Kunnanvaltuusto nro 5/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 5/2012 SISÄLLYSLUETTELO KV 36 KV 37 KV 38 KV 39 KV 40 KV 41 KV 42 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä Valtuustoaloite koskien Svartbäckin päiväkodin palauttamista alkuperäiseen alkutilaansa Svartbäckin päiväkodin ja Åvallan entisen kunnantalon myynti Kuntalain 54 :n tarkoittama vaatimus valtuuston koolle kutsumiseksi päättämään Lohjan, n ja Nummi-Pusulan monikuntaliitoshakemuksen vetämisestä takaisin valtiovarainministeriöstä Valtuustoaloite koskien kuntaliitosselvityksen täydentämistä kielellisten vaikutusten arvioinnilla Kuntalain 21 :n mukainen aloite kunnanhallituksen erottamiseksi ja tilapäisen valiokunnan asettamiseksi KV 43 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2011 KV 44 Vuoden 2011 tilinpäätös KV 45 Henkilöstötilinpäätös 2011

2 Sivu 2 Nro 5/2012 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo tauko klo ja Läsnä olevat jäsenet Bardy Ann-Marie, varajäsen, poistui 37 aikana, läsnä :t 38, Calin Elisa, jäsen, saapui 37 aikana, poistui 42 jälkeen Dahlqvist Rabbe, puheenjohtaja Ekström Susanne, jäsen von Essen Kristian, jäsen Forsblom Peppe, jäsen Holm Karl, jäsen Kaisla Heikki, jäsen Kaisla Sirpa, varajäsen Karell Anders, jäsen, poissa 38 Keränen Pekka, jäsen Keskitapio Antti, varajäsen, poistui 37 aikana Kokkonen Yrjö, jäsen Laakkonen Janne, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Nordström Marcus, jäsen, saapui 37 aikana, poistui 42 jälkeen Oinonen Thea, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Pesonen Kirsi, jäsen Raivio Timo, jäsen Rehnberg Raija, jäsen Ryynänen Tarja, varajäsen Savinainen Tuula, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Westermarck Mikael, jäsen Varpio Arto, jäsen Vierinen Kari, jäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Sorvanto Jarkko, hallintopäällikkö Tassberg Marjut, talouspäällikkö Nordman Tina, sivistystoimenjohtaja Malmberg Magnus, vt. tekninen johtaja Martin Kirsi, KH:n jäsen Janhunen Taina, KH:n jäsen Asiat Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Raija Rehnberg pöytäkirjantarkastaja Kari Vierinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö

3 Sivu 3 KV 36 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Kari Vierinen ja Raija Rehnberg. Käsittely: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko kunnanvaltuuston käsittelyyn kiireellisenä asiana kokouskutsun ja esityslistan ulkopuolelta ottaa valmistelematon asia Neuvottelujen käynnistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi ja neuvottelijoiden nimeäminen. Varpio, Laakkonen, Keränen, Keskitapio, Westermarck, Holm, Kaisla Heikki ja Kaisla Sirpa ilmoittivat vastustavansa asian käsittelyyn ottamista. Puheenjohtaja totesi, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Kari Vierinen ja Raija Rehnberg. === Lautakunta Kunnanhallitus

4 Sivu 4 KH:66 /2012 KV 37 KH LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö koskee kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä sekä käynnistettäviä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksia sekä jo meneillään olevaa kuntien tehtävien arviointityötä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen perusteella valmisteltava rakennelaki korvaa PARAS-puitelain. Valtiovarainministeriö asetti virkamiehistä koostuvan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Työryhmän toimikaudeksi määriteltiin Hallitusohjelman linjausten johdosta valtiovarainministeriö muutti työryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa sekä myöhemmin jatkoi työryhmän toimikautta asti. Työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys. Kuntauudistusesitys oli laadittava myös karttamuotoisena. Työryhmä luovutti selvityksensä hallinto- ja kuntaministerille Selvitys koostuu kahdesta osasta. Raportin osassa I Selvitysosa työryhmä kuvaa aikaisempia uudistuksia, uudistuksen tarpeita ja tavoitteita, perustuslain asettamia reunaehtoja, uudistuksen tarkastelunäkökulmia, toteuttamistapoja sekä muutostukea. Raportin osassa II Alueellinen tarkastelu työryhmä esittää maakunnittain kunta- ja palvelurakennetta koskevat esitykset. Työryhmän selvitystä esitellään 18 aluetilaisuudessa helmi-maaliskuussa. Uudenmaan kuntia koskeva tilaisuus järjestetään Helsingissä. Tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Niistä jokaisen yhteyteen on varattu aikaa keskustelulle. Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat, paikat ja aikataulut julkaistaan kuntauudistuksen internet -sivuilla Aluetilaisuuksissa ja tällä lausuntomenettelyllä tapahtuvien kuulemisten jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Työryhmän kuntauudistusesityksen lähtökohtana on sellaisen elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen muotoutumista ja elinpiiriä. Työryhmän esittämällä kuntarakenteen muutoksella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Esitysten perusteluina korostuvat valtaosassa maata erityisesti väestökehitys- ja kuntataloustekijät. Suurilla kaupunkiseuduilla ehdotetut ratkaisut pohjautuvat pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskeviin yhdyskuntarakennetekijöihin sekä kuntatalouden tekijöihin. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että väestön ikääntyminen ja julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden tila ja palveluiden turvaaminen edellyttävät lähivuosina merkittäviä myös kuntiin kohdistuvia uudistamistoimenpiteitä. Vuonna 2010 sataa työikäistä kohti oli vielä 51,6 ei-työikäistä. Vuonna 2020 heitä arvioidaan olevan jo 65,4 ja vuonna 2030 peräti 73,0. Väestöllisessä huoltosuhteessa ei oteta huomioon, ovatko työikäiset myös työelämässä, vaan siinä otetaan huomioon vain ikäryhmät. Todellinen työikäisten ja ei-työikäisten elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) on vielä tätäkin suurempi. Lisäksi kuntien taloutta on koko 2000-luvun leimannut tulo- ja menokehityksen suhdanteita myötäilevä yhteys sekä toisaalta kokonaistuottavuuden heikko kehitys. Kuntatalouden tila on pysynyt kroonisesti kireänä, ja kuntien lainakanta on viimeisen 10 vuoden aikana kolminkertaistunut. Kuntien kokonaisveroaste on ollut nousussa ja ennusteen mukaan kuntien kokonaisveroaste kohoaa rajusti vuosina Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 Työryhmä toteaa työnsä johtopäätöksenä, että hallituksen linjaukset elinvoimaisista kunnista edellyttävät suurta rakennemuutosta, jossa merkittävässä roolissa on kuntien lukumäärän olennainen vähentäminen. Kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien arviointi. Lausunnonantajien suuren määrän vuoksi lausuntokierros toteutetaan sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot annetaan sähköisesti erillisen vastauslinkin kautta. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys on saatavissa osoitteessa Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä seuraavan lausunnon sekä oikeuttaa yleisen osaston tarkoituksenmukaisella tavalla toteuttamaan vastaamisen ministeriön sähköisen lomakkeen kautta: n kunnanvaltuusto katsoo, että vaikka kuntarakenteen kehittäminen ja kuntien määrän vähentäminen voivatkin olla keinoja vastata muun muassa kuntatalouden haasteisiin, on samanaikaisesti erityisesti tarkasteltava myös kunnan tehtäviä ja tehtävien jakoa valtion ja kuntien sekä maakuntien ja Ely-keskusten välillä. Kuntarakenteen kehittämisessä on myös otettava huomioon kielelliset vaikutukset, jotta myös ruotsinkieliset palvelut voidaan asianmukaisesti turvata. Selvityksessä työryhmä esittää ensisijaisesti, että n kunta jaettaisiin. Tällöin Inkoo, Kirkkonummi sekä n eteläinen osa muodostaisivat oman selvitysalueen. Työryhmän selvityksen mukaan erityisesti toiminnalliset, yhdyskuntarakenteelliset, taloudelliset ja kielelliset seikat puoltavat n kunnan jakamista ja n kunnan eteläosan liittämistä Kirkkonummen ja Inkoon kanssa muodostettavaan kuntaan. Lohjan seudun selvitysalueen muodostaisivat Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja sekä pohjoinen osa sta. Kolmen kunnan ja n pohjoisosan voi katsoa sekä yhdyskuntarakenteen että asioinnin ja työssäkäynnin näkökulmista muodostavan selkeän toiminnallisen ja yhtenäisen kokonaisuuden, joka olisi myös taloudellisesti riittävän vahva. Samalla muodostuisi yksikielinen suomenkielinen kunta. n kunnanvaltuusto katsoo, että n kunta lähtökohtaisesti kykenee sekä taloudellisista että toiminnallisista näkökohdista käsin jatkamaan Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 itsenäisenä kuntana. lla on kasvavana ja kehittyvänä kuntana mahdollisuudet jatkaa myös itsenäisenä erityisesti kun kunnan talous on saatu ylijäämäiseksi ja kunnan velkamäärää (euroa per asukas) on onnistuttu laskemaan. n kunta on muuttovoittoinen. Maantieteellisesti sijaitsee radan varressa, jolloin myös edellytykset kunnan kasvamiseen ovat kestävällä pohjalla. Hyvät liikenneyhteydet ja sijainti rannikolla tekevät sta houkuttelevan asuinympäristön. Näin ollen myös n huoltosuhteen kehitys on hyvä. Erityisesti työryhmän ehdotukseen kunnan jakamisesta on suhtauduttava torjuvasti. Mikäli n kunta ei jatkaisi itsenäisenä kuntana, on kunnan liittymisen uuteen kuntaan tällöin tapahduttava koko nykyisen kunnan osalta. n kunta on jo aiemmin osallistunut selvityksiin, joissa on kartoitettu työryhmän esittämiä vaihtoehtoja kuntaliitoksiksi. Näin ollen lisäselvitysten tarvetta on arvioitava kriittisesti ja mikäli lisäselvityksiä tehdään, tulee jo tehdyt selvitykset tällöin hyödyntää. Käsittely: Svanfeldt teki seuraavan muutosehdotuksen: Ensimmäinen kappale: Kunnanhallitus päättää valtuuttaa yleisen osaston valmistelemaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, tähän lausuntoon perustuvat, selkeät ja yksiselitteiset vastaukset valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämiin kysymyksiin. Kappaleissa kaksi ja viisi n kunnanvaltuusto muutetaan muotoon n kunnanhallitus. Kuudes kappale: Mikäli n kunta ei kuntauudistuksen johdosta voi jatkaa itsenäisenä kuntana, on nykyisen n kunnan kokonaisuudessaan liityttävä Kirkkonummen kuntaan. Muutosehdotus raukesi kannattamattomana. Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: Asia palautetaan uudelleenvalmisteluun. Kunta hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa lausunnon antamiseksi Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä siten, että vastaukset voidaan jättää valtuuston normaalin kokousrytmin mukaisesti huhtikuussa. Päätös: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Stefan Svanfeldt jätti päätökseen eriävän mielipiteen. === Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 KH Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Kunta on saanut valtiovarainministeriöltä lisäaikaa vastauksen antamiseen saakka. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä liitteen mukaisen lausunnon. Kaisla Parviaisen kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: Osa 1. Kunnan lausunto kunnallishallinnon rakenne -työryhmän raportista 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntauudistukseen kokonaisuutena on kolme keskeistä syytä: terveydenhuollon järjestäminen riittävän suurissa kokonaisuuksissa, kaupunkiseutujen maankäytön johdonmukainen suunnittelu ja väestökehityksen ja väestörakenteen aiheuttama huoltosuhteen muutos. Kuntarajat ylittävä yhteistyö muodostuu usein hallinnollisesti kankeaksi ja muiden kuin isäntäkunnan valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen jäävät usein ohuiksi. Lisäksi pienissä kunnissa tehtävänkuvat muodostuvat usein huomattavan laajoiksi, kun viranhaltijoiden harvalukuisuus haittaa yksittäiseen osa-alueeseen erikoistumista. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Työryhmän näkemys on pääosin oikea, ja väestön ikääntyminen tulee asettamaan suuria haasteita julkiselle taloudelle. n erityispiirteenä on suuri kuntaan kohdistuva lapsiperheiden muuttoliike, mikä asettaa haasteita palvelutarjonnalle. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Odotettavissa oleva huoltosuhteen heikkeneminen tulee asettamaan haasteita julkiselle taloudelle. on kohdistuva muuttoliike on edellyttänyt Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 voimakkaita investointeja palvelujen tarjontaan, mikä on johtanut suureen suhteelliseen velkaantumiseen. Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Pääkaupunkiseudun läheisyys asettaa paineita myös n maankäytölle. Lohja,, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat yhdistymissopimuksessaan sitoutuneet kehittämään maan käyttöä Uudenmaan maakuntakaavan pohjalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Uudenmaan maakunnan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava. Tilastollisen työssäkäyntialuemäärittelyn pohjalta maakunnassa on käytännössä vain yksi 23 kunnan muodostama työssäkäyntialue. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Tarkastellessaan peruspalvelujen järjestämisedellytyksiä yleisesti työryhmän arvio on oikea. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut on aiheellista järjestää riittävän suurissa kokonaisuuksissa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? n yhteisöverotulot ovat huomattavan vähäisiä. Kunta ei ole pystynyt luomaan riittäviä elinkeinotoiminnan edellytyksiä alueelleen. on mukana seitsemän länsiuusimaalaisen kunnan vuonna 2011 perustamassa elinkeinotoiminnan kehitysyhtiö Novago Yrityskehitys Oy.ssä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta: KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta: EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta: EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta: EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta: KYLLÄ Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta: EI Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 nkin väestö ikääntyy, mutta n valtuusto uskoo n väestökehityksen olevan ikärakenteen puolesta jonkin verran esitettyä edullisempi on suuntautuvan muuttoliikkeen johdosta. Aiemmat väestöennusteet ovat johdonmukaisesti aliarvioineet muuttoliikkeen suuruutta. Työryhmän esittämässä vaihtoehdossa, jossa jaettaisiin Lohjan ja Kirkkonummen välillä, ei ole realistista ajatella, että uudesta Lohjasta tehtäisiin kaksikielinen erityislailla. Ei ole nähtävissä, että kuntauudistuksen yhteydessä, kun muodostetaan entistä suurempia kuntia, samalla alennettaisiin kunnan kaksikielisyyteen edellytettävää vähemmistökieltä puhuvien määrää. Sitä vastoin n, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan jo päättämässä kuntaliitoksessa kielelliset oikeudet turvataan, sillä uusi Lohja on lain mukaan kaksikielinen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Raportissa ei täsmällisesti käy ilmi, mitä työryhmä tarkoittaa kirjoittaessaan, että yhdyskuntarakenteesta ja toiminnallisuudesta johtuen n jakaminen olisi perusteltua. Lähes koko Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, eikä se, että suuri osa siuntiolaisista pendelöi Helsinkiin tai Espooseen, tarkoita sitä, että Kirkkonummi ja muodostaisivat sellaisen yhtenäisen työssäkäyntialueen, jollaisia kuntauudistuksessa tavoitellaan. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ks. edellinen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Tarkastellessaan ta ja Länsi-Uuttamaata työryhmä ei raportissaan pane riittävää painoarvoa peruspalvelujen järjestämiselle. n kunta järjestää nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelunsa Paras -lainsäädännön mukaisesti Lohjan, n, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa (LOST), jossa Lohja toimii isäntäkuntana. Lisäksi kuuluu Lohjan sairaanhoitoalueeseen, joka hoitaa erikoissairaanhoidon palvelut alueellaan. Lisäksi tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa kulttuuri- ja sivistyspalvelujen osalta. Ruotsinkielinen yläkoulu toteutetaan yhteistyössä Lohjan ja Inkoon kanssa, lukioyhteistyötä on sekä Kirkkonummen että Lohjan kanssa, ja siuntiolaisten ammattikorkeakoulutuksesta vastaa pääasiassa Luksia opetuksen tapahtuessa suurelta osin Lohjalla. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Lautakunta Kunnanhallitus

11 Sivu 11 Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja - kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen yksityiskohtaisempi tarkastelu ja erityisesti sisäänmuuton arviointi syventäisi tarkastelua. Aiemmat väestöennusteet ovat johdonmukaisesti aliarvioineet muuttoliikkeen suuruutta. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Suoraviivaisen tilinpäätöstietojen tarkastelemisen lisäksi olisi aiheellista ottaa huomioon suureen suhteelliseen velkaantumiseen johtaneet syyt ja mahdollisuudet hallinnon tehostamiseen suuremmissa yksiköissä. Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Kun lähes koko Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, kuntauudistuksen kannalta yhdyskuntarakennetta Uudellamaalla on tarkasteltava muin kriteerein. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ks. edellinen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Työryhmä tarkastelee erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä suhteellisen ohuesti. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon nykyiset palvelutuotantorakenteet sekä suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Kuntien tärkein tehtävä on tuottaa asukkailleen palveluja, ja palveluista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on haastavinta. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaalija terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. Lisäksi tulee huomioida vahva olemassa oleva yhteistyö Lohjan kanssa sivistystoimen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon saralla. 3. Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Lautakunta Kunnanhallitus

12 Sivu Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat jo selvittäneet kuntaliitoksen toteuttamista ja päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI n, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan valtuustot ovat päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen, ja kuntaliitospäätös sitoo kuntia. n kunnanvaltuusto katsoo, että mikäli ministeriö päättäisi käynnistää uuden Lohjan aluetta koskevan valtuustojen yhteisestä päätöksestä poikkeavan erityisen kuntajakoselvityksen, asia tulee käsitellä yhdistymishallituksessa ( asti) tai uuden Lohjan päätöselimissä ( alkaen). Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa 1) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Tämän tulee olla ensisijainen tie., Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat jo selvittäneet liitosta ja päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Lähestymistavan haasteena on kuntien sitouttaminen työhön. Ilman sitoutumista tämä toteuttamistapa tuskin johtaa vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: Ns. porkkanarahat ovat tarpeellisia haluttaessa ohjata kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin. Ei liene realistista, että porkkanarahat olisivat niin suuria, että ne merkittävästi vaikuttaisivat yhdistyvän kunnan taloudelliseen tilanteeseen, mutta niitä tarvitaan kuntaliitosten Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 13 aiheuttamien hallinnollisten kulujen kattamiseen, ja niiden puuttuminen voisi muodostua kuntaliitoksille esteeksi. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Muu, mikä 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Perustelunne aikataululle, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat tehneet päätökset yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne?, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat tehneet päätökset yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. Siten tällä alueella muutostuki ei ole tarpeen. 6. Osio: lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää ne alla olevaan tilaan. Osa II. Kunnan näkemyksiä muihin kuntauudistukseen liittyviin hankkeisiin 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyisen kuntalain mukaan valtuuston nimittämiin toimielimiin valitaan jäsenet viime kädessä suhteellisella vaalilla. Paikallisdemokratian edistämiseksi kuntalain on mahdollistettava alueellinen lautakunta tai aluevaltuusto, jonka kokoonpano perustuu alueen poliittisiin voimasuhteisiin. Nykyinen kuntalaki sallii kuntalaisten tehdä kuntalaisaloitteen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Tämä edellyttää, että 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista allekirjoittaa aloitteen. On huolehdittava siitä, että kuntakoon kasvaessa kuntalaisaloitteen tekeminen ei suhteettomasti vaikeudu. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi säätämällä allekirjoittajien vähimmäismäärä, joka kuntakoosta riippumatta riittää asian saattamiseksi käsittelyyn, tai säätämällä, että 5 % kunnanosan äänioikeutetuista voi tehdä aloitteen kunnanosavaltuustolle, joka voi harkintansa mukaan saattaa asian edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaisten maksamat verotulot on paremmin kohdistettava kuntiin. Kuntalaisten maksamista pääomatuloista osa on kohdistettava kunnalle. Kotikuntakikkailua, jossa muutetaan alemman veroäyrin kuntaan vuodenvaihteeksi ja vuodenvaihteen jälkeen takaisin, on voitava hillitä. Nykyisin valtionosuudet määräytyvät osin demografisin perustein; sekä lapset että vanhukset tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä painottuu vanhusväestöön ja tukee riittämättömästi kasvavia kuntia, joissa lasten osuus väestöstä on suuri. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi 1. Mitkä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia seikkoja arvioitaessa: - Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Valtion ja kuntien tehtävänjako - Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia kuntien tehtäviä määriteltäessä tulee 1) kuulla kuntia, 2) kunnioittaa niiden itsehallintoa ja 3) korvata annettujen tehtävien aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. 4. Osia: lisänäkemyksiä Lautakunta Kunnanhallitus

15 Sivu Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Svanfeldt Martinin kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ensisijaisesti tulisi arvioida ja määritellä tarkkaan kuntien ja valtion välistä tulevaa tehtävänjakoa. Tästä määritelmästä riippuen voi olla syytä uudistaa kuntarakennetta (vähentää kuntien määrää), jotta kaikkien palvelujen väestöpohja on tuottajakohtaisesti riittävä. Pidämme kuitenkin epätodennäköisenä, että esim. sairaanhoidon osalta olisi tarkoituksenmukaista luoda sellaista mallia, jossa kaikki kunnat vastaisivat itse omien palveluidensa tuottamisesta. Tästä syystä näemme riskinä, että kuntien ja valtion välisen epävarman tehtäväjaon päälle luotava uusi kuntarakenne ei tule olemaan palveluiden rahoittajien ja käyttäjien, eli kuntalaisten tarpeisiin optimaalinen. Kuntalaisille tarjottavien palveluiden tulee olla helposti kuntalaisten saavutettavissa, eli niiden tulee olla joko lähellä tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Lautakunta Kunnanhallitus

16 Sivu 16 Mielestämme kaikki mainitut näkökulmat ovat tärkeitä ja ne antavat yhdessä kattavan kuvan kunnan tilanteesta. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kyllä Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Ei Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kyllä Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kyllä Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kyllä Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kyllä 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Taloudellinen tarkastelu lähtee painelaskelmissa siitä, että kuntien tulisi jatkossa ylläpitää nykyinen suhde oman verorahoituksen ja valtionosuusrahoituksen välillä. Kun lla on maan melkein korkein veroprosentti, maan 13. alhaisin valtionosuusrahoitus per asukas sekä maan korkeimpia muuttovoittoja, tämä painelaskelma antaa täysin väärän kuvan kunnan tilanteesta. Tarkastelussa todetaan, että n taloudellinen liikkumavara on erittäin heikko ja, että lla on erittäin suuri veronkorotuspaine. Kyseenalaistamme tarkastelun lähtökohtia tältä osin. Painelaskelma on luotu vakiokaavoilla yksinkertaistavalla tavalla edellisten kymmenen vuoden tunnuslukujen pohjalta. n kumulatiivinen tulos edelliseltä kolmelta vuodelta on vuosi vuodelta nousujohteinen ja kumulatiivisesti lähes 500 / asukas. Työssäkäynnin ja asiointialueiden osalta tarkastelussa pitäisi mielestämme tulla ilmi, että poikkeuksellisen selvästi 80 % kunnasta ulospäin suuntautuvasta työmatkaliikenteestä suuntautuu itään Kirkkonummelle tai sen läpi. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Lautakunta Kunnanhallitus

17 Sivu 17 Mielestämme työryhmän loppuraportin tarkastelunäkökulmat ovat muuten riittävät. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?, Kirkkonummi ja Inkoo. Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys?, Kirkkonummi ja Inkoo. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Lautakunta Kunnanhallitus

18 Sivu Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Hyvä tapa Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Hyväksyttävä tapa Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: Hyvä tapa Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: Hyväksyttävä tapa Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): Hyväksyttävä tapa Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella: Hyvä tapa Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: Huono tapa Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Ei Vuoden 2014 alusta lukien Ei Vuoden 2015 alusta lukien Kyllä Vuoden 2016 alusta lukien Kyllä Vuoden 2017 alusta lukien Kyllä 3. Perustelunne aikataululle Vuoden 2013 ja -14 osalta aikataulu olisi liian kireä ottaen huomioon tulevat kuntavaalit ja olemassa olevat palveluiden järjestämistavat. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Emme näe tarpeita muille kuin taloudellisille tuille. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu 19 Pidämme parhaimpana ratkaisuna toteuttaa erityinen kuntajakoselvitys Kirkkonummen, koko n ja Inkoon osalta. Lohjan suuntaan tehtävien mahdollisten pienimuotoisten rajamuutoksien tulisi mielestämme lähteä ko. alueiden asukkaiden tarpeista, halusta ja aloitteesta. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien tehtävien tarkka määrittäminen ja niihin liittyvän demokraattisen päätöksenteon ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Puoluepoliittinen kysymys johon kunnallamme ei ole yhteneväistä näkemystä. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen malli ei ota oikealla tavalla huomioon muuttovoiton ja kasvun aiheuttamaa painetta kunnan taloudelle. Pidämme epäoikeudenmukaisena, että noin viidennes n valtionosuuksista menee maan korkeimpiin kuuluvalla kunnallisveroprosentilla sellaisille kunnille, joilla on useita prosenttiyksikköjä alempi veroprosentti. Valtionosuuksien verotulontasaus on epäoikeudenmukainen ja se tulisi kokonaisuudessaan rakentaa uudestaan. Uudistuksessa tulisi olla muuttuja joka poistaa nykyisen mahdollisuuden pyörittää kuntaa muiden rahoilla ja alhaisella veroprosentilla. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu 20 laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Palveluiden asiakaspohjan riittävyys, demokratian toteutuminen ja kansalaisten oikeus ja mahdollisuus tasavertaiseen palveluun kotikunnasta riippumatta. Erikoissairaanhoito on esimerkki palvelusta joka tulisi siirtää valtion vastuulle. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Koska oli tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat Kaislan ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Svanfeldtin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä Kaislan ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Parviainen, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho) 5 (Janhunen, Karell, Laaksonen, Martin, Svanfeldt). Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kaislan ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä Kaislan ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Parviainen, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho) 5 (Janhunen, Karell, Laaksonen, Martin, Svanfeldt). Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: Osa 1. Kunnan lausunto kunnallishallinnon rakenne -työryhmän raportista 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista 1.Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Lautakunta Kunnanhallitus

21 Sivu 21 Kuntauudistukseen kokonaisuutena on kolme keskeistä syytä: terveydenhuollon järjestäminen riittävän suurissa kokonaisuuksissa, kaupunkiseutujen maankäytön johdonmukainen suunnittelu ja väestökehityksen ja väestörakenteen aiheuttama huoltosuhteen muutos. Kuntarajat ylittävä yhteistyö muodostuu usein hallinnollisesti kankeaksi ja muiden kuin isäntäkunnan valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen jäävät usein ohuiksi. Lisäksi pienissä kunnissa tehtävänkuvat muodostuvat usein huomattavan laajoiksi, kun viranhaltijoiden harvalukuisuus haittaa yksittäiseen osa-alueeseen erikoistumista. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Työryhmän näkemys on pääosin oikea, ja väestön ikääntyminen tulee asettamaan suuria haasteita julkiselle taloudelle. n erityispiirteenä on suuri kuntaan kohdistuva lapsiperheiden muuttoliike, mikä asettaa haasteita palvelutarjonnalle. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Odotettavissa oleva huoltosuhteen heikkeneminen tulee asettamaan haasteita julkiselle taloudelle. on kohdistuva muuttoliike on edellyttänyt voimakkaita investointeja palvelujen tarjontaan, mikä on johtanut suureen suhteelliseen velkaantumiseen. Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Pääkaupunkiseudun läheisyys asettaa paineita myös n maankäytölle. Lohja,, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat yhdistymissopimuksessaan sitoutuneet kehittämään maan käyttöä Uudenmaanmaakuntakaavan pohjalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Uudenmaan maakunnan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava. Tilastollisen työssäkäyntialuemäärittelyn pohjalta maakunnassa on käytännössä vain yksi 23 kunnan muodostama työssäkäyntialue. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Tarkastellessaan peruspalvelujen järjestämisedellytyksiä yleisesti työryhmän arvio on oikea. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut on aiheellista järjestää riittävän suurissa kokonaisuuksissa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Lautakunta Kunnanhallitus

22 Sivu 22 n yhteisöverotulot ovat huomattavan vähäisiä. Kunta ei ole pystynyt luomaan riittäviä elinkeinotoiminnan edellytyksiä alueelleen. on mukana seitsemän länsiuusimaalaisen kunnan vuonna 2011 perustamassa elinkeinotoiminnan kehitysyhtiö Novago Yrityskehitys Oy.ssä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta: KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta: EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta: EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta: EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta: KYLLÄ Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta: EI Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? nkin väestö ikääntyy, mutta n valtuusto uskoo n väestökehityksen olevan ikärakenteen puolesta jonkin verran esitettyä edullisempi on suuntautuvan muuttoliikkeen johdosta. Aiemmat väestöennusteet ovat johdonmukaisesti aliarvioineet muuttoliikkeen suuruutta. Työryhmän esittämässä vaihtoehdossa, jossa jaettaisiin Lohjan ja Kirkkonummen välillä, ei ole realistista ajatella, että uudesta Lohjasta tehtäisiin kaksikielinen erityislailla. Ei ole nähtävissä, että kuntauudistuksen yhteydessä, kun muodostetaan entistä suurempia kuntia, samalla alennettaisiin kunnan kaksikielisyyteen edellytettävää vähemmistökieltä puhuvien määrää. Sitä vastoin n, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan jo päättämässä kuntaliitoksessa kielelliset oikeudet turvataan, sillä uusi Lohja on lain mukaan kaksikielinen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Raportissa ei täsmällisesti käy ilmi, mitä työryhmä tarkoittaa kirjoittaessaan, että yhdyskuntarakenteesta ja toiminnallisuudesta johtuen n jakaminen olisi perusteltua. Lähes koko Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, eikä se, että suuri osa siuntiolaisista pendelöi Helsinkiin tai Lautakunta Kunnanhallitus

23 Sivu 23 Espooseen, tarkoita sitä, että Kirkkonummi ja muodostaisivat sellaisen yhtenäisen työssäkäyntialueen, jollaisia kuntauudistuksessa tavoitellaan. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ks. edellinen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Tarkastellessaan ta ja Länsi-Uuttamaata työryhmä ei raportissaan pane riittävää painoarvoa peruspalvelujen järjestämiselle. n kunta järjestää nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelunsa Paras -lainsäädännön mukaisesti Lohjan, n, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa (LOST), jossa Lohja toimii isäntäkuntana. Lisäksi kuuluu Lohjan sairaanhoitoalueeseen, joka hoitaa erikoissairaanhoidon palvelut alueellaan. Lisäksi tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa kulttuuri- ja sivistyspalvelujen osalta. Ruotsinkielinen yläkoulu toteutetaan yhteistyössä Lohjan ja Inkoon kanssa, lukioyhteistyötä on sekä Kirkkonummen että Lohjan kanssa, ja siuntiolaisten ammattikorkeakoulutuksesta vastaa pääasiassa Luksia opetuksen tapahtuessa suurelta osin Lohjalla. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja - kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen yksityiskohtaisempi tarkastelu ja erityisesti sisäänmuuton arviointi syventäisi tarkastelua. Aiemmat väestöennusteet ovat johdonmukaisesti aliarvioineet muuttoliikkeen suuruutta. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Suoraviivaisen tilinpäätöstietojen tarkastelemisen lisäksi olisi aiheellista ottaa huomioon suureen suhteelliseen velkaantumiseen johtaneet syyt ja mahdollisuudet hallinnon tehostamiseen suuremmissa yksiköissä. Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Kun lähes koko Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, kuntauudistuksen kannalta yhdyskuntarakennetta Uudellamaalla on tarkasteltava muin kriteerein. Lautakunta Kunnanhallitus

24 Sivu 24 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ks. edellinen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Työryhmä tarkastelee erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä suhteellisen ohuesti. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon nykyiset palvelutuotantorakenteet sekä suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Kuntien tärkein tehtävä on tuottaa asukkailleen palveluja, ja palveluista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on haastavinta. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaalija terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. Lisäksi tulee huomioida vahva olemassa oleva yhteistyö Lohjan kanssa sivistystoimen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon saralla. 3. Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat jo selvittäneet kuntaliitoksen toteuttamista ja päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI n, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan valtuustot ovat päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen, ja kuntaliitospäätös sitoo kuntia. n kunnanvaltuusto katsoo, että mikäli ministeriö päättäisi käynnistää uuden Lohjan aluetta koskevan valtuustojen yhteisestä päätöksestä poikkeavan erityisen kuntajakoselvityksen, asia tulee käsitellä yhdistymis- Lautakunta Kunnanhallitus

25 Sivu 25 hallituksessa ( asti) tai uuden Lohjan päätöselimissä ( alkaen). Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa 1) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Tämän tulee olla ensisijainen tie., Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat jo selvittäneet liitosta ja päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Lähestymistavan haasteena on kuntien sitouttaminen työhön. Ilman sitoutumista tämä toteuttamistapa tuskin johtaa vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: Ns. porkkanarahat ovat tarpeellisia haluttaessa ohjata kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin. Ei liene realistista, että porkkanarahat olisivat niin suuria, että ne merkittävästi vaikuttaisivat yhdistyvän kunnan taloudelliseen tilanteeseen, mutta niitä tarvitaan kuntaliitosten aiheuttamien hallinnollisten kulujen kattamiseen, ja niiden puuttuminen voisi muodostua kuntaliitoksille esteeksi. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Muu, mikä 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Lautakunta Kunnanhallitus

26 Sivu Perustelunne aikataululle, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat tehneet päätökset yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne?, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat tehneet päätökset yhdistyä uudeksi Lohjaksi alkaen. Siten tällä alueella muutostuki ei ole tarpeen. 6. Osio: lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää ne alla olevaan tilaan. Osa II. Kunnan näkemyksiä muihin kuntauudistukseen liittyviin hankkeisiin 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyisen kuntalain mukaan valtuuston nimittämiin toimielimiin valitaan jäsenet viime kädessä suhteellisella vaalilla. Paikallisdemokratian edistämiseksi kuntalain on mahdollistettava alueellinen lautakunta tai aluevaltuusto, jonka kokoonpano perustuu alueen poliittisiin voimasuhteisiin. Nykyinen kuntalaki sallii kuntalaisten tehdä kuntalaisaloitteen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Tämä edellyttää, että 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista allekirjoittaa aloitteen. On huolehdittava siitä, että kuntakoon kasvaessa kuntalaisaloitteen tekeminen ei suhteettomasti vaikeudu. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi säätämällä allekirjoittajien vähimmäismäärä, joka kuntakoosta riippumatta riittää asian saattamiseksi käsittelyyn, tai säätämällä, että 5 % kunnanosan äänioikeutetuista voi tehdä aloitteen kunnanosavaltuustolle, joka voi harkintansa mukaan saattaa asian edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Lautakunta Kunnanhallitus