Kunnan vastaukset. Tiivistetysti runkoa niihin

Transkriptio

1 Kunnan vastaukset Tiivistetysti runkoa niihin

2 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestökehityksen ja väestörakenteen tarkastelu on olennainen näkökohta kunta- ja palvelurakennetta tarkasteltaessa. lasten määrän ja riittävän syntyvyyden merkitys opetustoimen laadukkaan järjestämisen kriteerinä samoin Talouden tarkastelu kuntien välillä jo hankalampaa. Hankasalmella korkea veroprosentti ja valtionosuuksien merkitys on suuri tulorahoituspohjassamme. huoltosuhteemme ja ikääntyneiden määrä kunnassamme on nyt suhteellisen korkea. tulevaisuudessa huoltosuhteemme ja ikääntyneiden määrää tarkasteltaessa kuulumme kuitenkin 3 kvintiilin kuntiin ja väkimäärämme ennakoidaan kasvavan. Mediaani-ikäinen kuntalainenkin on kunnassamme 49-vuotias > emme voi ajaa palveluverkostoamme alas, jotta tämä voi toteutua Palveluiden järjestämisen suhteen selkeiden kuntaliitosten ohella tulisi edelleen olla mahdollista luoda kuntien välistä yhteistyötä, vaikkapa vastuukuntamallin kautta lähidemokratia voi toteutua ja silti järjestämisvastuu olla vastuukunnalla aidosti Yhdyskuntarakenne: maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi voidaan tehdä kaupunkiseutujen tasoisia suunnitelmia ilman kuntaliitoksiakin. Elinkeinopolitiikan suhteen alueellisesti kovin erilaista kehitystä yritysten sijoittumisen tai kasvun suhteen tuskin tapahtuu, toteutetaan kuntaliitoksia tai ei.

3 Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Hankasalmen väestökehitys näyttää suotuisalta - tosin ennuste väestökasvusta vaatii toteutuakseen peruspalvelujen säilymistä hyvinä kunnassamme. Väestörakenteen osalta syntyvyys on ollut kunnassamme hyvällä tasolla, kuten työryhmän käyttämät tilastotiedot osoittavatkin. Lisäksi muuttoliike on kasvattanut Hankasalmella lapsien ja nuorten määrää viime vuosina. Tällä hetkellä joudummekin investoimaan hieman ja hallitusti lisäpäiväkotitiloihin ja samalla peruskorjaamme koulujamme, mikä on kuitenkin kunnan tulevaisuuden kannalta hyvä merkki.

4 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Hankasalmen kunnassa on korkea veroprosentti (20,5) ja valtionosuuksien merkitys on suuri tulorahoituspohjassamme ( eli yli 40 prosenttia). Tätä emme voi kiistää ja tilanne aiheuttaa suuria haasteita talouden tasapainon suhteen. suurelta osin taloutemme haasteet aiheutuvat siitä, että huoltosuhteemme ja ikääntyneiden määrä kunnassamme on juuri nyt suhteellisen korkea verrattuna kokoisiimme kuntiin ja tilanne muuttuu muihin kuntiin verraten parempaan suuntaan tulevaisuudessa. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen liitetiedotkin osoittavat edellä mainitun Jotta kehityskulku olisi kunnallemme näin suotuisa, emme ole voineet, tai emme ole halunneetkaan, ajaa palveluverkostoamme alas. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissamme näkyy vanhusten ja lastenkin suuri määrä kokoiseemme kuntaan nähden ja tämä nykyinen huoltosuhde aiheuttaa taas tarpeen verotuksen tasolle ja huoltosuhteen vuoksi myös verotulotasauksemme määrä on kohtuullisen suuri. Tilanteemme kohenee, kunhan säilytämme kuntamme peruspalvelut kunnossa, jolloin suotuisa väestön kasvu ja väestörakenteen muutos työryhmänkin kuvaamasti toteutuu. Kuntalaisista valtaosa hyväksyy nykyisen verotuksemme tason. kuntalaiskysely kuvaa myös sen, että jatkossa verotuksemme tason toivotaan kuntalaisten keskuudessa seuraavan Jyväskylän seutukunnan seudullista kehitystä. Taseen yijäämä/alijäämä vertailuissa kuntien kesken ei ole otettu huomioon taseessa olevaa varallisuutta. Hankasalmen suhteellinen velkaantuneisuus on jo nyt sangen matalalla tasolla paras Keski-Suomen kunnista.

5 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta Hankasalmella ei ole työryhmän työhön huomautettavaa. Hankasalmi sijaitsee sähköistetyn pääradan varrella Jyväskylän ja Pieksämäen välissä ja sekä tavaraliikenteen ja matkustajaliikenteen rautatieasema sijaitsee Hankasalmella. Toisaalta olemme valtatie 9 varrella. Etäisyytemme Jyväskylään taas on niin suuri, että kuulumme kyllä kaupunkiseutuun, muttemme ole millään mittareilla kiinteä osa sitä. Tämä kokonaisuus tulee työryhmän työssä esille lähinnä siinä, ettei meitä enää esimerkiksi Muuramen ja Lievestuoreen tavoin linkitetä tiiviiksi osaksi Jyväskylää yhdyskuntarakenteen osalta. Hankasalmi ei aiheutakaan mitään lieverakentamisilmiötä taajamien hajaasutusalueille. Omassa kaavoituksessamme olemme keskittyneet kehittämään omia taajamiamme - joukkoliikenne ja olemassa oleva infra huomioiden.

6 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kuulumme Jyväskylän työssäkäyntialueeseen ja se on ohjannut kuntayhteistyötämme. Vuosituhannen alussa haimme itse kunnan osaksi Jyväskylän seutukuntaa, Rautatien ja valtatie 9 ansiosta liikennöiminen nimenomaan Jyväskylään on luontevaa. Etäisyys Jyväskylästä sekä oma työpaikkaomavaraisuutemme johtaa kuitenkin siihen, että vain noin 18 % Hankasalmelta pendelöi Jyväskylään, kun vastaava lukema muilla työssäkäyntialueen kunnilla on prosenttia. Me emme ole työssäkäyntialueen muiden kuntien tavoin niin kiinteästi osa Jyväskylää Asioinnin kohdalla on varmasti jonkin verran eroa kunnan taajamien välillä. Mutta hyvä esimerkki asioinnista on päivittäistavarakaupan ostovoiman jääminen kunnan keskustan osalta omaan kuntaan, joka taas turvaa erikoiskauppojen, kuten optikko, kulta- ja kellosepänliike, kenkäkauppa, Alko, säilymisen omassa kunnassa. Viimeisimpänä esimerkkinä on Osuuskauppaliike Keskimaan ratkaisu ostaa Hankasalmen keskustasta keskeinen tonttialue kokonaan uuden ja nykyistä suuremman kauppaliikkeen rakentamista varten. Kyseinen liikerakentaminen ei Hankasalmen keskustassa 10 kilometrin päässä valtatie 9:stä perustu millään tavoin ohikulkuliikenteen ostovoimaan. Kyseinen liikerakentaminen ei myöskään siis näivetä kuntakeskustaa ja vähentää entisestään turhaa yksityisautoilua palvelujen piiriin vähentää asiointia Jyväskylään. Asioinnin suhteen on muutoin todettava, että erikoiskaupan suuntautuessa kunnan ulkopuolelle se suuntautuu aika selkeästi Jyväskylään. Muihin maakuntiin tai Laukaaseen se ei juurikaan suuntaudu, kuten työryhmän työssäkin esille tulee.

7 Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Olemme pystyneet tähän saakka toteuttamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisillemme. Se on johtanut siihen, että verotuksemme taso on nyt 20,5, mutta toisaalta tätä kyselyä varten teettämämme kuntalaiskysely osoittaa, että Hankasalmella ollaan todella tyytyväisiä esimerkiksi päivähoidon, peruskoulun ja lukion tasoon. Ja niihin ollaan tyytyväisiä myös nuorten ja lapsiperheiden keskuudessa. Lasten riittävä määrä palvelujen järjestämisen kannalta on tämän mahdollistanut. Ja lukion osalta oman kunnan nuoret jäävät laadukkaasti kotikunnassa järjestettävään koulutukseen ja vuosittain noin 15 nuorta muualta Suomesta opiskelee suunnistusvalmennus linjallamme Hankasalmella suunnistuslukiossamme. Laajaa väestöpohjaa edellyttävissä palveluissa tai erityisosaamista edellyttävissä palveluissa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Jyväskylän seudun kanssa. Jyväskylän terveystoimen yhteistoiminta-alue järjestää terveyspalvelumme, kuten työryhmän työstä käykin ilmi, mutta sopimus vastuukunnan kanssa on laadittu siten, että kunta voi itse vaikuttaa palvelujensa määrään ja laatuun tosin vastaa aiheutuvista kustannuksistakin sitten. Vanhuspalvelujen suhteen luomme juuri uutta palveluasumisyksikköä kuntaan ja sen valmistuttua olemassa olevien kiinteistöjen muutoksilla riittävä infra on olemassa palvelujen toteuttamiseen vuosiin saakka. Tietohallinnossa yhdistämme talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä yhteen Jyväskylän taloushallinnon kanssa ja puhelinvaihdetta olemme yhdistämässä yhteen Jyväskylän kanssa. Emme siis pelkää tai välttele yhteistyötä, vaan uskomme sen voimalla ja avulla selviävämme jatkossakin peruspalvelujemme turvaamisesta itsenäisenä kuntana. Toki niin, että sosiaali- ja terveystoimi olisi vastuukuntamallisesti meille järjestetty Jyväskylän toimesta, mutta meillä olisi sopimuksellisesti niihin palveluihin mahdollisuus vaikuttaa ja taloudellisesti kantaisimme sitten ratkaisuistamme itse vastuun.

8 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnassa Hankasalmi ei kamppaile samoista työpaikoista ja yrityksistä Jyväskylän kanssa epäterveen kuntien välisen kilpailun pelko on hieman turha Jyväskylän seudulla. Hankasalmella toivomme myös Lievestuoreen alueen voimakasta kehittymistä heijastuisi kiinnostuksen kasvuun Niemisjärveä kohtaa Jyväskylän seudun kohdalla kunta kaavoittamalla järkevästi (kuten Hankasalmella on tehty) teollisuusalueet valtaväylien varteen luodaan logistisesti ja ilmastopoliittisestikin järkeviä puitteita elinkeinotoiminnalle. Kuntien välistä kilpailua enemmän yritysten ratkaisuihin vaikuttavat olemassa olevat markkinat (palvelualan yritykset) sekä logistiikka ja tonttiolosuhteet (tuotantoteollisuus). Hankasalmen sijainti ja liikenneyhteydet aiheuttavat sen, että mahdollinen kuntaliitos tuskin suuresti heikentäisi kunnan alueen elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia. Jossain määrin jo olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuuksia voitaisiin isomman ja vahvemman peruskunnan sisällä syntyvien yhteistoimintaverkostojen kautta tukea nykyistä paremmin. Maaseutuelinkeinojen huomioimisen heikkeneminen sen sijaan on pelkona mahdollisen laajan usean kunnan liitoksen kohdalla. Hankasalmi on oikeastaan ainoa aidosti maaseutumainen kunta Jyväskylän työssäkäyntialueelle. Se on sitä myös nyt muodostumassa olevan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kohdalla.

9 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ymmärrämme työryhmän ratkaisun liittää Hankasalmi osaksi Jyväskylän ympärille piirrettävää aluetta, kun se on päätynyt siihen, että Keski-Suomeen muodostetaan neljä kuntajakoselvitysaluetta. Hankasalmi on osa Jyväskylän seutukuntaa ja osa Jyväskylän työssäkäyntialuetta. Mutta samalla kun se on osa sitä, niin etäisyyksien ja työpaikkaomavaraisuuden vuoksi se ei ole niin kiinteästi sidoksissa Jyväskylään, kuin iso osa muista Jyväskylän lähikunnista. Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon Hankasalmelta ei työpaikkaliikenteen tai palvelujen käytön suhteen laajamittaisesti suuntauduta kuten ei Äänekosken suuntaankaan. Tulevalta kuntajakoselvitykseltä odotamme sen sijaan, että siinä nimenomaan tehtäisiin kokonaisarviointi toiminnallisuuden kannalta selvitysalueen kuntien osalta. Eli miten esitetyllä kuntajakoselvitysalueella olisi mahdollista turvata niin lähidemokratia, palvelutuotanto kuin alueen kokonaisvaltainen kehittäminen kaikista parhaiten. Nyt työryhmän työssä on vasta piirretty aluekokonaisuus, jonka sisällä on syytä luoda toimiva ratkaisu. Suoraan ei ole syytä Hankasalmen näkökulmasta aloittaa vain muodostamaan uutta kuntaa kuntajakoselvitysalueesta.

10 Edellä mainittujen kommenttien jälkeen Me hyväksymme työryhmän arvioin Hankasalmen osalta noiden edellä läpikäytyjen tarkastelunäkökulmien kohdalla emme lähde väittämään, että työryhmän tilastot eivät pitäisi paikkaansa

11 Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Erityisesti pitäisi tarkastella mahdollisuuksia soveltaa vahvoihin peruskuntiin pyrittäessä mahdollisuutta säilyttää vaihtoehtona vastuukuntamalliseen toimintaan nojautuminen. Erityisesti etäisyyksien kuntakeskusten välillä kasvaessa ja väestön kehityksen sekä väestörakenteen näyttäessä tulevaisuuteenkin peilaten pienen kunnan kohdalla elinvoimaiselta ja huoltosuhteen hallittavassa olevalta, niin mahdollisuuksia muuhunkin kuin vain kuntien väliseen suoraan liitokseen tulisi tutkia ja harkita. Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat ymmärrettäviä, käytettyjä tilastotietoja vastaan emme asetu, mutta johtopäätöksiä niistä tulee vetää useitakin ratkaisuvaihtoehtoja pohtien. Siihen tuleva kuntajakoselvitys antaa mahdollisuuden ja se ei siis saa olla vain 9 kunnan puhdas liitosselvitys. Hankasalmen kohdalla ei välttämättä talouden ja väestökehityksen osalta tarvita kuntaliitosta elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Emme ole tiiviisti osa Jyväskylän yhteiskuntarakennetta kuntakeskusten välisten etäisyyksien vuoksi emmekä yksinomaan nojaa Jyväskylään työssäkäyntialueena, vaan olemme työpaikkaomavaraisin Jyväskylän seutukunnan kunnista. Ja olemme olleet valmiita ja aloitteellisia tiiviin yhteistyön rakentamisessa Jyväskylän kanssa tähänkin saakka. Maankäytön, liikenteen ja asumisen seutukunnallisen suunnitelman päämäärien keskeiset kohdat olemme ottaneet osaksi omaa kuntastrategiaamme. Pystymme siis oman kuntamme osalta rakentavasti osoittamaan vaihtoehtoa kuntaliitokselle.

12 Sitten vastaisimme seuraavasti 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Työryhmän esittämä alue (Jyväskylä, Hankasalmi. Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Joutsa ja Luhanka). Mutta olennaisen tärkeää on se, että selvitys ei rajaudu vain tämän yhden esitetyn suurkunnan muodostamisen tutkimiseen ja perustelemiseen, vaan kuntajakoselvityksessä aidosti selvitetään muita mahdollisuuksiakin selvitysalueen kuntien välillä. Esimerkiksi vastuukuntamallilla toteutettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen mallia joidenkin kuntien kohdalla. Ja varmasti myös erilaisia kuntien välisiä liitoksia, kuten Laukaa ja Jyväskylä jo tulevat aluekierroksella saadun tiedon mukaan esittämään.

13 Ja seuraavasti 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Hankasalmella ei ole suoraan näkemystä mahdollisiin osaliitoksiin, mutta aidon kuntajakoselvityksen kohdalla niidenkään mahdollisuutta ei pidä rajata ulkopuolisen asiantuntijan tarkastelusta pois.

14 Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ei pidä varmastikaan rajata vaihtoehtoa pois, mutta ei ehkä tule nyt kyseeseen Jyväskylän ja sen lähikuntien kohdalla ei ole ainakaan Hankasalmen näkökulmasta ajankohtainen, kun meidän yhteistoiminta-alueemme suuntautuu puhtaasti esitetylle kuntajakoselvitysalueelle Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Tähän olemme siis valmiita lähtemään mukaan sillä ehdolla ja edellytyksellä, että kyseessä ei ole vain yhdeksän kunnan välisen kuntaliitoksen selvittäminen vaan kuntajakoselvityksessä pohditaan laajasti monia eri vaihtoehtoja ja vasta selvityksen jälkeen ja sen pohjalta on kuntien päätösten ja toimenpiteiden paikka. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Mikäli säilytetään henkilöstön 5 vuoden irtisanomissuoja, niin kuntaliitosten taloudelliset hyödyt toteutuvat varmastikin viiveellä. Tällöin kuntaliitoksista syntyy helposti alkuvaiheessa itse asiassa lisämenoja liittyville kunnille. Jonkinlainen kuntaliitosten taloudellinen tukeminen olisi oikeudenmukaista ja tarpeellista säilyttää.

15 Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi peruspalvelujen turvaaminen pääkaupunkiseudun ja muutamien kasvukeskusten ulkopuolella on haasteellista Valtionosuusjärjestelmä ei nykyiselläänkään huomio esimerkiksi vakavien kansantautien esiintymistä eri alueilla riittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuskertoimet huomioivat vain osin erilaisen väestöjakauman eri kunnissa aiheuttamat kuluvaikutukset. Väestörakenteeltaan nuorekkaat kunnat ovat eriarvoisen hyvässä asemassa suhteessa vanhan väestön kuntiin. Erityisen haastavassa asemassa taas ovat ne kunnat, joissa nyt on paljon suhteessa ikääntynyttä väestöä, mutta väestö syntyvyyden ja muuttoliikkeen kautta samanaikaisesti nuorenee. Mitä tulee verotulotasaukseen, niin suurin osa kuntajakoselvitysalueista olisi tehtävien isojen liitosten jälkeen tasauksen piirissä. Muun muassa Jyväskylän kuntajakoselvitysalueesta tulisi verotulotasauskaupunki. Jos koko maa edes kasvukeskusten alueella saati muutoin pyritään pitämään elinkelpoisena (ei edes elinvoimaisuutta nykyjärjestelmä takaa), niin verotulotasausjärjestelmään ei pidä mennä koskemaan enää. Hallitusneuvotteluissa kiireessä tehty harkitsematon kiinteistöveron poisto verotulotasausjärjestelmästä jo muuten osoitti sen, että valtionosuusjärjestelmän nopea ja harkitsematon peukalointi voi johtaa käsittämättömiin lopputuloksiin. Jos valtionosuusjärjestelmää pitäisi siis muuttaa, niin muutosten pitäisi olla sellaisia, että ne huomioisivat tosiasiassa kuluja kunnille aiheuttavat seikat mutta toisaalta järjestelmä ei rankaisisi tuloksekkaasta toiminnastakaan. Kuntarajojen muutos ei poista kunnista yhtään vanhusta tai sairasta. Valtionosuusjärjestelmän leikkaukset pieniltä vanhenevan väestön kunnilta tekisivät niistä entistä huonompia liitoskumppaneita vieressä oleville isommille kunnille. Ja joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmän ns. kuntaliitoksiin kannustava muutos leikkaisi helposti elinvoimaa maakunnista (jossa sitä elinvoimaa ei kohta enää ole) pääkaupunkiseudulle (joka nyt jo omaa paremmat kehitysmahdollisuudet muuhun maahan nähden).

16 Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjan suuret muutokset olisivat ymmärrettäviä vain, jos kuntien ja valtion tehtäväjakoa suuresti muutetaan. Silloinhan se on perusteltuakin. Muutoin veropohjan muutoksella tai muulla rahoitusjärjestelmän muutoksella toteutetaan taas tulonsiirtoa maakunnista pääkaupunkiseudulle helposti ja kuten edellä totesimme, sitä ei maakuntataso kestä. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Sosiaali- ja terveystoimen välinen yhteistoiminta on järkevää ja sen vaatima laaja väestöpohja myös. Hankasalmen näkemyksen mukaan se ei kuitenkaan edellytä välttämättä saman aluekokonaisuuden kuntaliitosta. Palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit ( asukkaan väestöpohja) on itse asiassa siis jo mielestämme olemassa.

17 Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistuksen olisi syytä perustua vapaaehtoisuuteen ja kuntajakoselvityksiin. Nuo selvitykset tulee taas tehdä monia eri vaihtoehtoja tutkien. Velvoittavan lainsäädännön luominen ei ole hyvä keino muutoksen etenemiseen. Sellaisen tulee olla ehdottomasti viimesijainen keino.

18 . Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Selvitysalue on laaja. Ja jo nyt tiedossa on, että Laukaa ja Jyväskylä tuovat työryhmän esitykseen nähden tutkittavaksi kahden vahvan peruskunnan mallia selvitysalueelle. Selvityksen kohteena oleva kuntajoukko on laaja, eli yhdeksän tai jopa yksitoista kuntaa jo työryhmän esityksen perusteella ja Laukaan sekä Konneveden kuntaliitosselvitys saattaa tuoda mukaan vielä yhden lisäkunnan. Jo työryhmä on esittänyt, että mahdollinen liitos olisi haasteellinen suuren kuntamäärän vuoksi ja osin erilaisten hallintokulttuurien ja erilaisten palvelujen järjestämistapojen vuoksi ja näin ollen suuren kuntaliitoksen toteuttaminen olisi haasteellista 2015 alusta lukien. (työryhmän selvitystyöstä suoraan edellä mainittu) Kun työryhmän pohjaesitykseen on kahdelta isommalta kunnalta tulossa lähtökohtaa muuttava esitys ja muilta pienemmiltä kunnilta toiveita itse kuntaliitoksen vaihtoehtojen selvittämisestä, niin 2015 tulee liian aikaisin. Siksi vastauksena tuo 2017 alusta lukien.

19 Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tähän kysymykseen Hankasalmella ei nyt ole esittää vielä keinoja, kun ei meillä ole kantaa lopputuloksestaan mihin pyrittäisiin. Tietysti lähdemme siitä, että valtio kustantaa kokonaisuudessaan alueella tehtävän kuntajakoselvityksen, jonka pohjalta vasta voidaan tehdä ratkaisuja siitä, mitä uudistus osaltamme tarkoittaa.

20 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Haluamme tuoda esiin, että Hankasalmella toteutimme laajan kuntalaiskyselyn, jonka tulokset liitämme vastauksemme liitteeksi myös valtioneuvostolle tietoon. Tiivistetysti sen tulos oli: Hankasalmelaiset ovat tyytyväisiä kunnan nykyiseen palvelutarjontaan teiden kunnossapitoa, valtion palveluja (poliisi, verottaja), työllisyyden hoitoa ja elinkeinopolitiikkaa lukuun ottamatta. Näistäkin vain valtion palvelut ja teiden kunnossapito saivat heikon arvosanan. Peruskouluihin, lukioon ja päivähoitoon ollaan erityisen tyytyväisiä. Tämä aiheutuu siitä, että Hankasalmella on lapsia ja nuoria ja heidän palveluihinsa on myös satsattu. Neuvolapalvelut saavat myös hyvän arvosanan Vanhuspalveluissa on kehittämistä ja se saa vastauksissa kritiikkiä. Meillä on tällä hetkellä ikääntynyt väestörakenne ja ison palvelutalon investointi on käynnistymässä keväällä. Olemme siis jo reagoineet asiaan. Lähidemokratia ja kuntalaisten kuuleminen siis toteutuu kunnassamme, josta osoituksena on myös hyvä arvio kunnan tiedotuksen suhteen.

21 jatkuu Siksi hankasalmelaiset eivät kannata kuntaliitosta eivät esitetyn kuntajakoselvitysaluemallin muotoisena, eivätkä muutoinkaan Hankasalmelaiset ovat kuitenkin valmiita siihen, että kunta on mukana kuntajakoselvityksessä, kunhan sitä ei tehdä vain yhdeksän kunnan liitosta tutkien ja selvittäen, vaan avoimesti kaikkia eri vaihtoehtoja selvittäen Hankasalmen yhteistyön suunta on kuntalaisista itsestään selvästi Jyväskylä ei esimerkiksi Laukaa Hankasalmelaiset ovat valmiita siihen, että laajaa väestöpohjaa edellyttävät tai tietyt erityispalvelut tuotetaan jatkossa vastuukuntamallisesti Jyväskylän toimiessa palvelujen järjestäjä ja pitävät vaihtoehtoa parempana kuin kuntaliitosta Mahdollista liitosta aivan avoimelta pohjalta ei 40 % kuntakyselyyn vastaajista suostu edes pohtimaan, mutta kysymykseen vastanneet osoittavat, että mahdollisen liitoksen (jota siis ei haluta) selkeä pohja pitäisi hankasalmelaisista rakentua Jyväskylän ei Laukaan varaan. Tämä kuntalaiskyselyn anti on osaltaan ohjannut Hankasalmen kunnan vastauksia kaikkiin aiempiin kysymyksiin.

22 Vaikutukset lisätietoihin vielä Lisäksi kunnassa on tehty alustavaa vaikutusten arviointia mahdollisen kuntaliitoksen suhteen, niin kuntalais, elinkeino- ja työllisyys-, organisaatio- ja henkilöstö, ympäristö sekä talousvaikutusten osalta kaikkien kohdalla erikseen siis. Tämä työ on tietysti vasta alkuvaiheessa, mutta jotta tällaiseen kyselyyn voidaan ylipäätään vastata, on jonkinlainen analyysi ollut syytä laatia vaikutuksistakin. Alustavan vaikutusten arviointimme liitämme myös tämän vastauksemme liitteeksi.

23 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Riippuu tietysti paljon siitä, miten kunta- ja palvelurakenneuudistusta toteutetaan. Jos Suomessa vuonna 2015 olisi vain noin 70 kuntaa, vaatisi kuntalaki aikamoisia uudistuksia, jotta lähidemokratia ja kuntalaisten huomioiminen toteutuisi aidosti. Tämä mahdollinen kehityskulku tulee lakia säätäessä ottaa siis huomioon. Samoin jos päädyttäisiin siihen, että maakunnilla tai kuntayhtymillä olisi nykyistä suurempi palvelujen järjestämisvastuu, edellyttäisi sekin suuria muutoksia kuntien roolin ja vaikutusvallan turvaamiseksi kyseisessä tilanteessa. Jo nykyinen tilanne kunnissa edellyttää tarkempaa määrittelyä kuntakonsernin sisäiselle hallinnolle. Kuntalaissa olisi hyvä selkeästi määrittää hyvä hallintotapa liikelaitosten ja kunnan yhtiöiden suhteen. Voisi olla hyvä rajata niin, että kunnanhallituksen jäsenet eivät voi toimia kunnallisten yhtiöiden hallituksissa ja/tai liikelaitosten johtokunnissa (liikelaitokset tosin ovat poistumassa?) eivätkä johtavat viranhaltijatkaan. Näin taattaisiin konsernin hallinnossa selkeät vastuuketjut.

24 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Äänioikeuden merkitys oman asuinalueen asioiden hoidon turvaamiseksi pienenisi mahdollisessa suurkunnassa ja muutoinkin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia pelkän äänestämisen sijaan olisi syytä nykyisestä vahvistaa. Kunnalliset kansanäänestykset eivät ole varmastikaan tässä keskeisin keino. Sen sijaan uudessa kuntalaissa pitäisi nykyistä vahvemmin säätää kunnan osa-aluetta koskevasta hallinnosta, nythän mahdollisen kaupunginosavaltuuston/lautakunnan toimivalta on puhtaasti valtuuston harkinnassa ja kunnan johtosäännössä määriteltävissä. Voisiko kuntalaki ohjata tätä tarkemmin ja sitovammin? Tavallaan asia on lainsäädännöllisesti hankala, sillä kunnanosavaltuuston tarve ei esimerkiksi määräydy väestömäärän perusteella. Aitoa valtaa kunnan osaelimillä pitäisi kuitenkin olla, muuten niitä on turha perustaakaan. Tätä ensisijaisesti edellytämme huolella valmisteltavaksi ja valmistelun jälkeen kuntia olisi vielä hyvä kuulla asian suhteen erikseen. Kunnan asioista tiedottaminen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen ennen päätöksentekoa nousee sitä tärkeämmäksi mitä laajempi kunta alueellisesti on. Mutta siihen liittyviä säännöksiä kuntalaissa ei ehkä tarvitse täsmentää asian pitää olla kunnalla sisäisesti hallussa tai sitä ei kyllä lainsäädännöllä kuntoon ohjata. Asukkaiden mielipiteen selvittäminen ennen päätöksentekoa vaatii sekin pohdintaa, pitäisikö säätää jotenkin laissa nykyistä tarkemmin. Siis vaikkapa yhdeksän entisen kunnan uudessa Jyväskylässä, jossa Hankasalmelta olisi 1-2 valtuutettua, niin ei hankasalmen alueen kanta välittyisi tuon uuden Jyväskylän valtuustoon välttämättä kyseisen edustuksellisen demokratian kautta. Miten asukkaiden kannan selvittäminen käytännössä kuntalaissa voitaisiin aukikirjoittaa ilman turhan byrokratian ja vain lain kirjaimen vuoksi tehtävän kuulemismenettelyn syntymistä? Tämä on varmasti hankala kysymys, mutta jotenkin se tulisi ratkaista. Asukkaiden kannan selvittämisen selkeää määrittelyä ehdotamme siis tarkkaan ja huolella pohdittavan kuntalakia uudistettaessa.

25 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmässä sosiaali- ja terveystoimen kohdalla väestön ikärakenteen ja sairastavuuden aiheuttamat kulut tulisi ottaa nykyistä paremmin valtionosuuskertoimissa huomioon. Parhaiten tämä onnistuisi todennäköisesti sillä, että kertoimissa entistä vahvemmin painottuisivat yleisimpien kansantautien vaikutukset, kuten muutama vuosi sitten suunnittelussa valtionosuusjärjestelmän uusimisessa oli tavoitteena. Tuo uudistushan jäi globaalin talouskriisin jalkoihin.

26 Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Olennaista on tietysti lähteä liikkeelle kuntalaisten tarpeista ja hyvinvoinnista. Pelkän taloustarkastelun kautta ei voida vähentää joitain palveluja, mutta talous ja sen reunaehdot on toki otettava nykyistä paremmin huomioon. Hyvin olennaista on se, että eri ministeriöissä nyt oikeasti tiedostetaan julkisen talouden ongelmat. Kuntien tehtäväkenttähän on kasvanut osin hallitsemattomaksi rahoituspohjan kannalta esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön muutosten myötä. Siinä missä eduskunta parantaa kansalaisten palveluja sen tulisi ottaa huomioon myös se, että onko niihin haluttuihin parannuksiin kokonaistaloudellisesti varaa. (esimerkkejä on paljon, kuten subjektiivinen päivähoito-oikeus, hoitotakuu, vanhuspalvelulaki ) Nykyistä tehtäväkenttää ei tule enää kasvattaa ja kustannuksia lisäävää lainsäädäntöä tulee välttää. Kunnille olisi iso asia se, että tehtäväkenttä ei enää koko ajan kasvaisi, kuten tähän saakka on toteutunut.

27 muut Valtion ja kuntien tehtävänjako Tarkkaan tulisi selvittää, onko erikoissairaanhoito kunnan vai valtion tehtävänä. Pienille kunnille erikoissairaanhoito on vaikeasti hallittavissa oleva taloudellinen riski. Toisaalta erikoissairaanhoito koko terveystoimesta puhumattakaan ei saisi eriytyä omaksi hallinnonlohkokseen. Jo nyt se elää helposti omaa elämäänsä, eikä sen kulukehitystä suhteessa kuntien kokonaistalouteen pystytä ohjaamaan mitenkään. Siksi ei ole välttämättä hyvä asia se, jos erikoissairaanhoito siirtyy valtiolle, jos se merkitsee sen johtamisen olevan vielä entistä enemmän lääkärivetoista. Silloin erikoissairaanhoidon kulukehitys karkaa käsistä lopullisesti. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä uusia tehtäviä, ilman että joistain entisistä luovutaan, ei tulisi määrittää, on kuntarakenne jatkossa mikä tahansa

28 Lopuksi vastauksessa Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Liitämme vastaukseemme siis 1) kuntalaisille suuntaamamme kyselyn vastauksista koonnin ja 2) tämän hetkisen kuntaliitoksen vaikutusten arviointiamme kuvaaman arviointivaiheen koonnin