TEM raportteja 30/2012
|
|
- Esko Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEM raportteja 30/2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
2 2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys TK-Eval Raportti
3 2
4 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ TAUSTAA Selvitystehtävä Yhteishankintakoulutus ja PROTEK-toiminta Selvityksen tiedonhankinta YHTEISHANKINTAKOULUTUKSEN TOTEUTUMINEN Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyjen käyttö Kysyntä kokonaisuudessaan ja ELY-keskusalueittain Hankintamenettelyt ja niiden käyttö Linjaukset koulutustuotteiden käytöstä Yhteishankintakoulutuksen kysyntään vastaaminen Yhteishankintakoulutuksen prosessien ja menettelyjen onnistuminen Nopeus reagoida työnantajien kehittämistarpeisiin Koulutussuunnitelmien laatiminen sekä apu koulutussuunnittelussa ja - neuvonnassa Avun tarve koulutussuunnittelussa ja -neuvonnassa Verkostokoulutukset Prosessien sujuvuus eri hankintamenettelyillä Tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö eri tahojen välillä Yhteishankintakoulutusten markkinointi Yhteistyön sujuvuus Yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon sisällä Menetelmät toiminnan seuraamiseen Seuranta, valvonta ja arviointi Palaute- ja seurantajärjestelmät Yhteishankintakoulutuksiin liittyvät valitukset ja tarkastukset Yhteishankintakoulutuksen kehittäminen Koulutuksen hankinnassa ja toteuttamisessa esiintyneet rajoitteet MuutosKoulutuksen palvelusisällön kehittäminen RekryKoulutuksen palvelusisällön kehittäminen TäsmäKoulutuksen palvelusisällön kehittäminen Vaihtovalmennuksen palvelusisällön kehittäminen Yhteishankinnan hyvät käytännöt ja parhaat onnistumiset CASE-TARKASTELU - DOKUMENTIT Tausta case-tarkastelulle Yhteishankintakoulutuksen hankintamenettelyt Hankintojen perustelut Koulutuksen sisältö Yhteishankintakoulutusprosessin kesto ja toimialat/ammattialat Koulutuksen kesto Työssäoppimisen määrä sekä toteutuminen/haasteet Yritykselle räätälöity vs. tutkintotavoitteinen koulutus Yleis- vs. erityiskoulutus Sisältö koulutustuotteittain Työelämän laatuun ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen (erityisesti TäsmäKoulutus) Koulutuksesta saatu palaute vaikuttavuuden näkökulmasta Koulutusten vaikuttavuus Ura-tietojen perusteella
5 5. CASE-TARKASTELU - HAASTATTELUT Tausta tarkastelulle Vaikuttavuuden näkökulma Prosessien/yhteistyön sujuvuus Tavoitteiden toteutuminen Esitetyt merkittävimmät kehittämistarpeet Onnistumisten takana hyvät käytännöt JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
6 1. TIIVISTELMÄ TK-Eval toteutti yhteistyössä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA:n sekä Solenoidi Oy:n kanssa työ- ja elinkeinoministeriölle yhteishankintakoulutuksen selvityksen. Työ aloitettiin helmikuussa 2012 ja se päättyi elokuussa Selvitys rahoitettiin 70 % osuudella kansallisella rahalla ja 30 % osuudella ESR-rahalla PROTEKkehittämisohjelmasta. Tässä raportissa esitetään selvityksessä käytettävissä olleiden dokumenttien sekä selvityksen tiedonhankintaan perustuvat analyysit ja niihin pohjautuvat tulokset kehittämissuosituksineen. TK-Evalissa arvioinnista vastasivat erikoistutkijat Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää. AIKOPA:ssa arviointiin osallistuivat projektitutkija Sirpa Korhonen sekä erikoistutkija Jouni Ponnikas ja Solenoidista arviointiin osallistuivat konsultit Mika Eskola ja Kristian Karimo. Tähän tiivistelmään on koottu joitakin keskeisimpiä havaintoja ja näkökulmia selvityksestä. Havainnot on esitetty tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin raportin myöhemmissä luvuissa. Selvityksen tehtävänä oli tarkastella yhteishankintakoulutuksen toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Selvitystyö tehtiin käyttämällä koulutuksista saatavilla ollutta dokumentoitua aineistoa, toteuttamalla kysely sekä tekemällä haastatteluita. Aineistoa kertyi selvityksen toteuttamiseen runsaasti, josta annamme suuret kiitokset kaikille aineistoja toimittaneille, kyselyyn vastanneille sekä haastatteluihin osallistuneille. Tähän käsillä olevaan raporttiin tiivistyy kaikki kerätty aineisto analysointeineen niin läpinäkyvästi kuin se anonymiteetin säilyttämisen näkökulmasta on ollut mahdollista esittää. Selvityksessä tarkastelun kohteena olleissa yhteishankintakoulutuksissa käytettiin keskimäärin 80 päivää yhden henkilön kouluttamiseen ja tämä tapahtui keskimäärin 32 viikon aikana. Koulutustuotteittain toteutumisissa on havaittavissa isoja eroavuuksia. TäsmäKoulutukseen käytettiin keskimäärin 32 päivää 33 viikon aikana, kun taas RekryKoulutukseen meni keskimäärin 144 päivää 34 viikon aikana. MuutosKoulutukseen puolestaan käytettiin 68 päivää 24 viikon aikana. Koulutukset viedään läpi myös alueellisesti eri vauhdilla. Tarkastelun kohteina olleista alueista tahti on ollut nopeinta Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas väljimmällä aikataululla on edetty Kaakkois-Suomessa. Yksi keskeisimmistä ja toistuvimmista havainnoista selvityksessä oli se, että asiakaslähtöisyys näyttää toteutuvan yhteishankintakoulutuksessa hyvin. Tämä on onnistuneen toiminnan edellytys, ja se vaikuttaa olevan kunnossa. Yritysten vastauksista huokuu pääasiallisesti tyytyväisyys malliin, jolla he ovat saaneet apua toimintaansa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei kehittämistarpeita olisi nostettu esille. Oleellisia yhteishankintakoulutuksen kehittämistarpeita kohdistuu rekrytoitavien ja koulutettavien henkilöiden valintaan. Tämä sujuu pääsääntöisesti hyvin, mutta hieman liian usein tässä kohtaa tulee myös epäonnistumisia. Koulutettavien valintaan tarvitaan siten enemmän osuvuutta suhteessa yritysten tarpeisiin. Toinen kehittämistarve kohdistuu yhteishankintakoulutuksia koskevien käytäntöjen ja linjausten yhtenäisempään linjaan. Epäselvyyksiä on ollut havaittavissa tilanteissa, joissa asiakasyrityksillä on toimintaa useilla ELY-keskusalueilla. ELY-keskusalueittaisille käytännöille ja linjauksille on olemassa luonnollisesti omat tarpeet ja perusteet, mutta 5
7 nämä tulisi pystyä häivyttämään taka-alalle siten, etteivät ne vaikuta asiakasyritysten toimintaan koulutusten yhteydessä. Yhteishankintakoulutuksiin kuuluu oleellisena osana työssäoppiminen. Tätä osaa kouluttautumisesta pidetään yrityksissä tärkeänä ja opiskelijat ovat olleet sen toteutumiseen pääsääntöisesti tyytyväisiä. Työssäoppiminen vaatii kuitenkin hyvin toteutuakseen paljon ohjausta ja työssäoppimisen haasteet liittyvätkin monesti työssäoppimisen ohjaukseen liittyviin seikkoihin kuten työssäohjaajien motivaatioon ja asennoitumiseen opiskelijoita kohtaan. Näissä kohdin on nähty vielä parantamisen varaa. Työssäoppimisen seuranta on myös kirjavaa ja osittain melko hankalaa. Osassa tapauksia seuranta asian suhteen lepää pelkästään jälkikäteen tehtävän seurannan varassa, kun taas osassa on kyse reaaliaikaisemmasta ja vuorovaikutteisemmasta seurannasta. Kyse on hyvin pitkälle priorisointikysymyksestä toimittaessa niukoilla resursseilla, mutta samalla myös asenteista seurantaa kohtaan. Yksi selvityksen oleellisista havainnoista liittyi markkinointiin ja tiedottamiseen. Selvityksestä nousee esille se, että yhteishankintakoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan tai sitä markkinoidaan toimijoiden mielestä liian vähän. Erityisesti MuutosKoulutuksen on nähty jääneen melko lailla tässä mielessä pimentoon. MuutosKoulutuksen toteutus ja kysyntä ovat kuitenkin marginaalisessa asemassa verrattuna muihin tuotteisiin, joten tämä havainto kohdistuu painavammin RekryKoulutukseen ja TäsmäKoulutukseen. Tietoisuutta näistä koulutustuotteista on levitetty kyllä mm. Protek-toimijoiden toimesta, mutta mielipide näyttää olevan se, että sitä voisi tehdä vielä aiempaa enemmän. Tiedotuksen tai markkinoinnin ajoituksen vain täytyy onnistua suhteessa yrityksissä oleviin mahdollisiin tarpeisiin. Yhteistyö kouluttajien, yritysten ja TE-hallinnon välillä on sujunut ilmeisen hyvin yhteishankintakoulutuksen toteutuksessa. Erityisen merkillepantavaa on työnantajien tyytyväisyys palveluun. Luonnollisesti myös joitakin epäonnistumisia yhteistyössä mahtuu joukkoon, mutta tämä on ollut marginaalista. Huolellisesti ja asiantuntevasti suunniteltu koulutus on monesti onnistumisen tae yhteistyönkin onnistumisessa. Selvityksessä nousi esille myös muita keskeisiä tekijöitä koulutusten onnistumisessa. Näitä asioita voidaan pitää myös hyvinä käytäntöinä, vaikka ne ovat luonteeltaan enemmänkin periaatteita tai erilaisia asioita huomioitaviksi koulutusprosessissa. Nämä asiat ovat olleet varmistamassa, että koulutukset ovat onnistuneet. Kaikissa koulutustuotteissa merkittävimmäksi onnistumisen tekijäksi nähtiin motivaatio ja sitoutuminen. Erityisesti työnantajien ja opiskelijoiden sitoutuminen ja motivaatio on nähty tärkeäksi, kuten myös kouluttajien ja TE-hallinnon edustajien. Lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat olleet (tässä luvussa em. lisäksi) toimiminen riittävän joustavasti ja nopeasti. Näillä eväillä on usein päästy pitkälle yhteishankintakoulutusten toteutuksessa. 6
8 2. TAUSTAA 2.1 Selvitystehtävä Selvityksen tavoitteena 1 on arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta ja antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Arviointiselvitys jakaantuu kolmeen osaan: a. sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15 ELY-keskusta) b. tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELY-keskusalueella perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) c. haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue) a) Sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15) sähköinen kysely ELY-keskusten (sekä TE-toimistojen) yhteishankintoja hoitaville henkilöille Tavoitteena on selvittää mm: o yhteishankintakoulutuksen prosesseja eri alueilla o yhteishankintakoulutuksen hankintamenettelyjä eri alueilla o alueiden välisiä eroavaisuuksia hankintakäytännöissä o toimivia hankintakäytäntöjä o o o o o o o o o o ELY-keskusten linjauksia yhteishankintakoulutuksessa ELY-keskusten itse toteuttamien PROTEK-hankkeiden ja alueellisen PROTEK-toiminnan (ESR) lisäarvoa yhteishankintakoulutusprosessien kehittämisessä, yhteishankinnasta tiedottamisessa ja yhteishankintojen määrän lisäämisessä yhteishankintakoulutusten käsittelyä asiakkuudenhallintajärjestelmässä (ASKO) tiedottamista ja markkinointia liittyen yhteishankintakoulutuksen mahdollisuuksiin arviota siitä, miten yhteishankintakoulutuksen hankinnoissa on huomioitu työelämään laatuun ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät näkökulmat (erityisesti TäsmäKoulutuksen osalta) työssäoppimisen haasteita yhteishankintakoulutuksessa palautejärjestelmää yhteishankintakoulutuksessa yhteishankintakoulutuksen kysyntää käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden yhteistyön toimivuutta ja haasteita yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä yhteishankintakoulutuksen haasteita ja muutostarpeita vs. TEMin ohje (TEM/1258/ /2011). 1 lähteenä tarjouspyyntö 7
9 b) Tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELY-keskusalueella perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) Tarkastelun kohteena ovat seuraavat ELY-keskusalueet: Uusimaa, Pirkanmaa, Häme, Kaakkois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tarkastelun kohteeksi valitaan otoksena vuosina päättyneitä yhteishankintakoulutuksia kaikissa yhteishankinnan koulutustuotteissa (Täsmä-, Rekry- ja MuutosKoulutus). Otoksen koko on 15 tapausta/alue eli yhteensä 75 yhteishankintakoulutusta. Tarkastelu perustuu mm. seuraavan kirjallisen aineiston läpikäymiseen (suhteessa ohjeeseen TEM/1258/ /2011): o työantajan esitys yhteishankintakoulutuksesta o hankintamenettely o koulutustarjous ja koulutuksen sisältö o hankintapäätös o hankintasopimus o koulutuksesta saatu palaute (ml. vaikuttavuus). Kirjallisen aineiston perusteella selvitetään ja arvioidaan mm. seuraavia asioita: o yhteishankintakoulutusprosessin kesto (työnantajan esityksestä koulutuksen o aloittamiseen) o hankintamenettelyt o perustelut hankinnalle (hankintapäätös ja etenkin nk. työvoimapoliittisten perusteluiden tarkastelu) o koulutuksen sisältö: yritykselle räätälöity vs. tutkintotavoitteinen koulutus yleis- vs. erityiskoulutus (määritelty ohjeessa TEM/1258/ /2011) työelämän laatuun ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen (erityisesti TäsmäKoulutus) koulutuksen kesto työssäoppimisen määrä toimiala ja ammattiala, mihin koulutus kohdentuu sisällön teemoittelu koulutustuotteitain o koulutuksesta saatu palaute (ja vaikuttavuus). c) Haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue) o tapaustutkimus kaikista yhteishankintakoulutusmuodoista/alue (yhteensä 3 tapausta/alue eli yhteensä15 tapausta), jotka valitaan tutkimuskohteeksi yllä mainittujen 75 tapauksen joukosta o kohteena on vuonna 2011 päättyneet yhteishankintakoulutukset o tavoitteena on haastatella koulutusorganisaation, työnantajan ja ELYkeskuksen ja/tai TE-toimiston edustajaa. Haastatteluissa kerätään mm. seuraavaa tietoa: yhteistyön sujuvuus alkuneuvottelusta koulutuksen toteutukseen ja päättymiseen (suunnittelu, hankintamenettely, hankintapäätös, sopimus, opiskelijavalinnat, koulutuksen toteutus, työssäoppiminen, seuranta koulutuksen aikana, palaute, vaikuttavuus) yhteistyön toimivuudessa erityisenä tarkastelun kohteena on koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen toteutuminen seurannan, valvonnan ja arvioinnin näkökulmasta 8
10 nostaa esille hyviä käytäntöjä ja prosessin parantamisehdotuksia eri näkökulmista perustuen tehtyihin haastatteluihin. 2.2 Yhteishankintakoulutus ja PROTEK-toiminta Yhteishankinnalla 2 tarkoitetaan koulutuksen hankintaa ja rahoittamista yhteistyössä yrityksen/yritysten ja työvoimaviranomaisen kanssa. Yhteishankintakoulutusta voidaan hankkia määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille. Yhteishankintana toteutettavaan koulutukseen voi osallistua tietyin ehdoin myös yrittäjä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15 ELY-keskusta) hankkivat yhteishankintakoulutuksia omien määrärahojensa puitteissa. ELY-keskusten lisäksi/sijaan myös TE-toimistot voivat hankkia yhteishankintakoulutusta. Yhteishankintakoulutusta hankitaan vuosittain noin 15 miljoonalla eurolla, jolla toteutetaan noin opiskelijatyöpäivää. Työvoimakoulutuksen yhteishankinta on työvoimapoliittisen aikuiskoulutukseen liittyvä juridinen ja hallinnollinen käsite ja kokonaisuus, joka kattaa kolme toisiaan täydentävää palvelutuotetta: RekryKoulutuksen, TäsmäKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen: Kuva 1. Rekry-, Muutos- ja Täsmäpalvelutuotteet (lähde tarjouspyyntö). RekryKoulutus RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos työnantaja ei löydä ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä alan osaajia ole valmistumassa lähiaikoina. Vähimmäiskesto on 10 päivää. Koulutuksen pituus voi vaihdella koulutustavoitteiden ja -tarpeiden mukaan. Koulutus voi koostua useasta jaksosta. Koulutukseen voi sisältyä tietopuolista opetusta niin lähi- kuin verkkooppimisenakin. Koulutusjaksoon voi oppimistarpeiden mukaan sisältyä myös ohjattua työssäoppimista käytännön tehtävissä työpaikalla. Tähtää tulevissa työtehtävissä vaadittavan ammattitaidon saavuttamiseen. 2 Luvun kirjoittamisessa lähteenä on tarjouspyyntö sekä 9
11 Koulutuksessa on mahdollista myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia tai jopa koko tutkinto. Voi olla esimerkiksi ammatillista perus- tai lisäkoulutusta tai korkeakoulututkintoa täydentäviä opintoja. Koulutukseen voi osallistua yksittäinen opiskelija tai suurempi ryhmä. Voidaan liittää muihin yritys- ja työvoimapalveluihin, palkkatukeen tai oppisopimukseen. Koulutuksen ajalta opiskelijoille maksetaan koulutustukea. Sopii myös julkisen sektorin työnantajille. MuutosKoulutus MuutosKoulutuksella yritys voi kantaa vastuuta työntekijöidensä tulevaisuudesta silloin, kun työt loppuvat ja yritys joutuu tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomaan henkilöstöään. Koulutus sopii myös julkisen sektorin työnantajille. MuutosKoulutus soveltuu myös tilanteisiin, joissa henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi ja paluu aiempaan työhön on epävarmaa. Vähimmäiskesto on 10 päivää. Koulutuksen pituus voi vaihdella koulutustavoitteiden ja -tarpeiden mukaan. Koulutus voi koostua useasta jaksosta. Koulutukseen voi sisältyä tietopuolista opetusta niin lähi- kuin verkkooppimisenakin. Koulutusjaksoon voi oppimistarpeiden mukaan sisältyä myös ohjattua työssäoppimista käytännön tehtävissä työpaikalla. Tähtää työnhakuvalmiuksien parantamiseen ja tulevissa työtehtävissä vaadittavan ammattitaidon saavuttamiseen. Koulutuksessa on mahdollista myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia tai jopa koko tutkinto. Voi olla erityyppistä koulutusta aina työnhakuvalmennuksesta ja tietotekniikan perusvalmiuksien koulutuksesta ammatillisiin perusopintoihin tai korkeakoulututkintoa täydentäviin opintoihin. Koulutukseen voi osallistua yksittäinen opiskelija tai suurempi ryhmä. Voidaan liittää muihin yritys- ja työvoimapalveluihin, yrityksen kehittämispalveluihin, palkkatukeen tai oppisopimukseen. Sopii myös julkisen sektorin työnantajille. TäsmäKoulutus TäsmäKoulutus on vaihtoehto nykyisen henkilöstön koulutukseen silloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen perusteellisempaa päivittämistä. Kyseessä voivat olla joko teknologiset tai toiminnalliset muutokset. TäsmäKoulutuksella pyritään myös estämään lomautuksia tai irtisanomisia. Koulutusta voidaan toteuttaa myös määräaikaisten lomautusten aikana tai niiden asemesta. Vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää. Koulutus voi koostua useasta jaksosta. Koulutukseen voi sisältyä tietopuolista opetusta niin lähi- kuin verkkooppimisenakin. Koulutusjaksoon voi oppimistarpeiden mukaan sisältyä myös ohjattua työssäoppimista käytännön tehtävissä työpaikalla. Tähtää ennen kaikkea ammattitaidon kehittämiseen tulevia työtehtäviä varten. Koulutuksessa on mahdollista myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia tai jopa koko tutkinto. Koulutukseen voi osallistua työpaikalta joko yksi tai useampi henkilö. Yrityksessä voidaan toteuttaa samanaikaisesti useita koulutuksia. Myös yrittäjä itse voi osallistua TäsmäKoulutukseen. 10
12 Myös vuokratyöntekijöinä työskentelevät voivat osallistua TäsmäKoulutukseen yrityksen vakinaisen henkilöstön rinnalla. Sopii myös julkisen sektorin työnantajille. Sopii myös määräaikaisten lomautusten aikana toteutettavaksi. Koulutuksia voidaan myös yhdistää. Esimerkiksi vaihtovalmennuksessa toteutetaan samanaikaisesti RekryKoulutusta ja TäsmäKoulutusta. Koulutukseen osallistujat saavat koulutusajalta joko palkkaa tai tietyin edellytyksin työvoimakoulutuksen koulutustukea ja ylläpitokorvausta. Työ- ja elinkeinohallinto voi osallistua yhteishankintakoulutuksen rahoitukseen, jos sillä turvataan työvoiman saatavuutta, edistetään työnantajan toimintaedellytyksiä, pidennetään työuria, säilytetään työpaikkoja ja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Yhteishankintakoulutuksena ei voida rahoittaa työnantajan vastuulle kuuluvaa henkilöstökoulutusta, esim. työtehtäviin perehdyttämistä tai yleistä ammattitaidon ylläpitämistä. Työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudet määräytyvät eri tavoin kussakin kolmessa koulutusmuodossa sekä vaihtovalmennuksessa. RekryKoulutuksessa työnantaja(t) maksaa 30 % ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksaa 70 % koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. TäsmäKoulutuksessa työnantaja(t) ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksavat koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisen kokonaishinnan seuraavan yrityskoon ja koulutuksen luonteen perusteella porrastetun mallin mukaisesti: Taulukko 1. Työnantajan maksuosuudet eri koulutusmuodoissa. Erityiskoulutus 3 Työnantajan maksuosuus % Yleiskoulutus Työnantajan maksuosuus % Mikrotyönantaja 55 % 20 % työntekijää - vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 M Pieni- tai keskisuuri 65 % 30 % työnantaja työntekijää - vuosiliikevaihto enintään 50 M tai taseen loppusumma enintään 43 M Suuri työnantaja - vähintään 250 työntekijää - vuosiliikevaihto yli 50 M tai taseen loppusumma yli 43 M 75 % 40 % 3 Yleis- ja erityiskoulutuksen määritelmät: EU Komission ryhmäpoikkeusasetus erottaa toisistaan erityiskoulutuksen ja yleiskoulutuksen. TE-hallinnon hankintayksikkö arvioi kunkin koulutushankinnan yhteydessä onko kyse yleis- vai erityiskoulutuksesta. Erityiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Yleiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin tekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. 11
13 Yrityskokoa arvioitaessa on otettava soveltuvin osin huomioon Komission asetuksen N:o 800/2008 liitteen artiklojen säädökset henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavista yritystyypeistä yms. seikoista. MuutosKoulutuksessa työnantajan maksuosuus on 20 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. ELY-keskusten tarjoamia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja voidaan kytkeä samaan palvelukokonaisuuteen yhteishankintana toteutetun työvoimakoulutuksen tuotteiden kanssa. ELY-keskusten osaamisen kehittämispalveluilla edistetään kilpailukykyisten pkyritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Palvelut sisältävät mm. koulutusta, konsultointia ja tuotteistettuja asiantuntijapalveluja. Kehittämis- ja asiantuntijapalvelut voivat edeltää koulutusta tai niitä voidaan toteuttaa koulutuksen rinnalla. Esimerkiksi Monitaito-analyysia voidaan käyttää pk-yrityksen kehitys- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin sen avulla voidaan toteuttaa RekryKoulutuksen tai TäsmäKoulutuksen suunnittelun tueksi tarvittava yrityksen ja sen henkilöstön osaamisen analyysi. Yhteishankinnan koulutustuotteita voidaan kytkeä myös laajempaan Tykes-tyyppiseen yrityksen kehittämisohjelmaan. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta säätelee laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002), asetus julkisista työvoimapalveluista (1344/2002) sekä työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä (545/2010) ja sitä ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön ohje työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja siihen hakeutuville ja osallistuville maksettavista etuuksista (TEM/1258/ /2011, PROTEK-kehittämisohjelmalla on merkittävä rooli yhteishankinnan palvelutuotteiden käytön edistämisessä. PROTEK-kehittämisohjelman yksi tavoite on kehittää työvoimavoimakoulutukseen yrityslähtöinen toimintatapa, jonka avulla kyetään proaktiivisesti ja kysyntälähtöisesti tukemaan työyhteisöjä muutostilanteissa ja korjaamaan osaamisvajeita. Tällä toimintatavalla ennakoidaan, tuetaan ja pehmennetään työelämän muutoksia ja uudistumista sekä edistetään työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistään työvoimakapeikkoja. Erityisesti turvataan pienten ja mikroyritysten strategisiin muutoksiin perustuvaa työvoiman saantia. Samalla parannetaan työntekijöiden muutosvalmiutta ja liikkuvuutta työtehtävissä, erityisesti työttömyysriskiryhmissä. Näitä ovat ikääntyvät, epätyypillisissä työsuhteissa olevat, maahanmuuttajat ja alhaisen koulutuksen tai vanhentuneen ammattitaidon omaavat. 12
14 2.3 Selvityksen tiedonhankinta Selvityksen tiedonhankinta toteutettiin kahden kyselyn, haastatteluiden ja haastatteluita täydentäneen kyselyn avulla. Lisäksi oleellisen osan tiedonhankintaa muodostivat dokumenttianalyysi sekä yhteydenpito tilaajan edustajien kanssa selvityksen kaikissa vaiheissa. Yhteydenpidon avulla tarkennettiin mm. selvityskysymyksiä ja tiedonhankinnan toteutusta. Tällä yhteistyöllä oli merkittävä vaikutus kysymyksenasetteluiden ja tiedonhankinnan onnistumiseen. Selvityksen ensimmäinen kysely toteutettiin ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishankintakoulutusten parissa työskenteleville. Tämä tiedonhankinta oli valtakunnallinen, eli vastaajat edustivat kaikkien 15 ELY-keskusalueen yhteishankintatoimintaa. Kysely toteutettiin sähköisenä ja kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata välisenä aikana. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 113 vastaajaa ja vastausprosentiksi muodostui 66. Kysely yhteishankintakoulutukseen liittyvistä valituksista ja tarkastuksista suunnattiin ELY-keskuksille. Se toteutettiin sähköpostikyselynä ja kyselylomake oli avoinna internetissä Kyselyn saatteessa toivottiin, että jokaisesta ELYkeskuksesta tulisi vain yksi vastaus, mikä toteutuikin. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 13 ELY-keskusta 15:sta, joten vastausprosentti oli 86,7. Selvityksen tiedonhankintaan kuului myös haastattelut. Haastatteluihin valittiin mukaan jokaiselta tarkastelun kohteena olevalta viideltä alueelta yksi koulutus jokaisesta kolmesta koulutustuotteesta. Näin ollen haastattelututkimuksen kohteita oli kokonaisuudessaan 15 koulutuscasesta, yhteensä 45 haastateltavaa. Jokaisesta koulutuscasesta tavoiteltiin työnantajan/yrityksen edustajaa, kouluttajaa sekä TEhallinnon edustajaa haastatteluun. Yhteensä 38 henkilöä tavoitettiin haastatteluun tästä joukosta. Haastatteluiden lisäksi muille selvityksessä tutkimuskohteena olleille tapauksille/koulutuksille (loput dokumenttianalyysiin valitusta 75:n ryhmästä) annettiin mahdollisuus antaa näkemyksensä kyselyn kautta samoihin haastattelukysymyksiin kuin haastattelututkimuksen kohteiksi valituilla. Sähköisen kyselyn sekä haastatteluiden avulla saatiin siten yhteensä 65 henkilön mielipiteet esitettyihin kysymyksiin. Yritysten/työnantajien vastauksia oli yhteensä 27, kouluttajien vastauksia 26 ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajien vastauksia yhteensä 12. Haastattelut ja haastatteluja täydentävä kysely toteutettiin välisenä aikana. Lisäksi selvityksen tiedonhankintaan kuului dokumenttianalyysi, jota varten pyydettiin ELY-keskuksista ja TE-toimistoista yhteensä 75 koulutuksen dokumentit liittyen hankintaprosessiin. Dokumentit pyydettiin ja viimeiset asiakirjat saatiin tarkasteltaviksi Tarkastelun kohteena olleet dokumentit on kerrottu tarkemmin luvussa 4. 13
15 3. YHTEISHANKINTAKOULUTUKSEN TOTEUTUMINEN Tässä yhteishankintakoulutusten toteuttamista käsittelevässä luvussa otetaan erityisesti käsittelyyn koulutuksen palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyjen käyttö, prosessien ja menettelyjen onnistuminen, tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö eri tahojen välillä sekä menetelmät toiminnan seuraamiseen. Kuhunkin alalukuun liittyy kehittämisnäkökulma, mutta yhteishankintakoulutuksen kehittämistä käsitellään vielä erikseen sille varatussa omassa alaluvussaan. Analyysit perustuvat pääosin työ- ja elinkeinohallinnon edustajille suunnattujen kyselyjen tuloksiin. 3.1 Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyjen käyttö Kysyntä kokonaisuudessaan ja ELY-keskusalueittain ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille tehdyssä kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten työnantajien taholta nouseva yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteiden (Muutos, Rekry ja Täsmä) kysyntä jakaantuu heidän omissa organisaatioissaan. Seuraavassa kuvassa esitetään palvelutuotteiden kysynnän jakauma kokonaisuudessaan ja ELY-keskusalueittain. Tämän aineiston perusteella koko maassa TäsmäKoulutuksen osuus on jonkin verran suurempi kuin RekryKoulutuksen ja nämä yhdessä käsittävät kysynnästä noin 90 prosenttia muutoskoulutuksen osuuden jäädessä noin 10 prosenttiin. MuutosKoulutuksen arvioidun kysynnän osuus on selvästi keskimääräistä suurempi Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. RekryKoulutusta puolestaan kysytään eniten ja keskimääräisestä selvästi enemmän Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Yhteishankintakoulutuksen tuotteiden kysyntä painottuu TäsmäKoulutukseen voimakkaimmin varsinkin Hämeessä ja myös Keski-Suomessa. Muutoskoulutuksen osalta kysyntä on Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla keskimääräistä selvästi vähäisempää. RekryKoulutusta kysytään keskimääräistä vähemmän etenkin Hämeessä ja Pirkanmaalla, kun taas TäsmäKoulutuksen kysyntä jää vaimeimmaksi Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. 14
16 Kuva 2. Vastausjakaumat kysymykseen, miten palvelutuotteiden KYSYNTÄ jakaantuu organisaatiossasi (Muutos, Rekry ja Täsmä yhteensä = 100 %). Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n= Hankintamenettelyt ja niiden käyttö Yhteishankintakoulutuksena toteutettavan työvoimakoulutuksen hankintaan soveltuvia hankintatapoja ovat avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, suorahankinta, puitejärjestely sekä kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa. Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen, jonka pohjalta kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Lisäksi hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi katsomilleen toimittajille. Avointa menettelyä suositellaan kansalliset kynnysarvot ylittävissä työvoimakoulutushankinnoissa, koska sen avulla varmimmin turvataan kilpailutuksen avoimuus ja syrjimättömyys. Lisäksi menettely on toteutukseltaan yksinkertaisempi kuin esim. rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely. Rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien mukaan valitsemat toimittajat saavat tarjouspyynnön ja voivat tehdä tarjouksen. 15
17 Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja hankintaan halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua siihen. Hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa. Neuvottelumenettely on mahdollinen, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ei ole saatu tarjouspyyntöä vastaavia tarjouksia tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä muilla hankintalakiin perustuvilla syillä. Kun neuvottelumenettelyyn siirrytään, ei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja saa olennaisesti muuttaa. Neuvottelumenettely voidaan valita myös silloin, jos hankinnan luonne ei mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida määritellä niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Suorahankinta puolestaan on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai useamman toimittajan, jonka kanssa se neuvottelee sopimuksen ehdoista. Suorahankinta on työvoimakoulutuksen hankinnassa mahdollinen silloin, kun avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia, tarjouksia tai sopivia tarjouksia. Tällöin alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja ei saa olennaisesti muuttaa. Suorahankinta on myös mahdollinen, kun hankinta perustuu aiempaan hankintasopimukseen sisältyvään optioon. Tällöin suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä. Suorahankinta voidaan tehdä myös silloin, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä johtuen osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa. Lisäpalvelun kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ei saa ylittää 50 %:a alkuperäisen hankinnan arvosta. Suorahankintaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa hankinnan ennakoitu arvo on vähäinen eli alle euroa tai jos tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia prosessikustannuksia tai kilpailutuksesta välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia. Lisäksi suorahankintaa on mahdollista käyttää silloin, kun kyse on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien on tullut pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen. Suorahankintaa voidaan käyttää myös sellaisissa tilanteissa, joissa hankittavaa koulutusta järjestää lisenssiin tai muuhun vastaavaan yksinoikeuteen tai koulutusohjelman erityisluonteeseen perustuen Suomessa vain yksi koulutuksen järjestäjä ja tämä voidaan todistaa. Suorahankinta on aina perusteltava kirjallisesti hankintapäätöksessä. Hankinta kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tarkoittaa sitä, että hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja siihen voivat kaikki toimittajat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai useamman ratkaisun, joka vastaa sen tarpeita ja jonka perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa. Tätä menettelyä 16
18 voidaan käyttää erityisen monimutkaisissa hankinnoissa, kun hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti määrittelemään hankinnan oikeudellisia ja taloudellisia ehtoja. Puitejärjestely on yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Toimittajat puitejärjestelyyn valitaan avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Laissa erikseen säädetyin ehdoin voidaan käyttää myös neuvottelumenettelyä tai suorahankintaa. Jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää. Hankinta voidaan toteuttaa kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä ns. pienhankinnoissa, joissa työvoimakoulutus alittaa kansalliset kynnysarvot ( euroa alittavat ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle euroa). Tällöin ei tarvitse julkaista hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun tarjoajalle. Hankintayksiköillä on lisäksi käytössään omia hankintaohjesääntöjä, joita käytetään kevennetyn kilpailuttamismenettelyn yhteydessä. Kyselyssä ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille vastaajia pyydettiin arvioimaan, millainen osuus heidän organisaationsa kautta toteutetuista yhteishankintakoulutuksista on toteutettu eri hankintamenettelyillä. Kysymys esitettiin erikseen kaikkien kolmen koulutustuotteen osalta. Seuraavaan kuvioon on koottu tulokset eri hankintamenettelyjen osuuksista niin MuutosKoulutuksen, RekryKoulutuksen kuin TäsmäKoulutuksenkin hankinnoissa. Hankintamenettelyt jakautuvat hyvin samalla tavoin koulutustuotteesta riippumatta. Eniten käytetään puitejärjestelyä ja seuraavaksi eniten suorahankintaa. Avoimen menettelyn osuus on myös suhteellisen merkittävä etenkin Rekryssä ja Muutoksessa. Selvästi näitä hankintamenettelyjä vähemmän ovat olleet käytössä rajoitettu menettely, kevennetty tarjouskilpailu suorahankinnoissa sekä varsinkin neuvottelumenettely, joka tämän kyselyn perusteella näyttää olevan hyvin harvoin käytössä. 17
19 Kuva 3. Vastausjakaumat kysymykseen, millainen osuus organisaatiosi kautta toteutetuista koulutustuotteista on toteutettu seuraavilla eri hankintamenettelyillä. Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n= Linjaukset koulutustuotteiden käytöstä Kyselyssä selvitettiin, onko vastaajien edustamissa organisaatioissa tai alueen ELYkeskuksissa tehty linjauksia koulutustuotteiden käytön suhteen esimerkiksi asiakasyritysten toimialan tai yrityskoon suhteen. Käytäntö näyttää jakautuvan melkein puoliksi niihin alueisiin, joissa linjauksia on tehty, ja niihin alueisiin, joissa niitä ei ole tehty. Kuva 4. Vastausjakauma kysymykseen, onko TE-toimistossasi/alueesi ELY-keskuksessa tehty linjauksia (esim. toimiala tai yrityksen koko) tuotteiden käytön suhteen. Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n=106. Millaisia linjaukset sitten ovat olleet? Jos asiaa tarkastellaan yleisesti ilman tuotekohtaista luokittelua, voidaan TE-toimistojen ja ELY-keskusten edustajien vastauksista erottaa varsinaisesti neljä tuotteiden käyttöön liittyvää rajoitetta: yrityskoko, suhtautuminen julkisen sektorin työnantajiin, koulutuksen koko tai muu yritykseen tai sen toimialaan liittyvä ominaisuus. Yleisimmin esille noussut asia oli 18
20 yrityksen koko ja rajanveto suurten yritysten ja pk-yritysten välille. Yhteishankinnan kerrotaan toisaalta keskittyvän pk-yrityksiin, toisaalta siellä missä on Protek-hankkeita, pk-yritysten yhteishankinnat toteutetaan ESR-rahoituksella Protek-hankkeen kautta ja suurten yritysten koulutushankinnat kansallisella rahoituksella. Missä isot yritykset on jätetty kokonaan yhteishankinnan palveluiden ulkopuolelle, linjauksen taustalla kerrotaan olevan rahoitusmahdollisuuksien niukentuminen ja arvio, että suurten yritysten kohdalla tuki jää aika vähämerkitykselliseksi suhteessa yrityksen voimavaroihin. Yhteishankinnan tuotteita ei mielellään myöskään tarjota julkiselle sektorille. Erityisesti julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan hankkeiden työvoimapoliittisia perusteita kerrotaan mietittävän tarkasti, suhtauduttavan kriittisesti tai sen kerrotaan olevan kokonaan pannassa. Koulutuksen koon perusteella tehtävänä linjauksena mainittiin toive mahdollisimman isoista koulutuskokonaisuuksista eli suositaan pitkiä koulutuksia isolle opiskelijamäärälle. Muina yritykseen tai sen toimialaan liittyvinä asioina esille nostettiin koulutustuen tarjoaminen eri toimialojen kysyntähuippujen mukaan esim. silloin, kun kyseessä on yrityksille suuri tilaus ja iso työvoimatarve tai suuret irtisanomiset ja työntekijöillä uuden työllistymisen tarve. Myös kilpailtujen alojen osalta todettiin linjauksena olevan, että pyritään noudattamaan samaa linjaa kuin TE-toimistot starttirahan myöntämisen kanssa. Seuraavaan luetteloon on koottu linjauksia RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen osalta. MuutosKoulutuksen linjauksia ei kyselyssä erikseen mainittuina tullut esille. Rekry - Isojen omavastuuosuutta on nostettu rekrykoulutuksissa (Satakunta) - Julkisen sektorin RekryKoulutusta rahoitetaan vain jos se tarkoittaa kasvua, laajentumista, uusia työpaikkoja ja lisäarvoa maakuntaan. (Etelä-Savo) - Määrärahojen niukkuudesta johtuen priorisoimme koulutuksia seuraavasti: RekryKoulutukset ovat ensisijaisia suhteessa työssä olevien TäsmäKoulutuksiin (pl. lomautuskoulutukset). (Etelä-Pohjanmaa) - RekryKoulutuksissa otetaan huomioon työvoimatarpeet. (Uusimaa) - Rekryssä tulee sitoutua toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja maksamaan vähintään TES:n mukaista palkkaa (Pohjanmaa) - Rekrytointikoulutukset ovat aina etusijalla, samoin koulutukset työllistävillä toimialoilla. (Satakunta) - Yli 5 hlön rekryt hankitaan erikseen. Pienemmät tarpeet/yritys menee monialakoulutuksen kautta. Moniala = Varattu omalla hankintasopimuksella oppilastyöpäiviä "Yhteishankinta Etelä-Pohjanmaa" (Etelä-Pohjanmaa) Täsmä - Julkiselle sektorille järjestettäviin TäsmäKoulutuksiin suhtaudutaan erittäin kriittisesti, käytännössä ei lähdetä edes neuvottelemaan. (Häme) - Julkisen sektorin Täsmäkoulutukset harkitaan tapauskohtaisesti. Näitä ei ole viime aikoina rahoitettu lainkaan. (Satakunta) - Julkisen sektorin TäsmäKoulutuksia voidaan rahoittaa vain jos ne ovat osa verkostokoulutusta. (Etelä-Savo) - Julkisen sektorin TäsmäKoulutus -hankkeiden osalta vaaditaan erityisiä työvoimapoliittisia perusteita. (Varsinais-Suomi) - Kireässä määrärahatilanteessa Täsmää ei myönnetä juurikaan isoille yrityksille. Samoin rajattomasti Täsmiä ei myönnetä samalle yritykselle. Entistä kireämpi laatuvaatimus koulutuksille; esim. kortti- ja atk-koulutuksista halutaan eroon. (Pirkanmaa) 19
21 - Suuret yritykset on ELY:n ohjeistuksella rajattu pois TäsmäKoulutuksesta. (Etelä-Savo) - Työnantajan maksuosuudet: Täsmäkoulutus Mikrot (1-9 työntekijää) vuosiliikevaihto tai taseloppusumma enint. 2M (yleiskoulutus maksuosuus 20 % ja erityiskoulutus 55 %) pieni/keskisuuri työnantaja, henkilöä tai vuosiliikevaihto. enint. 50 M tai tase loppusumma enint. 43M (yleiskoulutus 30 %, erityiskoulutus 65 %). Suuri työnantaja (väh. 250 työntekijää vuosiliikevaihto yli 50 M tai tase loppusumma yli 43 M (yleiskoulutus 40 % ja erityiskoulutus 75 %) (Varsinais-Suomi) - Täsmäkoulutukseen asetettu selkeitä laadullisia kriteereitä: ns. MITTAkriteeristöllä ohjataan yritys tekemään itsearviointi koulutuksen merkityksellisyydestä ja toisaalta sisällöllisissä vaatimuksissa korostetaan työorganisaation toimivuuden laadullisia asioita (työprosessien toimivuus, tuottavuus, työhyvinvointi...) (Pirkanmaa) - TäsmäKoulutuksessa painotutaan pk-yrityksiin. Suuret työnantajat / yritykset lähinnä Muutos- ja RekryKoulutuksen piirissä. Linjaus tehty vuoden 2012 alussa. (Pirkanmaa) - Täsmäkoulutuksia tehdään pääasiassa vain mikro- ja pk-yrityksille, suuryrityksille vain irtisanomisuhassa tai lomautustilanteessa. (Uusimaa) - Täsmäkoulutusta ei järjestetä julkisille aloille. (Häme) - Täsmäkoulutusta ei suuryrityksille. (Uusimaa) - Täsmät vain pk-yrityksille. Julkisissa vain irtisanomisuhkissa. (Uusimaa) - Yleisluonteisia linjauksia ei ole tehty, vaan tapauskohtaisesti luotuja erilliskysymyksiin liittyviä linjauksia. Koskien erityisesti TäsmäKoulutuksia. (Pohjois-Savo) Työ- ja elinkeinohallinnon edustajien mielipidettä kysyttiin myös siihen, pitäisikö yhteishankintakoulutusta linjata voimassa olevien ohjeiden lisäksi paikallisesti, aluetasolla tai valtakunnallisesti. Seuraavassa kuviossa esitetään vastausten jakaumat. Niiden perusteella vastaajat eivät juuri kaipaa paikallisia TE-toimistokohtaisia linjauksia, mutta tilanne näyttäytyy toisenlaisena ELY-alueen ja valtakunnallisten linjausten suhteen. Vaikka enemmistö vastaajista ei linjauksia haluakaan, ELYkeskusalueille niitä tuntuu kuitenkin kaipaavan vastaajista melkein puolet ja ministeriöstä tehtyinä runsas 40 prosenttia. Kuva 5. Vastausjakaumat kysymykseen, pitäisikö yhteishankintakoulutusta linjata voimassa olevien ohjeiden lisäksi paikallisesti, aluetasolla tai valtakunnallisesti. Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n=
22 Olemassa olevien ohjeiden lisäksi linjauksia ei kaivata mm. siksi, että nykyisiä linjauksia pidetään riittävinä tai oltaisiin tyytyväisiä jo siihen, että vallitsevia käytäntöjä yhtenäistettäisiin nykyisiin linjauksiin perustuen. Erään vastaajan mukaan aluetasolla linjaukset ovat hallinnassa, eikä sen vuoksi lisärajauksia tarvita. Myös yhteishankinnan joustavuutta kiitellään ja todetaan, että jos sitä rajataan, sen hyöty ja käytettävyys kärsii: Yhteishankinta on parempi ja tasaisempi koulutusmuoto kuin työvoimakoulutus jos sen joustavuus pysyy sellaisenaan. Lisäksi esille nousi, että koska ohjeet ovat voimassa useita vuosiakin, niin ohjeilla ei pidä rajoittaa alueellista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, joka voi muuttua nopeasti elinkeinoelämän murroksessa. Tarkoituksenmukaisuus voi myös vaihdella alueittain. Lähtökohdaksi kuitenkin halutaan ottaa vuosittain vahvistettavat alueelliset linjaukset, jotka on myös helppo viestiä ulospäinkin. Eräs vastaaja toi esille, että RekryKoulutuksille pitää aina olla työvoimapoliittiset perusteet, mikä sinällään on jo hyvä linjaus, jos siitä vaan pidetään kiinni, eikä esim. kouluttajan intressin mukaan hankita RekryKoulutuksia, joissa työnantajien sitoutuminen lopulliseen työllistämiseen saattaa olla hataralla pohjalla. Kun vastaajat pohtivat, millaisia linjauksia tarvitaan verrattuna nykyiseen ohjeistukseen, vastauksissa asiaa tarkasteltiin varsin monelta kantilta. Seuraavaan luetteloon on koottu yleiset näkemykset linjaustarpeista sekä ryhmitelty yksilöidymmät ehdotukset muutaman asiakokonaisuuden alle. Yleensä - Linjauksia tulisi selkeyttää samanlaiseksi kaikille ELY-keskuksille. - Selkeämpiä, yksityiskohtaisempia ja yhtenäisiä linjauksia. Nyt eri ELYkeskusalueilla on "laajoja" käsityksiä TEMin linjauksista ja niitä sovelletaan, miten kukin haluaa käsittää esim. TäsmäKoulutuksen merkityksen ja sovellettavuuden. - Kriteerit selväksi; milloin käytetään ja miksi käytetään. Aika lailla kirjavia käytäntöjä. - TäsmäKoulutus kaipaa linjaamista, rajapinta henkilöstökoulutukseen vaatii tapauskohtaista harkintaa. - Selkeät toimintatavat mitä noudatetaan. Mm. mihin voimme lähteä mukaan ja mihin emme. - Samat toimintatavat koko maahan. Koskee myös rajauksia. - Hankintojen linjaukset vaihtelevat ELY-keskusten välillä sekä myös TEtoimistojen välillä esim. siinä, käytetäänkö suorahankintoja lähes poikkeuksetta vai ei ja siinä, annetaanko kouluttajien "juosta koulutus kasaan". Lisäksi hankintojen laatu vaihtelee; toisaalla menee läpi kaikki ja toisaalla seula hyvinkin tiukka. Ehkä pelisäännöille tai suosituksille olisi tilausta. - Sellaisia linjauksia, jotka takaisivat yhdenmukaisen toiminnan. - Kilpailuttamisen ja suorahankintojen pelisäännöt pitäisi olla kaikkialla Suomessa samanlaiset, koskien myös ESR-rahoitteisesti hankittavia koulutuksia. - Yhteiset linjaukset tulisi olla käytössä joka alueella. - Ohjeistusta ja tulkintaa varsinkin TäsmäKoulutuksen osalta eri ELYkeskusalueilla hyvinkin kirjavasti. Tämä antaa kummallisen kuvan toiminnasta valtakunnallisesti toimiville yrityksille ja koulutuksien tuottajille. Tarvitaan yhteisiä foorumeita, joissa luodaan yhteisempiä toimintatapoja. - TäsmäKoulutuksen "reunaehtojen" tulkinta vaihtelee ja linjauksia tulisi mielestäni kyllä hieman tarkentaa ja aukipurkaa. Käytännön tulkinnoissa on tällä hetkellä suurta vaihtelua esim. siinä onko yrityksen koulutustarpeessa kyse 21
23 työnantajan kustannettavaksi kuuluvasta henkilöstökoulutuksesta vai työpaikan rakenteiden, tuotannon ja työkäytäntöjen uudistamisesta osana liiketoimintaa. Toteutus riippuu hyvin pitkälti siitä, millä ELY-keskusalueella yritys tai yrityksen toimipaikka sijaitsee. Yritykset ja niiden toimipaikat ovat eriarvoisessa asemassa. Yrityksien näkökulmasta on aika kummallista, että tulkinta vaihtelee riippuen missä päin Suomea ollaan ja kysymys on kuitenkin julkisesta tuesta. Määrärahojen riittävyys tai alueiden tulkintanäkemyserot eivät ole mielestäni riittäviä perusteluja sille, miksi joillain alueilla on tuki myönnetty ja jollakin evätty. - Alueellisissa linjauksissa on eroja ja niitä olisi ehkä syytä jossain määrin yhtenäistää (aiheesta voisi käydä keskustelua), mutta alueiden ja määrärahojen erilaisuudesta johtuen on kuitenkin hyvä, että myös alueelliset linjaukset ovat mahdollisia. - Yrityksillä on toimipisteitä koko Suomessa. Tilanne ei voi olla yrityksen suhteen eri jos on toimipisteitä paljon. - Yhtenäisemmät toimintatavat hankinnoissa, esimerkiksi suorahankintojen tarkemmissa perusteluissa ja yh-esitysten ja tarjousten vaatimuksissa. Lisäksi TäsmäKoulutuksissa liian usein joudutaan kulkemaan "harmaalla alueella" sen suhteen, mikä koulutus on "normaalia henkilöstökoulutusta" ja mikä "teknologiseen tai toiminnalliseen muutokseen kuuluvaa henkilöstön osaamisen kehittämistä". Pohdinta vie liikaa aikaa. - Muutos- ja TäsmäKoulutus pitää asemoida meneillään oleviin työelämän kehittämisprosesseihin (vrt mm. TEM työryhmät työelämän laadun kehittämisestä, muutosturvan parantamisesta). Erityisesti TäsmäKoulutus tulisi sitoa tiukemmin ns TYLA -toimintaan. Työorganisaation laadun kehittäminen: Tarkoittaa, että laadullista tavoitetasoa - kriteerejä - on nostettava. - Erityisesti Täsmän linjauksia tarvitaan valtakunnan tasolla. Koulutuksen luonne yleensä - TäsmäKoulutuksen käytön tilanteet ovat osin epäselviä: missä menee raja henkilöstökoulutukseen tai joissain tapauksissa Rekry- tai MuutosKoulutukseen. - Esim. minkä koulutuksen katsotaan kuuluvan yrityksen vastuulle - henkilöstökoulutukseen. - Yhteishankintakoulutus perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Jos jotain linjataan, niin selkeämmin erottelu yleis- ja erityiskoulutus ja toisena asiana, millaiset koulutushankkeet kuuluvat työnantajien omalle vastuulle. - Koulutuksen sisältöön ja toteutustapaan liittyviä linjauksia. - Millaiseen koulutukseen panostetaan. - Tarkennuksia milloin kyseessä henkilöstökoulutus. - Mitä luetaan työnantajan itsensä maksettavaksi henkilöstökoulutukseksi. - Pitäisi pyrkiä huomioimaan tarkemmin erilaiset tarpeet, kun koulutusryhmät pienevät. - Koulutuksen sisältö saisi olla väljempi. - Työssäoppimista vähemmän. - Tietyt työtehtävät voisi rajata pois, jotka vaativat vähäistä koulutusta - Esim. tietyn toimialan koulutus (CC, kuljetusala). Koulutuksen kesto, koulutusten määrä/yritys ja kattohinta - TäsmäKoulutuksen 10 päivää tulisi ottaa uudelleen käsiteltäväksi. - Yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tulisi tarkentaa ohjeistusta esim. siitä, kuinka monta kertaa yksittäisen yrityksen (organisaation) henkilöstöä 22
Yhteishankintakoulutukset
z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena
LisätiedotOsaavaa työvoimaa. RekryKoulutus
Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja
LisätiedotSatakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee
Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,
LisätiedotOsaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella
Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina
LisätiedotYhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos
Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos Aamuinfo 10.6.2014 12.6.2014 Mitä on yhteishankintakoulutus? Työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka suunnitteluun ja hankintakustannuksiin työnantaja
LisätiedotYHTEISHANKINTAKOULUTUS
Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen
LisätiedotMuutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi
Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä
LisätiedotRäätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana
Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Työ- ja elinkeinokeskus Arbets- och näringscentralen Yhteishankinnan kolme tuotetta RekryKoulutus uudelle henkilöstölle - kesto 10 pv 2 v. - työssäoppimisjakso
LisätiedotKoulutuksen näkökulma. Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija
Koulutuksen näkökulma Kaivosseminaari 5.6.2008 Kajaani, Kaukametsän sali Kainuun TE-keskus Leena Meriläinen Erikoissuunnittelija 1 Koulutuksen näkökulma Yliopisto- ja korkeakoulutasoinen koulutus Toisen
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotYhteishankintakoulutuksen selvitys
Selvityksen tilaajana työ- ja elinkeinoministeriö. Toteuttajana TK-Eval (Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää) ja TK-Evalin yhteistyökumppaneina Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA ja Solenoidi
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotHankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa
Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia
LisätiedotInnovaatiopäivä 7.5.2014
Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista
LisätiedotVirallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2
Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosa Tietoja ja sähköiset lomakkeet: http://simap.ted.europa.eu Hankintailmoitus Direktiivi 2014/24/EU I kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet 1
Lisätiedot1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen toteuttamaan ryhmämuotoisena?
Tarjouspyyntö UUDELY/5434/2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJOUSPYYNTÖ UUSIMAA KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotTäsmäkoulutuksella osallistavaan kehittämiseen Koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho Pirkanmaan TE keskus
Täsmäkoulutuksella osallistavaan kehittämiseen Koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho Pirkanmaan TE keskus 8.9.2009 12 Ennusteita BKT:n ja työttömyysasteen kehityksestä 2009-2010 % -muutos 10 8 6 4 2 0-2 -4
LisätiedotTyövoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen TEM/TYO/TOKI 31.08.2010 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava
LisätiedotHissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?
Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa
LisätiedotHankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle
Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotYhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona
Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotTyövoimakoulutuksen hankintasopimus 0298/57/14 Yhteishankinta/RekryKoulutus
1(6) Dnro UUDELY/3022/05.14.02/2013 Työvoimakoulutuksen hankintasopimus 0298/57/14 Yhteishankinta/RekryKoulutus Koulutuksen ostajat: Koulutuksen myyjä: Momentilta 32305103 (työvoimakoulutus), siirtomääräraha
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA
HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot
LisätiedotHenkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.
Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET
HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen
LisätiedotOSAAVAA TYÖVOIMAA KOULUTUKSELLA
1 OSAAVAA TYÖVOIMAA KOULUTUKSELLA Esityksen sisältö TE-hallinnon yrityslähtöiset koulutuspalvelut RekryKoulutus palveluna Puitejärjestely Koulutuksen hankintaprosessi Puitesopimukset ja puitekouluttajat
LisätiedotYrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut
Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015 Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Hanna Ollila Pekka Väisänen Krista Inkala Haaransuontie 8 2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Miten päivittäistä toimintaa
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotKKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotKeski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE. Hyväksytty: Yhtymähallitus
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE Hyväksytty: Yhtymähallitus 26.9.2017 36 Yleiset periaatteet Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hankinnat toteutetaan tämän ohjeen mukaisesti. EU-kynnysarvon
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotHarri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina
Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu
LisätiedotHankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely
Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl
LisätiedotPIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus
PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty: Kunnanhallitus 4.2.2019 8 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotPalkkatuki 25.11.2010 3
Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat
LisätiedotEuroopan yhteisöt Rakennusurakoita koskevat sopimukset Rajoitetut menettelyt. FI-Helsinki: Rakennustyöt 2009/S 46-066630 HANKINTAILMOITUS
1/5 FI-Helsinki: Rakennustyöt 2009/S 46-066630 HANKINTAILMOITUS Rakennusurakat I JAKSO: HANKINTAVIRANOMAINEN I.1) NIMI, OSOITE JA YHTEYSPISTE(ET): Helsingin kaupungin rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja,
LisätiedotPienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa
Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa Jyväskylä 30.3.2017 Johtava lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Kynnysarvot ja menettelyt Eniten muutoksia näihin, mm. menettelyissä,
Lisätiedot19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)
Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu
LisätiedotEspoon kaupungin hankintaohje
Espoon kaupunki 2017 1 (4) ESPOON KAUPUNGIN HANKINTAOHJE 1. Johdanto Espoon kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat tehdään tämän en ja tätä tta tarkentavien menettelytapaohjeiden mukaisesti. Hankintaohje
LisätiedotHenkilöstön koulutus, yrityksen muutostilanteissa Rekry-, Täsmä-, ja MuutosKoulutus. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pk-yrityksille
Lisää osaamista yritykseen Miten Osaamista yritys voi lisätä yritykseen! oman henkilöstön osaamista tai rekrytoida sujuvasti uutta osaavaa työvoimaa? Henkilöstön koulutus, yrityksen muutostilanteissa Rekry-,
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007
Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007 HAUS kehittämiskeskus Oy Varatuomari Liisa Lehtomäki Luennon tavoitteet Käydä lyhyesti läpi kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulku hankintalain
LisätiedotYhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin
1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotLIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta
Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat
LisätiedotHankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM
Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi
LisätiedotHankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen
Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotTEK Työttömyystutkimus 2013-2014
TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen
Lisätiedotbuildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotTE-palvelut. aina saatavilla
TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015
Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin
LisätiedotLISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011
LISÄTILAUS Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 Periaatteita ja määritelmiä Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn
LisätiedotAikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012
Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotMiksi tehdään julkisia hankintoja?
Miksi tehdään julkisia hankintoja? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara, palvelu ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat
LisätiedotJuha-Pekka Koho 13.11.2009
Juha-Pekka Koho 13.11.2009 Hankinnat Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Hankintalaki Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotAlueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotKorttikoulutukset työnhakija-asiakkaille
Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden
LisätiedotKotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...
LisätiedotAjankohtaista TEpalveluissa
Ajankohtaista TEpalveluissa 10.6.2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti 1 14.6.2016 Toimisto Otsikko Murroksen ja muutoksen keskellä Työmarkkinat; Maakuntauudistus; II-asteen koulutusuudistus; Kuntien rooli
LisätiedotJULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo
1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,
LisätiedotYRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt
YRITTÄJÄILTA 3.11.2015 Pudasjärven kaupunki hankintojen järjestäytyminen ja markkinavuoropuhelukäytännöt Jouni Piri MITÄ KAUPUNKI HANKKII Omana kilpailutuksena esim. - rakennusurakat - ylläpito- ja kunnossapitopalvelut
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET
LisätiedotPalkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö
Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-
LisätiedotSuomi-Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S Hankintailmoitus. Rakennusurakat
1 / 5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:232468-2016:text:fi:html -Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S 130-232468 Hankintailmoitus Rakennusurakat Direktiivi 2014/24/EU
LisätiedotHANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET
HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva
LisätiedotEtelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia
Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ 1 ( 7 ) OPPISOPIMUSKESKUS Talotekniikan perustutkinto 26.05.2011
TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 7 ) 1. YLEISTÄ Satakunnan Oppisopimuskeskus on Porin kaupungin hallinnoima ja yhteistyössä muiden satakuntalaisten koulutusten järjestäjien kanssa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävistä
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotEU:n jäsenvaltiot - Palveluhankintoja koskeva sopimus - hankintailmoitus - Rajoitettu menettely
1/6 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:203186-2010:text:fi:html FI-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2010/S 132-203186 HANKINTAILMOITUS
LisätiedotFiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä
Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä
LisätiedotKommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö
Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015
LisätiedotHANKINTAPÄÄTÖS KÄRSÄMÄEN TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJA KOSKEVASSA TARJOUSKILPAILUSSA
26.1.2015 Kärsämäen kunta Keskuskatu 14 86710 KÄRSÄMÄKI S-posti: karsamaen.kunta@karsamaki.fi Attendo ryhmittymä (Attendo Oy & Attendo Terveyspalvelu Oy) Ilmoitettu virallinen sähköposti: satu.karvonen@attendo.fi
LisätiedotEväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015
Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa
LisätiedotWG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.
WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä
LisätiedotTILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ
TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen
LisätiedotMielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015
Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotHANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010
HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010 HANKINNAT Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus
LisätiedotKYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA
Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotKunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja
Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen
Lisätiedot