näringscentralen Yhteishankinnan kolme tuotetta RekryKoulutus uudelle henkilöstölle - kesto 10 pv 2 v. - työssäoppimisjakso

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Henkilöstön koulutus, yrityksen muutostilanteissa Rekry-, Täsmä-, ja MuutosKoulutus. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pk-yrityksille

Henkilöstön koulutus, yrityksen muutostilanteissa Rekry-, Täsmä-, ja MuutosKoulutus. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pk-yrityksille Lisää osaamista yritykseen Miten Osaamista yritys voi lisätä yritykseen! oman henkilöstön osaamista tai rekrytoida sujuvasti uutta osaavaa työvoimaa? Henkilöstön koulutus, yrityksen muutostilanteissa Rekry-,

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut

Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015 Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Hanna Ollila Pekka Väisänen Krista Inkala Haaransuontie 8 2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Miten päivittäistä toimintaa

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Koulutuksen näkökulma. Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija

Koulutuksen näkökulma. Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija Koulutuksen näkökulma Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija 1 Koulutuksen näkökulma Yliopisto- ja korkeakoulutasoinen koulutus Toisen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta

Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta Yrityksenne on osallistunut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja kouluttajan ja yrityksesi yhdessä toteuttamaan yhteishankintakoulutukseen Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen Työssäoppimisen ohjausprosessin koulutuspalvelujen tilaajan ja kehittäminen koulutuspalvelujen palveluiden tuottajan tilaajan ja palveluiden tuottajan näkökulmista

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

Oulun Aikuiskoulutuskeskus. www.oakk.fi. Tervetuloa!

Oulun Aikuiskoulutuskeskus. www.oakk.fi. Tervetuloa! Oulun Aikuiskoulutuskeskus www.oakk.fi Tervetuloa! 1 2 OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 3500 opiskelijaa 113 eri maasta 2010 maahanmuuttajatiimissä 51 486 opiskelijatyöpäivää,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Bioenergiaosaaja - koulutus 1.10.2014 31.3.2015

Bioenergiaosaaja - koulutus 1.10.2014 31.3.2015 Bioenergiaosaaja - koulutus 1.10.2014 31.3.2015 TTY:n täydennyskoulutuskeskus Edutech Edutech on Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Tarjoamme korkealaatuisia osaamisen kehittämispalveluja

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

TEM raportteja 28/2014

TEM raportteja 28/2014 TEM raportteja 28/2014 Selvitys hoiva-avustajan koulutuksesta Eija-Leena Koponen Strategiset ohjelmat/hyvä 17.12.2014 Tiivistelmä Työnantajien ja opiskelijoiden kiinnostus hoiva-avustajan koulutukseen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot