Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee
|
|
- Anton Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Jaana Vironen Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Kolorektaalisyövän etäpesäkkeitä syntyy tavallisesti ensimmäiseksi suoliliepeen imusolmukkeisiin. Jos imusolmukkeissa todetaan kasvainkudosta, potilaat ohjataan liitännäishoitoihin, joiden on todettu parantavan ennustetta. Totunnainen imusolmukkeiden etsimis- ja tutkimismenetelmä on kuitenkin työläs ja epätarkka, ja siksi osa etäpesäkkeistä jää todennäköisesti toteamatta. Vartijaimusolmukekartoituksen avulla on mahdollista löytää ne solmukkeet, joihin kasvainalueen imunestekierto ensin ohjautuu ja joihin ensimmäiset etäpesäkkeet syntyvät. Nämä solmukkeet voidaan tutkia erityisen tarkasti sarjaleikkein ja immunohistokemiallisin menetelmin ja löytää pienetkin kasvainpesäkkeet. Tutkimusten mukaan vartijaimusolmukkeiden löytäminen onnistuu kolorektaalisyövässä yli 90 %:ssa tapauksista ja kasvainten levinneisyysluokka on muuttunut jopa 24 %:lla potilaista. Leikkaussuunnitelma muuttuu saadun tiedon perusteella harvoin, mutta liitännäishoitoihin ohjaaminen saattaa tarkentua. T ärkein kolorektaalisyövän hoidon tulosta ennustava tekijä on taudin levinneisyys diagnoosin aikaan. Paikallisen syövän hoidoksi riittää yleensä pelkkä leikkaus, kun taas imusolmukkeisiin levinneen kasvaimen ennustetta voidaan parantaa solunsalpaajahoidoin (Moertel ym. 1990). Imusolmukkeiden tilan selvittäminen tavanomaisin menetelmin on epävarmaa ja työlästä, sillä myös etäpesäkkeen sisältävät solmukkeet ovat usein alle 5 mm:n kokoisia (Bilchik ym. 2003a). Näin pieniä solmukkeita on vaikea havaita suoliliepeestä pelkästään käsin tunnustelemalla. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että imusolmukkeiden tilaa voidaan pitää luotettavasti selvitettynä vasta silloin, kun yli 12 solmuketta on löydetty tutkittavaksi (Feezor ym. 2002, Chen ja Bilchik 2006). Rasvaliuotusmenetelmät, jotka paljastavat pienetkin solmukkeet, eivät ole saavuttaneet suosiota työläytensä vuoksi (Koren ym. 1997). Viime aikoina on sen sijaan yleistynyt GEWF-liuoksen (etikkahapon, etanolin, tislatun veden ja formaldehydin seos) käyttö, sillä Duodecim 2007;123: sen avulla lumivalkeiksi värjäytyvät imusolmukkeet ovat hyvin erotettavissa keltaiseksi jäävästä rasvakudoksesta (Newell ym. 2001). Pienten mikrometastaasien osoittamiseen ei tämäkään menetelmä ole hyvä, sillä suuren imusolmukemäärän tutkiminen sarjaleikkein ja erityismenetelmin ei ole yleensä mahdollista. Lisäksi osassa kolorektaalisyövistä imunestekierto on poikkeava. Peräsuolen alaosan kasvaimista % lähettää pesäkkeitä mesorektumin lisäksi lantiosuonia seuraaviin imusolmukkeisiin (Moriya ym. 1997, Ueno ym. 1999), joita ei tavallisesti poisteta toimenpiteeseen liittyvien virtsaus- ja seksuaalitoimintojen häiriöiden takia. Pienessä osassa kolorektaalisyövistä imunestekierto voi myös kulkea poikkeavaa reittiä tavanomaisen leikkausalueen ulkopuolelle (Bilchik ym. 2002). Kolorektaalisyöpä uusii jopa kolmanneksella niistä potilaista, joilla tauti on leikkauksen aikaan oletettavasti ollut paikallinen. Onkin epäilty, että suurien uusiutumislukujen taustalla olisi taudin oletettua laajempi levinneisyys diagnoosin aikaan (Bilchik ym. 2003a, Swanson ym. 2003). 1947
2 Vartijasolmuketutkimuksen soveltuvuutta kolorektaalisyövän levinneisyyden määrittämiseen alettiin selvittää jo 1990-luvun lopulla (Doekhie ym. 2005). Vartijasolmukkeiksi kutsutaan niitä imusolmukkeita, joihin tietyn alueen imunestekierto ensiksi ohjautuu ja joihin ensimmäiset etäpesäkkeet oletettavasti syntyvät. Kun vartijasolmuke saadaan isotoopin tai väriaineen avulla esiin, se voidaan tutkia erityisen huolellisesti sarjaleikkein. Sytokeratiinin immunohistokemiallisella värjäyksellä on mahdollista löytää luotettavasti sellaisetkin pienet etäpesäkkeet (mikrometastaasit tai yksittäiset kasvainsolut), jotka eivät hematoksyliini-eosiinivärjäyksellä tule näkyviin. Myös kasvainmarkkereiden osoitusta PCR-tekniikalla on käytetty pienten pesäkkeiden osoittamiseen (Bilchik ym. 2002). Vartijasolmukekartoituksen avulla vartijasolmuketta voidaan lisäksi etsiä tavallisten imusolmukereittien ulkopuolelta, mikä myös parantaa leviämisluokittelun tarkkuutta (Kitagawa ym. 2002, Schulze ym. 2004). Liitännäishoidot voidaan tällaisen täsmäluokittelun avulla kohdistaa paremmin niihin potilaisiin, jotka siitä hyötyvät. Tekniikka Vartijasolmukkeen löytämiseksi voidaan käyttää väriainetta (Patent Blue V tai vastaava, 1 2 ml), radioaktiivista merkkiainetta ( 99m teknetium) tai niiden yhdistelmää. Sininen väri hakeutuu jo muutamassa minuutissa imuteihin, joten väriä ruiskutetaan limakalvon tai seroosan alle kasvaimen ympäristöön vasta muutamia minuutteja ennen solmukkeiden etsintää (kuva 1). Yhdestä neljään ensimmäisten kymmenen minuutin kuluessa värjäytyvää solmuketta on tulkittu olevan vartijaimusolmukkeita (Saha ym. 2004, Bilchik ym. 2006). Solmukkeet löytyvät joko seuraamalla siniseksi värjäytyneiden imuteiden kulkua tai venyttämällä kevyesti suolilievettä, jolloin solmukkeeseen kulkeutunut sininen väri kuultaa rasvan läpi. Solmuke poistetaan pienestä viillosta vahingoittamatta suolilievettä laajemmin. Vaihtoehtoisesti solmukkeen sijainti voidaan merkitä langalla patologia varten. Väriaine kulkeutuu melko nopeasti eteenpäin, eivätkä oikeat solmukkeet ole enää varmasti löydettävissä, jos ruiskutuksen ja solmukkeiden etsimisen välinen aika kasvaa pitkäksi. Koska kolorektaalisyövissä vartijasolmukelöydös ei yleensä vaikuta leikkauksen laajuuteen, väriä voidaan vaihtoehtoisesti ruiskuttaa vasta irrotettuun preparaattiin (Wong ym. 2001). Tällöin kuitenkin menetetään mahdollisuus poikkeavan imunestekierron havaitsemiseen. Peräsuolisyövän osalta suoliliepeen paksuus ja lantion ahtaus estävät värjäytyneiden solmukkeiden etsimisen muutoin kuin vasta irrotetusta preparaatista. Radioaktiivinen isotooppi kulkeutuu suuremman molekyylikokonsa vuoksi hitaammin kuin väri, ja se pysähtyy vartijasolmukkeisiin. Tästä syystä sitä on hyvä ruiskuttaa endoskopiateitse 2 20 tuntia ennen toimenpidettä. Lymfoskintigrafiassa nähdään vartijaimusolmukkeiden sijaintialueet. Radioaktiiviset solmukkeet etsitään irrotetusta preparaatista kynänmallisella gammailmaisimella. Myös vatsaonteloon mahdollisesti jäävän radioaktiivisuuden määrä on syytä mitata, etenkin jos lymfoskintigrafiassa todetaan viitteitä poikkeavasti sijaitsevista merkkiainekertymistä. Isotoopin käyttö antaa parhaan mahdollisuuden poikkeavien imutiereittien löytämiseen. Myös tähystystoimenpiteisiin soveltuvia gammailmaisimia on olemassa. Merkkiaineen ruiskutuskohdan aiheuttama suuri tausta-aktiivisuus voi piilottaa taakseen lähellä sijaitsevat vartijasolmukkeet ja heikentää mahdollisuuksia löytää ne. Tämä on yksi syy siihen, että väriaineen käyttö on saavuttanut enemmän suosiota. Tähän asti tutkittua Ruiskutettu merkkiaine KUVA 1. Ruiskutustekniikka. Merkkiaine ruiskutetaan limakalvon alle kasvaimen reunoille endoskoopin kautta tuodun neulan avulla. Viimeisten viiden vuoden aikana on julkaistu lukuisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että vartija 1948 J. Vironen
3 TAULUKKO 1. Suurimpien vartijasolmuketutkimusten tuloksia koolonsyövän yhteydessä. Väärä negatiivinen löydös tarkoittaa (Doekhie ym. 2005) negatiivisten vartijasolmukkeiden osuutta todellisuudessa imusolmukkeisiin levinneistä tapauksista. Luokitus on katsottu muuttuneeksi, jos hematoksyliinieosiinivärjäyksessä terveiksi luokitelluista solmukkeista on löytynyt erityismenetelmillä etäpesäke. Tutkimus Potilaita Vartijasolmuke Väärä negatiivinen Luokitus löytynyt (%) löydös (%) muuttunut (%) Joosten ym Kitagawa ym ei tietoa Paramo ym Saha ym Patten ym , Wong ym Bell ym Bilchik ym Thomas ym Kartoitus väriä käyttäen, in vivo 2 Kartoitus isotoopin avulla 3 Peräsuolisyöpäpotilaita mukana 4 Kartoitus väriä käyttäen, ex vivo solmukkeen löytäminen kolorektaalisyövän yhteydessä on teknisesti täysin mahdollista. Käytetyt tekniikat ja jopa vartijasolmukkeen määritelmä kuitenkin vaihtelevat. Sen seurauksena myös onnistuneiden kartoitusten osuus, väärien negatiivisten (terveiden vartijasolmukkeiden osuus kaikista positiivisiksi osoittautuneista tapauksista) tulosten määrä ja tutkimuksen herkkyys vaihtelevat eri tutkimuksissa (taulukko 1) (Doekhie ym. 2005). Valtaosa kolorektaalisyövän vartijasolmuketutkimuksista on tehty ruiskuttamalla väriainetta joko leikkauksen aikana tai vasta irrotettuun resekaattiin (Wong ym. 2004, Baton ym. 2005, Bell ym. 2005). Suurimmassa osassa tutkimuksista vartijasolmuke on löytynyt yli 90 %:lta potilaista. Väärien negatiivisten tulosten osuus on vaihdellut 7 60 % välillä. Suurimmat tutkimukset osoittavat selvästi, että tulokset paranevat kokemuksen karttuessa (Bilchik ym. 2006). Eniten vääriä negatiivisia tuloksia on saatu niissä potilassarjoissa, joissa potilaiden määrä on ollut pieni tai joissa mukaan on otettu myös paikallisesti pitkälle edennyttä tautia (T3 T4) sairastavia (Joosten ym. 1999). Diagnostiikan on katsottu tarkentuneen 3 24 %:lla potilaista sen perusteella, että vartijasolmukkeesta on löytynyt mikrometastaasi, jota tavanomaisella hematoksyliini-eosiinivärjäyksellä ei ollut havaittu. Tämän lisäksi vartijasolmukkeen on usein jopa yli puolella potilaista raportoitu olleen ainoa metastaattinen solmuke (Schulze ym. 2004). Bilchik ym. (2002) totesivat poikkeavan, leikkauksen laajuuteen vaikuttavan imunestekierron 8 %:lla koolonsyöpäpotilaista. Peräsuolisyövässä tulokset ovat olleet vaihtelevampia ja epäluotettavampia kuin muun paksusuolen osalta (taulukko 2). Suurimman vertailevan tutkimuksen ovat julkaisseet Saha ym. (2004). He totesivat vain vartijasolmukkeen löytämisosuudessa tilastollisen eron (99 % vs 91,5 %) koolonsyöpään nähden. Kitagawa ym. (2002) totesivat vartijaimusolmukkeen sijaitsevan mesorektumin ulkopuolella kahdella 21 peräsuolisyöpäpotilaasta ja Bembenek ym. (2004) neljällä 46:sta. Alustavia tutkimuksia vartijasolmukekartoituksista tähystysleikkausten yhteydessä on myös tehty, ja tulokset ovat olleet yhteneviä avoleikkausten tulosten kanssa (Bilchik ym. 2003b). Omat potilaat HYKS:n Jorvin sairaalassa tehtiin vartijasolmuketutkimus 25 peräsuolisyöpäpotilaalle vuosien aikana. Mukaan otettiin mahdollisuuksien mukaan kaikki tutkimukseen suostuvat potilaat taudin paikallisesta laajuudesta riippumatta, jos viitteitä taudin laajemmasta leviämisestä ei ollut. Merkkiaineena käy Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee 1949
4 TAULUKKO 2. Vartijasolmuketutkimuksen tuloksia peräsuolisyövän yhteydessä. Tutkimus Potilaita Vartijasolmuke Väärä negatiivinen Luokitus löytynyt (%) löydös (%) muuttunut (%) Bembenek ym Saha ym ,5 4 7 Baton ym Braat ym Kartoitus isotoopin avulla 2 Kartoitus väriä käyttäen, in vivo 3 Kartoitus väriä käyttäen, ex vivo tettiin 99m teknetiumia, jota ruiskutettiin neljään eri kohtaan limakalvon alle kasvaimen reunoilla. Merkintä (kuva 1) tehtiin joko leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna. Lyhyen sädehoidon oli saanut seitsemän potilasta. Vartijasolmuke saatiin tutkittavaksi 18 potilaalta (72 %), vaikka kartassa (kuva 2) solmuke näkyi kaikilla paitsi kahdella potilaalla (92 %). Viisi niistä seitsemästä potilaasta, joilta vartijasolmuketta ei löytynyt, hoidettiin aivan sarjan alussa, ja syynä epäonnistumiseen olivat erilaiset tekniset ongelmat. Kasvaimen seutuun ruiskutetun isotoopin pitoisuus oli jäänyt liian pieneksi, eikä vartijasolmuke ollut enää leikkauksen aikaan gammailmaisimen avulla löydettävissä. Toisella potilaista, joilla ei edes kartassa näkynyt solmukkeita, todettiin kasvaimen laaja leviäminen useisiin imusolmukkeisiin ja toisella maksan etäpesäkkeet. Keskimäärin löytyi neljä vartijasolmuketta potilasta kohden (0 11), ja tutkittuja solmukkeita oli keskimäärin 12 (1 28). Kymmenellä potilaalla todettiin imusolmukkeisiin levinnyt tauti. Näistä vain kuudella myös vartijasolmuke oli positiivinen, joten väärien negatiivisten löydösten määrä oli 40 %. Kaikkiaan tutkimuksen luotettavuus oli 78 % (14/18). Vartijasolmuketutkimukselle asetetut tavoitteet vaihtelevat sen mukaan, minkä kasvaimen hoidosta on kyse. Rintasyövässä ja melanoomassa menetelmä on jo osa käypää hoitoa ja vaikuttaa leikkauksen laajuuteen. Yhtä hyvin väriä kuin isotooppia hyödyntävillä menetelmillä voidaan myös kolorektaalisyövässä saavuttaa näiden syöpien vartijaimusolmuketutkimuksiin rinnastettavia tuloksia. Kolorektaalisyövässä vartijasolmuketutkimuksen merkitys ei ole leikkauksen laajuuden määrittämisessä vaan kasvaimen levinneisyysluokan tarkentamisessa. Kasvaimen leviämisen kannalta suurimmassa vaarassa olevat solmukkeet ovat helpommin löydettävissä ja tarkemmin tutkittavissa, vaikka ne olisivat hyvin pieniä tai poikkeavasti sijaitsevia. Tarkkaan kohdennetuin tutkimusmenetelmin on yhä helpompaa löytää myös mikrometastaasit, mutta tällaisen täsmäluokittelun merkityksestä ennusteen kannalta ei ole yksimielisyyttä. Joissain tutkimuksissa on todettu parempi eloonjäämisennuste niillä, joilla mikrometastaaseja ei ole ollut, mutta toisissa eroa ei ole voitu osoittaa (Feezor ym. 2002). Seurantatietoja vartijasolmukebiopsioin tutkituista potilaista ei vielä ole. Vartijasolmuke vaikuttaa olevan löydettävissä yli 90 %:lla potilaista sen jälkeen, kun oppimisvaihe on ohitettu (Doekhie ym. 2005). Ennen leikkausta annettu säde- ja solunsalpaajahoito Käypää hoitoa? y d i n a s i a t Vartijasolmuketutkimusta voidaan käyttää suolistosyövissä tarkentamaan levinneisyysluokittelua ja osoittamaan tavallisuudesta poikkeava imutiekierto. Pitkälle edenneessä taudissa vartijasolmuketutkimus on epäluotettava, sillä väärien negatiivisten löydösten osuus kasvaa. Tekniikka on vaativa, ja toimivimman menetelmän valinta on vielä tutkimusasteella J. Vironen
5 Kirjallisuutta KUVA 2. Vartijasolmukekartan löydös peräsuolisyövässä: kahden tunnin kuluttua ruiskutuksesta mesorektumissa näkyy ruiskutuskohdan yläpuolella imusolmukeketju. ei näytä olevan este vartijasolmuketutkimuksen onnistumiselle (Bembenek ym. 2004, Baton ym. 2005), joskin se saattaa hieman huonontaa vartijasolmukkeen löytymisosuutta (Saha ym. 2004, Braat ym. 2005). Potilaiden oikea valinta on tärkeä seikka, sillä edenneen taudin ja kookkaiden imusolmukepesäkkeiden yhteydessä vartijasolmuketutkimuksen tarkkuus vähenee (Kitagawa ym. 2002). Kasvaimen tukkiessa imutiet imunestekierto ohjautuu uusille reiteille, minkä vuoksi väärien negatiivisten löydösten osuus kasvaa pitkälle edenneen taudin yhteydessä (Joosten ym. 1999, Bilchik ym. 2002, Bembenek ym. 2004, Baton ym. 2005). Myös omassa potilassarjassamme väärät negatiiviset löydökset todettiin potilailla, joilla oli paikallisesti pitkälle edennyt tauti ja kookkaat imusolmukemetastaasit. Vaikuttaa siltä, että vartijasolmuketutkimus ei suolistosyöpien yhteydessä voi kokonaan korvata kaikkien löydettyjen solmukkeiden tutkimista. Lopuksi Vartijasolmuketutkimuksen ja sen ansiosta tarkentuneen diagnostiikan antama hyöty kolorektaalisyöpien yhteydessä on vielä epäselvä eikä parhaasta tutkimusmenetelmästä ole yksimielisyyttä. Oikein valituissa tapauksissa käytettynä vartijasolmuketutkimuksen avulla saaduilla levinneisyystiedoilla saattaa olla vaikutusta siihen, ketkä kolorektaalisyöpäpotilaista kannattaa ohjata liitännäishoitoihin. Baton O, Lasser P, Sabourin JC, ym. Ex vivo sentinel lymph node study for rectal adenocarcinoma: preliminary study. World J Surg 2005;29: Bell S, Mourra N, Flejou J, Parc R, Tiret E. Ex vivo sentinel lymph node mapping in colorectal cancer. Dis Colon Rectum 2005;48:74 9. Bembenek A, Rau B, Moesta T, ym. Sentinel lymph node biopsy in rectal cancer not yet ready for routine clinical use. Surgery 2004;135: Bilchik AJ, Nora D, Tollenaar R, ym. Ultrastaging of early colon cancer using lymphatic mapping and molecular analysis. Eur J Cancer 2002;38: Bilchik A, Nora D, Sobin L, ym. Effect of lymphatic mapping on the new tumor-node-metastasis classification for colorectal cancer. J Clin Oncol 2003(a);21: Bilchik A, Trocha S. Lymphatic mapping and sentinel node analysis to optimise laparoscopic resection and staging of colorectal cancer: an update. Cancer Control 2003(b);10: Bilchik AJ, DiNome M, Saha S, ym. Prospective multicenter trial of staging adequacy in colon cancer: preliminary results. Arch Surg 2006;141: Braat A, Oosterhuis J, Moll F, Vries J, Wiggers T. Sentinel node detection after preoperative short-course radiotherapy in rectal cancer is not reliable. Br J Surg 2005;92: Chen S, Bilchik A. More extensive nodal dissection improves survival for stages I to III of colon cancer. Ann Surg 2006;244: Feezor R, Copeland E, Hochwald S. Significance of micrometastases in colorectal cancer. Ann Surg Oncol 2002;9: Doekhie FS, Peeters KCMJ, Kuppen PJK, ym. The feasibility and reliability of sentinel node mapping in colorectal cancer. EJSO 2005;31: Joosten J, Strobbe L, Wauters C, Pruszczynski M, Wobbes T, Ruers T. intraoperative lymphatic mapping and the sentinel node concept in colorectal carcinoma. Br J Surg 1999;86: Kitagawa Y, Watanabe M, Hasegawa H, ym. Sentinel node mapping for colorectal cancer with radioactive tracer. Dis Colon Rectum 2002;45: Koren R, Siegal A, Klein B, ym. Lymph node-revealing solution. Simple new method for detecting minute lymph nodes in colon carcinoma. Dis Colon Rectum 1997;40: Moertel C, Fleming T, Macdonald J, ym. Levamisole and fluorourasil for adjuvant therapy of resected colon carcinoma. N Engl J Med 1990;322: Moriya Y, Sugihara K, Akasu T, Fujita S. Importance of extended lymphadenectomy with lateral node dissection for advanced lower rectal cancer. World J Surg 1997;21: Newell K, Sawka B, Rudrick B, Driman D. GEWF solution. An inexpensive, simple, and effective aid for the retrieval of lymph nodes from colorectal cancer resections. Arch Pathol Lab Med 2001;125: Patten L, Berger D, Rodriguez-Bigas M, ym. A prospective evaluation of radiocolloid and immunohistochemical staining in colon carcinoma lymphatic mapping. Cancer 2004;100: Paramo J, Summerall J, Poppiti R, Mesko T. Validation of sentinel node mapping in patients with colon cancer. Ann Surg Oncol 2002;9: Saha S, Monson K, Bilchik A, ym. Comparative analysis of nodal upstaging between colon and rectal cancers by sentinel lymph node mapping: a prospective trial. Dis Colon Rectum 2004;47: Schulze T, Bembenek A, Schlag P. Sentinel lymph node biopsy progress in surgical treatment of cancer. Langenbecks Arch Surg 2004; 389: Swanson R, Compton C, Stewart A, Bland K. The prognosis of T3N0 colon cancer is dependent on the number of lymph nodes examined. Ann Surg Oncol 2003;10: Thomas K, Lechner J, Shen P, Waters G, Geisinger K, Levine E. Use of sentinel node mapping for rectal cancer of the colon: to map or not to map. Am Surg 2006;72: Ueno H, Yamauchi C, Hase K, Ichikura T, Mochizuki H. Clinicopathological study of intrapelvic cancer spread to the iliac area in lower rectal adenocarcinoma by serial sectioning. Br J Surg 1999;86: Wong J, Steineman S, Calderia C, Bowles J, Namiki T. Ex vivo sentinel node mapping in carcinoma of the colon and rectum. Ann Surg 2001;4: Wong J, Johnson D, Namiki T, Tauchi-Nishi P. Validation of ex vivo lymphatic mapping in hematoxylin-eosin node negative carcinoma of the colon and rectum. Ann Surg Oncol 2004;11:7 26. JAANA VIRONEN, LT, erikoislääkäri jaana.vironen@hus.fi HYKS, Jorvin sairaala Turuntie Espoo Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee 1951
Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa?
Gynekologinen syöpä Johanna Mäenpää Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? Vartijaimusolmukkeen käyttöä vulvakarsinooman hoidon ohjaajana on tutkittu varsinaisesti 1990-luvulta
LisätiedotVartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Paula Mustonen ja Esko Vanninen
Näin tutkin Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä Paula Mustonen ja Esko Vanninen Vartijaimusolmuke tarkoittaa ensimmäistä imusolmuketta matkalla kasvaimesta imunesteen kertymäalueelle, rintasyöpäpotilailla
LisätiedotVartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä
Harri Keski-Säntti, Antti Mäkitie, Risto Kontio, Ilmo Leivo ja Timo Atula KATSAUS Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Rintasyövän ja melanooman hoidossa vartijaimusolmuketutkimuksella on
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotIhomelanooman vartijasolmukebiopsia
Katsaus Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia Tiina Jahkola, Susanna Virolainen, Esa Leppänen, Sinikka Suominen, Micaela Hernberg, Marjo Hahka-Kemppinen ja Olli Saksela Ihomelanooma leviää alkuvaiheessa
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotSakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito
Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotGynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa
Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotKATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu
KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotSuojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa
Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotKaksi auditointia takana
Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotKohdunrunkosyövän hoito
NÄIN HOIDAN Mikko Loukovaara, Anna Luomaranta ja Arto Leminen 2348 Kohdunrunkosyövän hoidon kulmakivenä on leikkaus, jossa poistetaan kohtu sivuelimineen. Taudin lymfaattisen leviämistavan takia leik kaukseen
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotVARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ
VARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ Vartijaimusolmuketutkimuksessa käytettävän Neoprobe GDS:n pikakäyttöohje Janne Markkanen Aleksi Marttila Laura Väisänen Opinnäytetyö
LisätiedotKohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa
RINTASYÖPÄ Marjut Leidenius ja Leila Vaalavirta Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa 1198 Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoitteena on minimoida taudin uusiutumisen riski rinnassa,
LisätiedotKliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki
1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotKilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala
Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotRintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset hoitokäytännöt
Suvi Rautiainen, Anna Sutela, Sarianna Joukainen, Päivi Auvinen, Vesa Kärjä, Marjut Leidenius, Ritva Vanninen, Mazen Sudah ALKUPERÄISTUTKIMUS Rintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset
LisätiedotGastrointestinaalisten syöpien seuranta kuratiivisen leikkaushoidon jälkeen. Antti Mansikka ja Esko Alhava
Katsaus Gastrointestinaalisten syöpien seuranta kuratiivisen leikkaushoidon jälkeen Antti Mansikka ja Esko Alhava Gastrointestinaaliset syövät aiheuttavat huomattavan osan syöpäkuolemista meillä ja muualla
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotKolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen
Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista
LisätiedotIhomelanooman muuttuva kirurginen hoito
Ilkka Koskivuo ja Erkki Suominen ALKUPERÄISTUTKIMUS Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Leikkaushoidon tulokset Varsinais-Suomessa 1983 2007 JOHDANTO: Ihomelanooman leikkaushoito on muuttunut vuosikymmenien
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotGynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010
Gynekologisten syöpien PET/CT el Johanna Hynninen 9.4.2010 Sisältö Kohdunkaulan syöpä Munasarjasyöpä Kohdunrungonsyöpä Kohdunkaulan syöpä Maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä Kehittyy esiasteiden
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotSÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA. Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS
SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS MM 18.4.2013 2 Mahasyövän TNM-luokitus, UICC 7th edition T1 T2 T3 T4 N0 N1 N2 N3 Aste I Aste II Aste III Aste IV kasvain
LisätiedotKeuhkosyövän uudet lääkkeet
Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche
LisätiedotSuolistosyöpäpotilaan hoitopolku sujuvaksi
KATSAUS TEEMA Arto Rantala, Raija Ristamäki ja Ulla Keränen Suolistosyöpäpotilaan hoitopolku sujuvaksi Suolistosyöpäpotilaan sujuva hoitopolku on tärkeä ison potilasryhmän hoidon laatutekijä. Suomessa
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotRINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA
RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotJÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA
JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA Anni Niskanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Naistentaudit ja synnytykset Helmikuu
LisätiedotLEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA
LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA Juha Patamaa Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012
PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T070 Liite 1.04 / Appendix 1.04 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotEi- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):
HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),
LisätiedotRintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin
Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien
LisätiedotJorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO
Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotCOPYRIGHT Tuula Kiviluoto. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Tuula Kiviluoto Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Milloin, miten ja missä haimasyöpä kannattaa leikata? Tuula Kiviluoto Meilahti / Kirurgian klinikka Haiman
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotRintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen
Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotMerkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009
Merkelinsolusyövän harvinaiset ilmenemismuodot Suomessa 1979-2009 Anna Rajala LK Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Helsinki 23.9.2015 Tutkielma anna.rajala@helsinki.fi Ohjaaja: Virve Koljonen
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotMITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?
MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia
LisätiedotLAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011
LAPAROSKOOPPISET KOLONKARSINOOMARESEKTIOT OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008-2011 LK TUOMAS LEHTOLA OHJAAJA: JYRKI MÄKELÄ KIRURGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Hyväksytty: 1 1.
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotGynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS
Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotTrakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito
Gynekologinen syöpä Päivi Pakarinen ja Ansa Aitokallio-Tallberg Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt, mutta huolestuttavaa
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013
Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE ONKO SITÄ? Iiris Salonen Kymenlaakson sairaalapalvelut SISÄLTÖ MITÄ SE ON? MIKSI? MIHIN TARVITAAN? - mihin tutkimusten validointi pohjautuu ONKO SITÄ, PALJONKO, LÖYTYYKÖ
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
Lisätiedot