Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
|
|
- Aarno Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0
2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0
3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0
4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0
5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0
6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0
7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0
8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli talousjohtaja Nimi Antti Peltola Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli suunnittelija Nimi Hannele Näätänen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Uudistuksen tarpeen taustalla on väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu, mikä johtaa kuntatalouden ja koko julkisen talouden velkaantumiseen. Kuntarakennetta ja palveluprosesseja täytyy uudistaa siten, että palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan tehokkaasti koko julkisen talouden näkökulmasta. Rakenteiden pitää luoda edellytykset toiminnan tuloksellisuuden parantamiselle. Kuntarakenneuudistuksen tulee olla strateginen ja muutokseen tähtäävä. Pelkällä hallinnollisilla kuntaliitoksilla ei saavuteta riittävää hyötyä ja kustannustehokkuutta. Julkisen talouden näkökulmasta yhdeksi oleelliseksi kysymykseksi nousee, kuinka hyvin maamme kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien rakenne saadaan uudistettua ja palvelutuotanto järjestettyä. Uudistukseen on kytkettävä sosiaali ja terveyspalvelut, koska ne muodostavat merkittävän osan kuntien menoista. Valtakunnan tasolla joudutaan tarkastelemaan myös kansalaisten subjektiivisia oikeuksia. Järvenpään näkökulmasta oleellista on se, että kuntalaiset saavat tehokkaat ja laadukkaat palvelut myös jatkossa. Vaikka Järvenpään kaupungin talouden lähtökohdat ja edellytykset itsenäiselle selviämiselle ovatkin muuhun kuntakenttään verraten varsin hyvät, edellyttää pidemmän aikavälin selviäminen elinvoimaista kuntarakennetta koko Uudellamaalla. Oleellista olisi asettaa kuntauudistusasia isompaan kokonaisuuteen korostamalla palvelurakenteiden, kuntien toimintatapojen, sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisen, maankäytön ja lähidemokratian ratkaisemisen merkitystä kokonaisuudistuksessa. Lisäksi meneillään oleva kuntauudistus, STM:n valmistelema sosiaali ja terveyspalveluiden aluetason uudistus sekä väläytelty maakuntauudistus tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys ja väestörakenne näkökulmana ovat tärkeää perustietoa. Käytetyt muuttujat: väestömäärä, muutos%, väestöllinen huoltosuhde, lasten ja eläkeikäisten määrät ja suhteelliset osuudet ennakoivat palvelutarpeita ja rahoituspohjan kehitystä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelunäkökulman osalta käytetyt muuttujat ovat pääsääntöisesti hyvät, mutta pieniä puutteita on. Tarkasteluvuonna 2010 kunnille tilitettiin huomattavasti enemmän veroja kuin oli maksuunpantu. Järvenpäässä tämän vaikutus verotuloihin oli noin 1,5 Me. Tämä antaa kuntien vuoden 2010 verotuloista hieman liian hyvän kuvan. Verotulojen taustalla on myös monissa kunnissa tehdyt veroprosenttien korotukset. Esimerkiksi Järvenpäässä korotettiin vuonna 2010 kiinteistöveroja ja vuonna 2009 kunnallisveroa. Toisena puutteena talouskehitystarkastelussa ja kuntien talouden nykytilan kuvauksessa on se, että siinä ei ole riittävää konserninäkökulmaa. Esimerkiksi suhteellista velkaantuneisuutta ja kertynyttä ylijäämää/alijäämää tarkasteltaessa näkyy ainoastaan emokaupungin tilanne. Jos esimerkiksi kunta on toteuttanut isoja investointeja yhtiöidensä tai esimerkiksi elinkaarimallin kautta, eivät ne tule näkyviin käytettyjen muuttujien avulla, eivätkä ne näin ollen kerro todellista tilaa taloudellisesta liikkumavarasta. Lisäksi varsin yleisestä poistojen alimitoituksesta johtuen esim. ylijäämän kehitys antaa virheellisen kuvan todellisesta ratkaisevasta tilanteesta. Muuttujat, jotka tarkastelusta näin ollen puuttuvat, ovat kuntien investointien tulorahoitusaste ja konsernivelka. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työryhmä on tarkastellut yhdyskuntarakenteen kysymyksiä erittäin monipuolisesti ja kuvannut erityisesti ongelmia tarkasti. Kuntien ja maakuntien alue ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita kuvaamaan valitut muuttujat, palvelukeskusverkkoluokitus ja paikkatietopohjainen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne, eivät mennyttä kehitystä heijastavina mittareina ehkä kata tarpeeksi ongelmakuvauksen mukaisia kysymyksiä. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen infrarakentamisen päätöksenteko, toteutustavat ja kustannukset jäävät tarkasteluista näkymättömiin. Ne ovat kuitenkin aivan keskeisiä kysymyksiä pohdittaessa kuntarajojen jakavaa vaikutusta suhteessa edullisimpien alueiden käyttöönottoon ja toteutukseen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmä on tarkastellut työssäkäyntiä, saavutettavuutta ja asiointia hyvin perinteisin mittarein, jotka sopivat parhaiten keskuskaupunkivetoisille seuduille. KeskiUudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, Tuusula sekä Nurmijärvi kuuluvat Helsingin seutuun ja Helsingin työssäkäyntialueeseen. Kuntien välinen pendelöinti on kohtalaisen matalaa. Mittarina pendelöintiä voidaan kuitenkin pitää oikeana, ja kun tilastoista poistetaan Helsingin vaikutus, on kuntien välillä selvästi havaittavissa ristikkäistä työmatkaliikennettä. Kuntien välinen saavutettavuus on Järvenpään, Keravan ja Tuusulan välillä hyvällä tasolla, mutta erittäin heikkoa Nurmijärven suuntaan. Tämä todetaan myös työryhmän analyysissä. Koska kuntarakenteen on pohjauduttava nimenomaan saavutettavuuteen, tuntuukin esitys Nurmijärven liittymisestä uuteen kuntaan vieraalta. Asiointi noudattaa pitkälle samaa kaavaa kuin työssäkäynti. Valtion paikallishallinnon palveluissa asiointi suuntautuu vahvasti Järvenpäähän, jossa sijaitsee poliisin, oikeushallinnon sekä työvoima ja elinkeinohallinnon KeskiUudenmaan toimipisteet. Nurmijärvi suuntautuu valtion paikallishallinnon palveluissa Hyvinkäälle. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Opetus ja sivistyspalveluiden näkökulmat ja kriteerit ovat yleisesti käytettyjä ja hyväksyttävissä, mutta ne perustuvat perinteiselle sektorikohtaiselle jaottelulle. Kuntauudistuksessa olisi hyvä uudistaa myös palvelurakenteita siten, että edistetään asiakaslähtöisempien palvelukokonaisuuksien muodostamista.
11 Sivistyspalvelujen järjestämiseen, erityisesti lasten ja nuorten palvelujen osalta, liittyy kiinteästi myös sosiaalija terveyspalvelujen uudistaminen. Esimerkiksi lasten ja nuorten palvelujen kokoaminen yhteen siten, että siihen kuuluvat perusopetuksen lisäksi varhaiskasvatuspalvelut, perhesosiaalityö ja kaikki kasvua ja perhettä tukevat palvelut (neuvola ja psykososiaalisista palveluista nuorisotyöhön) mahdollistaa nykyistä tehokkaammat ja joustavammat palvelut kuntalaisille. Nämä palvelut ovat pääosin lähipalveluita ja Järvenpäässä on itsenäisenäkin kuntana selvityksen edellyttämä riittävä oppilaspohja. Ehdotuksen mukaisen alueen laajempi väestöpohja edistäisi kuitenkin peruspalveluihin liittyvien erityispalvelujen ja hankintojen järjestämistä keskitetysti (esim. vaativin erityinen tuki ja maahanmuuttajataustaisten palvelut). Se edistäisi myös nykyisten kuntarajojen läheisyyteen rakentuvien uusien alueiden tarkoituksenmukaisia investointeja. Kuntarajojen yli menevää sopimuksiin pohjautuvaa palveluyhteistyötä on jo olemassa. On helppo yhtyä työryhmän perusteisiin siitä, että kunnassa tulee olla kansalaisten kulttuuri, liikunta ja nuorisopalveluiden tuottamista ja jakelua koordinoiva taho, vaikka palveluja tuottavat eri toimijat. Järvenpäällä on itsenäisenä kaupunkina hyvät edellytykset näiden kuntalaisten harrastus ja vapaaaikapalvelujen sekä kirjastopalvelujen tarjoamisessa. Suurkunnassa resursseja joudutaan jakamaan laajemmalle alueelle. Monet näistä palveluista järjestetään lähipalveluina, mutta kuntien välillä on jo toimivia yhteistyöverkostoja. Suuremman kunnan laajempi väestöpohja mahdollistaisi kuitenkin laajemman ja monipuolisemman tarjonnan sekä suurkunnan eri osien työnjaon hyödyntämisen erityispalveluiden järjestämisessä. Ehdotuksen mukainen kunta voisi edistää myös nykyistä monipuolisemman taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tarjontaa palveluntuottajien omistuspohjista riippumatta. Nykyisten kuntarajojen yli menevien ulkoilureittien huolto olisi myös joustavampaa. Lisäksi yksittäisten palvelujen kokoaminen monipuolisiin, eri puolille isompaa kuntaa sijoittuviin asiakaspalvelupisteisiin ja yhteisten nettipalvelujen kehittäminen toisivat synergiaetuja ja helpottaisivat palvelujen saatavuutta. Ehdotetun alueen kunnat ovat jo nykyisin tunnettuja kulttuuriperinnöstään ja niillä on runsas kulttuuri ja museotarjonta. Koska Tuusulanjärven ympäristö ja Nurmijärvi ovat rikasta kulttuuriympäristöä, voisi suurkunnan monipuolinen kulttuuri ja museopalveluiden tarjonta muodostaa kansallisestikin merkittävän kokonaisuuden, jonka eri alueet voisivat profiloitua vahvuuksiensa mukaisesti. Alueen kunnat ovat väestömäärältään sellaisia, että ehdotuksen mukainen kunta täyttäisi selvityksessä esitetyn ammatillisen koulutuksen väestöpohjan ja sen alueella tai välittömässä läheisyydessä on tarjolla kattavasti toisen asteen koulutusta. Alueella nykyisin toimiva laajapohjainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä (Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) on hyvä pohja myös suurkunnassa, sillä se on joustava toimija ja tarpeeksi suuri toteuttamaan pääosin sekä nykyisten kuntien että esitetyn suurkunnan ammatillisen koulutuksen tarpeita. Oman alueen tarjontaa on perinteisesti täydennetty pääkaupunkiseudun korkeanasteen koulutustarjonnalla sekä harvinaisten alojen valtakunnallisella tarjonnalla. Alueen, sekä nykyisten kuntien että esitetyn suurkunnan, koko toisen asteen koulutusta tulisi ennakoinnin näkökulmasta käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Näin pystyttäisiin takaamaan kaikille alueen nuorille jatkokoulutuspaikka sekä alueen elinkeinoelämän tarvitsema osaamisen uudistaminen. Selvityksessä esitetty näkemys, että isompi kunta edistäisi lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaista suunnittelua ja tarkoituksenmukaista kohdentamista, kuulostaa perustellulta. Se ei kuitenkaan todennäköisesti muuttaisi Järvenpään lukiokoulutuspalveluja, sillä Järvenpäässä on yksi erittäin nykyaikainen ja vetovoimainen opiskelijan suurlukio, jonka oppilaista noin 30 % tulee pääosin naapurikunnista. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluista erikoissairaanhoito muodostaa merkittävän osan. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta esitetty kuntaliitos ei toisi merkittävää lisäarvoa, koska ehdotuksen mukaisen kuntaliitoksen alueella ei ole erikoissairaanhoidon toimipistettä eli sairaalaa eikä se tue erikoissairaanhoidon aluejakoa. Kerava kuuluu Hyksin sairaanhoitoalueeseen ja Järvenpää, Nurmijärvi sekä Tuusula Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että erikoissairaanhoidon
12 yksikkö sijaitsisi uuden kunnan alueen ulkopuolella Hyvinkäällä. Lisäksi on huomioitavaa, että liitoskuntien omat sisäiset sosiaalitoimet ja perusterveydenhuollot kunnissa on jo yhdistetty. Perusterveydenhuollon palvelut ovat lähipalveluita, joten kuntaliitoksella terveysasemien määrä ei vähentyisi. Suurempi väestöpohja mahdollistaa tiettyjen erityispalveluiden järjestämisen keskitetysti (magneettikuvaukset, skopiat) ja kilpailutusten volyymin kasvattamisen. Alueella on käytössä 3 eri potilastietojärjestelmää, jotka olisi sovitettava yhteen. Kuntien nykyiset sotepalveluiden organisaatiot, palveluiden järjestämistavat ja henkilöstörakenne poikkeavat merkittävästi toisistaan, joten yhdistyminen vaatisi organisaatiomuutoksen. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja siinä onnistuminen on erittäin ratkaisevassa roolissa kuntauudistuksessa ja tämän vuoksi ne on tarkasteltava samassa kokonaisuudessa kuntauudistuksen kanssa. Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuoltolain mukaan potilaat voivat siirtyä yli kuntarajojen vuodesta 2014 lähtien. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan kehityksen arviointikriteereinä työryhmä on käyttänyt työpaikkaomavaraisuutta, omassa kunnassa työssäkäyvien osuutta sekä työssäkäyntialuetietoja. Helsingin seudulla työpaikat keskittyvät hyvin vahvasti pääkaupunkiseudun kehäteiden sisäpuolelle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaaseen. Työpaikkaomavaraisuus ei siten Helsingin kehyskunnissa nouse samalle tasolle kuin muualla Suomessa. Sama koskee myös omassa kunnassa työskentelevien määrää. Erityisesti korkeasti koulutettujen sekä hallinnon työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, kun taas KeskiUudenmaan kunnissa avoimen sektorin työpaikat keskittyvät kauppaan ja jalostukseen. Elinkeinotoiminnan mittareita tulisi arvioida myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Kasvavana ja ikärakenteeltaan keskimääräistä nuorekkaampana alueena KeskiUudellamaalla on erinomaiset mahdollisuudet ylläpitää osaavan työvoiman saatavuutta. Lisäksi mittareita olisi hyvä laajentaa yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon tuoman potentiaalin puolelle. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen suurin potentiaali elinkeinojen kehittämisessä löytyy näistä asioista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Valtakunnallisen kuntauudistuksen perusteluissa todetaan mm. se, että tarkoituksena on koota kunta ja palvelurakenteita yhteen, turvata kuntapalveluiden rahoituspohjaa sekä ehkäistä yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla. Nämä perustelut sopivat erityisen hyvin kuntarakenteen uudistamisen syiksi myös KeskiUudellamaalla. Järvenpää, Kerava, Tuusula sekä Sipoon pohjoisosa ovat vain osa Helsingin seudun työssäkäyntialuetta, mutta muodostavat muuten riittävän suuren toiminnallisen kokonaisuuden. Yhtenäisenä kuntana painoarvo kasvaa selvästi, ja rajaalueiden pirstoma kasvupotentiaali saadaan käyttöön. Erityisesti esiin nousevat uutena maankäytön mahdollisuutena Järvenpään ja Keravan välinen Tuusulan "kiila" eli ns. Ristikytö sekä Purolan alue. Molemmat ovat pääradan varrella. Ehdotuksen mukainen alue tulee poistamaan myös nykyisistä kuntarajoista johtuvia palveluiden päällekkäisyyksiä. Myös suunnitelmallisuus investoinneissa mahdollistuu. Ylipäätään resurssien käyttö on tehokkaampaa, koska ehdotuksen mukainen kunta olisi edelleen varsin kompakti kaupunkiyksikkö elinvoimaisella Helsingin seudun metropolialueella. Myös rakennetyöryhmä toteaa, että Keravan, Tuusulan ja Järvenpään taajamat ovat kiinni toisissaan ja muodostavat yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Toiminnallista kokonaisuutta haittaisi jonkin verran se, että ehdotuksen mukaisessa alueessa olisi useita
13 aluekeskuksia Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: Järvenpään oma, yksilöityihin kaavavarantoihin perustuva väestösuunnite tuottaa vuodelle 2030 väestömääräksi (Tilastokeskuksen ennuste ). Väestömuutos on 40,9 % (TK 15,5 %). Väestökasvu tulee nettomuutosta ja syntyvyydestä. Huoltosuhde 2030 saattaa olla hieman parempi kuin työryhmän laskelmassa, koska nettomuutto koostuu pääasiassa työikäisistä, mutta osaksi myös lapsista. 75 vuotta täyttäneitä on Järvenpään laskelmissa vuonna 2030 suunnilleen sama määrä kuin TK:n ennusteessa, 65 vuotta täyttäneitä on enemmän. Taloustarkastelunäkökulmien osalta: Talouden tila ei ole ihan niin positiivinen kuin selvityksessä annetaan ymmärtää, sen koska sen ulkopuolelle jää nykytilatarkastelussa mm. konserninäkökulma. Myös vuoden 2010 liialliset verotilitykset sekä poistojen yleinen alimitoitus antaa väärää kuvaa talouden tilasta. Peruspalvelujen järjestämisen osalta: Kuntauudistuksessa olisi hyvä uudistaa myös palvelurakenteita siten, että edistetään asiakaslähtöisempien palvelukokonaisuuksien muodostamista esim. kokoamalla yhteen elinkaariajattelun mukaisesti kaikki lasten ja nuorten palvelut. Samaa pätee myös sosiaali ja terveyspalveluihin.
14 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestö: Kuntarakennetarkastelussa tulee huomioida Helsingin seudun kehysalueen kuntien omat väestösuunnitteet, jotka perustuvat todellisiin kaavavarantoihin. Toisaalta alueen kuntaliitostarpeen kannalta muut näkökulmat kuin väestökehitys ovat oleellisempia (mm. talous, yhdyskuntarakenne, elinkeinot). Talous: Tulisi tarkastella perusteellisemmin, miten sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen onnistuu ehdotuksen kaltaisessa kuntarakenteessa, koska ne muodostavat merkittävän osan kuntien menoista. Yhdyskuntarakenne: Pirstaleinen kuntarakenne estää yhdyskuntarakenteen toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevän kehittämisen. Esimerkiksi pääradan seisakkeiden läheisyydessä on alueita, joiden kehittämistä nykyinen kuntarakenne vaikeuttaa Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ehdotuksen mukainen alue, johon kuuluvat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula tai työryhmän esittämä vaihtoehto, josta Nurmijärvi on poistettu ja tilalle on esitetty PohjoisSipoo. Parhaana vaihtoehtona pidämme JärvenpääKeravaTuusula kokonaisuuden selvittämistä Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
15 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ehdotuksen mukainen alue, johon kuuluvat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula tai työryhmän esittämä vaihtoehto, josta Nurmijärvi on poistettu ja tilalle on esitetty PohjoisSipoo. Parhaana vaihtoehtona pidämme JärvenpääKeravaTuusula kokonaisuuden selvittämistä Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Järvenpään ja Keravan välinen Tuusulan "kiila" eli ns. Ristikytö sekä Purolan alue Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Suositeltavaa hyvän lopputuloksen saamiseksi, vapaaehtoinen selvitys johtaa parempaan lopputulokseen. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Toissijainen vaihtoehto jos vapaaehtoinen selvitys ei käynnisty. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen On suositeltavaa kohtuullisella tasolla esim. valtionosuuksien kautta. Pysyttävä kuitenkin kohtuullisella tasolla, koska julkinen talous ei kestä määrällisesti isoa tukemista, eikä se ole pitkällä tähtäyksellä kestävä ratkaisu. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kannusteita pitäisi hakea muuta kautta, koska tämä ei julkisen talouden näkökulmasta johda parempaan lopputulokseen. Toinen asia on, jos kannustamisen sijaan tarkoitetaan "pakottamista". Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ehdotuksen mukaisella aikataululla voi olla vaikea toteuttaa riittäviä uudistuksia rahoitusjärjestelmän uudistuksilla. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Ei johda hyvään lopputulokseen, jos kuntien tehtäviä ei ensin kokonaisuudessaan arvioida. Tulee kokonaisuudessaan arvioida mistä tehtävistä yhteiskunta vastaa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei johda välttämättä parhaaseen lopputulokseen, koska velvoittava lainsäädäntö ei ratkaise palveluiden rahoittamiseen liittyvää ongelmaa. Muu, mikä?
16 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle Vuoden 2017 alusta mahdollista, mikäli kunnat lähtevät vapaaehtoisesti mukaan selvitykseen ja rakennelain valmistelu etenee ajallaan Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Poikittaisliikenteen ja infran rakentamisen kustannusten rahoittaminen erityisesti, jos Nurmijärvi on mukana liitoksessa. Valtion osallistuminen kuntaliitoksen edellyttämän tietotekniikan ja tietojärjestelmien rahoittamiseen Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenneuudistuksessa tulisi olla kaksi lausuntokierrosta. Tässä vaiheessa erityinen selvitys tulisi tehdä metropolialueen yhteistyöstä. Kun sotealueista ja niihin liittyvistä järjestelyistä on esitys, tulisi järjestää toinen lausuntokierros.
17 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaki kokonaisuudessaan kaipaa kokonaisuudistusta, yhtenäistämistä ja ajan tasalle saattamista. Perusteltua on säilyttää kuntalaki kuntia koskevana yleislakina, johon kootaan keskeisin ja välttämättömin kuntien toimintaa koskeva sääntely. Lain tulee yhtäältä luoda peruspuitteet kaikkien kuntien toiminnalle, mutta toisaalta antaa riittävä vapaus kunnallisen itsehallinnon mukaiselle mahdollisuudelle määritellä toiminnan periaatteet kunnan haluamalla tavalla. Järvenpään näkökulmasta kuntalain keskeisimmät uudistamistarpeet liittyvät kunnallista päätöksentekoa ja hallinnon järjestämistä määritteleviin säännöksiin. Kyseiset säännökset ovat osin vanhentuneita ja rajoittavat eri vaihtoehtojen käyttöä kunnissa. Kuntalain lisäksi vastaavia säännöksiä sisältyy moniin erityislakeihin, joiden suhde kuntalakiin on välttämätöntä tarkistaa samassa yhteydessä. Yksittäisiä muutostarpeita liittyy Järvenpään näkemyksen mukaan lisäksi mm. kuntalain säännöksiin ottooikeudesta, kuntalaisten tiedottamisesta ja muutoksenhausta. Kuntalain uudistamisen yhteydessä on syytä myös arvioida kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ajantasaisuus. Viranhaltijalakia voitaisiin tietyiltä osin muuttaa enemmän työsopimuslakia vastaavaksi. Henkilöstön kuuluminen kahden eri lain soveltamisalan piiriin aiheuttaa osittain tarpeetonta eriarvoisuutta henkilöstön piirissä Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratian vahvistamiseen ei ole järkevää pyrkiä yksityiskohtaisin kuntalain säännöksin, jotka ovat helposti omiaan lisäämään hallinnon moniportaisuutta ja byrokratiaa. Päinvastoin, yksityiskohtaisen sääntelyn poistaminen luo mahdollisuuksia lähidemokratian parantamiseen. Lähidemokratian järjestämisen tarve, muoto ja ratkaisuvaihtoehdot kumpuavat paikallisista olosuhteista ja ennen kaikkea hallinnon muusta järjestämistavasta. Asiasta voitaisiin halutessa sisällyttää yleisluonteinen säännös kuntalakiin, mutta järjestämistapa on syytä jättää kunkin kunnan harkintaan Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmää tulee selkiyttää nykyisestä. Valtionosuusjärjestelmän perustuminen laskennallisiin kustannuksiin ja omarahoitusosuuden erotukseen on hyvä, mutta se pitää sisällään liian kaavamaisia kriteereitä mm. olosuhdetekijöiden osalta mm. harvaanasuttujen kuntien osalta. Verotulojen tasausta tulisi lisäksi kehittää siten, että se kohdistuisi nykyistä paremmin todellisten verotuloerojen tasaamiseen. Verotulojen tasauksessa on tällä hetkellä kahden vuoden viive, eikä se näin ollen kohdistu ajallisesti oikein tasaamisen näkökulmasta. Esim. vuoden 2012 verotulojen tasaus määritetään vuoden 2010 verotulotietojen perusteella. Lisäksi olisi syytä arvioida asukaskohtaista verotulojen tasausrajaa. Pääomatuloista osa tulisi ohjata kunnille, koska pääomatuloa saavien joukossa on runsaasti kunnallisia palveluita käyttäviä.
18 Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä ja koko julkisen sektorin tehtäviä tulee tarkastella samassa kokonaisuudessa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Julkista taloutta ei edistetä pallottelemalla tehtäviä ja niiden rahoitusta kuntien ja valtion välillä. Jos tehtäviä kuitenkin siirretään, on huolehdittava myös niiden rahoituksesta. Mahdollisesti syntyvän metropolihallinnon rooli ja tehtävät tulee määritellä. Ne vaikuttavat merkittävästi valtion ja kuntien välisen tehtävänjaon uudelleenarviointiin. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen toteutus on mahdollista jakaa useaan vaiheeseen esimerkiksi seuraavasti: Vuoden 2015 alusta toteutettavat akuutit uudistustoimet taloudellisessa kriisissä oleville kunnille ja seutukunnille ja vuoden 2017 alusta loput kuntauudistuksessa sovittavat toimenpiteet. Helsingin seudulla (14 kuntaa) tarvitaan kuntarakenteen muutoksia eli kuntaliitoksia. Sen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti tehtävä metropoliratkaisu. Se perustuu ainakin alkuvaiheessa verkostomaiseen toimintatapaan. Metropoliratkaisun onnistuminen edellyttää kehittynyttä aiesopimusmenettelyä kuntien ja valtion kesken. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen ja optimaaliset ratkaisut koko seudun kannalta varmistetaan yhteisellä strategisella yleiskaavalla. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja siinä onnistuminen on erittäin ratkaisevassa roolissa kuntauudistuksessa ja tämän vuoksi ne on tarkasteltava samassa kokonaisuudessa kuntauudistuksen kanssa. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluista erikoissairaanhoito muodostaa merkittävän osan. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta esitetty kuntaliitos ei toisi merkittävää lisäarvoa, koska ehdotuksen mukaisen kuntaliitoksen alueella ei ole erikoissairaanhoidon toimipistettä eli sairaalaa eikä se tue erikoissairaanhoidon aluejakoa. Kerava kuuluu Hyksin sairaanhoitoalueeseen ja Järvenpää, Nurmijärvi sekä Tuusula Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että erikoissairaanhoidon yksikkö sijaitsisi uuden kunnan alueen ulkopuolella Hyvinkäällä.
Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd
Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
Lisätiedotasumisoikeus ARAvuokraasunnot
29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa
LisätiedotTOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT
TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa
Lisätiedot7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.
Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019
LisätiedotKotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon
005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura
Lisätiedot1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta
020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.
Lisätiedot287 Kristiinan- Kristinestad
1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko
Lisätiedot287 Kristiinan- Kristinestad
1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko
LisätiedotKuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska
Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta
Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto
LisätiedotVuosi / År 2009. Uusimaa Nyland %
Vuosi / År 2009 Uusimaa Nyland % Espoo Esbo 25 Hanko Hangö 35 Helsinki Helsingfors 25 Hyvinkää Hyvinge 41 Inkoo Ingå 39 Järvenpää Träskända 39 Karjalohja Karislojo 50 Karkkila Högfors 50 Kauniainen Grankulla
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotVammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012
Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotVERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER
Kommun (den slutliga förfrågan enligt kommunindelningen i Fastlandsfinland per 1.1.2016) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekis Esbo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi
LisätiedotMaatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010
Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta
LisätiedotLUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013
Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n
LisätiedotÅldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner
Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79
LisätiedotPuoluetta edustavat yhdistykset kunnissa
Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan
LisätiedotPuoluetta edustavat yhdistykset kunnissa
Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi
LisätiedotKuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.
TIEDOTE Helsinki, 2. helmikuuta 2016 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut
Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotKunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen
YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen
LisätiedotVM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56
VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä
Lisätiedot~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri
~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ
LisätiedotPäätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011
VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN
LisätiedotItsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset
Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@sakyla.fi Aloitusaika 28.3.2012 Lopetusaika 29.3.2012
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail jouko.joensuu@lumijoki.fi Aloitusaika 21.2.2012 Lopetusaika
LisätiedotLiite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura
Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@maaninka.fi Aloitusaika 17.4.2012 Lopetusaika
LisätiedotTulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email vahakyro@vahakyro.fi Aloitusaika 21.3.2012 Lopetusaika 12.4.2012
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email keitele@keitele.fi Aloitusaika 14.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012
LisätiedotKELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)
KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMuistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta
Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019
2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotEläkkeelle numeroina 2013
Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke
LisätiedotTwo-person household, EUR per month
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotAVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon
AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen
Lisätiedot651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry
Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotYleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail maskunkunta@masku.fi Aloitusaika 13.2.2012 Lopetusaika
LisätiedotEläkkeelle numeroina 2012
Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke
LisätiedotLiittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi
Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%
LisätiedotTHL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu
THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1
LisätiedotKOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %
KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKunta MTV3:n näkyvyysalue
Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018
Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotAnordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007
Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.
Lisätiedotterveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.
Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132
LisätiedotVM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56
VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016
Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotVM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO
VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka
LisätiedotKemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä
Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090
LisätiedotLaskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013
9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,
LisätiedotRAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012
RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotRAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus
RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme
LisätiedotVM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42
VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015
Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotVM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min
VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi
LisätiedotSivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen
Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Tilausnumero, Kunta Suorakorvausalue Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014
Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset
Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)
Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)
Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat
Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa
LisätiedotYli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain
Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511
LisätiedotManner-Suomi
Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410
Lisätiedot