Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta:"

Transkriptio

1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. *************************************************************************************** Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta Karvia 230 Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) kunnanjohtaja, Tarja Hosiasluoma, Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) kunnanjohtaja, Tarja Hosiasluoma, OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntarakenteen uudistamista tärkeämpää on kuntien palvelurakenteen uudistaminen. Suomen väestö vanhenee saman verran kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Kuntien mahdolliset talousongelmat johtuvat tehtäväkuormasta suhteessa käytettävissä oleviin

2 resursseihin, mikä on syntynyt valtion päätöksillä ja ongelma on koko kuntakentän yhteinen. Hallintorajojen siirtely ei auta tehtäväkuormaan eikä lakisääteisiin henkilöstömitoituksiin. Olennaisen mittakaavan säästöjä voidaan saada aikaan vain kuntien tehtäväkuormaa keventämällä vähentämällä normi- ja lakiohjausta. Myöskään tehtävien siirtely kunnilta valtiolle tai maakunnille tai yhteistoiminta-alueille ei vähennä koko julkisen sektorin yhteenlaskettua tehtäväkuormaa. Kuntien ja valtion välinen tehtäväjako ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa tulee ratkaista kokonaisuudessaan ennen rakenneuudistusten valmistelua. Kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla mm. terveydenhoitokulujen kasvua, syrjäytymistä, ennenaikaista eläköitymistä jne. Samaten tulee pyrkiä löytämään keinoja siihen, ettei verotulopohja jatka kaventumistaan. Työpaikkoja katoaa nopeassa tahdissa Suomen rajojen ulkopuolelle ja tämän vaikutuksena tulopohja kapenee nopeassa tahdissa. Kuntarakenneuudistus ei ratkaise tulevaisuuden haasteita. Tärkeintä palvelujen saatavuus kuntalaisille, tarkastelu tulee tehdä kuntalaisten näkökulmasta. Kuntakoon vaikutusta niiden kykyyn vastata itsehallinnon asettamista velvoitteista ei ole selvityksessä tutkittu. Kuntarakenneraportti pyrkii tuomaan esiin vain näkökulmaa suurempien kuntakokonaisuuksien synnyttämiselle. Kuntarajat poistamalla ei synnytetä elinvoimaisempia kuntia eikä tuottavuuden parantumista ole osoitettu. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kunnan väestöennusteissa ei ole lainkaan huomioitu kunnan omaa työtä paluumuuttajien saamiseksi, työpaikkoja synnyttävää elinkeinopolitiikkaa jne. Myöskään vierastyövoimaa ei ole otettu huomioon. Vierastyövoiman merkitys tulee kasvamaan ja sillä on positiivinen vaikutus väestörakenteeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän selvitys kunnan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta on nykytilanteen osalta oikeansisältöinen. Tulevaisuutta koskevat laskelmat ovat arvioita, joissa ei pystytä huomioimaan kunnan omaa toimintaa menojen pienentämiseksi ja tulopohjan kasvattamiseksi. Karvian kunnan talouden tunnusluvut eivät osoita tarvetta liitokselle. Raportissa ei ole tarkasteltu palveluiden järjestämisen kustannuksia/tasoa/palvelun saajaa kohden. Kuntien henkilöstömäärä/hallinnon kustannukset tai ostopalveluiden kustannukset on selvittämättä. Toisin sanoen palveluiden tehokkuustarkastelulla ei pystytä perustelemaan, että uusi isompi kunta tuottaisi taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Taloustarkastelussa ei ole lainkaan huomioitu talkootyön taloudellista merkitystä pienten, elinvoimaisten kuntien toiminnassa. Karvian kunnassa on vuosina tehty harrastetilojen rakentamiseksi yli 5200 tuntia talkootyötä, kevyenliikenteen väylän rakentamiseksi n tuntia talkookonetyötä (rahassa n euroa) puhumattakaan lukuisista eri yhdistysten talkoona toteutetuista, koko kuntaa hyödyttäneistä hankkeita. Kuntaliitokset johtavat hyvin helposti siihen, ettei kunnan asioita koeta itselle sillä tavalla läheiseksi, että niiden edistämiseksi oltaisiin valmiita antamaan omaa työpanosta.

3 Lisäksi kunnan menoihin vaikuttaa suuresti se, että pienissä kunnissa on tehokas varhainen puuttuminen toteutettavissa paremmin ja helpommin kuin suurissa yksiköissä. Täällä viranhaltijat tuntevat kuntalaiset ja osaavat puuttua ajoissa, ja myös kuntalaiset pitävät huolta toinen toisistaan. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kuntamme osalta ei ole tehty yhdyskuntarakennetarkastelua. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Selvityksessä on mainittu, että Karvia suuntautuu asioinniltaan Kankaanpäähän ja kunnasta on asiointia myös Parkanoon ja Karvia ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Karviasta asioidaan hyvin moneen suuntaan, riippuu missä kulmassa kuntaa asutaan tai missä on totuttu käymään. Asiointi suuntautuu Kankaanpään ja Parkanon lisäksi Kauhajoelle, Seinäjoelle, Jalasjärvelle, Poriin ja Tampereelle. Karvian palvelut ovat hyvät ja pääasiassa pyritään asioimaan oman kunnan alueella, mutta muualle tapahtuvaan asiointiin ei ole määräävää suuntaa. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella hajoaa samoin eri ilmansuuntiin. Kunnan koko ei muuta työssäkäyntiliikenteen määrää eikä matkojen pituutta. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen Karvian kokoinen kunta on liian pieni, mutta ehdotetut selvitysalueet eivät poista ongelmaa. Tietyt sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää lähipalveluina, eikä niiden keskittäminen ole mahdollista lisäämättä kuntalaisten kustannuksia ja suurempien ongelmien syntymistä, mikäli palveluita ei haeta riittävän aikaisessa vaiheessa pitkien etäisyyksien vuoksi. Perusopetuksen 50 syntyvän lapsen rajaa ei pidetä perusteltuna. Matkat naapurikuntiin ovat niin pitkiä, että perusopetuslain asettamat aikamääreet tulevat vastaan. Oman kunnan alueellakin etäisyydet ovat jo melko pitkiä. Lapsen koulupäivä muodostuu kohtuuttoman pitkäksi, jos häntä viedään kouluun naapurikuntaan asti. Isot lapsiryhmät eivät tulevaisuudessa ole muutoinkaan mahdollisia, koska erityislasten lukumäärä tulee lisääntymään. Päivähoidossa alle 3-vuotiaiden hoitoryhmät eivät voi olla isoja, koska tutkimuksissa on todettu, että alle kolmivuotiaat eivät saa altistua kovalle melulle kuutta tuntia enempää. Kaikki tärkeät palvelut tulisi selvityksenkin mukaan olla lähipalveluita ja järjestää Karvian kunnan alueella, liitoksista ei olisi hyötyä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Lähes kymmenen vuoden kokemuksen pohjalta elinkeinotoimi voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä joko sopimuspohjalta tai elinkeinoyhtiön palveluna. Kuitenkin palvelua on oltava myös omassa kunnassa lähellä yrittäjiä, muuten palvelua ei osata käyttää. Olemme mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä ja yrittäjien antaman palautteen mukaan palvelua ei tunneta riittävän hyvin ja käyttöaste jää pieneksi tästä johtuen. Asiaa ollaan korjaamassa tekemällä elinkeinoyhtiön palveluita tunnetuksi yrittäjien keskuudessa ja muutoinkin tuomalla palvelua lähemmäs yrittäjiä. Pienet yritykset eivät pysty

4 kilpailemaan suurten kuntien hankinnoista ja näin nykyisten pienten kuntien alueella olevat pk-yrittäjät näivettyvät ja reuna-alueet kunnissa entisestään syrjäytyvät. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnalliseen kokonaisuuteen on vaikea ottaa kantaa, koska selvityksessä ei puuttua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja sen vaatimaan asukaspohjaan. Selvityksessä on perusteellisesti arvioitu lähinnä nykytilannetta. Tulevaisuutta koskevaa analyysiä ei voida tehdä vain yksittäisten olettamusten pohjalta huomioimatta ulkopuolisia muuttujia tai toimenpiteitä, joita vaaditaan tehtäväksi, jotta tulevaisuuden menokehitystä saadaan hillittyä ja tulopohjaa parannettua. Kokonaisarvioinnissa on haettu ainoastaan liitoksia perustelevia näkökohtia. Tarkastelussa kohdistettu merkittävä huomio vanhusväestöön eikä huomioitu mm. maaseudulta muuttavan ammattikoulutetun väestön edullisuutta keskuspaikoille. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei, koska väestökehityksessä ei oteta huomioon paluumuuttoa, etätyöntekijöiden muuttoa kuntaan ja vierastyövoimaa, jota on tapahtunut tekemiemme ratkaisujen vuoksi ja tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Nykytilanteen osalta kyllä, tulevaisuuden osalta ei. Mikäli tulopohjaa ei saada nousuun ja menojen kasvua ei saada hillittyä, eivät julkisen talouden varat riitä ylläpitämään hyvinvointivaltiota nykyisellä tasolla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei, liitosalueeksi kaavaillut Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Lavia ja Karvia eivät muodosta yhtenäistä taajama-aluetta, vaan ovat hajallaan toisistaan ja välimatkat taajamien välillä ovat niin suuret, ettei taajamista voi muodostua yhtenäistä aluetta tällä väestöpohjalla. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei, työssäkäyntiä ja asiointia tapahtuu kaikkiin naapurikuntiin ja näitä etäämmällekin. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei, etäisyyksiä Karvian ja naapurikuntien välillä ei huomioida riittävästi. Esityksessä ei oteta kantaa lähipalveluiden järjestämiseen. Tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täytyy tuottaa lähellä kuntalaisia ja esim. perusopetus ei kasvavien kuljetusaikojen vuoksi voi olla liian etäällä kuntalaisista. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei, käytäntö on osoittanut selvästi, että elinkeinopalveluiden keskittäminen ei ole yrittäjien mielestä riittävä ratkaisu, tarvitaan myös palveluiden tuomista lähelle yrittäjää.

5 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kokonaisarviointi on puutteellinen. Mikäli Karvia liittyisi jompaankumpaan esitettyyn kuntakokonaisuuteen, se merkitsisi heikennystä nykytilanteeseen, jolloin yhteistyö suuntautuu eri suuntiin. Kunnan elinkelpoisuus vaarantuisi, kuntaliitoksen myötä kuntaan ei palveluita tulisi jäämään ja kuntalaisten asiointimatkat kasvaisivat. Kustannuksiin ei tällä olisi vaikutusta ja mahdolliset säästöt siirtyisivät kuntalaisten maksettavaksi kasvaneiden asiointimatkojen muodossa. Yleisellä tasolla kokonaisarviointia ei tässä vaiheessa pystytä tekemään käytettävissä olevilla tiedoilla. Tulevaisuusanalyysi ei ota huomioon muuttuvia tekijöitä ja kuntatalouden kannalta merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on vielä selvityksen alla. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntamme osalta tulisi huomioida se, että välimatkat naapurikuntiin ovat pitkät ja mallina ei voi olla pelkästään kuntaliitoksiin sidottu yhteistyö. Yksi malli ei sovi kaikkialle. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida myös tietoliikenneyhteyksien kehitys, joka tuo uusia mahdollisuuksia löytää säästöjä ja toimivia tapoja tehdä yhteistyötä. Karvia rakensi valokuituverkon koko kunnan alueelle ja sen myötä avautui uusia yhteistyömuotoja Suupohjan suuntaan. Kuntamme osalta pitäisi huomioida jo nyt tapahtuva toimiva ja hyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Sillä pystytään saamaan säästöjä tehokkaammin kuin lukitsemalla yhteistyö joko Kankaanpään tai Parkanon suuntaan. Mielestämme nykyistä yhteistyötä pitäisi laajentaa, eikä heitä menemään jo tehtyä työtä. Yhteistyötä tehdään kuntayhtyminen, osakkuusyhtiöiden kautta tai yhteistoimintasopimuksiin perustuen. KARVIAN KUNNAN YHTEISTYÖVERKOSTO TÄLLÄ HETKELLÄ Yhteistoimintasopimuksella järjestettävät palvelut Palo- ja pelastustoimi Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella. Satakunnan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 22 kunnan alueella. Uusittu yhteistoimintasopimus on tehty vuonna Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Porin tekniseen palvelukeskukseen vuoden 2011 alusta muodostettu yhteistoiminta-alue:

6 Lavia, Luvia, Merikarvia, Siikainen, Ulvila ja Karvia perustuu maaseutuhallinnon järjestämistä koskevaan lakiin. Maatalouslomitus Honkajoen paikallisyksikkö hoitaa lomituspalvelua seuraavien kuntien alueella: Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Pomarkku, Parkano, Pori ja Ulvila aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta Talous- ja velkaneuvonta Karvia myy talous- ja velkaneuvontapalveluja seuraaville kunnille: Kihniö, Parkano, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Siikainen ja Honkajoki Aluearkkitehtitoiminta Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia ja Siikainen ostavat aluearkkitehtitoimintaa Kankaanpään kaupungilta. Toimintaan saadaan valtion tukea euroa. Rakennusvalvonta Sopimus Honkajoen kunnan kanssa. Honkajoen rakennustarkastaja vastaa Karvian kunnan rakennusvalvonnasta ja Karvian kunnan rakennusmestari hallinnoi Honkajoen vesilaitosta, Koulukuraattori Pohjois-Satakunnan (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Siikainen) alueella on kolme koulukuraattoria, jotka työskentelevät esiopetusyksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa. Kuntayhtymät Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkunnan asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.

7 Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Kehitysvammaisten erityishuoltoa tarjoavat Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa ja toimipisteet useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa työskentelee noin 3800 henkilöä. PoSa PoSa, Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu-Liikelaitoskuntayhtymä toiminut alkaen. PoSa tarjoaa Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten alueella sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi PoSa hoitaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä työterveyshuollon alueella. PoSan alueen asukkaat käyvät yöpäivystyksessä Porissa ja karvialaiset saavat lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan käydä Parkanossa yöpäivystyksessä. Satakunnan koulutuskuntayhtymä Satakunnan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa alkaen. Kokemäenjokilaakson ja Pohjois- Satakunnan koulutuskuntayhtymä yhdistyivät tällöin. Koulutuskuntayhtymässä on 17 jäsenkuntaa: Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on jäsenkuntia yhteensä 17. Jäsenkunnat ovat Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kuntayhtymä kattaa valta osan Satakunnan maakunnasta. Kuntayhtymän väestöpohja on noin asukasta. Osakkuudet Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus on Kankaanpään, Jämijärven, Karvian, Kiikoisten ja Siikaisten omistama elinkeinoyhtiö. PSKK:n toimipiste sijaitsee Kankaanpään keskustassa, torin laidalla Torikulman liikekiinteistössä. Samassa tilassa toimivat myös Finnvera Oyj:n, Prizztech Oy:n, ProAgria:n toimipisteet sekä Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry, joka toteuttaa seutukuntamme Leader-ohjelmaa. Teemme päivittäin yhteistyötä palvellessamme asiakkaitamme. Yhden luukun periaatteella yrityksiä palveleva toimistomme on hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus julkisen elinkeinopalvelun tehokkaan tuottamisen mallina koko Suomessa. PSKK Oy:n toiminta-ajatuksena on yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa seutukunnan elinkeinorakennetta sekä kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä

8 kansainvälistyvässä ympäristössä. Tehtävänä on luoda edellytyksiä vireälle ja monipuoliselle yritystoiminnalle sekä edistää uuden yritystoiminnan syntymistä. Neuvontapalveluiden lisäksi kehittämiskeskus toteuttaa toimialakohtaisia kehittämishankkeita, välittää tietoa EU-rahoituksen mahdollisuuksista ja meneillään olevista hankkeista. Suupohjan Seutupalvelukeskus Karvian Kunta omistaa 250 kpl Seutupalvelukeskuksen osaketta ja tekee yhteistyötä taloushallinto ja ict palveluissa Seutupalvelukeskuksen kanssa. Yhtiön toimialaan kuuluvat ICT -alan palvelut, verkkopalvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tilitoimistopalvelut sekä näihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Lisäksi toimialaan sisältyvät hankintapalvelut ja sijaistietokannan ylläpitopalvelu. Ensisijainen toiminta-alue on Suupohjan seutukunta. Toiminta-aluetta ja palveluvalikoimaa laajennetaan tarvittaessa. Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto vaan sen tehtävänä on tarjota ja kehittää sekä tukea osakasyhteisöjen talous- ja henkilöstöpalveluja, tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja toimintaa. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiön muita osakkaita ovat: Kauhajoen kaupunki Teuvan kunta Isojoen kunta Karijoen kunta Suupohjan koulutuskuntayhtymä Suupohjen elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan Seutuverkko Oy Suupohjan Seutuverkko Oy on Kauhajoen, Teuvan, Karvian, Isojoen, Karijoen ja Kurikan omistama yritys, joka rakentaa avointa tietoliikenneverkkoa Suupohjassa koteihin ja yrityksiin saakka. Mukana osakkaana on 5 prosentin osuudella myös PPO Oy. Open access -periaatteella rakennettu verkko tarkoittaa sitä, että kaikilla palveluntarjoajilla on tasavertaiset mahdollisuudet tarjota palvelujaan kuituasiakkaille. Näin ollen kuluttaja saa itse valita palvelunsa haluamastaan paikasta. Suupohjan Seutuverkko Oy:n rooli on rakentaa, ylläpitää ja omistaa verkkoa, ei tarjota palveluja. Varsinaiset palvelut kuituliittymiin tulevat palveluntarjoajilta, joihin kuituliittyjät ovat suoraan asiakassuhteessa. Suupohjan Seutuverkko rakentaa kiinteistöön tietoliikenneväylän ja luo mahdollisuuden operaattoreille tarjota palvelujaan suupohjalaisille. Muuta yhteistoimintaa

9 Jalasjärven kansalaisopisto Jalasjärven kansalaisopisto järjestää toimintaa sekä Jalasjärvellä että Karviassa. Kankaanpään Musiikkiopisto Kankaanpään musiikkiopisto on vuonna 1965 perustettu kunnallinen oppilaitos. Opetusministeriön luvalla annetaan taiteen perusopetusta musiikissa ja tanssissa, laajan ja yleisen oppimäärän mukaan. Musiikkiopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Kankaanpään lisäksi Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen Taiteen perusopetus ostopalvelusopimuksella Honkajoen kunnalta Maantieteen ja biologian ja musiikin opettaja yhteisesti Honkajoen kanssa Yhteistyö on siis jo nyt varsin kattavaa ja sitä voidaan aina laajentaa, kun sopiva tilaisuus tulee tarjolle. Yhteistyön laajentaminen on järkevää esim. maankäyttöä koskevissa asioissa ja samoin perusopetuksessa voidaan hyödyntää yhteisiä resursseja. Paras hankeen aikaansaannoksia ei tulisi myöskään romuttaa vaan hyödyntää saatua kokemusta ja parantaa toimintaa tämän pohjalta. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ EI Ei, emme näe sitä parhaana ratkaisuna kuntamme kehityksen kannalta. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Emme ota tässä vaiheessa kantaa selvitettävään alueeseen.

10 Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Ei, emme näe sitä tässä vaiheessa parhaaksi vaihtoehdoksi kuntamme kannalta. Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Emme ota tähän kantaa tässä vaiheessa. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? X Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi valtionosuuksien leikkauksia ei tule missään tapauksessa käyttää uudistusten aikaansaamiseksi, tietty tuki yhdistymisille voi olla hyvä Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim.veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Tällä hetkellä ei ole tarvetta Vuoden 2013 alusta lukien

11 Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Karvian kunta toivoo, että valtion taholta voitaisiin antaa tukea myös sille näkökulmalle, että yhteistyön syventäminen hyväksyttäisiin vaihtoehtoisen menettelynä kuntaliitosten toteuttamiselle ja yhteistyön muodoista olisi hyvä saada selville maassa noudatettavia hyviä käytäntöjä. Samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä esiin tulleita hyviä käytäntöjä olisi hyvä tuoda julki kaikkien käyttöön. Nykyinen sote-palvelun järjestämistapa nähdään meillä hyvänä vaihtoehtona ja sen pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan entistä parempia palveluita. Maallamme ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa hukata jo tehtyä työtä ja repiä kaikkia rakenteita kerrallaan auki. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vaihtoehtoisena esitämme, että nykyistä Paras lain mukaista SOTE yhteistyötä kehitettäisiin ja mahdollista väestöpohjaa kasvatettaisiin lähipalveluja vaarantamatta. Kuntien välistä yhteistyötä tulee laajentaa säästöjä hakea tätä kautta. Tällöin ei hajoteta jo olemassa olevia rakenteita ja menetetä aikaa organisaatiomuutosten tekemiseen. Yksi ratkaisumalli ei sovi koko valtakunnan alueelle johtuen erilaisesta kuntarakenteesta ja välimatkoista. Tietyt peruspalvelut tulee olla lähipalveluita, muuten ne etääntyessään tuovat mukanaan uudenlaisia ongelmia. Säästöjä tulee hakea järjestelmällisesti ja tarkastella säästöjä vaikeuttavia normeja. Valtion ja kuntien tehtäväjako tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun ja aina lainsäädäntöä muutettaessa tulee huomioida sen kustannusvaikutukset kuntatalouteen. Esimerkiksi terveydenhoitolain muutoksen aiheuttama ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiireille aiheuttaa alueemme kunnille huomattavan kustannusten nousun ensihoidon kustannuksiin parantamatta silti ratkaisevasti palvelun laatua. Muutoksen myötä päällekkäistä organisaatiorakennetta ei olla valmiita purkamaan. Suurin osa kuntien kustannuksista syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Näiden osalta tulee pyrkiä löytämään tehokas malli, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus pystytään saavuttamaan mahdollisimman hyvin. Oman kunnan toiminnalla täytyy edelleen olla mahdollista vaikuttaa siihen, että kustannukset jäävät mahdollisimman alhaiseksi. Ennaltaehkäisevä työn merkityksen tiedostaminen johtaa tulevaisuudessa kustannusten pienentymiseen tulevaisuudessa ja tässä työssä on peruskunnan toiminnalla iso rooli. Me Karviassa olemme tässä onnistuneet. Karvia on satakunnan

12 tilastoykkönen diabetes ja sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Kuitenkin tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot ovat meillä koko maan mittakaavassa hyvin alhaisella tasolla. Syynä tähän on kuntalaisten ja liikuntatoimen aktiivisuus, terveystoimen hyvä ja motivoitunut henkilöstö ja kaikkien näiden yhteinen pitkäjänteinen toiminta sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Mikäli luodaan malli, jossa tätä työtä ei palkita, emme säästä kustannuksissa tulevaisuudessa. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toimivuuteen täytyy tulevaisuudessa kiinnittää nykyistä enemmän huomioita. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei lausuttavaa. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Vaikuttamistavat ovat nykyisellä tasolla riittävät, mutta mahdollisten vapaaehtoisten kuntaliitosten varalle tulisi löytää malli, joka antaisi kehittymisen mahdollisuudet myös reuna-alueille. Kuntalaisten palveluita ja kunnan taloutta ei tehosteta poistamalla nyt toimivaa lähidemokratiaa ja luomalla keinotekoisesti suuri kunta. Päätöksenteko etääntyy kuntalaisista ja vaikuttamismahdollisuudet omaan alueeseen myös. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen järjestelmä on mielestämme toimiva. Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kehittäminen pitää tehdä maltilla ja harkiten. Kuntatalouksissa ei missään ole väljyyttä ja radikaalit muutokset heikentävät kuntien toimintaedellytyksiä. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntalaisten asiointimatkat tulee pysyä kohtuullisina, mikäli kyse on sellaisista palveluista, joita käytetään usein. Tehtävien vähentyessä rahoitusta on vähennettävä oikeassa suhteessa.

13 Valtion ja kuntien tehtävänjako Tulee arvioida, kumpi taho pystyy järjestämään palvelun taloudellisemmin ja laadukkaammin. Kuntalaisten asiointimatka tulee huomioida ja kustannustenjako täytyy vastata tehtäväjakoa. Kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa täytyy tarkastella jatkuvana prosessina ja huomioida lainsäädännön muutosten vaikutukset kuntien ja valtion kustannusten jakoon. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mikäli kunnalle määritellään uusia tehtäviä, tulee näiden hoitoon osoittaa riittävät taloudelliset resurssit. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen aikataulu on aivan liian nopea. Mikäli tehdään muutoksia kuntarakenteeseen, valtionosuuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, täytyy muutosesitysten laadintaan käyttää riittävästi aikaa ja harkintaa. Kuntien henkilöstöä ei voida pitää jatkuvien muutosten koekaniineina. Muutokset vievät paljon työaikaa ja kuormittavat henkisesti. Kunnissa ja sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevää henkilöstöä on kuormitettu jatkuvilla muutoksilla ja supistuksilla ja tästä syystä ei varaa kokeilla, mikä on oikea tapa toimia. On löydettävä harkittu ratkaisu, joka kantaa kauemmaksi kuin hallitusohjelman ajan. Meillä ei ole myöskään varaa heittää hukkaan tehtyjen muutosten myötä saavutettua tietoa ja kokemusta, vaan tämä tulee hyödyntää täysimääräisesti. Yksi malli ei sovi koko maahan ja siksi tulee jättää tila myös vaihtoehtoisille järjestelmille. Esimerkiksi Karvian kunta pystyy järjestämään peruspalvelut nykyisen kaltaisella yhteistyöverkostolla, mikäli rahoituspohjaa ei kavenneta. Yhteistyötä on mahdollista ja järkevää lisätä edelleenkin. Palveluiden järjestäminen tulee toteuttaa kuntayhtymillä silloin, kun peruskunta ei ole riittävän suuri. Isäntäkuntamallia ei nähdä demokratian kannalta toimivana. Säästöjä tulee löytää, mutta niitä ei saavuteta pelkästään kuntarajoja muuttamalla vaan menojen kasvua tulee saada hillittyä ja huomiota on kiinnitettävä siihen, mikä meille aiheuttaa kustannuksia. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla menokehitykseen pystytään puuttumaan. Tulopohjan kasvattaminen onnistuu vain yrittäjyyden edellytysten tukemisella ja hyvällä työllisyyspolitiikalla. Mikäli halutaan, että meillä on varaa säilyttää hyvinvointivaltio nykyisellään, on järjestelmällisesti tehtävä töitä eri hallinnon aloilla ja koko julkisella sektorilla yhteistyössä. Laajakaistahankkeen toteutumista kannattaa edistää, koska sen avulla saadaan maaseudulle paluumuuttajia ja etätyötekijöitä ja uusia palveluita kehittämällä saavutetaan säästöjä esim. sotepalveluissa.

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa 1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA 1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä

Lisätiedot

Taustakysymykset. 924 Veteli. Keski-Pohjanmaa

Taustakysymykset. 924 Veteli. Keski-Pohjanmaa Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto Viite: lausuntopyyntö VM162:00/2011 LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKIUUDISTUKSESTA Selvitysvelvollisuudesta ja selvitysperusteista Käytännössä perusteet luovat

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta:

Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: KIIKOISTEN KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne

Lisätiedot

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA KH 11.4.2012, KV 11.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN

Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lausuntopyyntö VM024:00/20H

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lausuntopyyntö VM024:00/20H VALTIVARAINMINISTERIÖ Lausuntopyyntö VM024:00/20H 1(4) Kunta- ja aluehallinto-osasto 8.2.20 12 Kunnan- ja kaupunginhallituksille Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudis

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Esityslista 2/2012

Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Esityslista 2/2012 -3, KV 11.4.2012 18:30 Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 11.4.2012 Esityslista 2/2012 -2, KV 11.4.2012 18:30 Kokousaika Keskiviikkona 11.4.2012 klo 18.30 (kahvit kello 18.00 alk.) Kokouspaikka Valtuustosali

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

RAUTAVAARAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

RAUTAVAARAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 12.03.2012 131 Kunnanhallitus 26.03.2012 149 Kunnanvaltuusto 10.4.2012 15 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista:

Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista: Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista: Taustakysymykset? Kuntanumero ja kunta: Pyhtää? Maakunta: Kymenlaakso? Kuntanne yhteyshenkilön

Lisätiedot

Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti

Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti Kuntajakoselvityksen puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti Jaana Karrimaa ja Aulis Laaksonen Nykytilanteen kuvaus Toimintaympäristö

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus Seinäjoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kh 4.2.2013, 80 Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntarakennelakiluonnos muuttaa nykyistä kuntajakolakia,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2 -2, SOTEOHRY 14.3.2016 9:00 Sivu 2 Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Aika 14.3.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36, Huittinen Euran kunta Eurajoen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Iso-Koivisto Jari, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä

Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Iso-Koivisto Jari, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä -1, KVALT 26.3.2012 18:30 Paikka Kulttuuritalo Orrela Aika 26.03.2012 klo 18.30 Saapuvilla olleet jäsenet Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Anttila Paula Harju Leila Harjula Irma Heinola Arto Kaleva Paula

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (5) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (5) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (5) Kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle Näkemyksiä kuntien kuulemisesta, selvitystä Satakunnan erityispiirteistä ja arvioita Satakunnan reuna-alueiden ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomien

Lisätiedot

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 7/2012

Nivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 7/2012 -3, KH 4.4.2012 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 4.4.2012 Esityslista 7/2012 -2, KH 4.4.2012 14:00 Kokousaika Keskiviikkona 4.4.2012 klo 14.00 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen huone KOKOUKSEN

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin Kotka. Pentti Toivanen

Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin Kotka. Pentti Toivanen Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin 26.10.2011 Kotka Pentti Toivanen Kuntarakennehanke, yleistä 2 kuntaa Kymenlaaksoon? Hallitusohjelman linjaukset edellyttävät kuntakoon kasvattamista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti

Kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti Laukaan kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnokseen 770/00.01.00/2012 Kunnanhallitus 18.02.2013 61 Valmistelija: Vs. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä, puh. 014 2675 010 Valtiovarainministeriö pyytää Laukaan

Lisätiedot

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Hallituksen rakennepolitiikan linjaukset Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 18.12.2013 Page 2 Osasto 3 pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Myötätuulen viesti 2000

Myötätuulen viesti 2000 Viesti, jonka me kehitysvammaiset tuomme teille tällä kertaa, on vielä tyhjä taulu. Vain yhdessä kokemalla ja yhdessä työtä tekemällä voimme täyttää taulun, joka kuuluu meille kaikille. Jos vammaiselle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Maakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja

Maakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Maakuntakierros 2011 Satakunta 2.11.2011, Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SELVITYSALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS Pori Pomarkku Lavia Ulvila Tilanne- ja ajankohtaiskatsaus kuntauudistuksesta Työvaliokunta 16.5.2014 Pomarkku Jarmo Asikainen Luvia Nakkila Harjavalta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto nro 5/ SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanvaltuusto nro 5/ SISÄLLYSLUETTELO nro 5/2012 SISÄLLYSLUETTELO KV 36 KV 37 KV 38 KV 39 KV 40 KV 41 KV 42 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä Valtuustoaloite koskien

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, 7.2.2017 Amanda Nikkilä, lakimies Jätehuolto tänään? Onko jätehuollon järjestyminen ja jätehuoltopalveluiden

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot