Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa?

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa?"

Transkriptio

1 Gynekologinen syöpä Johanna Mäenpää Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? Vartijaimusolmukkeen käyttöä vulvakarsinooman hoidon ohjaajana on tutkittu varsinaisesti 1990-luvulta alkaen. Vartijaimusolmukkeen löytämiseksi on käytetty isotooppi- ja värimenetelmiä. Julkaistuissa satunnaistamattomissa tutkimuksissa on ollut mukana yhteensä vajaat 400 potilasta, joista vartijaimusolmuke on löytynyt yli 90 %:lla. Noin joka neljännellä potilaalla vartijaimusolmuke on ollut positiivinen. Raportoituja vääriä negatiivisia löydöksiä näissä aineistoissa on ollut vain viisi. Vartijaimusolmuketutkimus onnistuu paremmin lateraalisissa kuin keskiviivan kasvaimissa. Koska satunnaistettujen tutkimusten tuloksia ei ole käytettävissä, vartijaimusolmukkeen tutkimisesta vulvakarsinooman rutiinihoidossa ei ole yksimielisyyttä. Menetelmään kannattaa kuitenkin perehtyä, ja kun kokemusta on saatu riittävästi, sitä voidaan harkita potilaille, joilla on pieni lateraalinen kasvain. V ulvan levyepiteelikarsinooma on enimmäkseen iäkkäiden naisten tauti: potilaiden keski-ikä on noin 70 vuotta (de Hullu ym. 2004). Se on suhteellisen harvinainen Suomessa todetaan vuosittain noin 60 uutta tapausta (Pakarinen ym. 2005) ja siksi kirurginen hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin. Käypä hoito on totunnaisesti ollut ulkosynnytinten ja nivustaiveimusolmukkeiden poisto, jotka viime vuosikymmeninä on tehty erillisistä viilloista. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ainakin tapauksissa, joissa kasvain on alle kahden senttimetrin läpimittainen, riittää laaja paikallinen poisto siten, että kasvaimen mukana poistetaan vähintään kahden senttimetrin reunus tervettä kudosta (de Hullu ym. 2002, Eifel ym. 2005). Nivustaiveimusolmukkeiden tois- tai molemminpuolinen poisto on kuitenkin edelleen liitetty leikkaukseen, sillä alle 2 cm:n läpimittainen kasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä nivusimusolmukkeisiin joka viidennellä potilaalla (DiSaia ja Creasman 2002). Koska vulvakarsinoomapotilaat ovat yleensä iäkkäitä ja heillä esiintyy usein liitännäistauteja, kuten alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaa, he ovat erityisen herkkiä imusolmukkeiden poiston jälkikomplikaatioille; leikkauksenjälkeistä turvotustaipumusta ja selluliittia esiintyy %:lla potilaista (Dhar ja Woolas 2005). Vartijaimusolmukkeella tarkoitetaan ensimmäistä imusolmuketta, johon kasvaimesta lähtevä imutiereitti johtaa (kuva 1). Vartijaimusolmukkeen kuvasi ensimmäisenä tiettävästi Cabanas v Nykyään vartijaimusolmuketutkimusta käytetään laajalti osana melanooman ja rintasyövän leikkaushoitoa. Ideana on välttää muiden imusolmukkeiden poisto silloin, kun vartijaimusolmukkeesta ei löydy etäpesäkettä. Rintasyövän hoidossa vartijaimusolmukemenetelmän käyttöönotolla on voitu vähentää komplikaatioita yli puolella potilaista, ja väärien negatiivisten löydösten osuus on ollut alle 5 % (von Smitten 2000, Mustonen ja Vanninen 2001). Duodecim 2006;122:

2 Kuva 1. Vulvan imutiet. Mukailtu DiSaian ja Creasmanin (2002) artikkelista. Kuva 2. Väriaineen ruiskutuskohdat vulvakarsinoomassa. Tekniikka Vartijaimusolmukkeen löytämiseksi käytetään kahta päämenetelmää, jotka eivät sulje toisiaan pois: väriainetekniikkaa (patent blue-v tai vastaava) ja radioaktiivisen merkkiaineen käyttöön perustuvaa menetelmää. Patent blue-v on heikosti albumiiniin sitoutuva väriaine, joka keräytyy imuteihin. Sitä ruiskutetaan leikkauksen alussa 0,5 4 ml pinnallisesti aivan kasvaimen lähelle mielellään useaan kohtaan (kuva 2) (Dhar ja Woolas 2005). Sininen väri on havaittavissa jo muutaman minuutin kuluttua imuteissä, ja seuraamalla värin kulkureittiä vartijaimusolmukkeen pitäisi löytyä. Solmuke, johon värivana johtaa, on vartijaimusolmuke. Se itse ei välttämättä värjäydy. Radioaktiivisena merkkiaineena voidaan käyttää hitaasti kertyvää 99m teknetiumilla merkittyä rikkikolloidia tai nopeampia samalla aineella merkittyjä antimonisulfaattia ja kolloidaalista albumiinia, joita myös ruiskutetaan pinnallisesti kasvaimen lähelle. Varmin tapa on etsiä vartijaimusolmuke ennen leikkausta lymfoskintigrafialla ja varmistaa löydös vielä leikkauksen aikana käsikäyttöisellä gammakoettimella (Dhar ja Woolas 2005). Vartijaimusolmukkeesta tehdään yleensä jääleiketutkimus leikkauksen aikana. Kun ainoastaan yksi leiketaso tutkitaan jääleikkeen sensitiivisyys on vain 80 % (Scholz ym. 2003). Sitä voidaan parantaa tutkimalla useampia leiketasoja (Mustonen ja Vanninen 2001). Leikkauksen jälkeen tutkitaan muu imusolmukekudos parafiinileikkeenä, jolloin voidaan tehdä tavanomaisen hematoksyliini-eosiinivärjäyksen lisäksi immunohistokemiallisia värjäyksiä (Mustonen ja Vanninen 2001). Mielenkiintoinen on Robisonin ym. (2006) havainto, jonka mukaan vartijaimusolmukkeen huolellisella tutkimuksella löydetään pienempiä etäpesäkkeitä kuin nivustaipeen lymfadenektomiassa saatujen imusolmukkeiden tavanomaisella histopatologisella tutkimuksella. Tulokset vulvakarsinoomassa DiSaia ym. (1979) kuvasivat ensimmäisinä vartijaimusolmuketutkimuksen käytön vulvakarsinooman hoidossa. Sittemmin tuloksia tämän menetelmän käytöstä on julkaistu kohtalaisen runsaasti (taulukko 1), mutta prospektiivisten satunnaistettujen tutkimusten tuloksia ei valitettavasti ole käytettävissä. On myös huomattava, 2382 J. Mäenpää

3 että suurin osa aineistoista on ollut pieniä; suurimmassakin oli vain 59 potilasta (de Hullu ym. 2000). Näyttää kuitenkin siltä, että väriaine ei yksinään ole riittävän sensitiivinen osoittamaan vartijaimusolmuketta, vaan aina tulisi käyttää myös radioaktiivista merkkiainetta (de Hullu ym. 2004). Onnistuessaan väriainetutkimus kuitenkin nopeuttaa vartijaimusolmukkeen löytämistä. Suurimmassa eli de Hullun ym. (2001) 59 potilaan aineistossa todettiin vartijaimusolmukkeen etäpesäke 20 potilaalla (34 %). Heistä viidellätoista ei ollut muita etäpesäkkeitä. Toisaalta yhdelläkään potilaalla, jolla ei ollut etäpesäkettä vartijaimusolmukkeessa, syöpä ei ollut levinnyt muihinkaan imusolmukkeisiin. Yhdysvaltalaisessa 52 potilaan aineistossa etäpesäke vartijaimusolmukkeessa löytyi 11 potilaalta (21 %), ja heistä neljältä löydettiin myös muita etäpesäkkeitä (Levenback ym. 2001). On huomattava, että tässä aineistossa oli kaksi potilasta, joilta ei löytynyt vartijaimusolmuketta mutta joilla oli imusolmukkeisiin levinnyt tauti. De Ciccon ym. (2000) 37 potilaan aineistossa vartijaimusolmukemetastaasi löytyi kahdeksalta (21 %); viidellä tämä oli ainoa etäpesäke. Vartijaimusolmuketutkimus onnistui kaikissa tapauksissa. Sudenkuopat Vartijaimusolmuketutkimus toimii vulvakarsinoomassa hyvin, jos kasvain sijaitsee lateraalialueella isossa tai pienessä häpyhuulessa, kunhan imutiet eivät ole karsinoomasolujen tukkimat (de Hullu ym. 2004). Ongelmana ovat sentraaliset eli keskiviivan ylittävät kasvaimet ja tapaukset, joissa kasvaimen mediaalireuna on alle 1 cm:n päässä keskiviivasta siis häpykielen ja jossain määrin myös välilihan kasvaimet, joissa imutiet voivat johtaa kummankin tai vastakkaisen puolen nivusiin tai suoraan lantion alueen imusolmukkeisiin. Levenback ym. (2001) tutkivat tarkimmin kasvaimen sijainnin vaikutusta vartijaimusolmuketutkimuksen onnistumiseen; he tosin käyttivät imusolmukkeen löytämiseksi vain värimenetelmää. Vartijaimusolmuke löytyi 90 %:ssa häpyhuulten syövistä mutta vain alle 70 %:ssa häpykielen tai välilihan syövistä. Erityisesti väriainetutkimuksen osalta on osoitettu selvästi kirurgin oppimiskäyrä. Suositellaan, että kirurgin tulisi suorittaa vähintään 30 väriaineruiskutusta ja löytää tietysti niiden avulla vartijaimusolmuke, ennen kuin hän ottaa menetelmän varsinaiseen kliiniseen käyttöön (Mustonen ja Vanninen 2001, Dhar ja Woolas 2005). Taulukko 1. Vartijaimusolmuketutkimusten tuloksia vulvakarsinoomapotilailla eri aineistoissa. Aineisto Potilaita Menetelmä Löydetyt vartijaimusolmukkeet Vääriä negatiivisia n % solmukkeita Barton ym Isotooppi 9 90 ei tiedossa Levenback ym Väri Decesare ym Isotooppi de Hullu ym Yhdistetty Ansink ym Väri de Cicco ym Isotooppi de Hullu ym Yhdistetty Molpus ym Yhdistetty Levenback ym Väri Tavares ym Yhdistetty Sliutz ym Isotooppi Moore ym Yhdistetty Puig-Tintoré ym Yhdistetty Terada ym Yhdistetty Kaikki Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? 2383

4 Kokemuksen merkitys tuli hyvin esille Ansinkin ym. (1999) tutkimuksessa, jossa saatiin selvästi huonompi tulos kuin muissa (vrt. taulukko 1). Kyseessä oli monikeskustutkimus, jossa potilaiden lukumäärä keskusta kohti vaihteli kolmen ja kahdenkymmenen välillä. Mitä tehdä, jos vartijaimusolmuke on positiivinen? Rintasyövän hoidossa on totunnaisesti tehty kainaloimusolmukkeiden poisto, jos vartijaimusolmukkeesta on löytynyt etäpesäke (Mustonen ja Vanninen 2001). Käynnissä on kuitenkin tutkimuksia, joissa imusolmukkeiden poisto voidaan korvata sädehoidolla, jos positiivinen vartijaimusolmuke ei ole makroskooppisesti suurentunut (Mansel ym. 2006). Ulkosynnytinten syövässä on mielestäni turvallisinta poistaa tässä vaiheessa ainakin myös muut saman puolen nivusimusolmukkeet, jos vartijaimusolmukkeesta löytyy syöpäsoluja. On kuitenkin mahdollista liittyä monikeskustutkimukseen (Groningen International Study on Sentinel Nodes in Vulvar Cancer, GROINSS-V-II), jossa potilaille annetaan sädehoito lymfadenektomian sijaan, kun vartijaimusolmukkeessa todetaan mikrometastasointi. Omat kokemukset Taulukko 2. Vartijaimusolmuketutkimuksen ehdot vulvakarsinoomassa. Yksittäinen lateraalinen kasvain Kasvaimen suurin läpimitta enintään 2 cm Nivustaipeissa ei suurentuneita imusolmukkeita Leikkausta edeltäneiden tutkimusten perusteella ei epäilty etäpesäkkeitä Kirurgilla kokemusta ainakin 30 vartijaimusolmuketutkimuksesta (väriaineella) Jääleiketutkimus käytettävissä Isotooppikartoitus käytettävissä Käsikäyttöinen gammakoetin leikkaussalissa Tarkka seuranta mahdollinen potilaalle on tehty väriainekartoitus ja lisäksi isotooppikartoitus gammakoetinta käyttäen 40 potilaalle. Jommankumman menetelmän avulla vartijaimusolmuke on löytynyt 46 potilaalta (98 %). Imusolmuke-etäpesäkkeitä on todettu 18 potilaalla (38 %). Ainoastaan yhdellä heistä vartijaimusolmuke oli negatiivinen, joten ns. väärien negatiivisten löydösten suhteellinen osuus on ollut 5,6 %. Etäpesäkkeiden suhteellisen suuri määrä TAYS:n kuten myös de Hullun ym. (2001) aineistossa johtunee siitä, että kasvaimista suurempi osa oli jo kliinisesti levinneempiä kuin muissa aineistoissa. Lopuksi TAYS:n naistenklinikassa on vuodesta 2000 alkaen etsitty vartijaimusolmukkeita käyttämättä menetelmää hoidon ohjaajana. Yhteensä 47 y d i n a s i a t Ulkosynnytinten syöpä leviää yleensä imuteitse. Vartijaimusolmuke on mahdollista löytää yli 90 %:ssa tapauksista. Vartijaimusolmuketutkimukseen tulisi perehtyä kaikissa sairaaloissa, joissa leikataan ulkosynnytinten syöpiä. Suositukset vartijaimusolmuketutkimuksen käytöstä vulvakarsinooman rutiinihoidossa ovat toistaiseksi ristiriitaisia; jotkut tutkijat eivät sitä suosittele (de Hullu ym. 2004, Dhar ja Woolas 2005), kun taas toiset ovat sitä mieltä, että negatiivinen vartijaimusolmuke todella tekee muun hoidon tarpeettomaksi. (Hakim ja Terada 2006). Ulkosynnytinten syöpää leikkaavien lääkäreiden kannattaa perehtyä vartijaimusolmuketekniikkaan, mutta toistaiseksi on mielestäni turvallisinta suositella, että hoitoa ohjaava vartijaimusolmuketutkimus tehdään vain, kun taulukossa 2 luetellut ehdot täyttyvät J. Mäenpää

5 Kirjallisuutta Ansink AC, Sie-Go DM, van der Velden J, ym. Identification of sentinel lymph nodes in vulvar carcinoma patients with the aid of a patent blue V injection: a multicenter study. Cancer 1999;86: Barton DP, Berman C, Cavanagh D, ym. Lymphoscintigraphy in vulvar cancer: a pilot study. Gynecol Oncol 1992;46: Cabanas RM. An approach for the treatment of penile carcinoma. Cancer 1977;39: de Cicco C, Sideri M, Bartolomei M, ym. Sentinel node biopsy in early vulvar cancer. Br J Cancer 2000;82: Decesare SL, Fiorica JV, Roberts WS, ym. A pilot study utilizing intraoperative lymphoscintigraphy for identification of the sentinel lymph nodes in vulvar cancer. Gynecol Oncol 1997;66: Dhar KK, Woolas RP. Lymphatic mapping and sentinel node biopsy in early vulvar cancer. BJOG 2005;112: DiSaia PJ, Creasman WT, Rich WM. An alternate approach to early cancer of the vulva. Am J Obstet Gynecol 1979;133: DiSaia PJ, Creasman WT. Invasive cancer of the vulva. Kirjassa: DiSaia PJ, Creasman WT (toim.) Clinical gynecologic oncology. 6. painos. St. Louis: Mosby, Inc., 2002, s Eifel PJ, Berek JS, Markman MA. Carcinoma of the vulva. Kirjassa: DeVita VT Jr., Hellman S, Rosenberg SA (toim.) Cancer, principles & practice of oncology, 7. painos, s Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins Hakim AA, Terada KY. Sentinel node dissection in vulvar cancer. Curr Treat Options Oncol 2006;7: de Hullu JA, Doting E, Piers DA, ym. Sentinel lymph node identification with technetium-99m-labeled nanocolloid in squamous cell cancer of the vulva. J Nucl Med 1998;39: de Hullu JA, Hollema H, Piers DA, ym. Sentinel lymph node procedure is highly accurate in squamous cell carcinoma of the vulva. J Clin Oncol 2000;18: de Hullu JA, Hollema H, Lolkema S, ym. Vulvar carcinoma. The price of less radical surgery. Cancer 2002;95: de Hullu JA, Oonk MHM, van der Zee AGJ. Modern management of vulvar cancer. Curr Opin Obstet Gynecol 2004;16: Levenback C, Burke TW, Morris M, Malpica A, Lucas KR, Gershenson DM. Potential applications of intraoperative lymphatic mapping in vulvar cancer. Gynecol Oncol 1995;59: Levenback C, Coleman RL, Burke TW, Bodurka-Bevers D, Wolf JK, Gershenson DM. Intraoperative lymphatic mapping and sentinel node identification with blue dye in patients with vulvar cancer. Gynecol Oncol 2001;83: Mansel RE, Fallowfield L, Kissin M, ym. Randomized multicenter trial of sentinel node biopsy versus standard axillary treatment in operable breast cancer: the ALMANAC trial. J Natl Cancer Inst 2006;98: Molpus KL, Kelley MC, Johnson JE, Martin WH, Jones HW 3rd. Sentinel lymph node detection and microstaging in vulvar carcinoma. J Reprod Med 2001;46: Moore RG, DePasquale SE, Steinhoff MM, ym. Sentinel node identification and the ability to detect metastatic tumor to inguinal lymph nodes in squamous cell cancer of the vulva. Gynecol Oncol 2003;89: Mustonen P, Vanninen E. Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Duodecim 2001;117: Pakarinen P, Sankila R, Leminen A. Ulkosynnyttimien syöpä missä syy diagnoosin viivästymiseen? Suom Lääkäril 2005;60: Puig-Tintoré LM, Ordi J, Vidal-Sicart S, ym. Further data on the usefulness of sentinel lymph node identification and ultrastaging in vulvar squamous cell carcinoma. Gynecol Oncol 2003;88: Robison K, Steinhoff MM, Granai CO, Brard L, Gajewski W, Moore RG. Inguinal sentinel node dissection versus standard inguinal node dissection in patients with vulvar cancer: A comparison of the size of metastasis detected in inguinal lymph nodes. Gynecol Oncol 2006;101:24 7. Scholz HS, Lax SF, Benedicic C, Tamussino K, Winter R. Accuracy of frozen section examination of pelvic lymph nodes in patients with FIGO stage IB1 to IIB cervical cancer. Gynecol Oncol 2003;90: Sliutz G, Reinthaller A, Lantzsch T, ym. Lymphatic mapping of sentinel nodes in early vulvar cancer. Gynecol Oncol 2002;84: Tavares MG, Sapienza MT, Galeb NA Jr, ym. The use of 99mTc-phytate for sentinel node mapping in melanoma, breast cancer and vulvar cancer: a study of 100 cases. Eur J Nucl Med 2001;28: Terada KY, Shimizu DM, Jiang CS, Wong JH. Outcomes for patients with T1 squamous cell cancer of the vulva undergoing sentinel node biopsy. Gynecol Oncol 2006;102: von Smitten K. Surgical management of breast cancer in the future. Acta Oncol 2000;39: * * * Kiitokset LK Marjo Iivoselle ja LL Reita Nybergille TAYS:n aineiston keräämisestä. JOHANNA MÄENPÄÄ, dosentti, osastonylilääkäri TAYS:n naistenklinikka PL 2000, Tampere Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? 2385

Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Paula Mustonen ja Esko Vanninen

Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Paula Mustonen ja Esko Vanninen Näin tutkin Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä Paula Mustonen ja Esko Vanninen Vartijaimusolmuke tarkoittaa ensimmäistä imusolmuketta matkalla kasvaimesta imunesteen kertymäalueelle, rintasyöpäpotilailla

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä

Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Harri Keski-Säntti, Antti Mäkitie, Risto Kontio, Ilmo Leivo ja Timo Atula KATSAUS Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Rintasyövän ja melanooman hoidossa vartijaimusolmuketutkimuksella on

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee

Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Katsaus Jaana Vironen Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Kolorektaalisyövän etäpesäkkeitä syntyy tavallisesti ensimmäiseksi suoliliepeen imusolmukkeisiin. Jos imusolmukkeissa

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

VULVA VAGINA. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon

VULVA VAGINA. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon Vulvan ja vaginan ongelmat syöpäkirurgian jälkeen Maarit Vuento, LT Tays GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Biomedicum, Helsinki Vulvan ja vaginan ongelmat syöpäkirurgian jälkeen Syöpäkirurgia Vulva- ja vaginakarsinoomat

Lisätiedot

Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia

Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia Katsaus Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia Tiina Jahkola, Susanna Virolainen, Esa Leppänen, Sinikka Suominen, Micaela Hernberg, Marjo Hahka-Kemppinen ja Olli Saksela Ihomelanooma leviää alkuvaiheessa

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Kohdunrunkosyövän hoito

Kohdunrunkosyövän hoito NÄIN HOIDAN Mikko Loukovaara, Anna Luomaranta ja Arto Leminen 2348 Kohdunrunkosyövän hoidon kulmakivenä on leikkaus, jossa poistetaan kohtu sivuelimineen. Taudin lymfaattisen leviämistavan takia leik kaukseen

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Gynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS

Gynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010 Gynekologisten syöpien PET/CT el Johanna Hynninen 9.4.2010 Sisältö Kohdunkaulan syöpä Munasarjasyöpä Kohdunrungonsyöpä Kohdunkaulan syöpä Maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä Kehittyy esiasteiden

Lisätiedot

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Gynekologinen syöpä Päivi Pakarinen ja Ansa Aitokallio-Tallberg Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt, mutta huolestuttavaa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset hoitokäytännöt

Rintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset hoitokäytännöt Suvi Rautiainen, Anna Sutela, Sarianna Joukainen, Päivi Auvinen, Vesa Kärjä, Marjut Leidenius, Ritva Vanninen, Mazen Sudah ALKUPERÄISTUTKIMUS Rintasyöpäpotilaan kainalon kaikukuvaus ja muuttuvat kansainväliset

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa

Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa RINTASYÖPÄ Marjut Leidenius ja Leila Vaalavirta Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa 1198 Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoitteena on minimoida taudin uusiutumisen riski rinnassa,

Lisätiedot

Käsitys rintasyövän patogeneesistä ja hoidosta

Käsitys rintasyövän patogeneesistä ja hoidosta Katsaus Marjut Leidenius Säästävä kirurgia on vakiinnuttanut asemansa rintasyövän hoitomuotona maassamme. Suurimpana ongelmana on syövän taipumus uusiutua leikatussa rinnassa. Säästävän leikkauksen jälkeiset

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

S uomessa todetaan vuosittain uusia pään

S uomessa todetaan vuosittain uusia pään Timo Atula, Katri Aro, Antti Mäkitie ja Harri Keski-Säntti Kauladissektiot syövän hoidossa Kauladissektiolla poistetaan pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden todetut tai piilevät etäpesäkkeet.

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Ruokatorvisyövän sädehoito

Ruokatorvisyövän sädehoito Ruokatorvisyövän sädehoito 18.4.2013 Sädehoitopäivät, Lahti EL, LT Kaisa Lehtiö, OYS Yleistä Tutkimustietoa Hoitosuosituksista Käytännön toteutuksesta Ruokatorvisyöpä Suomessa 2011 273 uutta tapausta 231

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK

Lisätiedot

VARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ

VARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ VARTIJAIMUSOLMUKETUTKIMUSLAITTEEN KÄYTTÖ PERIOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ Vartijaimusolmuketutkimuksessa käytettävän Neoprobe GDS:n pikakäyttöohje Janne Markkanen Aleksi Marttila Laura Väisänen Opinnäytetyö

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA

MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA Emilia Pitkäkangas Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Synnytys- ja naistentautioppi Toukokuu 2015

Lisätiedot

Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito

Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Ilkka Koskivuo ja Erkki Suominen ALKUPERÄISTUTKIMUS Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Leikkaushoidon tulokset Varsinais-Suomessa 1983 2007 JOHDANTO: Ihomelanooman leikkaushoito on muuttunut vuosikymmenien

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA

LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA Juha Patamaa Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T070 Liite 1.04 / Appendix 1.04 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN

NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN Laura Teräntö Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän hoito

Kohdunkaulasyövän hoito Johanna Mäenpää ja Tuija Wigren NÄIN HOIDAN Kohdunkaulasyövän hoito Kohdunkaulasyövän tärkeimmät hoitomuodot ovat leikkaus- ja sädehoito. Taudin varhaisvaiheissa käytetään ensisijaisesti leikkausta, minkä

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016

Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 You cannot learn to play the piano by going to concerts Kenton 2006 Obstet Gynecol Clin N Am 2 13.4.2016 Jyväskylä

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki 1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

SYÖPÄTAUDIT

SYÖPÄTAUDIT 2009-2011 SYÖPÄTAUDIT Vastuuhenkilö: Prof. Heikki Joensuu KLL/Syöpätautien osasto, Haartmaninkatu 4, PL 180, 00029 HUS Puh. (09) 471 73208, heikki.joensuu@hus.fi Tavoitteet Syöpätautien erikoislääkärin

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

opas Gynekologisen syöpäpotilaan Ulla Puistola Arto Leminen Leena Rosenberg

opas Gynekologisen syöpäpotilaan Ulla Puistola Arto Leminen Leena Rosenberg Gynekologisen syöpäpotilaan Munasarjasyöpä Kohdunrunkosyöpä Kohdunkaulasyöpä Ulkosynnytinsyöpä Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde Sanasto opas Ulla Puistola Arto Leminen Leena Rosenberg

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ Ari-Pekka Asikainen LK & Minna Tanner Dosentti/ Oyl, TAYS, Syövän hoidon vastuualue Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

KOHDUN SARKOOMAT JA KARSINOSARKOOMAT TAYS:SSA VUOSINA 2000 2001 JA 2004 2005

KOHDUN SARKOOMAT JA KARSINOSARKOOMAT TAYS:SSA VUOSINA 2000 2001 JA 2004 2005 KOHDUN SARKOOMAT JA KARSINOSARKOOMAT TAYS:SSA VUOSINA 2000 2001 JA 2004 2005 Elisa Niiranen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Naistentaudit ja synnytykset Kesäkuu

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Polven osatekonivelleikkaus

Polven osatekonivelleikkaus Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

HOITOSUOSITUKSET. Työryhmä

HOITOSUOSITUKSET. Työryhmä HOITOSUOSITUKSET Työryhmä Maarit Anttila Annika Auranen Sakari Hietanen Riitta Koivisto- Korander Marja Komulainen Arto Leminen Mikko Loukovaara Reita Nyberg Ulla Puistola Maarit Vuento Päivi Vuolo- Merilä

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle

Lisätiedot