LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Transkriptio

1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta Nummi-Pusula Maakunta Uusimaa Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kunnanjohtaja, Eero Soinio, Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kehittämispäällikkö, Tapani Tapiola, OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita.

2 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Vastaus: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on jakanut pääkohdat 5 eri katergoriaan. Väestönkehitys ja muuttoliikenne, julkisen talouden kehitys, palveluiden järjestäminen, yhdyskuntarakenne ja kuntien elinkeinopolitiikka. Nummi-Pusulan kunnan mielestä rakennetyöryhmän tarkastelun lähtökohdat ovat oikeat. Nummi- Pusulan kunnan kehityksen kannalta, sekä muutostarpeisiin vastaaminen tuovat lisää haasteita pitkällä tähtäimellä. Kunnan toimintaa kun tarkastellaan 20 vuoden ajanjaksolla taaksepäin voidaan todeta, että kunnan kehitys 20 vuotta eteenpäin tuottaisi paljon haasteita ja kriittistä keskustelua muutoksien suhteen, johon kunta ei todennäköisesti pystyisi vastaamaan. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Nummi-Pusulan kunnan mielestä kunnan väestörakenteeseen on pystytty vastaamaan kehitykseen lisäämällä palveluiden määrää. Rakennetyöryhmän selvityksen mukaan Nummi- Pusulan kunnan yli 65 vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä olisi 2030 vuonna 27,9 %. Vuoden 2010 tilastojen mukaan suhteellinen väestön osuus oli 19,9 %. Tarkastelu 20 vuoden ajan jaksolla tarkoittaisi vain 8 % kasvua vuoteen 2030 mennessä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelussa rakennetyöryhmä on käyttänyt verotusprosenttia, velkaantuneisuutta, taseen ali-, ja ylijäämää, valtionosuutta kunnan tuloista, harkinnanvaraista valtion osuutta, sekä erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia kuntien arviointia. Tarkastelussa on käytetty kunnan näkökulmasta tärkeimpiä talouden mittareita mittaamaan kuntien taloutta. Nummi-Pusulan kunnan tilinpäätöksiin on vaikuttanut huomattavasti kiristetty kunnallisverotus. Korkea kunnallisvero vaikuttaa kuntalaisten ostovoimaan, ja sitä kautta kunnanpalveluihin, sekä elinkeinoon. Nummi-Pusulan kunta ei voi enää nostaa kiinteistöveroa, koska verotus on ylärajassa. Palveluiden ja kysynnän kasvaessa kunnan tulisi kehittää muita tulolähteitä, kuin verotus, koska nykyinen kokonaisvaltainen talousrakenne ei kestäisi suurta kulujen kasvamista. Nummi-Pusulan kunnan kattamatonta alijäämää on saatu pienennettyä veroja nostamalla, eikä kustannusrakenteen alentamisella. Kuntaliitos (Siuntion), Lohjan ja Karjalohjan kanssa alentaisi Nummi-Pusulan kuntalaisten verotusta korkeasta tasosta keskivertotasolle. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Rakennetyöryhmän yhdyskuntarakennetarkastelussa on käytetty palvelukeskusverkkoluokitusta sekä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta. Tarkastelussa on pyritty huomioimaan kaupunkien taajamat, lähitaajamat sekä lievealueet. Tarkastelun lähtökohta on epäkorrekti kuntien näkökulmasta, koska kunnat joissa ei ole kaupunkeja ovat jääneet tarkastelun jalkoihin. Tarkastelua ei ole tehty kuntien näkökulmasta vaan kaupunki keskeisesti.

3 Yhdyskuntarakenteessa on lähtökohtaisesti lähdetty tarkastelemaan, ohjeistamaan ja tiivistämään yhteiskuntarakennetta etäisyyksillä. Rakennetyöryhmän yhdyskuntarakennetarkastelun näkökulma on epäkorrekti. Nummi-Pusulan kunnan yhdyskuntarakenne on hajanainen, eikä yhtä kuntakeskusta ole määritelty missään. Alueen haja-asutus tuottaa lisää kustannuksia kunnallisten palveluiden järjestämiseksi. Kunnan alueella on useita taajama-alueita, sekä kunnan intresseissä on lisätä yksi taajama-alue lisää Tavolaan. Nummi-Pusulan useat taajamat sekä haja-asutusalueet lisäävät kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia, vanhustenhoito-, opetus- sekä tiestön ylläpitokuluja. Kuntaliitos Lohjan kanssa parantaisi Nummi-Pusulan kuntalaisille parempaa kaupallista palvelutasoa, valtionhallinnon palveluita, sekä mahdollisesti myös terveydenhuoltopalveluiden osalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Rakennetyöryhmän tarkastelun lähtökohtana oli tarkastella kuntien työssäkäyntiä (pendelöintiä), saavutettavuutta, sekä asiointia. Rakennetyöryhmän esittämät tilastot ovat varmaan oikeat ja tulkinta oikea. Kuitenkaan työssäkäyntialueilla ei pitäisi, olla mitään merkitystä kuntaliitoksen tulkintaan. Pendelöintiä tullaan tekemään tulevaisuudessakin ja samanlaiset tulkinnat tulevat olemaan jatkossa. Pendelöintiä tehdään vaikka kuntaliitokset toteutuisikin rakennetyöryhmän esityksen mukaisesti. Työssäkäyntiä olisi pitänyt mitata työpaikkaomavaraisuutena, joka koskettaa lähemmin kuntaa ja sen toimintaa. Saavutettavuudesta ei ole ollut rakennetyöryhmän tekemässä selvityksessä mitään. Rakennetyöryhmän selvityksessä on yritetty selvittää asiointisuuntia prosentuaalisesti. Asiointi tarkastelu ei ole validi. Asiointi tarkastelu olisi pitänyt tehdä pelkästään liikenneviraston liikennetutkimuksien mukaisesti, jossa olisi selvitetty henkilöautojen ja raskaan kaluston liikennemäärät. Liikennemääristä tehdyt prosentuaaliset arvioit vapaa-ajan-, ostos-, työ-, tai muuta matka-ajoa varten tehdyt arvioit, ovat epärealistiset. Selvityksessä ei olisi pitänyt tarkastella asiaa pelkästään erikoiskauppojen asiointialueista. Selvityksessä olisi pitänyt tehdä asioinnin kannalta selvitys julkisen hallinnon palveluista erikseen. Nummi-Pusulan kunnan pendelöinti tapahtuu suurimmalta osin Lohjalle, Espoolle sekä Helsinkiin. Asiointisuunnat tapahtuvat työmatka-ajon yhteydessä. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Rakennetyöryhmä on selvityksessä tarkastellut peruspalveluita sosiaali-, ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen sekä huomioinut muita erityistekijöitä. Sosiaali- ja terveyshuollon näkökulmasta huoltosuhde on ollut merkittävin asia. Selvityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntakohtaisista kustannuksista, kustannuksien kehityksestä ja siitä miten palvelut on kunnassa järjestetty. Opetus- ja kulttuuritoimen lähtökohtana on sivistyksellinen perusoikeuksien yhdenvertainen turvaaminen. Työryhmän selvityksen mukaan riittävä ikäluokka koko on 50, jotta kunta pystyisi järjestämään palvelut taloudellisesti, sekä toiminnallinen vakaus saavutettaisiin. Rakennetyöryhmä on tarkastellut asiaa kunnassa syntyvien lasten määrillä, jossa syntyneitä lapsia on alle 20. Nummi-Pusulan kunta järjestää SOTE-palvelut Karviaisen toimesta, johon kuuluu myös Karkkila ja Vihti. Nummi-Pusulan kunta on kuitenkin irtisanonut sopimuksen Karviaisen kanssa. Nummi- Pusulan kunta, 2013 vuoden alussa turvaa kuntaliitoksen myötä kuntalaisille SOTE-palvelut LOST:lta, jossa isäntäkuntana toimii Lohjan kaupunki. Nummi-Pusulan kunnassa lapsia syntyy vuosittain enemmän kuin 20. Kaikissa Nummi-Pusulan kouluissa ei kuitenkaan jokaiseen ikäluokkaan päästä eli 50 oppilaaseen/ikäluokka sekä nykyinen koulu. Kouluja yhdistämällä

4 Nummi-Pusulan kunnan luokkakoko yltäisi ikäluokittain yli 50 oppilaaseen. Lukuun ottamatta Nummi-Pusulan lukiota. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Hallitusohjelman yhdeksi vahvan kunnan kriteeriksi on asetettu, että kunta kykenee vastaamaan elinkeinojen kehittämisestä. Rakennetyöryhmä on arvioinut elinkeinotoimintaa pelkästään työpaikkaomivaraisuutena, vaikka elinkeino tarkoittaa suurempaa kokonaisuutta. Selvityksessä olisi pitänyt tarkastella työpaikkaomavaraisuuden lisäksi 4:stä muustakin näkökulmasta. 1. järjestääkö kunta elinkeinopalveluita ja miten, 2. kuinka paljon kuntaan on perustettu yrityksiä, 3. kunnassa olevien yrityksien konkurssien määrät sekä 4. kunnassa asuvien asukkaiden ostovoiman perusteella. Nummi-Pusulan kunnan yritykset ovat maksuhäiriö tilastoissa Uudenmaan tilaston kärjessä. Nummi-Pusulan kunnan työpaikkaomavaraisuus perustuu pitkälle pieniin yrityksiin, jotka toimivat yli kuntarajojen, sekä muualla kuin omassa kunnassa työssäkäyviin kuntalaisiin. Nummi-Pusulan kunnassa asuvista kuntalaisista vain 40 % käy töissä Nummi-Pusulan kunnan sisällä. Nummi- Pusulan kunnan työssäkäynti alueet ovat Lohja, Espoo ja Helsinki. Nummi-Pusulaan suuntautuva työpaikkaliikenne perustuu pienimuotoisesti Lohjalta ja Karkkilasta. Elinkeinopalvelut Nummi- Pusulan kunta ostaa Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseltä kehitysyhtiöltä Novagolta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Rakennetyöryhmän mukaan kuntien jakamista on ehdotettu, mikäli yhdyskuntarakenteen ja/tai toiminnallisuuden eli työssäkäyntialueen ja asioinnin pohjalta tehty arvio suuntautuvat toiseen kuntaan. Tämä tarkastelun lähtökohta on Nummi-Pusulan kunnan näkökulmasta väärä. Monikuntaliitoksesta kunnat ovat tehneet valtuustoissa päätökset, eikä rakennetyöryhmä ole huomioinut valtuustojen päätöksiä. Kuntalaisten kannalta työssäkäyntialueet ja asiointisuunnat, ovat edelleen samat riippumatta, siitä on välissä kuntarajaa tai ei. Rakennetyöryhmän tarkastelulla pienet, ja toimivat kunnat joutuvat liittymään isompaan kuntaan, vaikka tarvetta liitokseen ei ole edes 30 vuoden tarkastelun ajanjaksolla. Rakennetyöryhmän toiminnallisuuden ja kokonaisarvioinnissa ei ole mainittu sanallakaan kylistä, taajamista, tai hajaasutusalueista vaan on mainittu pelkästään kaupunkiseudusta. Johtopäätöksenä voidaan pitää, että kunnissa täytyy olla ainakin yksi kaupunki. Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen monikuntaliitoksesta, joka astuu voimaan 2013 vuoden alussa. Lisäksi Siuntio, Karjalohja ja Lohja ovat myös tehneet päätökset monikuntaliitoksesta, mutta rakennetyöryhmän esityksen mukaan Siuntion kunta pitäisi jakaa. Toiminnallista kokonaisuutta tarkasteltaessa Nummi-Pusulan kunnan mielestä mm. Siuntion alueelta ei pidä antaa liikaa arvoa pendelöintiin, jossa kuljetaan töihin pääkaupunkiseudulle. Vaan kokonaisuutta pitäisi tarkastella mm. SOTE-palveluiden sekä muun yhteistoiminta-alueen kannalta enemmänkin, sekä antaa suurin painoarvo kuntien päätöksille. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? kyllä

5 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? kyllä Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? kyllä Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? kyllä Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? ei Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? kyllä Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Vastaus: Rakennetyöryhmä ei ole ottanut huomioon Lohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Karjalohjan tekemiä päätöksiä, jossa on tehty päätös monikuntaliitoksesta 4 kunnan kesken. Monikuntaliitoksessa Siuntion kunta liitetään Lohjaan yhtenä kuntana ilman kuntajakoa tai osakuntaa. Rakennetyöryhmän esityksen mukaan Siuntion kunta pitäisi jakaa, vaikka edellä mainitut kunnat ovat tehneet jo monikuntaliitoksesta sopimukset. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Vastaus: Rakennetyöryhmä ei ole ottanut huomioon Lohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Karjalohjan tekemiä päätöksiä, jossa on tehty päätös monikuntaliitoksesta 4 kunnan kesken. Monikuntaliitoksessa Siuntion kunta liitetään Lohjaan yhtenä kuntana ilman kuntajakoa tai osakuntaa. Rakennetyöryhmän esityksen mukaan Siuntion kunta pitäisi jakaa, vaikka edellä mainitut kunnat ovat tehneet jo monikuntaliitoksesta sopimukset. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella.

6 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Vastaus: Kuntien itse käynnistämä selvitys 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien Vastaus: Vuoden 2013 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Vastaus: Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Karjalohja ovat tehneet valtuustoissa valmiit päätökset

7 monikuntaliitoksesta. Aikataulun mukaisesti monikuntaliitos toteutuu 2013 vuoden alussa. Kunnat ovat itse päättäneet monikuntaliitoksesta, johon valtion tulisi suhtautua myönteisesti. Tehdyn monikuntaliitoksen sopimuksen mukaisesti Siuntion kunnan tulisi liittää kokonaan Lohjan, Nummi- Pusulan ja Karjalohjan kanssa. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntauudistus on erittäin haastava projekti. Uudistuksen valmistelua ja toteuttamista valtion tulee ehdottomasti tukea. Kuntarakenteiden uusimisella uusitaan myös kuntien palvelurakenne ja palveluprosessi. Kuntauudistus tulee vaikuttamaan rakennelakiin, sote-järjestämislakiin, valtionosuuslainsäädäntöön sekä uuteen kuntalakiin. Nummi-Pusulan kunnan mielestä taloudellinen tuki kuntarakenneuudistuksen läpi viemiseen on tarpeellinen. Suurien muutoksien hallitseminen, kehittäminen sekä yhtenäistäminen käy kalliiksi. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valtion tulisi kohdistaa rahallinen muutostuki kuntien viranhaltijoiden jatkokouluttamiseen, henkilökunnan uuden ammatin rahoittamiseen tai eläkeiän lähellä olevien viranhaltijoiden siirtäminen eläkkeelle/osa-aikaeläkkeelle. Muutostuessa valtion tulisi ottaa huomioon kunnanvirastojen laajentaminen, sekä uusien virastotalojen rakentaminen, jotta uuden kuntalain vaatimiin palveluiden kysyntään ja tarjontaan kunnat pystyisivät palvelemaan. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Nummi-Pusulan kunnan näkemyksen mukaan nykyinen kuntalaki on liian hajanainen. Kunnallisten palveluiden järjestämiseksi lainsäädännöllä on puututtu liikaa erilaisilla lisävelvoitteilla. Liiallisilla velvoitteilla nykyinen järjestelmä on muutostarpeen edessä. Tulevan kuntain kannalta tarvetta on mm. lähidemokratian tarkempi määrittely ja vahvistaminen, kuntalain oikaisuvaatimusten muuttaminen, siten että demokratian korostaminen muuttuu vahvemmaksi, jotta yksittäisten valitusten kierre ja näkemys ei voi kaataa koko kunnallishallintoa. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä?

8 Nummi-Pusulan kunnan näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voidaan vahvistaa parhaiten vapaaehtoisuuteen perustuvaan yhdistystoiminnan suosimisella. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nummi-Pusulan kunnan näkemyksen mukaan nykyinen rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä on toimiva. Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä ei ole muuttunut kuntiin kohdistuneiden velvoitteiden kanssa. Jatkossa tarvetta onkin lisävelvoitteiden myötä lisätä myös rahoitusjärjestelmää. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Vastaus: Kunnat ovat vastuussa monestakin valvontatehtävistä, joita voitaisiin siirtää valtiolle synergian edun nimissä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Vastaus: Valtion ja kuntien välillä on perustettu ELY-keskus, joka on ottanut valtion tehtäviä hoitaakseen. ELY-keskuksen rooli valtion ja kuntien väliseen yhteistyöhön on hankaloittanut toimintaa. ELY-keskus on ottanut liian suuren roolin kuntien valvontaan mm. kaavoituksiin. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuslaki etenee virheellisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lakiuudistus on vireillä. Kuntien suurin kuluerä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnassa. Sosiaali- ja terveyslain uudistuksen jälkeen määritellään kunnan kuntarakenne uudestaan. Valtion tulisi huomioida kuntien tekemät päätökset kuntaliitoksista ja tukea kuntien omia päätöksiä, eikä puuttua tai muuttaa kuntien tekemiä päätöksiä kuntaliitoksista. Nummi-Pusulan kunnan valtuusto on käsitellyt kuntarakenneuudistusta pidetyssä

9 kokouksessa ja todennut seuraavanlaista: Nummi-Pusulan kunta korostaa perustuslailla turvattua kuntien itsemääräämisoikeutta. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamisessa tulee kunnioittaa perustuslain 121. säädöksiä siten, että mahdolliset kuntaliitokset toteutetaan täysin vapaaehtoisesti kuntien omilla päätöksillä. Kuntia ei tule pakottaa liitoksiin alempitasoisen lainsäädännön avulla, esim. muuttamalla valtionosuusjärjestelmää. Kunnan pieni väkiluku ei voi olla peruste kuntaliitoksille. Lukuisat esimerkit kertovat siitä, miten pienet kunnat ovat pystyneet järjestämään korkeatasoiset palvelut asukkailleen edullisilla yksikkökustannuksilla. Tutkimustulokset eivät puolla sitä käsitystä, että kuntien suuri koko olisi ratkaisu kuntien nykyisiin taloudellisiin tai toiminnallisiin ongelmiin. Nummi-Pusulan, Lohjan, Karjalohja ja Siuntion valtuustot ovat päättäneet, että nämä kunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi Asiaa koskevat hakemusasiakirjat on jätetty Valtioneuvostolle vuoden 2011 lopulla. Tätä kuntien itse vapaaehtoisesti päättämää kuntaliitosta ei ole kunnioitettu VM:n raportissa. Kuntien päätösten vastaisesti Siuntion kunta on esitetty raportissa jaettavaksi kahtia. Tältä osin Nummi-Pusulan kunta pitää raportin linjausta virheellisenä. Lohjan seudun kuntaliitos tulee toteuttaa kuntien itse esittämässä muodossa ja aikataulussa. - kunnanhallitus valtuutetaan tarvittaessa lausumaan tarkemmin Nummi-Pusulan kunnan puolesta kuntarakenneuudistuksesta.